Nevalanmäen perhekodin mukaan ”Korjaava kasvatustyö on terapialuonteista, arkielämän lomassa tapahtuvaa sosiaalista kuntoutusta. Paikalla on aina tutut ja turvalliset aikuiset, joilla on alalle soveltuva koulutus ja työkokemus. Molemmissa asuinyksiköissä painotetaan yhdessä tekemistä sekä vuorovaikutusta lasten ja aikuisten välillä.. Toiminta on perhekeskeistä ja yksilöllistä kasvatustyötä, joka etenee lapselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimiva omaohjaaja -malli ja tutut ammattitaitoiset ohjaajat luovat turvallisuutta.”
Nuorten mukaan todellisuus on toinen:
Perhekodissa kaikesta rangaistaan
Aamulla kouluun/ aamupalalle kun tullaan herättämään pitää nousta heti, tai jos vahingossa nukahtaa uudelleen joudut aikaisemmin huoneeseen illalla. Kouluun kun lähdetään, kaikki pitää sujua suorastaan täydellisesti! Ohjaaja saattaa tulla kouluun mukaan jos myöhästyt tunnilta. Entä jos aamulla kahvijonossa on ruuhkaa? Ei ohjaajat sitä usko. Pienintäkään virhettä ei saa tehdä tai kotikoulu on suuntana.
Koulusta kun tullaan niin aina ei saa syödä edes välipalaa vaikka kuinka olisi paha olo ja päätä särkee koska "kohta" on kunnon ruoka.
Huoneeseen joutuu lähes aina koulun jälkeen, ja sillon kun on matkalla sinne omaan huoneeseen ja jää matkalla jutustelemaan hetkeksi toisen nuoren kanssa, kysyy vaan vaikka että miten meni koulussa, ja ohjaaja saa jostain tietää että näin on tapahtunut, voi olla että siitä istutaankin sitten paperin kanssa huoneessa kirjoittamassa mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
Kun neljän ruoka on syöty, joku ilta saattaa olla luvassa jonkinlainen harrastus ja jos et halua osallistua koska laji ei ole yhtään omanlainen , puhelin lähtee. Jos taas on ollut vähänkin huonoa asennetta mutta on korjannut sen, koska haluaa mukaan harrastamaan, ei pääse mukaan.
Mikä on tämä logiikka ? Kaikesta rangaistaan.
Illalla joskus jos pyydän särkylääkettä koska mun jalkoja särkee, vastauksena tulee "miten voi särkeä jalkoja”. Jos en tarpeeksi kauan ja hyvin perustele sitä mihin kohtaan sattuu, minkälaista särky on yms. en saa särkylääkettä, niinkun on usein tapahtunut, koska "en osannut kertoa tarpeeksi hyvin".
Jos menen yleisiin, on pakko olla ohjaaja vieressä. Jos alan puhumaan toiselle nuorelle ja ohjaaja ei kuullut mitä sanoin, on pakko toistaa.
Ohjaajilla on etuoikeuksia. Jos nuoret istuu jalat sohvalla, siitä valitetaan, jos nuori kävelee ulkokengät jalassa, siitä valitetaan, samoin jos nuori käyttää puhelinta yleisissä tiloissa... mutta kaikki nämä asiat ohjaajat saavat tehdä.
Illalla kun mennään huoneisiin klo 21.45, yökkö tulee tasan klo 22 tarkistamaan. On pakko olla sängyssä makaamassa ja klo 22.30 hän taas tulee ja katsoo että valotkin on sammutettu..Siitä alkaen yökkö käy huoneessa katsomassa n. 1-2 tunnin välein että siellä nukutaan. Miten saan nukuttua kunnolla jos on ennestään ongelmia unen kanssa? Jos heräilee helposti ja ei saa unen päästä kiinni, niin ei se auta jos siinä joku ravaa vielä koko ajan.
En vain ymmärrä näitä sääntöjä ja miten lapsia/nuoria kohdellaan täällä. Pojat ja tytöt eristetään ihan kokonaan ja ruokailussakaan he eivät saa mennä samaan aikaan hakemaan ruokaa. Joskus on tullut valitusta siitä kun on katsonut toista sukupuolta vähän pidemmän aikaa.
Jos täällä olisi useamman vuoden niin miten enää myöhemmin osaa edes olla sosiaalinen toista tai samaa sukupuolta kohtaan kun ei keskenään saa paljoakaan puhua?
Monesti kun katsotaan telkkaria niin ohjaaja komentaa "nyt ne turvat kiinni, tässä katsotaan telkkaria vai menettekö omiin huoneisiin?"
Mielipiteistäkään ei saa puhua, omista asioista ei saa puhua, oikeastaan ei ole melkein mitään mistä saisi puhua.. Täällä et saa edes etsiä talon sisältä kaveria itsellesi ja kun en pääse talon ulkopuolellekkaan, mistä saan kaverin?
Olo tuntuu tosi yksinäiseltä ja ainoa kenelle voisit puhua on ohjaaja. Mutta kuka haluaa puhua ohjaajalle joka valehtelee vanhemmille ja sosiaalityöntekijöille?
Kun pahan olon syyksi laitetaan perhekoti, ohjaajien mielipide on se, että "oikeita" syitä peitellään ja yritetään unohtaa. Mun mielipide on että täällä perhekoti on oikeasti monella nuorella syynä.
Tuntuu että ohjaajia pitäis kunnioittaa mutta nuoria ei. Ohjaaja on päin naamaa mulle sanonut kerran esimerkiksi että "pyydän jo valmiiksi anteeksi koska tuun loukkaamaan sua vielä monta kertaa".
Tästä kerroin mun äidille ja äiti sitten puhui asiasta kyseisen ohjaajan kanssa. Hetihän tolle lauseelle keksittiin niin hyvä selitys että äitikin uskoi, että ymmärsin sen väärin. Onko se siltikään oikein että noin sanotaan nuorelle? Sainpas hyvän vaikutelman ohjaajasta...
Kerran mulle sanottiin että "alappas muuttaa tota asennetta" sanoin takasin että "muutappas itse”. Sain loppu illan huonetta... asiasta keskusteltiin tietenkin vielä seuraavana päivänä.
Perjantai -iltana yhden kerran kaikki nuoret istuivat 6-7 tuntia huoneessa paperin ja kynän kanssa kirjoittamassa jokaikisen asia menneestä viikosta. Sain paperin varmaan 4 kertaa takaisin kun ei kelvannut...
Ohjaaja tuli puhumaan ja mulle tuli tosi paha olo koska ihan kun mua syytettäis aina kaikesta.
Nuori ei ikinä osaa tehdä mitään oikein.
Kun selvis että olin polttanut tupakkaa koulussa, en saanut vähän yli viikkoon mennä ollenkaan kouluun vaan se "koulu" siirtyi perhekodille. En saanut mun opettajalta mitään tehtäviä perhekodille. Siitä huolimatta niin ohjaajat sanoivat mulle, että joudun olemaan mun huoneessa kahdeksasta kolmeen ilman mitään tekemistä. Onko se muka oikein tupakan takia?
Asukaskokemus I
☞ Eristettynä "perhekotiin"
Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja
☞ Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa
☞ Lastensuojelun arviointivimma- salaseulontoja puutteellisilla menetelmillä
☞ Kiintymyssuhteen kiemuroita
☞ Varhaiskasvatuksen laatu hallituksen uudistuksen jälkeen
☞ Äärioikeistolaisen huostaanottotehtailun on loputtava – Fasismi alas!
☞ Lastensuojelun toimintakykymittari- uusi riskiseula?
☞ Sosiaalityön ja elämänhallinnan "uusi ihminen"
☞ Vaiettu kampanja laitoshoidon vaaroista
☞ Suomen lastensuojelu jälleen Astahovin syynissä
☞ Valtiollisesta rasismista
☞ Asianajaja Jean Boldt
☞ Sosiaalihuollon tiedonhallinta-uudistus rapauttaa asiakkaiden oikeusturvaa?
Nuorten mukaan todellisuus on toinen:
Perhekodissa kaikesta rangaistaan
Aamulla kouluun/ aamupalalle kun tullaan herättämään pitää nousta heti, tai jos vahingossa nukahtaa uudelleen joudut aikaisemmin huoneeseen illalla. Kouluun kun lähdetään, kaikki pitää sujua suorastaan täydellisesti! Ohjaaja saattaa tulla kouluun mukaan jos myöhästyt tunnilta. Entä jos aamulla kahvijonossa on ruuhkaa? Ei ohjaajat sitä usko. Pienintäkään virhettä ei saa tehdä tai kotikoulu on suuntana.
Koulusta kun tullaan niin aina ei saa syödä edes välipalaa vaikka kuinka olisi paha olo ja päätä särkee koska "kohta" on kunnon ruoka.
Huoneeseen joutuu lähes aina koulun jälkeen, ja sillon kun on matkalla sinne omaan huoneeseen ja jää matkalla jutustelemaan hetkeksi toisen nuoren kanssa, kysyy vaan vaikka että miten meni koulussa, ja ohjaaja saa jostain tietää että näin on tapahtunut, voi olla että siitä istutaankin sitten paperin kanssa huoneessa kirjoittamassa mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
Kun neljän ruoka on syöty, joku ilta saattaa olla luvassa jonkinlainen harrastus ja jos et halua osallistua koska laji ei ole yhtään omanlainen , puhelin lähtee. Jos taas on ollut vähänkin huonoa asennetta mutta on korjannut sen, koska haluaa mukaan harrastamaan, ei pääse mukaan.
Mikä on tämä logiikka ? Kaikesta rangaistaan.
Illalla joskus jos pyydän särkylääkettä koska mun jalkoja särkee, vastauksena tulee "miten voi särkeä jalkoja”. Jos en tarpeeksi kauan ja hyvin perustele sitä mihin kohtaan sattuu, minkälaista särky on yms. en saa särkylääkettä, niinkun on usein tapahtunut, koska "en osannut kertoa tarpeeksi hyvin".
Jos menen yleisiin, on pakko olla ohjaaja vieressä. Jos alan puhumaan toiselle nuorelle ja ohjaaja ei kuullut mitä sanoin, on pakko toistaa.
Ohjaajilla on etuoikeuksia. Jos nuoret istuu jalat sohvalla, siitä valitetaan, jos nuori kävelee ulkokengät jalassa, siitä valitetaan, samoin jos nuori käyttää puhelinta yleisissä tiloissa... mutta kaikki nämä asiat ohjaajat saavat tehdä.
Illalla kun mennään huoneisiin klo 21.45, yökkö tulee tasan klo 22 tarkistamaan. On pakko olla sängyssä makaamassa ja klo 22.30 hän taas tulee ja katsoo että valotkin on sammutettu..Siitä alkaen yökkö käy huoneessa katsomassa n. 1-2 tunnin välein että siellä nukutaan. Miten saan nukuttua kunnolla jos on ennestään ongelmia unen kanssa? Jos heräilee helposti ja ei saa unen päästä kiinni, niin ei se auta jos siinä joku ravaa vielä koko ajan.
En vain ymmärrä näitä sääntöjä ja miten lapsia/nuoria kohdellaan täällä. Pojat ja tytöt eristetään ihan kokonaan ja ruokailussakaan he eivät saa mennä samaan aikaan hakemaan ruokaa. Joskus on tullut valitusta siitä kun on katsonut toista sukupuolta vähän pidemmän aikaa.
Jos täällä olisi useamman vuoden niin miten enää myöhemmin osaa edes olla sosiaalinen toista tai samaa sukupuolta kohtaan kun ei keskenään saa paljoakaan puhua?
Monesti kun katsotaan telkkaria niin ohjaaja komentaa "nyt ne turvat kiinni, tässä katsotaan telkkaria vai menettekö omiin huoneisiin?"
Mielipiteistäkään ei saa puhua, omista asioista ei saa puhua, oikeastaan ei ole melkein mitään mistä saisi puhua.. Täällä et saa edes etsiä talon sisältä kaveria itsellesi ja kun en pääse talon ulkopuolellekkaan, mistä saan kaverin?
Olo tuntuu tosi yksinäiseltä ja ainoa kenelle voisit puhua on ohjaaja. Mutta kuka haluaa puhua ohjaajalle joka valehtelee vanhemmille ja sosiaalityöntekijöille?
Kun pahan olon syyksi laitetaan perhekoti, ohjaajien mielipide on se, että "oikeita" syitä peitellään ja yritetään unohtaa. Mun mielipide on että täällä perhekoti on oikeasti monella nuorella syynä.
Tuntuu että ohjaajia pitäis kunnioittaa mutta nuoria ei. Ohjaaja on päin naamaa mulle sanonut kerran esimerkiksi että "pyydän jo valmiiksi anteeksi koska tuun loukkaamaan sua vielä monta kertaa".
Tästä kerroin mun äidille ja äiti sitten puhui asiasta kyseisen ohjaajan kanssa. Hetihän tolle lauseelle keksittiin niin hyvä selitys että äitikin uskoi, että ymmärsin sen väärin. Onko se siltikään oikein että noin sanotaan nuorelle? Sainpas hyvän vaikutelman ohjaajasta...
Kerran mulle sanottiin että "alappas muuttaa tota asennetta" sanoin takasin että "muutappas itse”. Sain loppu illan huonetta... asiasta keskusteltiin tietenkin vielä seuraavana päivänä.
Perjantai -iltana yhden kerran kaikki nuoret istuivat 6-7 tuntia huoneessa paperin ja kynän kanssa kirjoittamassa jokaikisen asia menneestä viikosta. Sain paperin varmaan 4 kertaa takaisin kun ei kelvannut...
Ohjaaja tuli puhumaan ja mulle tuli tosi paha olo koska ihan kun mua syytettäis aina kaikesta.
Nuori ei ikinä osaa tehdä mitään oikein.
Kun selvis että olin polttanut tupakkaa koulussa, en saanut vähän yli viikkoon mennä ollenkaan kouluun vaan se "koulu" siirtyi perhekodille. En saanut mun opettajalta mitään tehtäviä perhekodille. Siitä huolimatta niin ohjaajat sanoivat mulle, että joudun olemaan mun huoneessa kahdeksasta kolmeen ilman mitään tekemistä. Onko se muka oikein tupakan takia?
Asukaskokemus I
☞ Eristettynä "perhekotiin"
Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja
☞ Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa
☞ Lastensuojelun arviointivimma- salaseulontoja puutteellisilla menetelmillä
☞ Kiintymyssuhteen kiemuroita
☞ Varhaiskasvatuksen laatu hallituksen uudistuksen jälkeen
☞ Äärioikeistolaisen huostaanottotehtailun on loputtava – Fasismi alas!
☞ Lastensuojelun toimintakykymittari- uusi riskiseula?
☞ Sosiaalityön ja elämänhallinnan "uusi ihminen"
☞ Vaiettu kampanja laitoshoidon vaaroista
☞ Suomen lastensuojelu jälleen Astahovin syynissä
☞ Valtiollisesta rasismista
☞ Asianajaja Jean Boldt
☞ Sosiaalihuollon tiedonhallinta-uudistus rapauttaa asiakkaiden oikeusturvaa?
RSS Feed
