
Viranomaisuohjausunionin uudella "Vedä huolilippu salkoon" -tutkimuksella kansalaiset voivat huoliliputtaa viranomaisia, ilman perusteluja. Kun merkityn kohdalla osuu kaksi siniristilippua, VOSU kutsuu merkityn viranomaisen julkiseen kuulemistilaisuuteen huolten hälventämiseksi.
Laittomien ja pahamaineisten huoliluokitusten tilalle on kehitetty uusi ilmiantojärjestelmä. Se perustuu varhaisen puuttumisen ideologiaan tarkoituksena löytää hiljaiset signaalit. Yle uutisoi: "Järjestelmään ei kirjata mikä nuoressa huolestuttaa vaan ainoastaan ilmaistaan, että jonkinlainen huoli on herännyt. Liputukseen riittää, että työntekijälle tulee tunne, että nuorella ei ole kaikki kohdallaan."
Mikkelissä käytössä oleva huoliliputusmalli tarkoittaa käytännössä, että nuorisotyössä on otettu käyttöön uusi tietojärjestelmä, johon aikuiset voivat kirjata huolensa nuoresta. Kun kaksi aikuista (esimerkiksi opettaja ja joku toinen työntekijä) on ilmaissut huolensa ja huoliliputtanut samasta nuoresta yhteiseen tietojärjestelmään, käynnistetään keskustelut nuoren auttamiseksi. Peliin puuttuu salapoliisimaiselta kuulostava organisaatio nimeltään "etsivä nuorisotyö", joka ottaa yhteyttä nuoren vanhempiin ja kysyy lupaa puuttua nuoren asioihin.
Hankesuunnitelmassa liputuksesta puhutaan nimikkeellä "Viranomaisten yhteistyö nuoren tukena – toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto". Rahoitussuunnitelmassa asiaan viitataan nimikkeellä "Nuorten palvelujen signaalijärjestelmän pilotointi Mikkelissä". Puhekielessä puhutaan tyyliin "Liputus-hanke, signaalijärjestelmä". Poliitikko on käyttänyt työtavasta nimeä "siepparitoiminta".
Mikkelissä Sitra on tukenut hanketta 0,5 miljoonalla. Espoossa huoliliputuksen budjetti on 1,5 miljoonaa; mukana olivat Helsingin Diakonissalaitos ja Vamos-projekti. Diakonissalaitos tarjoaa sijoitetuille lapsille "erityistä huolenpitoa". Vanhempien kokemuksia löytyy netistä.
Seinäjoella taas puhutaan lastensuojelun orwellilaisella uusiokielellä "välittämisen koodista". Se koetaan uudeksi tavaksi puuttua nuorten ongelmiin. Tarkoituksena on levittää koodimalli Seinäjoelta koko Etelä-Pohjanmaalle ja toiveiden mukaan siitä edelleen koko maahan.
Seinäjoen välittämiskoodimallin rahoittajana on Tekes. Tarkempaa tietoa summista ja hankkeen tuloksista ei tähän juttuun saatu.
Liputa mut laitokseen?
Toimintamallin ensimmäinen vaihe on siis ns. liputtamisprosessi, jonka avulla nuorten kanssa toimivat ammattilaiset saavat yhteyden toisiinsa nykyistä varhaisemmin. Tunnettu lastensuojeluun perehtynyt juristi Leeni Ikonen arvioi hanketta näin:
"Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi tuntea syvää huolta suunnitteilla olevista lasten ja nuorten valvonnan keinoista. Varhaiseen puuttumiseen pitäisi saada uusi keino tunnistamaan ongelmalapsi. Kahden viranomaisen huolestuminen johtaisi ”hälytykseen” (HS 11.9.).
Ennen kuin suunnittelijoiden annetaan jatkaa nuorison tasapainoisen kehityksen vaarantamista, pitäisi pohtia, mistä varhaisessa puuttumisessa on kyse. 2000-luvulta on kertynyt riittävästi näyttöä siitä, että sillä on aikaansaatu lastenkotiyrittäjien liiketoiminnan kukoistus, ei sen sijaan tukea lapsille.
Puuttuminen kyseenalaistaa vanhempien kasvatuskyvyn ja perustelee näin kasvatusvallan siirtoa viranomaiselle. Sen tarkoituksena kerrotaan olevan ongelmien varhainen havaitseminen ja avun antaminen, mutta käytäntö on osoittanut, että huolen työtavat keskittyvät yksinomaan tyypittelemään ja leimaamaan lapsia.
Varhainen puuttuminen on epäonnistunut, lapset eivät ole saaneet sellaista tukea elämälleen, joka olisi mahdollistanut oman paikan löytämisen yhteiskunnassa. Lapsiperheitä tukevia peruspalveluja on ajettu alas, ja lastensuojelun ns avohuollon tukitoimia ei ole olemassa. Valvonnan keinoja kehitetään, mutta auttamisen keinoja ei. Huolen oikeaksi todisteluun on kehitelty kirjava joukko erilaisia keinoja, joilla maailman terveimmistä suomalaisvauvoista saadaan puristetuksi sairaita koululaisia."
Salaa puuttuminen ei ole auttamista
HS uutisoi 21.2.14 hollantilaisesta, Sitran maahantuomasta järjestelmästä, jolla lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat ilmoittaa huolistaan. HS ei jostain syystä kelpuuttanut THL:n tutkimusprofessori Tom Arnkilin kriittistä vastinetta Vieraskynä-palstalle.
Arnkil kommentoi maaliskuussa huoliliputusta ensimmäiseksi Lokakuun liikkeen uutisissa. Hän piti huoliliputusta koneavusteisena salailuna, joka ei kannusta avoimeen vuorovaikutukseen:
"...Hollantilainen järjestelmä vapauttaa huolen kantajan kohtaamistilanteista ja kannustaa piilotteluun. En haluaisi olla oppilaan vanhempi, joka joutuu arvailemaan, onko hänen lapsestaan liputettu.
Joskus tarvitaan useampia tahoja pohtimaan yhteistoimintaa, mutta riskinä on ongelmien listaaminen monella suulla. Tällaiset palaverit voivat olla lannistavia nuorille ja vanhemmille.
Hollantilaismalli ei tarjoa keinoja tähän, Suomessa on sen sijaan tarjolla tasaveroiseen vuoropuheluun perustuvia toimintatapoja. Kysymys on palvelukulttuurista: millaista ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutusta haluamme edistää. Demokratia vaatii osallisuutta ja osallisuus avoimuutta, ei mekanismeja vastuun ja vuorovaikutuksen lykkäämiseksi toisille."
Huoliliputuksen taustalla häärii Sitra
Huoliliputusmallia on tuonut maahan eduskunnan alaisuudessa toimiva Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra.
Suomalaista sosiaali- ja terveydenhoitoa on yksityistetty vauhdilla, osin Sitran toimesta.
Ylen uutisen mukaan eduskunnan alainen Sitra perustama erityinen Terveysrahasto on rahoittanut yli kymmenen lääkärifirman ja hoiva-alan yrityksen kasvua. Sitran Terveysrahaston taustalla on pääomasijoittaja Korona Invest, jota hallinnoi kaksi Sitran entistä työntekijää. Moniin Terveysrahaston tukemiin ja nostamiin lääkäri- ja hoivafirmoihin ovat tulleet mukaan ulkomaiset pääomasijoittajat.
"Eduskunnan alainen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on yksityistänyt riskisijoitustensa hoitamista johtajilleen. Johtajat ovat perustaneet hallinnointiyhtiöitä, joiden alaisiin rahastoihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja ilman kilpailuttamista." (Lähde.)
"Johtajat ovat perustaneet Biofund, Eqvitec ja Korona Invest -nimiset hallinnointiyhtiöt, eronneet Sitrasta ja menneet hallinnointiyhtiöihin omistajiksi ja johtajiksi. Sitra maksaa omaisuuden hoidosta parin prosentin hallinnointipalkkion vuodessa rahastojen arvon kehityksestä riippumatta. Johtajat ovat näin moninkertaistaneet tulonsa." (Lähde.)
"Yhtiöiden (kuten Biofund, Eqvitec ja Korona Invest) kautta johtajat siis käytännössä käyttivät Sitran varoja oman rahantekonsa välineenä, sillä sijoitusyhtiöiden omistajina he pääsivät hyötymään yhtiöiden eteenpäin sijoittamien varojen tuotoista. Käytännössä tämä merkitsee, että sijoitusyhtiöiden tuottamaa kaikkea voittoa ei tilitetty Sitralle, vaan osa siitä jäi Sitran entisten pomojen omistamiin yhtiöihin." (Lähde: J. Sakari Hankamäki.)
Vuonna 2011 Korona Investin Palvelurahasto teki ensimmäisen sijoituksensa hankkimalla 49 prosentin osuuden lasten ja nuorten erityispalveluja tarjoavasta Care Componentista. Care Componentilla on Savon Sanomien mukaan 19 lastenkotia, ja yhtiö on viisinkertaistanut liikevaihtonsa kolmessa vuodessa: "Yhtiö on todennäköisesti Suomen suurin alallaan. Kasvu alkoi vauhdilla, kun Palvelurahasto tuli omistajaksi vuonna 2011. Yhtiö on kasvanut suurelta osin ostamalla muita."
Tarvasjoelle rekisteröity yhtiö tarjoaa monenlaisia palveluita, esimerkiksi lastensuojelun avohuollon palveluita, lastensuojelutarpeen selvityksiä, vanhemmuudenarviointeja, perhekuntoutusta, konsultointia, koulutusta, sijaishuoltopalveluita, sijaisperheiden rekrytointia, työnohjausta sekä tukipalveluita yksiköistä siirtyville nuorille. Lisäksi yhtiöllä on sijaisperhepankki. Korona Investin omistamaan sijaisperhepankkiin kuuluu myös huostaanottokonsultaatio ja laitospankki.
Lokakuun liike uutisoi maaliskuussa, että eduskunnan Sitra on yksi sijoittajista Korona Investin hallinnoimissa rahastoissa, joka taas on hankkinut merkittävän osuuden lastensuojeluyritys Care Companentista. MilaPro-aputoiminimeen (konsernin sateenvarjonimi) on liittynyt Lämminsyli-lastensuojelulaitos, "erityisen huolenpidon yksikkö", jossa erästä sijoitettua lasta käytettiin törkeästi hyväksi.
Olisiko kansalaisten jo korkea aika saada huoliliputtaa huolistaan huoliliputusta vastaan? Se on mahdollista täällä.