Kokonaisuudessaan uudelleen julkaistu 26.2.2016.
5.1.2014 julkaistiin internetissä videot (2kpl), joissa sosiaaliviranomaiset noutivat kotoa 9-vuotiaita, lastensuojelulaitos Onnelasta karanneita kaksospoikia. Videot levisivät netissä kulovalkean tavoin. Videoilta ilmenee kaksi asiaa: videolla 1 näkyvät kaksoset vastustivat voimakkaasti sosiaaliviranomaisia ja sosiaaliviranomaiset ylittivät toimivaltansa. Videossa 2 lapsia siirsi poliisi sosiaaliviranomaisten seuratessa sivummalta.
| Toimivallan ylittämisväite on kirjoittajan oma perusteltu mielipide: sosiaaliviranomainen ei saa toimeenpannessaan tehtäväänsä käyttää voimakeinoja vaan hänen on pyydettävä virka-apua poliisilta, mikäli tilanne vaatii voimakeinojen käyttämistä. Toisessa kaksosten noutohetkistä paikalla oli poliisi, mutta toisella lapsia retuuttivat väkivalloin sosiaaliviranomaiset. Kaksosten vanhemmat eivät tehneet vastarintaa vaan lapset, joten voimakeinojen käyttäminen ei ollut tarkoituksenmukaista saati perusteltua. Videoiden julkaiseminen on johtanut rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Videon julkaisemisesta on tehty rikosilmoitus, asia on ollut esitutkinnassa, on päätetty syyttää ja asiaa tulee käsittelemään Oulun käräjäoikeus 25.2.2016 klo 9.00. Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä sen vuoksi, että viranomaisen toiminta on julkista ja sananvapaus on perusoikeus, analysoin syytöstä yksityisyyden suojan loukkaamisesta kriittisesti. Ennen kuin jutun asiakirjat tulevat julkisiksi asian käsittelyn jälkeen, on asiaa analysoitava julkisen videon, päättelyn ja lain perusteella. Perustuslain 10§ turvaa kotirauhan. Jotta kotirauhaa voidaan rikkoa, kyseessä on oltava välttämätön toimenpide, esim. toisen henkilön turvaaminen. Perustuslain 12§ säätää sananvapaudesta, johon jokaisella on oikeus kenenkään sitä ennakolta estämättä. Sama pykälä säätää kuvaohjelmista lasten suojelemiseksi. | 
10+1 Syytä Elää Perhe K:n Tarina |
Video voidaan lukea kuvaohjelmaksi, mutta sisältääkö se tiedon, joka rikkoo perusoikeutta yksityisyyden suojaan?
Rikoslain 24 luku 8§ säätää yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä. "Joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihajuksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle, tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa", on tuomittava sakkoon.
Kysymyksiksi jää, oliko videon julkaisu oikeudeton teko ja aiheuttiko se kaksospojille vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa?
Videon 1. sisällöstä ilmenee seuraavaa: vahinkoa ja kärsimystä aiheuttivat sosiaaliviranomaiset, joka käyttivät toimivaltaansa väärin. Poliisi ei keskeyttänyt kaksosten pakkonoutoa (video 2), vaikka se aiheutti lapsille pelkoa ja henkistä pahoinvointia. Lapsen tapaamisoikeudellisessa asiassa tapaamisen täytäntöönpanon suorittaminen on keskeytettävä, mikäli lapsi on järkyttyneessä mielentilassa (laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, 3§). Outoa olisi tulkita lastensuojelulakia toisin tilanteen ollessa käytännössä sama. Onko laki yhdenvertainen, jos tapaamisoikeudellisessa asiassa kirkuvaa, rimpuilevaa ja panikoivaa lasta ei saa siirtää paikasta a paikkaan b, mutta kirkuvan, rimpuilevan ja panikoivan lapsen saa siirtää, jos kyseessä on huostaanotettu lapsi?
Julkista virkaansa toimittaessaan sosiaaliviranomaisen tai poliisin teko on julkinen. Videot kuvasi perheen isä perheen kotirauhan piirissä, mikä ei ole laitonta eikä siten rangaistavaa. Ongelmaksi jää, mikä videoissa aiheuttaisi kaksosille kärsimystä? Sekö, että videot antavat ymmärtää kaksosten olevan huostaanotettuina? Perhe on keskustellut useassa julkisessakin vertaistukiryhmässä tilanteestaan, heidän luonaan on vieraillut toimittaja, joka on kirjoittanut perheen tilanteesta artikkeleita. Kysymys siitä, onko tieto huostaanotettuna olemisesta olennainen rangaistavuuden kannalta, on naurettava. Kaksosten huostassa olemisesta on tiedetty yleisesti ilman videoitakin.
Rikoslain 24 luvun 8§ mainitsema halveksunta on kohdistunut perheen vanhempiin yleisillä keskustelupalstoilla, joissa asetelmat ovat olleet puolesta-vastaan. Kaksosia ei ole halveksuttu, korkeintaan säälitty. Jäljelle jää siis kärsimyksen aiheuttaminen sosiaaliviranomaisen taholta, mikä ei liity käsillä olevaan asiaan vaan olisi erikseen käsiteltävissä virka-aseman väärinkäyttönä ja erillisenä rikosasiana, jossa 1.videon sisältö olisi erittäin oleellinen näyttö (RL 40 luku 7§).
"Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi." (RL 24 luku, 8§)
Rikoslaki sulkee pois julkisessa virassa tai tehtävässä toimivan, joka voi itse vaikuttaa toimintansa arviointiin. Viranomaisen osalta videoiden julkaiseminen ei siis kuulu yksityisyyden suojan piiriin. Kyseinen sosiaaliviranomainen toi julki "kärsimyksiään" jouduttuaan julkisen huomion kohteeksi. Hän olisi voinut vaikuttaa kaksosten käyttäytymiseen noutohetkellä. Mikäli hän olisi toiminut toisin, videota ei olisi lainkaan julkaistu. Rikosoikeudellisesti videoiden julkaisijan syyllisyyttä arvioidaan mm. sillä perusteella, oliko tekijällä tarkoitus aiheuttaa tekemänsä teko. Kuvaajalla tai julkaisijalla ei ollut tarkoitusta loukata kaksospoikien yksityisyyttä vaan osoittaa viranomaisen toimivallan väärinkäyttö, sen yleisyys ja sen vaikutus lapsiin. Lisäksi on mietittävä, onko teko "ollut omiaan" aiheuttamaan kärsimystä, eli ovatko kaksoset kärsineet ja miten he ovat kärsineet nimenomaan videon julkaisemisen vuoksi? Voidaanko kärsimys osoittaa videoiden syyksi, vai onko lasten kärsimys aiheutunut heihin kohdistuneen viranomaistoiminnan seurauksena? Veikkaan jälkimmäistä.
"Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä." (RL 24 luku 8§)
Perheen tarinaa on seurannut moni. Huostaanotot ja lastensuojelu ovat nousseet yleisesti merkittäväksi yhteiskunnalliseksi asiaksi mm. kirjallisuudessa jo vuonna 2013 (Leeni Ikonen Salassa pidettävä, Maria Syvälä Hukassa huostassa), sekä lastensuojelua julkisesti kritisoivan Lokakuun liikkeen myötä. Ei voida todeta videon olevan sellaista yksittäistä tapahtumaa kuvaava, jolla ei olisi yhteiskunnallista merkitystä. Viranomaisen toimivalta ei perustu mielivaltaan vaan tarkoin lakiin hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti. Hyväksyttävämpänä voidaan pitää sitä, että epäyhtenäinen lastensuojelukäytäntö ja viranomaisen harkintavallan väärinkäyttö suhteessa perheen suojaan tuodaan julki. Julkaistua videota voidaan pitää yleistä käytäntöä kuvaavana. Lastensuojelun käytännöistä on kirjoitettu kriittistä kirjallisuutta, käytäntöjä on kritisoitu myös asiantuntijatasolla (mm. JP Roos, Bo Edvarsson).
Huomioitavaa on, että perheen perusoikeus oikeusturvan toteutumiseen, kuulluksi tulemiseen ja muutoksenhakuun ei toteutunut. Viimeiseksi oljenkorreksi jäi videointi, jolla perhe osoitti lapsiinsa kohdistunutta mielivaltaa. Kaksospojat ovat tällä hetkellä kotona, olisivatko he kotona ilman lastensuojelun toimintatapojen saamaa julkisuutta?
Rikoslain 24 luku, 12§ antaa syyteoikeuden vain asianomistajalle, uhrin on siis ilmoitettava rikos syytteeseen pantavaksi. Ainoastaan valtakunnan syyttäjä voi antaa määräyksen syytteen nostamisesta, mikäli tieto on levitetty joukkoviestintävälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Koska en jaksa uskoa kahden pienen pojan oma-aloitteisesti ilmoittaneen videon julkaisua syytteeseen pantavaksi, vaihtoehdoiksi jää valtakunnansyyttäjä tai mahdollinen edunvalvoja. Edunvalvojan tulee ajaa valvottaviensa etua, oletan siis mahdollisen edunvalvojan lakisääteisesti kuulleen asiasta pian 12 vuotta täyttäviä kaksospoikia ja heidän vanhempiaan ennen ilmoituksen tekemistä, etenkin, jos hän on juristi. (Laki holhoustoimesta 5 luku, 43§)
Lyhyen keittiöanalyysini lopputulos on Maria Jotunin sanoin "ihminen on taipuvainen etsimään ja tunnustamaan tekototuuksia ja helppohintaisuuksia ja ummistamaan silmänsä varsinaisille totuuksille, jotka eivät häntä miellytä ja joista ei ole heti näennäistä käytännöllistä hyötyä". Niin. Julkinen valta ei siedä sitä, että sen virheet tuodaan julki. Se sitoo ennemmin rahaa ja resursseja kuin pyytää anteeksi virheitään. Sitä tämäkin videoiden julkaisemisesta väkisin väännetty prosessi on, eikä yhtään mitään muuta. Tuhannet vanhemmat julkaisevat päivittäin kuvia lapsistaan suuren yleisön nähtäville, olen nähnyt lähes alastomiakin lapsia mm.facebookissa, pieniä lapsia, yllään pelkkä vaippa. Lapset ovat täysin tunnistettavissa näistä julkisista kuvista, mutta heidän vanhempiaan ei syytetä rikosoikeudessa. Koska niihin julkaisuihin ei liity valtaansa väärinkäyttävää viranomaista.
Muuta aiheeseen liittyvää:
Rikoslain 24 luku 8§ säätää yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä. "Joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihajuksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle, tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa", on tuomittava sakkoon.
Kysymyksiksi jää, oliko videon julkaisu oikeudeton teko ja aiheuttiko se kaksospojille vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa?
Videon 1. sisällöstä ilmenee seuraavaa: vahinkoa ja kärsimystä aiheuttivat sosiaaliviranomaiset, joka käyttivät toimivaltaansa väärin. Poliisi ei keskeyttänyt kaksosten pakkonoutoa (video 2), vaikka se aiheutti lapsille pelkoa ja henkistä pahoinvointia. Lapsen tapaamisoikeudellisessa asiassa tapaamisen täytäntöönpanon suorittaminen on keskeytettävä, mikäli lapsi on järkyttyneessä mielentilassa (laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, 3§). Outoa olisi tulkita lastensuojelulakia toisin tilanteen ollessa käytännössä sama. Onko laki yhdenvertainen, jos tapaamisoikeudellisessa asiassa kirkuvaa, rimpuilevaa ja panikoivaa lasta ei saa siirtää paikasta a paikkaan b, mutta kirkuvan, rimpuilevan ja panikoivan lapsen saa siirtää, jos kyseessä on huostaanotettu lapsi?
Julkista virkaansa toimittaessaan sosiaaliviranomaisen tai poliisin teko on julkinen. Videot kuvasi perheen isä perheen kotirauhan piirissä, mikä ei ole laitonta eikä siten rangaistavaa. Ongelmaksi jää, mikä videoissa aiheuttaisi kaksosille kärsimystä? Sekö, että videot antavat ymmärtää kaksosten olevan huostaanotettuina? Perhe on keskustellut useassa julkisessakin vertaistukiryhmässä tilanteestaan, heidän luonaan on vieraillut toimittaja, joka on kirjoittanut perheen tilanteesta artikkeleita. Kysymys siitä, onko tieto huostaanotettuna olemisesta olennainen rangaistavuuden kannalta, on naurettava. Kaksosten huostassa olemisesta on tiedetty yleisesti ilman videoitakin.
Rikoslain 24 luvun 8§ mainitsema halveksunta on kohdistunut perheen vanhempiin yleisillä keskustelupalstoilla, joissa asetelmat ovat olleet puolesta-vastaan. Kaksosia ei ole halveksuttu, korkeintaan säälitty. Jäljelle jää siis kärsimyksen aiheuttaminen sosiaaliviranomaisen taholta, mikä ei liity käsillä olevaan asiaan vaan olisi erikseen käsiteltävissä virka-aseman väärinkäyttönä ja erillisenä rikosasiana, jossa 1.videon sisältö olisi erittäin oleellinen näyttö (RL 40 luku 7§).
"Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi." (RL 24 luku, 8§)
Rikoslaki sulkee pois julkisessa virassa tai tehtävässä toimivan, joka voi itse vaikuttaa toimintansa arviointiin. Viranomaisen osalta videoiden julkaiseminen ei siis kuulu yksityisyyden suojan piiriin. Kyseinen sosiaaliviranomainen toi julki "kärsimyksiään" jouduttuaan julkisen huomion kohteeksi. Hän olisi voinut vaikuttaa kaksosten käyttäytymiseen noutohetkellä. Mikäli hän olisi toiminut toisin, videota ei olisi lainkaan julkaistu. Rikosoikeudellisesti videoiden julkaisijan syyllisyyttä arvioidaan mm. sillä perusteella, oliko tekijällä tarkoitus aiheuttaa tekemänsä teko. Kuvaajalla tai julkaisijalla ei ollut tarkoitusta loukata kaksospoikien yksityisyyttä vaan osoittaa viranomaisen toimivallan väärinkäyttö, sen yleisyys ja sen vaikutus lapsiin. Lisäksi on mietittävä, onko teko "ollut omiaan" aiheuttamaan kärsimystä, eli ovatko kaksoset kärsineet ja miten he ovat kärsineet nimenomaan videon julkaisemisen vuoksi? Voidaanko kärsimys osoittaa videoiden syyksi, vai onko lasten kärsimys aiheutunut heihin kohdistuneen viranomaistoiminnan seurauksena? Veikkaan jälkimmäistä.
"Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä." (RL 24 luku 8§)
Perheen tarinaa on seurannut moni. Huostaanotot ja lastensuojelu ovat nousseet yleisesti merkittäväksi yhteiskunnalliseksi asiaksi mm. kirjallisuudessa jo vuonna 2013 (Leeni Ikonen Salassa pidettävä, Maria Syvälä Hukassa huostassa), sekä lastensuojelua julkisesti kritisoivan Lokakuun liikkeen myötä. Ei voida todeta videon olevan sellaista yksittäistä tapahtumaa kuvaava, jolla ei olisi yhteiskunnallista merkitystä. Viranomaisen toimivalta ei perustu mielivaltaan vaan tarkoin lakiin hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti. Hyväksyttävämpänä voidaan pitää sitä, että epäyhtenäinen lastensuojelukäytäntö ja viranomaisen harkintavallan väärinkäyttö suhteessa perheen suojaan tuodaan julki. Julkaistua videota voidaan pitää yleistä käytäntöä kuvaavana. Lastensuojelun käytännöistä on kirjoitettu kriittistä kirjallisuutta, käytäntöjä on kritisoitu myös asiantuntijatasolla (mm. JP Roos, Bo Edvarsson).
Huomioitavaa on, että perheen perusoikeus oikeusturvan toteutumiseen, kuulluksi tulemiseen ja muutoksenhakuun ei toteutunut. Viimeiseksi oljenkorreksi jäi videointi, jolla perhe osoitti lapsiinsa kohdistunutta mielivaltaa. Kaksospojat ovat tällä hetkellä kotona, olisivatko he kotona ilman lastensuojelun toimintatapojen saamaa julkisuutta?
Rikoslain 24 luku, 12§ antaa syyteoikeuden vain asianomistajalle, uhrin on siis ilmoitettava rikos syytteeseen pantavaksi. Ainoastaan valtakunnan syyttäjä voi antaa määräyksen syytteen nostamisesta, mikäli tieto on levitetty joukkoviestintävälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Koska en jaksa uskoa kahden pienen pojan oma-aloitteisesti ilmoittaneen videon julkaisua syytteeseen pantavaksi, vaihtoehdoiksi jää valtakunnansyyttäjä tai mahdollinen edunvalvoja. Edunvalvojan tulee ajaa valvottaviensa etua, oletan siis mahdollisen edunvalvojan lakisääteisesti kuulleen asiasta pian 12 vuotta täyttäviä kaksospoikia ja heidän vanhempiaan ennen ilmoituksen tekemistä, etenkin, jos hän on juristi. (Laki holhoustoimesta 5 luku, 43§)
Lyhyen keittiöanalyysini lopputulos on Maria Jotunin sanoin "ihminen on taipuvainen etsimään ja tunnustamaan tekototuuksia ja helppohintaisuuksia ja ummistamaan silmänsä varsinaisille totuuksille, jotka eivät häntä miellytä ja joista ei ole heti näennäistä käytännöllistä hyötyä". Niin. Julkinen valta ei siedä sitä, että sen virheet tuodaan julki. Se sitoo ennemmin rahaa ja resursseja kuin pyytää anteeksi virheitään. Sitä tämäkin videoiden julkaisemisesta väkisin väännetty prosessi on, eikä yhtään mitään muuta. Tuhannet vanhemmat julkaisevat päivittäin kuvia lapsistaan suuren yleisön nähtäville, olen nähnyt lähes alastomiakin lapsia mm.facebookissa, pieniä lapsia, yllään pelkkä vaippa. Lapset ovat täysin tunnistettavissa näistä julkisista kuvista, mutta heidän vanhempiaan ei syytetä rikosoikeudessa. Koska niihin julkaisuihin ei liity valtaansa väärinkäyttävää viranomaista.
Muuta aiheeseen liittyvää:
Roos: Oulun lastensuojelu kiinnostunut vain omasta arvovallastaan
IKONEN: Oulu pyrkii maailman-kartalle
Soimajärvi: Suomalaisen lapsen yksittäistapaus
Uusitalo:Tässä lisää bannattavaa
Syvälä: Pitkäsoitto siitä, mitä Long Playn lastensuojelujuttu jättää kertomatta
Miettinen: Toteutuuko lapsen etu lastensuojelussa, entä Oulussa?
Miettinen: Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
Pellonperä: Pelottaako?
Kurhelan poikien hallinnollinen vankeus
Kaupunginvaltuutettu Juha Vuorio (ps) esitti valtuuston istunnossa kysymyksen Oulun lastensuojelusta
Oulun huostakohu: Henriikka,15, hakenut kirkosta turvapaikkaa
Varatuomari Leeni Ikonen avustaa kirkolta turvapaikkaa hakenutta huostanuorta
IKONEN: Oulu pyrkii maailman-kartalle
Soimajärvi: Suomalaisen lapsen yksittäistapaus
Uusitalo:Tässä lisää bannattavaa
Syvälä: Pitkäsoitto siitä, mitä Long Playn lastensuojelujuttu jättää kertomatta
Miettinen: Toteutuuko lapsen etu lastensuojelussa, entä Oulussa?
Miettinen: Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
Pellonperä: Pelottaako?
Kurhelan poikien hallinnollinen vankeus
Kaupunginvaltuutettu Juha Vuorio (ps) esitti valtuuston istunnossa kysymyksen Oulun lastensuojelusta
Oulun huostakohu: Henriikka,15, hakenut kirkosta turvapaikkaa
Varatuomari Leeni Ikonen avustaa kirkolta turvapaikkaa hakenutta huostanuorta
RSS Feed
