Haastattelin aamutuimaan erään Tamperelaisen äidin, jonka 10 vuotias poika käy Tampereen Takahuhdin koulua. Äidin mitta on täyttynyt vuosia kestäneestä kiusaamisesta, joka kohdistuu hänen poikaansa koulussa, koulumatkoilla ja kouluaikojen ulkopuolella.
Poika pelkää mennä kouluun. Iltaisin hän itkee itsensä uneen ja kärsii univaikeuksista. Aamut ovat hankalia, koska poika miettii, miten kulkisi lyhehkön koulumatkansa saamatta vammoja. Usein poika myöhästyy koulusta ja mukana kulkeva reissuvihko on täynnä punakynää. Poika reagoi kiusaamiseen voimakkaasti mm: kirkumalla, mikä aiheuttaa lisää huolta ja ongelmia reissuvihkosen sivuilla.
Pojan äiti ei ole mikään pissaliisa. Hän on ollut yhteydessä koululle useita kertoja ja tehnyt lastensuojeluilmoituksenkin. Ensimmäistä kertaa eläissäni kuulen jonkun tehneen ilmoituksen omalla nimellään kokonaisesta koulusta. Sosiaalivirkailija oli suhtautunut asiaan yllättäen vakavasti. Ja hyvä niin.
Pyysin äitiä kertomaan, miten kiusaaminen ilmenee. Lista on pitkä kuin nälkävuosi, joten referoin tähän kiusaamisen vakavimmat ilmenemismuodot. Jokainen tykönään varmasti ymmärtää, että sekaan mahtuu myös nimittelyä, vähättelyä ja muuta häirintää.
Pojan päätä on hakattu mm. naulakkoon ja viemärinkanteen. Häntä on yritetty työntää vilkasliikenteiselle tielle, joka kulkee Takahuhdin koulun ohitse. Poikaa on hakattu kepeillä. Vimeiseksi eilen poika kaadettiin ja pahoinpideltiin niin, että hänen jalkansa menivät verille. Hänen kassissaan olleet pelivälineet rikkoutuivat.
Erään kerran pojan silmiin heitettiin kova lumipallo. Äidin täytyi lähteä pojan kanssa Acutaan, jossa he jonotuksen päätteeksi pääsivät lääkäriin ja lapsen silmät tarkastettiin. Myös muut mustelmat käytiin läpi. Lääkäri kehoitti äitiä tekemään rikosilmoituksen. Lääkäri ei ollut yllättynyt kuullessaan, että kyseessä on Takahuhdin opinahjossa tuotettu vamma.
Mitä koulu on tehnyt lopettaakseen kiusaamisen?
Koulu teki pojasta lastensuojeluilmoituksen, koska katsoi pojalla olevan ongelmia kotona. Koulun mielestä lapsi tarvitsisi enemmän tukea aikuiselta. Koulu esitti huolta kodin olosuhteista ja siitä, että poika käyttäytyi levottomasti luokassa, myöhästeli ja kävi jatkuvasti kantelemassa koulun henkilökunnalle muiden tekemisistä. Tämän koulu katsoi muiden kiusaamiseksi. Äidin ollessa yhteydessä opettajiin ja rehtoriin, hänelle vastattiin: "Mutta poika itsekin kiusaa."
Koulussa toimii Kiva-koulu projekti, joka on kolmisen vuotta ollut mukana pojan tapauksessa. Koulu päätti määrätä pojalle luokkaan henkilökohtaisen avustajan, koska poika oli muuten häiriöksi tunneilla. Lisäksi koulu päätti ottaa konsultaation TAYSin psykiatriselta puolelta, otti ja kutsui psykologin palaveriin omin päin, ilman äidin suostumusta.
Kyseisessä palaverissa oli äidin ja pojan lisäksi kyseinen psykologi, sosiaalitoimi, pojan avustaja, terveydenhoitaja, opettaja, erityisopettaja ja koulun rehtori. Kokouksessa käsiteltiin paitsi kiusaamista, myös pojan "ongelmia". Äidin syyksi yritettiin vierittää klassikoita kuten yhteistyökyvyttömyys ja huono vanhemmuus, pojan puutteellinen tukeminen ja kouluvaikeudet. Koulua huoletti pojan askartelutunnilla tekemä siili, jonka piikit olivat väärinpäin ohjeiden vastaisesti. Hän oli myös katkaissut villalanganpätkän ilman lupaa. Poika häiriköi luokassa, ja oli levoton. Aikuisen tuen tarve nähtiin huutavana ja ongelma siirrettiin kotiin.
Äiti puolestaan kritisoi opettajien välinpitämättömyyttä ja kertoi, millaisissa tilanteissa hänen lapsensa on päivittäin. Koulun maineen harmiksi äiti sai tukea sosiaalitoimelta, joka totesi äidin olevan hyvinkin yhteistyökykyinen. Tämä oli huomattu lastensuojeluilmoituksen johdosta, taisi koulu tehdä kyseisellä ilmoituksella itselleen karhunpalvelusta? Myös TAYSistä tilattu psykologian ammattilainen puolsi äitiä. Sairaalakouluun poika ei kuulu, sille ei ole tarvetta. Miten olisi tämän kiusaamisongelman ratkaisu?
Myöhemmin pojan avustaja otettiin pois. Pojan numerot nousivat kiitettäviksi, kun hänen ei enää tarvinnut tehdä tehtäviään jonkun hengittäessä jatkuvasti hänen niskaansa. Poika ei ole muutenkaan mikään tavanomainen, päinvastoin hän on erittäin älykäs. Hänen maailmankuvansa poikkeaa hyväksytystä normista. Niistä kertovat mm:pojan omat kommentit koskien kiusaamista:
Tullessaan polvet verillä kotiinsa, hän totesi äidilleen: "Tästä pitäisi nostaa syyte. Tämä on vastoin lakia, tämä on vahingonteko."
Äiti on pohtinut pidemmän aikaa muuttoa, jotta poika pääsisi toiseen kouluun. Sanottuaan asian ääneen, poika totesi: "Mutta sehän on heidän tarkoitusperänsä! Sitten NE voittaa!"
Kymmenvuotiaan kuuluisi tulla itkien ja huutaen kotiin ja kieltäytyä menemästä moiseen kouluhelvettiin. Sen sijaan tämä lapsi lähtee kouluu joka ikinen aamu, vaikkakin myöhässä, syystä. Hän opikselee ja saa hyviä numeroita. Tämä "häirikkö" on saanut jopa hymypoikapatsaan vai mitä ne nykyisin ovatkaan, ne pystit, joita jaetaan aina kevätjuhlissa. Stipendien kera.
Mihin sitten ovat johtaneet kaikki ne palaverit, soitot, ja äidin puuttumiset kiusaamiseen? Eivät yhtään mihinkään. Ainoana valopilkkuna asiassa esiintyy uusi opettaja, joka on sanonut, että kiusaaminen on saatava loppumaan, sille on laitettava piste. Yksi pääsky ei kuitenkaan kesää tee. Nyppiminen jatkuu, äitikin on saanut välillisen uhkauksen kiusaajien vanhemmilta. Oli kuulemma erään kiusaajan äitiä harmittanut, ettei vetäissyt turpaan tämän kiusatun äitiä, kun olivat samaan kauppaan ostoksille eksyneet. Tällainen viesti oli pojalle kotiin viemisiksi annettu kiusaajan taholta.
Lukukausi jatkuu, toinen toisensa perään, Kiva-koulu projeksti jatkaa mainostamistaan, rehtori jatkaa ongelman siirtämistä kotiin, poikaa pidetään edelleen häirikkönä, fyysinen väkivalta jatkuu. Omat lapseni kävivät Takahuhdin koulua jokunen vuosi takaperin. En minä kirjoita tätä blogia sen vuoksi, että eräs äiti otti minuun yhteyttä ja kertoi järkyttävän tarinansa. Minä kirjoitan, koska olen itse tietoinen kyseisen koulun välinpitämättömyydestä. Olen entinen Tamperelainen ja tiedän myös, millainen maine koululla on alueen leikkikentillä. Vanhempien toiveissa on saada ekaluokkalaisensa Messukylään, tai "jonnekkin", ja siihen on syy.
Ehkä jonkun pitää jälleen kuolla siihen, että ilmeisesti parempien perheiden lapset hakkaavat yhden, hieman erilaisen lapsen päätä asfalttiin niin kauan, että henki lähtee. Koulun henkilökunnan siunauksella.
Ehkä Aamulehti sitten kirjoittaa uhrista, jolla oli "ongelmia kotona".
ElenaMaria Uusitalon vastine löytyy täältä:
Poika pelkää mennä kouluun. Iltaisin hän itkee itsensä uneen ja kärsii univaikeuksista. Aamut ovat hankalia, koska poika miettii, miten kulkisi lyhehkön koulumatkansa saamatta vammoja. Usein poika myöhästyy koulusta ja mukana kulkeva reissuvihko on täynnä punakynää. Poika reagoi kiusaamiseen voimakkaasti mm: kirkumalla, mikä aiheuttaa lisää huolta ja ongelmia reissuvihkosen sivuilla.
Pojan äiti ei ole mikään pissaliisa. Hän on ollut yhteydessä koululle useita kertoja ja tehnyt lastensuojeluilmoituksenkin. Ensimmäistä kertaa eläissäni kuulen jonkun tehneen ilmoituksen omalla nimellään kokonaisesta koulusta. Sosiaalivirkailija oli suhtautunut asiaan yllättäen vakavasti. Ja hyvä niin.
Pyysin äitiä kertomaan, miten kiusaaminen ilmenee. Lista on pitkä kuin nälkävuosi, joten referoin tähän kiusaamisen vakavimmat ilmenemismuodot. Jokainen tykönään varmasti ymmärtää, että sekaan mahtuu myös nimittelyä, vähättelyä ja muuta häirintää.
Pojan päätä on hakattu mm. naulakkoon ja viemärinkanteen. Häntä on yritetty työntää vilkasliikenteiselle tielle, joka kulkee Takahuhdin koulun ohitse. Poikaa on hakattu kepeillä. Vimeiseksi eilen poika kaadettiin ja pahoinpideltiin niin, että hänen jalkansa menivät verille. Hänen kassissaan olleet pelivälineet rikkoutuivat.
Erään kerran pojan silmiin heitettiin kova lumipallo. Äidin täytyi lähteä pojan kanssa Acutaan, jossa he jonotuksen päätteeksi pääsivät lääkäriin ja lapsen silmät tarkastettiin. Myös muut mustelmat käytiin läpi. Lääkäri kehoitti äitiä tekemään rikosilmoituksen. Lääkäri ei ollut yllättynyt kuullessaan, että kyseessä on Takahuhdin opinahjossa tuotettu vamma.
Mitä koulu on tehnyt lopettaakseen kiusaamisen?
Koulu teki pojasta lastensuojeluilmoituksen, koska katsoi pojalla olevan ongelmia kotona. Koulun mielestä lapsi tarvitsisi enemmän tukea aikuiselta. Koulu esitti huolta kodin olosuhteista ja siitä, että poika käyttäytyi levottomasti luokassa, myöhästeli ja kävi jatkuvasti kantelemassa koulun henkilökunnalle muiden tekemisistä. Tämän koulu katsoi muiden kiusaamiseksi. Äidin ollessa yhteydessä opettajiin ja rehtoriin, hänelle vastattiin: "Mutta poika itsekin kiusaa."
Koulussa toimii Kiva-koulu projekti, joka on kolmisen vuotta ollut mukana pojan tapauksessa. Koulu päätti määrätä pojalle luokkaan henkilökohtaisen avustajan, koska poika oli muuten häiriöksi tunneilla. Lisäksi koulu päätti ottaa konsultaation TAYSin psykiatriselta puolelta, otti ja kutsui psykologin palaveriin omin päin, ilman äidin suostumusta.
Kyseisessä palaverissa oli äidin ja pojan lisäksi kyseinen psykologi, sosiaalitoimi, pojan avustaja, terveydenhoitaja, opettaja, erityisopettaja ja koulun rehtori. Kokouksessa käsiteltiin paitsi kiusaamista, myös pojan "ongelmia". Äidin syyksi yritettiin vierittää klassikoita kuten yhteistyökyvyttömyys ja huono vanhemmuus, pojan puutteellinen tukeminen ja kouluvaikeudet. Koulua huoletti pojan askartelutunnilla tekemä siili, jonka piikit olivat väärinpäin ohjeiden vastaisesti. Hän oli myös katkaissut villalanganpätkän ilman lupaa. Poika häiriköi luokassa, ja oli levoton. Aikuisen tuen tarve nähtiin huutavana ja ongelma siirrettiin kotiin.
Äiti puolestaan kritisoi opettajien välinpitämättömyyttä ja kertoi, millaisissa tilanteissa hänen lapsensa on päivittäin. Koulun maineen harmiksi äiti sai tukea sosiaalitoimelta, joka totesi äidin olevan hyvinkin yhteistyökykyinen. Tämä oli huomattu lastensuojeluilmoituksen johdosta, taisi koulu tehdä kyseisellä ilmoituksella itselleen karhunpalvelusta? Myös TAYSistä tilattu psykologian ammattilainen puolsi äitiä. Sairaalakouluun poika ei kuulu, sille ei ole tarvetta. Miten olisi tämän kiusaamisongelman ratkaisu?
Myöhemmin pojan avustaja otettiin pois. Pojan numerot nousivat kiitettäviksi, kun hänen ei enää tarvinnut tehdä tehtäviään jonkun hengittäessä jatkuvasti hänen niskaansa. Poika ei ole muutenkaan mikään tavanomainen, päinvastoin hän on erittäin älykäs. Hänen maailmankuvansa poikkeaa hyväksytystä normista. Niistä kertovat mm:pojan omat kommentit koskien kiusaamista:
Tullessaan polvet verillä kotiinsa, hän totesi äidilleen: "Tästä pitäisi nostaa syyte. Tämä on vastoin lakia, tämä on vahingonteko."
Äiti on pohtinut pidemmän aikaa muuttoa, jotta poika pääsisi toiseen kouluun. Sanottuaan asian ääneen, poika totesi: "Mutta sehän on heidän tarkoitusperänsä! Sitten NE voittaa!"
Kymmenvuotiaan kuuluisi tulla itkien ja huutaen kotiin ja kieltäytyä menemästä moiseen kouluhelvettiin. Sen sijaan tämä lapsi lähtee kouluu joka ikinen aamu, vaikkakin myöhässä, syystä. Hän opikselee ja saa hyviä numeroita. Tämä "häirikkö" on saanut jopa hymypoikapatsaan vai mitä ne nykyisin ovatkaan, ne pystit, joita jaetaan aina kevätjuhlissa. Stipendien kera.
Mihin sitten ovat johtaneet kaikki ne palaverit, soitot, ja äidin puuttumiset kiusaamiseen? Eivät yhtään mihinkään. Ainoana valopilkkuna asiassa esiintyy uusi opettaja, joka on sanonut, että kiusaaminen on saatava loppumaan, sille on laitettava piste. Yksi pääsky ei kuitenkaan kesää tee. Nyppiminen jatkuu, äitikin on saanut välillisen uhkauksen kiusaajien vanhemmilta. Oli kuulemma erään kiusaajan äitiä harmittanut, ettei vetäissyt turpaan tämän kiusatun äitiä, kun olivat samaan kauppaan ostoksille eksyneet. Tällainen viesti oli pojalle kotiin viemisiksi annettu kiusaajan taholta.
Lukukausi jatkuu, toinen toisensa perään, Kiva-koulu projeksti jatkaa mainostamistaan, rehtori jatkaa ongelman siirtämistä kotiin, poikaa pidetään edelleen häirikkönä, fyysinen väkivalta jatkuu. Omat lapseni kävivät Takahuhdin koulua jokunen vuosi takaperin. En minä kirjoita tätä blogia sen vuoksi, että eräs äiti otti minuun yhteyttä ja kertoi järkyttävän tarinansa. Minä kirjoitan, koska olen itse tietoinen kyseisen koulun välinpitämättömyydestä. Olen entinen Tamperelainen ja tiedän myös, millainen maine koululla on alueen leikkikentillä. Vanhempien toiveissa on saada ekaluokkalaisensa Messukylään, tai "jonnekkin", ja siihen on syy.
Ehkä jonkun pitää jälleen kuolla siihen, että ilmeisesti parempien perheiden lapset hakkaavat yhden, hieman erilaisen lapsen päätä asfalttiin niin kauan, että henki lähtee. Koulun henkilökunnan siunauksella.
Ehkä Aamulehti sitten kirjoittaa uhrista, jolla oli "ongelmia kotona".
ElenaMaria Uusitalon vastine löytyy täältä:
RSS Feed
