Hankkeessa lastensuojelun kehittäminen on annettu varoituksista huolimatta sosiaalityöntekijöille, jotka juurruttavat mm. huolestuttavia vaikutuksia tuottanutta Tajua- mut- huoliliputusta, monitoimijaiseen arviointiin keskittyvää perhekeskus- toimintamallia ja koulupoissaoloihin puuttumisen mallia.
Tulokset eivät näy lasten, nuorten ja perheiden arjessa hyvinvoinnin lisääntymisenä ja palvelujen laadun tai saatavuuden paranemisena.
Kuntaliiton kyselyn mukaan lasten palveluihin pääsy Uudellamaalla on vaikeutunut ja lapsia huostaanotetaan lainvastaisesti yksinomaan puuttuvien palvelujen vuoksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uuden tilastoraportin mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä (139 368) lisääntyi 15 prosenttia vuonna 2017. Myös kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä (4 081) kasvoi 15 prosenttia vuonna 2017.
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapsen paras- yhdessä enemmän hankkeen kehitystyön hedelmä on koululaisten poissaoloihin puuttumisen malli koulukieltäytymismittareineen.
Kouluille on annettu velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus kun lapsen poissaolot ylittävät tietyn määrän. Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä automaattisesti, vaikka poissa-olot olisivat luvallisia esim. sairauden aiheuttamia ja niistä olisi ilmoitettu asianmukaisesti.
Käytäntö on aiheuttanut hätää ja pelkoa lapsissa ja vanhemmissa. Kokemusasiantuntijoiden mukaan lapset menevät kouluun sairaina, jotta lastensuojeluilmoitukseen johtava poissaolomäärä ei ylittyisi.
Yhdessä enemmän fabrikoituja lastensuojeluilmoituksia
Kun lastensuojelu esittää hallinto- oikeudelle huostaanottohakemuksensa, liitteenä on usein lastensuojeluilmoituksia, joiden on tarkoitus osoittaa, että perheen tilanne on huolestuttanut ulkopuolisia ja lastensuojelun puuttuminen siihen on oikeutettua.
Hallinto- oikeudelle ei kerrota, että ilmoitukset ovat usein tilaustöitä. Niitä ei olisi koskaan tehty ellei lastensuojelu itse olisi niitä tilannut tai ilmaissut odottavansa.
Tilatuilla lastensuojeluilmoituksella lastensuojelu varmistaa asiakkuuksien jatkumisen, oman mandaattinsa ja usein lakeja ja perheiden tarpeita kunnioittamattoman puuttumisensa.
Kukaan ei ole tutkinut kuinka suuri prosentti maamme noin sadasta tuhannesta vuosittaisesta lastensuojeluilmoituksesta on tosiasiassa lastensuojelun tilaamia.
Vaikka lastensuojelussa väitetään usein, että työ on tulipalojen sammuttelua, tilatut lastensuojeluilmoitukset osoittavat, että kyse on myös tulipalojen sytyttelystä. "Kasvava asiakaskuorma", jota käytetään kasvavien rahoitusvaatimusten perusteluna onkin usein itse tilattu ja tuotettu. Entä jos poliisi toimisi lastensuojelun tavoin ja alkaisi lisävirka- ja -rahoitusvaateitaan oikeuttaakseen hankkia asiakkaita vaatimalla kaikkia yhteistyökumppaneitaan tekaisemaan rikosilmoituksia haluamistaan perheistä?
Samalla tavoin lastensuojelu patistaa neuvoloita, sairaaloita, päivähoitoa ja koulua laatimaan lausuntoja suunnittelemiensa sijoitusten tueksi- usein ilman, että perheille olisi tehty käypää palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelmaa tai olosuhdeselvitystä tai annettu perheiden tarvitsemia avohuollon tukitoimia.
Tilatut lastensuojeluilmoitukset edustavat runoutta ja kirjallista vapaapainia, jossa lapsesta nousseen huolen voi ilmaista moniselitteisesti ja epämääräisesti. Lastensuojelun ydinongelma onkin, kuinka työssä opittaisiin erottamaan oikea tieto kollektiivisesta hysteriasta ja väkivaltaisesta asenteellisesta panettelusta.
Lastensuojelu ei pääsääntöisesti suostu oikaisemaan asiakaskirjauksiaan siinäkään tapauksessa, että asiakas pystyy todistamaan ne virheellisiksi. Asiakas voi yrittää oikaisua tietosuojavaltuutetun kautta, mikäli kuntaan on sellainen nimetty mutta prosessi on raskas eikä lopputuloksesta ole varmuutta.
Tilatut lastensuojeluilmoitukset ovat yksi fabrikoinniksi kutsutun asiakirjojen väärentämisen ja manipulaation muoto.
Tosiseikkaselvittelyn, näytönarvioinnin ja asiakkaiden suullisen kuulemisen puuttuessa hallinto-oikeudenkäytön perustaksi muodostuvat vanhemmuutta arvioivat lausunnot ja kuvaukset.
Ennakkoluuloinen tuomari silmäilee asiakirjanippua ja lyö leiman syytteille yli 96% varmuudella.
Näin tapahtuu, vaikka kirjauksista löytyisi mainintoja "väärin tehdystä makaronilaatikosta" tai "omituisesta tunteesta sosiaalityöntekijän takaraivossa" tai jostakin muusta aivan tyhjänpäiväisestä havainnosta.
"Näyttö" nimittäin tulee sanahelinästä: kielteisistä, epäselvistä ja hämäristä peräkkäin luetelluista pikku huolista. Hallinto-oikeuden logiikalla monta pientä huolta on yhtä kuin iso ongelma tai vakava vaara.
Päälle lyödään Salassapidettävää-leima. Ja taas imee sijaishuoltobisnes valtiota kuiviin.
Hallinto-oikeus Talentia-jäsenineen on totuttanut sosiaalityön asiakkaat lainsuojattomuuteen ja sosiaalityöntekijät ja hallinto-oikeuden asiantuntijat siihen, ettei työn etiikasta, laillisuudesta tai laadusta tarvitse kantaa minkäänlaista vastuuta. Tehokas edunvalvonta takaa, että toisin kuin terveydenhuollossa sosiaalialalla epäeettisesti toimiva työntekijä voi jatkaa väärinkäytöksiään koko virkauransa ilman seuraamustoimia.
Lastensuojelun suurin ongelma on, että johdon ja työntekijöiden rikoksia ja väärinkäytöksiä hoidetaan siirroilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla.
Väärin toimivasta johtajasta ja työntekijästä ei tule irtisanottua eikä tuomittua vaan väärin toimiva erityisosaaja, muutosjohtaja, konsultti, terapeutti tai LAPE- kehittäjä.
Lastensuojeluilmoitusten tilaamistehtailu osoittaa, etteivät lastensuojeluilmoitukset välttämättä kerro enää mitään lasten tai perheiden tarpeista tai tilanteista. Sen sijaan ne kertovat paljon viranomaisten etiikasta ja tarpeista.
Lapset uhrataan kollegiaalisen lojaalisuuden ja avunannon nimissä, jotta aikuisten viranhaltijoiden hyvä mieli, rutiinit ja laittomat toimintakäytännöt säilyisivät.
Lastensuojelusta on tullut vallastaan juopunut öykkäröivä emäntä, jolla on piikanaan Suomen valtio ja sen ammattikunnat. Laittomuudet oikeuttaa hokema lapsen edusta.
Lokakuun Liike ihmetteli hiljattain missä huostaanotettujen ja koulukiusattujen koulukuraattorit piileksivät. Kuraattorit, jotka mieltävät itsensä ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön tekijöiksi eivät ole puuttuneet sijoitettujen koulunkäynnin vuosikymmeniä jatkuneisiin laiminlyönteihin eivätkä raportoineet sijoitettuihin kohdistuvasta kiusaamisesta.
Kouluterveyskysely 2017 paljasti, että sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa ja syrjivää kiusaamista vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän. Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun.
Ainoastaan alle puolet (noin 46 %) Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselyn vastaajista kertoi, että kiusaamiseen oli yritetty puuttua. Kouluterveyskyselyyn 2010– 2011 jopa 70 prosenttia oli vastannut, etteivät koulun aikuiset olleet puuttuneet kiusaamiseen.
Noin 70 prosentissa tapauksista kiusaaminen oli puuttumisesta huolimatta jatkunut (KAKS, 2013, 104-107).
Turun vastaava koulupsykologi pelkäsi uuden oppilashuoltolain johtavan pahimmillaan kiusaamisen pitkittymiseen ja lastensuojeluilmoitusten määrän kasvuun ja juuri niin kävikin.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) kyselyssä viidesosa opiskeluhuollon ohjausryhmistä koki, ettei yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa ole tapahtunut positiivista muutosta tai että toiminta on jopa heikentynyt opiskeluhuoltolain voimaantulon jälkeen.
– On valitettavaa, että samat ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen, kertoo OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen.
Rahaa on liian vähän opettajien palkkaamiseen, ongelmien ennaltaehkäisy puuttuu, tieto ei kulje esim. opiskeluhuollon tiedot salataan huoltajilta, palvelut eriytyvät ja kukaan ei valvo toimintaa.
Jos opiskeluhuolto ei toimi lain edellyttämällä tavalla, aluehallintovirasto ei pääsääntöisesti voi puuttua tilanteeseen, ellei joku kantele siitä. Oikeuskansleri kiinnitti tähän huomiota jo vuonna 2012. Hän totesi, että valvonnan tehokkuus edellyttää, että valvovalla viranomaisella on käytössään riittävän järeitä keinoja. Tilanne on edelleen yhtä toivoton.
Koulutuksen järjestäjät eivät myöskään riittävästi arvioi, miten opiskeluhuolto toteutuu eivätkä kehitä toimintaansa arviointien mukaisesti.
Halutessaan koulukuraattorit olisivat voineet puuttua sijoitettujen kiusaamiseen ja koulunkäynnin laiminlyöntiin, jotka ovat vanhoja jo vuosikymmenet jatkuneita ongelmia. Onko toteutunut unelma lastensuojelun kumppanuudesta johtanut siihen, ettei kuraattori puutu edes laittomasti toimivan vastuusosiaalityöntekijän tai sijoitetun koulutuspolut katkaisevan sijaishuoltoyrittäjän toimintaan?
Koulukuraattoreiden aika vaikuttaa menneen kokoustamiseen ja lastensuojeluilmoitusten ja mielenterveyslähetteiden tehtailuun. Lastensuojeluilmoituksia ei ole tehty sijoitettuja kaltoinkohtelevista ja heidän koulutuksensa ja terveydenhuoltonsa laiminlyövistä sijaisvanhemmista ja muista sijaiskasvattajista- vaan oppilaista ja heidän vanhemmistaan.
Lapsen paras- yhdessä enemmän- hankkeen kehittäjänä toimiva koulukuraattori Kati Wilska- Seemer on jo yksinään enemmän.
Hänen oppilaastaan kirjoittamassaan lastensuojeluilmoituksessa on peräti neljä sivua huolijargonia, vaikka huolen ei pitäisi kuulua lastensuojelun terminologiaan lainkaan. Kehittäjäkuraattori raportoi mm. nuoren tuottavan "sähköä" luokan ilmapiiriin. Pelkkä huoli ei kuitenkaan ylitä lastensuojelun asiakkuuden kynnystä – puhumattakaan siitä, että se oikeuttaisi puuttumaan lapsen ja hänen perheensä perus- ja ihmisoikeuksiin.
Jos kaikki hanketoimijat yhteistyökumppaneineen kykenevät samaan luvassa on melkoinen lastensuojeluilmoitusten suma ja kansantaloudellinen haitta.
Laura Ylirukan Gilead- talkin mukaan "lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tehdään oikeansuuntaista työtä. Tästä esimerkkinä koulukieltäytymismittarin kokeilu kouluissa opettajien, oppilashuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Tässä toimintamallissa puututaan ongelmiin ajoissa, ennen kuin niistä syntyy isoja ongelmia. Yhteisesti sovitut toimintatavat luovat pitkällä aikavälillä yhteisiä käsitteitä ja ymmärrystä."
Ylirukalla ja muilla LAPE- kehittäjillä olisi nyt oppimisen ja varhaisen puuttumisen paikka Lapsen paras- yhdessä enemmän- hankkeen toimintakäytännöistä.
Lapsen paras- yhdessä enemmän- hankkeen koulukuraattorin ja lastensuojelun moniammatillisen tarmokkaan suojelun tuloksena nuori päätyi lastensuojelulaitokseen jossa joutui viikottaisten tappouhkausten kohteeksi. Nuoren samaan laitokseen sijoitettu toveri puolestaan joutui laitoksen ohjaajan törkeän seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Lastensuojelulaitokselle maksettiin nuorten kaltoinkohtelusta ja hoidon laiminlyömisestä huomattavaa 400- 600 euron vuorokausikorvausta per nuori.
Muutama vuosi sitten eräs perhe lähti maanpakoon Suomesta välttääkseen lapsensa sijoittamisen kyseiseen laitokseen. Huostaanottolausunnon allekirjoittanut lääkäri toimii jääviyssääntöjä uhmaten sosiaali- ja terveysvirastossa lastenpsykiatrian avohoidon ylilääkärinä sekä kaupungin perheneuvolan lääkärinä. Hänellä on yksityisvastaanotto ja lisäksi osapäivätoiminen virka lastensuojelulaitoksessa, josta hän on omistanut osan. Lääkärin verotettava tulo oli lähes 468 000 euroa vuonna 2010. Lastensuojelulaitoksen ex-johtajan verotettava tulo oli kyseisenä vuonna yli 417 000 euroa.
Maasta paenneen perheen isä kertoo pojan olleen tutkittavana Uuden-Seelannin valtion palveluksessa olevalla nuorisopsykiatrilla, jolla ei ollut minkäänlaisia taloudellisia intressejä pojan asiassa.
– Hän oli eri mieltä lääkärin pojalle asettamasta diagnoosista ja totesi, ettei pojallamme ole lainkaan tarvetta psykiatrille. Lapsemme pärjää hyvin ilman lääkitystä.
Äiti korostaa uusiseelantilaisen koulun vastaavan hienosti ADHD-pojan erityistarpeisiin. Siksi ongelmia ei enää ole. Suomalaiselle koulujärjestelmälle sama tuen tarve taas oli aikoinaan liikaa.
– Siitähän se koko lastensuojelupainajainen alkoi, äiti muistelee.
Suomessa psykoanalyysiin uskoville asiantuntijoille ADHD on hukassa olevaa vanhemmuutta. Psykoanalyysin hallitsemassa suomalaisessa lastensuojelussa on todennäköistä, että neurologisista häiriöistä kärsivä lapsi diagnosoidaan ja hoidetaan väärin psykiatrisena potilaana.
Varhaisen puuttumisen myötä lastenpsykiatrian avohoitokäynnit ovat lisääntyneet 76326:sta (vuonna 1997) 194570:een (vuonna 2014) ja nuorisopsykiatrian 66 655:sta (1997) 287 512:een (2014).
Koulukuraattoreiden lastensuojeluilmoitukset ja mielenterveyslähetteet johtavat siihen, että lapsia sijoitetaan laittomasti pelkästään puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia. Kuntaliiton kyselyyn vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Oppilaiden ja heidän vanhempiensa kannattaa siis kannella aluehallintovirastoon- ajoissa:
https://www.avi.fi/web/avi/kantelun-tekeminen
Marjo Alatalo kertoo Lapsen paras- yhdessä enemmän blogissa arvioinnista, että "kaikki tahtovat sitä, vaan turhan harvat vielä tohtivat". Hänen mukaansa "tarvitaan arviointi-sanan valkopesu. Uudelleen merkityksellistäminen. Renessanssi. Vallankumous. Ja mitä näitä nyt on?"
Valvontaviranomaisten, tutkijoiden ja asiakkaiden mukaan valkopesun sijaan tarvitaan jääveiksi ja lainvastaisiksi muuttuneiden arviointien valvonta- ja sanktiointijärjestelmä. Ongelma on se, että turhan monet sijaishuoltoyrittäjät ovat tohtineet kaapata viranomaistoiminnaksi tarkoitetun arvioinnin itselleen.
Alatalo ei kerro, että arviointivälineitä ei ole useinkaan kehitetty tutkimusperustaisesti, niiden luotettavuutta ei ole testattu eikä työntekijöitä ole koulutettu riittävästi välineiden käyttöön. Välineet ovat usein jäykkiä ja asiakastilanteita yksinkertaistavia sekä antavat ylimitoitettuja riskiarvioita asiakkaana olevista lapsista. Arviointiin liittyy runsaasti työntekijä-, organisaatio- ja ympäristökohtaista harkintaa ja vaihtelua.
Arviointeihin saattaa vaikuttaa itse tutkittavaa asiaa enemmän vanhempien alistuminen työntekijän määräämiin ohjelmiin, tutkimuksiin ja havainnoitavana oloon. Asiakkaiden alistumishalukkuuden osuus arvioinnissa on niin tärkeää, että sille on kehitetty oma käsite: "arviointitottelevaisuus".
Gillinghamin ja Humphreys’n (2010) SDM (structured decision making)- välineen käyttöä koskevassa tutkimuksessa selvisi, että arviointivälineitä ei käytetty lastensuojelun käytännöissä aiotulla tavalla, eikä välineen käytöllä saavutettu sille asetettuja tavoitteita.
Tutkijoiden mukaan tutkimukseen osallistuneet työntekijät esimerkiksi tekivät asiakastilanteita koskevia päätöksiä ennen kuin he käyttivät arviointivälineitä ja käyttivät välineita tietoisesti tuloksia manipuloiden. He pyrkivät esimerkiksi täyttämään lomakkeita siten, että tuloksena rakentunut riskiarvio tai muu tulos tuki jo aiemmin tehtyjä päätöksiä. (Petrelius,Tulensalo, Jaakola ja Hietamäki (toim.)2016, 134-145)
Lastensuojelun arviointi on oikeusturvariski mille hyvänsä perheelle. Tässä tyypillinen tapausesimerkki lastensuojelullisesta arvioinnista.
Suomessa sijaishuollon yrittäjä ansaitsee helposti 1000 000 euroa järjestämällä avunpyytäjälle niin huostaanottoperusteita etsivän perhearvioinnin, tukiperheen, perhetyön, perhetyöntekijän, vanhemmuudenarvioinnin, terapiapalvelut ja perhekuntoutuksen kuin näiden tuloksena tehdyn sijoituksen omiin sijoitusyksikköihinsä.
Kuntaliitto kiinnittää raportissaan huomiota jääveihin palvelutarpeen arviointeihin ja varoittaa, että yksityisen palveluntuottajan osallistuminen arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.
Talentia-lehden mukaan yksityiset yritykset tekevät lainvastaisesti kunnan toimeksiannosta arviointeja, joilla on suuri merkitys huostaanottoja ja sijaishuoltoa pohdittaessa, vaikka lain mukaan arviointi pitää tehdä viranomaistyönä.
"Yhä nykyään tulee vastaan tilanteita, jossa lapsen huostaanottopäätöstä perustellaan yksityisellä teetetyllä vanhemmuuden arviolla ja viitataan palveluntuottajan arvioinnista saatuun lausuntoon, jossa todetaan huostaanoton edellytysten täyttyvän". Yksityisiltä palveluntuottajilta pyydetään kannanottoa lastensuojelun tukitoimiin ja jopa sijaishuollon tarpeeseen (Talentia, 30 päivää /2018, 24).
Valviran tarkastaja Kristiina Ruuskanen kysyy millä mandaatilla lapsen sijaishuoltopaikan toimesta voidaan ylipäänsä tehdä vanhempiin kohdistuvaa arviointia (Syvälä, 2013, 56).
Suomalaisissa arvioinneissa arviointien normistot ovat subjektiivisesti tulkittuja ja jäävät piiloon (Oranen, 2006, 38). Menetelmien taustaoletuksia ei ole yleensä kirjattu edes viitteenä esimerkiksi lomakkeiden tai korttien käyttöohjeisiin eikä niistä kerrota koulutuksissakaan. Menetelmiä sovellettaessa niitä saatetaan käyttää tavalla, joka on vastoin niiden laatijan alkuperäistä ajatusta ja jopa vakaumusta (Bardy, 2009, 80).
Monitoimijaisen, perheiden oikeusturvan unohtavan arvioinnin taustalla ovat mm. virheellisesti tulkittu kiintymyssuhdeteoria, virheellinen psykoanalyyttinen ymmärrys lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä oletus ongelmien ylisukupolvisuudesta (THL, 2017,26).
Mikko Oranen havaitsi lisensiaattityössään jo parinkymmentä vuotta sitten, että työntekijät eivät kertoneet asiakkaille heidän olevan arvioinnin kohteena. Tilanne ei ole parantunut vuosien saatossa (Syvälä, 2013, 55).
Pohtia pitäisi myös sitä, mitä päteväkään arviointi hyödyttää, kun tutkimustieto (Pösö & Puustinen-Korhonen 2010; VTV 2012; LSKL 2013; Alhanen 2014; Hiltunen 2015; HuosTa 2015) todistaa, että perheiden tarvitsemia palveluja ei ole olemassa/saatavilla?
"Asiantuntijoiden" kesken yhdessä, moniammatillisesti arvioimalla ja toimimalla tuotetaan lisää turhia lastensuojeluilmoituksia, jäävejä valkopestyjä vanhemmuudenarviointeja ja turhia ja laittomia huostaanottoja, jotka torpedoivat lasten koulutuspolut, terveydenhuollon, yhteydenpidon ja myöhemmän selviytymisen.
Yhdessä toimimalla saadaan myös kasvatettua veronmaksajien kustannuksia ja ylitettyä vuosittainen jo yli miljardiin kohonnut lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokausimaksujen budjetti.
Yhden lapsen keskimääräinen huostaanottoaika on noin 7 vuotta ja maksaa sijaisperheessä noin 200 000 euroa ja perhekodissa noin 1000 000 euroa. THL:n tuoreen selvityksen mukaan huostaanotot kestävät koko lapsuuden ja niitä puretaan ani harvoin.
Sosiaalialan osaamis- ja kehittämiskeskuksia ei ole edes tarvinnut myydä sijaishuoltoteollisuudelle- ne näyttävät kuuluvan sille ja toimivan sen edunvalvojina vapaaehtoisesti. Miksi STM tukee tällaista "kehittämistoimintaa" veronmaksajien rahoilla?
Mikko Orasen sanoin " Miksi moniammatillisia verkostopalavereja ja suuria kansakokouksia markkinoidaan lastensuojelun keskeisiksi työvälineiksi, vaikka lapset ja nuoret kokevat jäävänsä niissä herkästi yksin ja sanattomiksi? Mitä mieltä on sellaisissa ammatillisissa käytännöissä, jotka jättävät ulkopuolelle juuri niiden ihmisten kokemukset, joita varten työ on olemassa? (Oranen, 2008, 47).
Oppilaiden oikeusturvan ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta on kestämätöntä, että suurin osa sosiaalityöntekijöistä ei näytä tuntevan perustehtäväänsä, ilmoitus- ja raportointivelvoitettaan koulun/sijaishuollon väärinkäytöksistä, oman alansa tutkimustietoa, YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tai sijaishuollon ohjeita, YK:n ohjeistusta lapsen edun määrittelystä, lastensuojelulakia, hyvän hallinnon periaatteita tai omansa alansa tieteellisiä keskusteluja.
Aluehallintovirasto ei voi puuttua lainvastaisesti toimivaan oppilashuoltoon ilman kantelua.
Oppilaiden ja heidän vanhempiensa kannattaa siis kannella aluehallintovirastoon- ajoissa:
https://www.avi.fi/web/avi/kantelun-tekeminen
Kirjallisuus:
Bardy, Marjatta (toim) (2009): Lastensuojelun ytimessä, THL
Kuntaliitto (2018): Maakunnallistuva lastensuojelu, 2.osaraportti
Oranen, Mikko (2006): Tutkimista ja tunnustelua -Lastensuojelun alkuarvioinnin käytäntöjä, malleja ja kehittämissuuntia
Oranen, Mikko (2008): Mitä mieltä? Mitä mieltä! Lasten osallisuus lastensuojelun kehittämisessä, Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun kehittämisohjelman osaraportti, Ensi- ja turvakotien liitto
Petrelius,Tulensalo, Jaakola ja Hietamäki (toim.)(2016): Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi, Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi
Syvälä, Maria (2013): Hukassa huostassa, Radium-kirjat
THL (2018): Kouluterveyskysely 2017
THL (2018): Tilastoraportti Lastensuojelu 2017
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/missa-piileksivat-huostaanotettujen-ja-koulukiusattujen-koulukuraattorit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-osaamiskeskus-vai-mokaamiskeskus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/heiliolainen-lastensuojelunakemys-lastensuojelukriisin-ja-oikeusturvaongelmien-aiheuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/39-varhaisen-puuttumisen-katastrofi-eli-kaamea-suihinotto
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/barometrin-kertomaa
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kun-avun-saanti-maksaa-lapsen-verran
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kotiopetus-on-tuloksellista-ja-turvallista-miksi-lastensuojelu-piinaa-kotikoululaisia
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kotikoulu-on-oiva-vaihtoehto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/-koulukiusaamisen-karut-kasvot
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/portailla-parantunut-oppilas
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/laki-on-niin-kuin-se-luetaan
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/koulukiusaaminen-rjhti-ksiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/homeoireileva-lapsi-vietiin-psykiatriseen-hoitoon-aidin-tietamatta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnetaidot-lastensuojelussa-julma-empatia-ja-kielletty-sympatia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-aivopierut-osa-1