Lastensuojelun imagonkiillotus ja epäkohtien salailu ei ole rakenteellista sosiaalityötä
Lastensuojelussa toimivat tuntuvat olevan tietämättömiä rakenteellisen sosiaalityön luonteesta ja tarkoituksesta.
Moni sosiaalityöntekijä kertoo kannattavansa rakenteellista sosiaalityötä mutta tuomitsee samassa lauseessa sosiaalityön kritiikin ja asiakkaiden raportoinnin sosiaalityön väärinkäytöksistä.
Rakenteellinen sosiaalityö ymmärretään lastensuojelun imagonkiillotukseksi ja sosiaalityöntekijöiden ammatillisen edunvalvonnan välineeksi.
Rakenteellisen sosiaalityön nimissä vaaditaan, että rakenteiksi ymmärrettyjen veronmaksajien tulee antaa sosiaalityöntekijöille lisää rahaa ja virkoja tai muutoin he syyllistyvät lapsen edun vastaiseen toimintaan.
Rakenteellinen sosiaalityö on marginalisoitujen näkökantoja , sosiaalista raportointia ja muutostyötä
Rakenteellinen sosiaalityö on toimintaa, jonka avulla paljastetaan ja muutetaan ihmisten elämään vaikuttavia yhteiskunnan eriarvoistavia ja syrjiviä rakenteita (Mullaly 2007, 210–215).
Rakenteellisessa sosiaalityössä tiedon tuottamiselle ja välittämiselle ominaista on marginalisoitujen näkökantojen esiintuonti ja sosiaalinen raportointi yksittäistapausten pohjalta.
Sosiaalityöntekijöiden karsastaman Lokakuun Liikkeen toimintaa voi pitää rakenteellisena sosiaalityönä.
Liike nostaa esiin marginalisoitujen kokemuksia sekä asenteita ja toimenpiteitä, joita marginalisoituihin kohdistetaan. Se pyrkii kohentamaan sosiaalityön asiakkaiden oikeusturvaa ja muuttamaan sosiaalityön eriarvoistavia, syrjiviä ja vahingollisia käytäntöjä ja rakenteita.
Mahdollisuudet toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä etenkin kunnallisen sosiaalialan kontekstissa on todettu vähäisiksi tai jopa mahdottomiksi.
Uusi sosiaalihuoltolaki epäkohtien ilmoitusvelvollisuuksineen ei ole juuri tuonut muutosta tilanteeseen.
Sosiaalihuoltolaki velvoittaa rakenteelliseen sosiaalityöhön
Uudessa sosiaalihuoltolaissa (2014, 7§) on nimenomainen pykälä rakenteellisesta sosiaalityöstä. Laki määrittelee kolme tehtävää rakenteelliselle sosiaalityölle: tiedontuottamisen, ongelmien korjaamisen ja monialaisen asiantuntemuksen.
1. Ensiksikin rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Tutkimustieto kuitenkin osoittaa , että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).
Sosiaalityön tutkija Leslie Margolinin (1997) mukaan sosiaalityöntekijät kääntävät rutiininomaisesti asiakkaiden ilmaisemat tarpeet (sen mitä he sanovat tarvitsevansa) kirjauksiksi siitä, mitä asiakkaat ovat (millaisia he ovat, millainen heidän kotinsa on).
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan esimerkiksi koulukodeissa olevien lasten kuulemisaloitteeseen "poliittisen johdon vastaus on ollut, ettei näistä haluta ikäviä otsikoita".
- Lastensuojelussa tarvitaan omaa aineistokeruuta, joka mahdollistaa haastattelut muun muassa koulukodeissa oleville lapsille. Miksi näin ei tehdä? Miksi ministerit pelkäävät ikäviä otsikoita? Siksi, että tiedossa on monen lastensuojelulapsen karut kokemukset ja vaikea arki, Kurttila vastaa kysymykseensä.
2. Toiseksi, rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on määritellä tavoitteelliset toimet ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.
Sosiaalipsykologi Anu Suomela esitti yli 20 vuotta sitten joukon käyttökelpoisia ja välttämättömiä toimenpiteitä lastensuojelun ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Toimenpiteet odottavat yhä toteutumistaan.
Kurttilan mukaan Suomessa ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia. Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
Riittäviä toimia ongelmien korjaamiseksi ei ole tehty. Ongelmista edes haluta tietää. Asiakkaiden raportointi ongelmista ymmärretään ja leimataan vihapuheeksi.
3. Kolmas tavoite on tuoda sosiaalityön asiantuntemus ja tutkimustieto kunnan politiikan ja päätöksenteon avuksi.
Ongelma on, ettei tutkimustietoa ole ja asiantuntijuus on usein hiljaista tietoa ja mielipiteisiin perustuvia toimintakäytäntöjä, joita ei tutkita eikä valvota. Lisäksi se, mitä pidetään sosiaalityön asiantuntemuksena ja tutkimustietona ei ole irrallista kunnan politiikasta ja päätöksenteosta vaan sen värittämää ja jopa sanelemaa.
-On tärkeää, että jokainen sosiaalityöntekijä kokoaa tietoa kentältä asiakkaiden elämäntilanteista ja olosuhteista sekä pohtii rakenteellisia ratkaisuja niiden parantamiseksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu lisäksi vaikuttavuuden seuranta, valistaa STM:n veuvotteleva virkamies Elina Palola.
Sirkka Rousun mukaan sosiaalityön tuloksellisuutta, jota voisi olla esim. asiakkaiden kokema hyöty ja toimintakyvyn parantuminen, toimivat palveluketjut tai kansalaisoikeuksien toteutuminen, ei kuitenkaan tiedetä eikä tutkita (Rousu, 2007).
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).
Sosiaalityöntekijät rakenteellisen sosiaalityön esteinä
Mediassa on moneen kertaan uutisoitu, että sosiaalityössä ei ole enää aikaa tutustua asiakkaisiin tai heidän elämäntilanteisiinsa. Kyse ei kuitenkaan ole vain resurssipulasta vaan valinnoista; ongelmia ennaltaehkäisevän asiakastyön resurssien kohdentamisesta byrokratiatyöhön ja korjaaviin toimiin.
Monissa tutkimuksissa on todettu sosiaalityöntekijöiden vastustus oman työnsä vaikuttavuuden seurantaa kohtaan joka johtuu osittain vaikuttavuuden mittaamisen ongelmista mutta myös sosiaalityöntekijöiden pelosta ja vastahakoisuudesta oman työnsä tutkimista kohtaan.
Johanna Hietamäki havaitsi väitöskirjatutkimusta toteutettaessaan, että sosiaalityöntekijät voivat kokea arviointitutkimuksen uhkaavaksi asiaksi ja siitä voi muodostua syy portinvartijana toimimiselle. Toisin sanoen sosiaalityöntekijät estävät ja valikoivat asiakkaiden palautteita ja pääsyä tutkimuksiin.
Sosiaalitoimistoissa harjoitettu asiakirjojen panttaaminen ja väärentäminen on rakenteellisen sosiaalityön sabotointia.
Sosiaalityön tiedonhankinta- ja tutkimuskäytännöillä on tuotettu osittaista, virheellistä ja vinoutunutta tietoa ja estetty asiakkaiden osallisuus ja palvelujärjestelmäpuutteiden ja väärinkäytösten ilmitulo.
Valvomattomat ja vinoutuneet tiedonkeruumenetelmät ovat johtaneet myös virheellisiin toimintastrategioihin ja -painotuksiin, jotka ovat entisestään syventäneet avunpyytäjien ahdinkoa.
Julkisuus kuuluu rakenteelliseen sosiaalityöhön
Julkisuutta käytetään sellaisissa rakenteellisen sosiaalityön tavoitteissa, joihin henkilökohtainen vaikuttaminen ei sovellu tai muut menetelmät eivät ole tuottaneet toivottavaa lopputulosta (Tiitinen & Lähteinen, 2014, 193).
Kaikkea julkista viranomaistyötä koskee perustuslain 12 §:ään kirjattu julkisuusperiaate. Julkisuuslaki antaa jokaiselle oikeuden saada tietoa viranomaisten julkisista asiakirjoista ja muista tallenteista.
Median tehtävä on julkisen hallinnon ja viranomaisten toiminnan kriittinen arviointi, erilaisten näkökulmien ja kansalaisten kokemusten esittäminen.
Lastensuojelun laittomuudet eivät ole sosiaalityöntekijöille myönnettävillä lisäresursseilla korjattavia edunvalvonta- tai työtaisteluasioita, jollaiseksi lastensuojelun oikeusturvaongelmia ja väärinkäytöksiä pyritään mediassa kääntämään.
Monet toimittajat kuitenkin haluavat esiintyä mielummin laittomastikin toimivien lastensuojeluammattilaisten edunvalvojina , myötäkärsijöinä ja mielensäpahoittajina kuin sosiaalityön lainalaisuuden ja asiakkaiden oikeusturvan tai viranomaisvallan valvojina.
Sosiaalityön asiakkaat ovat jo vuosia arvostelleet sosiaalityön epäeettisiä ja -tieteellisiä työ- ja dokumentaatiokäytäntöjä ja niistä koituvia oikeusturvaongelmia (asiakaskokemuksista ovat raportoineet mm. Autero, Ikonen, Kajaste, Syvälä, 2013).
Esimerkiksi Sweden’s Institute for Evidence-Based Social Work Practice (IMS) pyrkii kehittämään sosiaalityöhön näyttöön perustuvia menetelmiä mielipiteisiin perustuvien menetelmien sijaan ja näkee – toisin kuin monet sosiaalityön tutkimus- ja kehitystahot Suomessa – asiakkaiden ja heidän verkostojensa aktiivisuuden ja palautteen käyttökelpoisena resurssina luotettavampien työmenetelmien kehittämisessä ( Sundell & Soydan & Tengvald & Anttila, 2009, 7).
Tutkimustietoa ja avoimuutta mutun ja salailun sijaan
Kirsi Juhilan mukaan sosiaalityöllä on selontekovelvollisuus asiakkaille, ammattietiikalle, työnantajille ja yhteiskunnalle. Asiakaslähtöisyys ja selontekovelvollisuus asiakkaille ovat siis sosiaalityön ammattietiikan mukaan kaiken sosiaalityön lähtökohta (Juhila, 2009, 302).
Sosiaalialan ammattilaisten velvollisuus on tuoda työnantajansa, yhteiskunnan päätöksentekijöiden ja suuren yleisön tietoon, jos ihmiset elävät köyhyydessä, resurssit ovat riittämättömät tai niiden jakautuminen, politiikka tai toimintatavat ovat syrjiviä, epäoikeudenmukaisia tai haitallisia ihmisten hyvinvoinnille (Jaakkola, 2013, 10-12).
Professori Mikko Mäntysaaren mukaan juuri ammatillisuus velvoittaa tietämään, mitä seurauksia asiakkaille on tehdystä työstä (Mäntysaari, 2005, 2).
Sirkka Rousun mukaan oman toiminnan tuloksellisuuden arviointi on osa jokaisen työntekijän työtä, jossa asiakas on tärkein informantti (Rousu, 2007).
Eettisesti kestävä ja oikeudenmukainen sosiaalityö on mahdotonta, ellei tiedetä mikä sosiaalityössä toimii ja mikä ei ja minkälaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ja seurauksia sosiaalityöllä on (Pekkarinen, 2011).
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lokakuun-liike-rakenteellista-sosiaalityota
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuoltolain-henkilokunnan-ilmoitusvelvollisuuden-esteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osallistumistulo-onkin-osallisuuspetosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/saisiko-keroputaan-mallin-myos-lastensuojeluun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/keiden-tarinat-kuulemme
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/juha-kurvinen-kupittaan-tarkastus-puutteellinen-ongelmia-oli-kaikilla-osastoilla
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ammattilainen---opettele-laillinen-kaumlytaumlntouml-blogi
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/10-muutosehdotusta-kohti-parempaa-
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/viisasten-kivi-lydettyperheidensuojelua
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/adoptio-ei-ole-ratkaisu-huono-osaisuuden-ongelmiin
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/pysyvan-huostaanoton-hanke-on-sijaishuollon-ei-lapsen-etu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
Lastensuojelussa toimivat tuntuvat olevan tietämättömiä rakenteellisen sosiaalityön luonteesta ja tarkoituksesta.
Moni sosiaalityöntekijä kertoo kannattavansa rakenteellista sosiaalityötä mutta tuomitsee samassa lauseessa sosiaalityön kritiikin ja asiakkaiden raportoinnin sosiaalityön väärinkäytöksistä.
Rakenteellinen sosiaalityö ymmärretään lastensuojelun imagonkiillotukseksi ja sosiaalityöntekijöiden ammatillisen edunvalvonnan välineeksi.
Rakenteellisen sosiaalityön nimissä vaaditaan, että rakenteiksi ymmärrettyjen veronmaksajien tulee antaa sosiaalityöntekijöille lisää rahaa ja virkoja tai muutoin he syyllistyvät lapsen edun vastaiseen toimintaan.
Rakenteellinen sosiaalityö on marginalisoitujen näkökantoja , sosiaalista raportointia ja muutostyötä
Rakenteellinen sosiaalityö on toimintaa, jonka avulla paljastetaan ja muutetaan ihmisten elämään vaikuttavia yhteiskunnan eriarvoistavia ja syrjiviä rakenteita (Mullaly 2007, 210–215).
Rakenteellisessa sosiaalityössä tiedon tuottamiselle ja välittämiselle ominaista on marginalisoitujen näkökantojen esiintuonti ja sosiaalinen raportointi yksittäistapausten pohjalta.
Sosiaalityöntekijöiden karsastaman Lokakuun Liikkeen toimintaa voi pitää rakenteellisena sosiaalityönä.
Liike nostaa esiin marginalisoitujen kokemuksia sekä asenteita ja toimenpiteitä, joita marginalisoituihin kohdistetaan. Se pyrkii kohentamaan sosiaalityön asiakkaiden oikeusturvaa ja muuttamaan sosiaalityön eriarvoistavia, syrjiviä ja vahingollisia käytäntöjä ja rakenteita.
Mahdollisuudet toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä etenkin kunnallisen sosiaalialan kontekstissa on todettu vähäisiksi tai jopa mahdottomiksi.
Uusi sosiaalihuoltolaki epäkohtien ilmoitusvelvollisuuksineen ei ole juuri tuonut muutosta tilanteeseen.
Sosiaalihuoltolaki velvoittaa rakenteelliseen sosiaalityöhön
Uudessa sosiaalihuoltolaissa (2014, 7§) on nimenomainen pykälä rakenteellisesta sosiaalityöstä. Laki määrittelee kolme tehtävää rakenteelliselle sosiaalityölle: tiedontuottamisen, ongelmien korjaamisen ja monialaisen asiantuntemuksen.
1. Ensiksikin rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Tutkimustieto kuitenkin osoittaa , että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).
Sosiaalityön tutkija Leslie Margolinin (1997) mukaan sosiaalityöntekijät kääntävät rutiininomaisesti asiakkaiden ilmaisemat tarpeet (sen mitä he sanovat tarvitsevansa) kirjauksiksi siitä, mitä asiakkaat ovat (millaisia he ovat, millainen heidän kotinsa on).
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan esimerkiksi koulukodeissa olevien lasten kuulemisaloitteeseen "poliittisen johdon vastaus on ollut, ettei näistä haluta ikäviä otsikoita".
- Lastensuojelussa tarvitaan omaa aineistokeruuta, joka mahdollistaa haastattelut muun muassa koulukodeissa oleville lapsille. Miksi näin ei tehdä? Miksi ministerit pelkäävät ikäviä otsikoita? Siksi, että tiedossa on monen lastensuojelulapsen karut kokemukset ja vaikea arki, Kurttila vastaa kysymykseensä.
2. Toiseksi, rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on määritellä tavoitteelliset toimet ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.
Sosiaalipsykologi Anu Suomela esitti yli 20 vuotta sitten joukon käyttökelpoisia ja välttämättömiä toimenpiteitä lastensuojelun ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Toimenpiteet odottavat yhä toteutumistaan.
Kurttilan mukaan Suomessa ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia. Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla, psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun suhde on sekaisin ja lastensuojelun asiakkaat jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
Riittäviä toimia ongelmien korjaamiseksi ei ole tehty. Ongelmista edes haluta tietää. Asiakkaiden raportointi ongelmista ymmärretään ja leimataan vihapuheeksi.
3. Kolmas tavoite on tuoda sosiaalityön asiantuntemus ja tutkimustieto kunnan politiikan ja päätöksenteon avuksi.
Ongelma on, ettei tutkimustietoa ole ja asiantuntijuus on usein hiljaista tietoa ja mielipiteisiin perustuvia toimintakäytäntöjä, joita ei tutkita eikä valvota. Lisäksi se, mitä pidetään sosiaalityön asiantuntemuksena ja tutkimustietona ei ole irrallista kunnan politiikasta ja päätöksenteosta vaan sen värittämää ja jopa sanelemaa.
-On tärkeää, että jokainen sosiaalityöntekijä kokoaa tietoa kentältä asiakkaiden elämäntilanteista ja olosuhteista sekä pohtii rakenteellisia ratkaisuja niiden parantamiseksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu lisäksi vaikuttavuuden seuranta, valistaa STM:n veuvotteleva virkamies Elina Palola.
Sirkka Rousun mukaan sosiaalityön tuloksellisuutta, jota voisi olla esim. asiakkaiden kokema hyöty ja toimintakyvyn parantuminen, toimivat palveluketjut tai kansalaisoikeuksien toteutuminen, ei kuitenkaan tiedetä eikä tutkita (Rousu, 2007).
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).
Sosiaalityöntekijät rakenteellisen sosiaalityön esteinä
Mediassa on moneen kertaan uutisoitu, että sosiaalityössä ei ole enää aikaa tutustua asiakkaisiin tai heidän elämäntilanteisiinsa. Kyse ei kuitenkaan ole vain resurssipulasta vaan valinnoista; ongelmia ennaltaehkäisevän asiakastyön resurssien kohdentamisesta byrokratiatyöhön ja korjaaviin toimiin.
Monissa tutkimuksissa on todettu sosiaalityöntekijöiden vastustus oman työnsä vaikuttavuuden seurantaa kohtaan joka johtuu osittain vaikuttavuuden mittaamisen ongelmista mutta myös sosiaalityöntekijöiden pelosta ja vastahakoisuudesta oman työnsä tutkimista kohtaan.
Johanna Hietamäki havaitsi väitöskirjatutkimusta toteutettaessaan, että sosiaalityöntekijät voivat kokea arviointitutkimuksen uhkaavaksi asiaksi ja siitä voi muodostua syy portinvartijana toimimiselle. Toisin sanoen sosiaalityöntekijät estävät ja valikoivat asiakkaiden palautteita ja pääsyä tutkimuksiin.
Sosiaalitoimistoissa harjoitettu asiakirjojen panttaaminen ja väärentäminen on rakenteellisen sosiaalityön sabotointia.
Sosiaalityön tiedonhankinta- ja tutkimuskäytännöillä on tuotettu osittaista, virheellistä ja vinoutunutta tietoa ja estetty asiakkaiden osallisuus ja palvelujärjestelmäpuutteiden ja väärinkäytösten ilmitulo.
Valvomattomat ja vinoutuneet tiedonkeruumenetelmät ovat johtaneet myös virheellisiin toimintastrategioihin ja -painotuksiin, jotka ovat entisestään syventäneet avunpyytäjien ahdinkoa.
Julkisuus kuuluu rakenteelliseen sosiaalityöhön
Julkisuutta käytetään sellaisissa rakenteellisen sosiaalityön tavoitteissa, joihin henkilökohtainen vaikuttaminen ei sovellu tai muut menetelmät eivät ole tuottaneet toivottavaa lopputulosta (Tiitinen & Lähteinen, 2014, 193).
Kaikkea julkista viranomaistyötä koskee perustuslain 12 §:ään kirjattu julkisuusperiaate. Julkisuuslaki antaa jokaiselle oikeuden saada tietoa viranomaisten julkisista asiakirjoista ja muista tallenteista.
Median tehtävä on julkisen hallinnon ja viranomaisten toiminnan kriittinen arviointi, erilaisten näkökulmien ja kansalaisten kokemusten esittäminen.
Lastensuojelun laittomuudet eivät ole sosiaalityöntekijöille myönnettävillä lisäresursseilla korjattavia edunvalvonta- tai työtaisteluasioita, jollaiseksi lastensuojelun oikeusturvaongelmia ja väärinkäytöksiä pyritään mediassa kääntämään.
Monet toimittajat kuitenkin haluavat esiintyä mielummin laittomastikin toimivien lastensuojeluammattilaisten edunvalvojina , myötäkärsijöinä ja mielensäpahoittajina kuin sosiaalityön lainalaisuuden ja asiakkaiden oikeusturvan tai viranomaisvallan valvojina.
Sosiaalityön asiakkaat ovat jo vuosia arvostelleet sosiaalityön epäeettisiä ja -tieteellisiä työ- ja dokumentaatiokäytäntöjä ja niistä koituvia oikeusturvaongelmia (asiakaskokemuksista ovat raportoineet mm. Autero, Ikonen, Kajaste, Syvälä, 2013).
Esimerkiksi Sweden’s Institute for Evidence-Based Social Work Practice (IMS) pyrkii kehittämään sosiaalityöhön näyttöön perustuvia menetelmiä mielipiteisiin perustuvien menetelmien sijaan ja näkee – toisin kuin monet sosiaalityön tutkimus- ja kehitystahot Suomessa – asiakkaiden ja heidän verkostojensa aktiivisuuden ja palautteen käyttökelpoisena resurssina luotettavampien työmenetelmien kehittämisessä ( Sundell & Soydan & Tengvald & Anttila, 2009, 7).
Tutkimustietoa ja avoimuutta mutun ja salailun sijaan
Kirsi Juhilan mukaan sosiaalityöllä on selontekovelvollisuus asiakkaille, ammattietiikalle, työnantajille ja yhteiskunnalle. Asiakaslähtöisyys ja selontekovelvollisuus asiakkaille ovat siis sosiaalityön ammattietiikan mukaan kaiken sosiaalityön lähtökohta (Juhila, 2009, 302).
Sosiaalialan ammattilaisten velvollisuus on tuoda työnantajansa, yhteiskunnan päätöksentekijöiden ja suuren yleisön tietoon, jos ihmiset elävät köyhyydessä, resurssit ovat riittämättömät tai niiden jakautuminen, politiikka tai toimintatavat ovat syrjiviä, epäoikeudenmukaisia tai haitallisia ihmisten hyvinvoinnille (Jaakkola, 2013, 10-12).
Professori Mikko Mäntysaaren mukaan juuri ammatillisuus velvoittaa tietämään, mitä seurauksia asiakkaille on tehdystä työstä (Mäntysaari, 2005, 2).
Sirkka Rousun mukaan oman toiminnan tuloksellisuuden arviointi on osa jokaisen työntekijän työtä, jossa asiakas on tärkein informantti (Rousu, 2007).
Eettisesti kestävä ja oikeudenmukainen sosiaalityö on mahdotonta, ellei tiedetä mikä sosiaalityössä toimii ja mikä ei ja minkälaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ja seurauksia sosiaalityöllä on (Pekkarinen, 2011).
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lokakuun-liike-rakenteellista-sosiaalityota
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuoltolain-henkilokunnan-ilmoitusvelvollisuuden-esteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osallistumistulo-onkin-osallisuuspetosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/saisiko-keroputaan-mallin-myos-lastensuojeluun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/keiden-tarinat-kuulemme
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/juha-kurvinen-kupittaan-tarkastus-puutteellinen-ongelmia-oli-kaikilla-osastoilla
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ammattilainen---opettele-laillinen-kaumlytaumlntouml-blogi
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/10-muutosehdotusta-kohti-parempaa-
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/viisasten-kivi-lydettyperheidensuojelua
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/adoptio-ei-ole-ratkaisu-huono-osaisuuden-ongelmiin
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/pysyvan-huostaanoton-hanke-on-sijaishuollon-ei-lapsen-etu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
RSS Feed
