Aivopieruista on tullut akateemisessa sosiaalityössä niin arkisia, ettei niitä edes tunnisteta ilman ulkopuolista havainnoijaa.
Jokaiselta pääsee joskus mutta harvassa paikassa aivopierujen ryhmäpäräyttely ja -imppaus on julkisin varoin rahoitettua asiantuntijuudeksi ja osaamiseksi aateloitua ajanvietettä.
Asiakas lynkataan yhdestä päästöstä mutta asiantuntijaksi kohotettu voi rakentaa päästöistään itselleen uran ja vieläpä tituleerata itseään ilmastonmuutoksen erityisosaajaksi.
Lokakuun Liike aloittaa uuden sarjan, jossa se esittelee haisevimmat akateemiset tuotokset.
Sosiaalityön ja monien sosiaalityön tutkimuksen päivien kestoteema on eriarvoisuus sosiaalityössä, jota väitetään korjattavan rakenteellisella sosiaalityöllä.
Lokakuun liike ja sen alaisuudessa toimiva Parhaiden sosiaalialan erityisosaajien osaamiskeskus haluaa Valtakunnallisten Sosiaalityön Tutkimuksen Päivien työpapereita mukaellen nostaa esiin eriarvoisuuden vastustamiseen, lieventämiseen ja ehkäisyyn ja ammattilaisten hyvinvoinnin vahvistamiseen liittyviä teemoja sosiaalityön pro gradu- tai lisensiaattitutkimusten aiheiksi esim:
Vaikeana työntekijänä sosiaalitoimessa
"Aihe nousi (ei siis nostettu) sosiaaliasiamiehen roolista asiakkaan ja työntekijän välissä.
Juristit kohtaavat työssään karkeasti jaoteltuna neljän tasoisia työntekijöitä;
epätietoisten työntekijöiden ryhmä, epäluuloisten työntekijöiden ryhmä, työhönsä pettyneiden työntekijöiden ryhmä ja niin sosiaalitoimeen kuin asiakkaisiin monipuolisesti pettyneiden työntekijöiden ryhmä.
Viimeksi mainittu on kaikessa toivottomuudessaan hyvin kiinnostava ryhmä. Ryhmää voisi kutsua myös nimellä työhönsä leipääntyneet vaikeat työntekijät, ellei se olisi niin leimaavaa.
He ovat kokeneet mielestään huonoa kohtelua niin usein, että koko asiakaskunta ja ala on alkanut näyttämään epäilyttävältä, eikä heillä ole uskoa siihen, että he selviytyisivät työstään laillisin keinoin ammattietiikkaa noudattamalla tai heitä autettaisiin.
Heidän kanssaan ajautuu aikaa myötä vastahankaan asiakas ja valvontaviranomainen toinen toisensa jälkeen.
Heidän kokemuksensa omasta roolistaan on kuitenkin mielenkiintoinen, sillä usein heillä on kapasiteettia tehdä valituksia ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin. Usein oman asian lisäksi ääneen lausuttuna motiivina on myös muiden työntekijöiden pelastaminen samalta kohtalolta.
Tutkimuksessa voisi tarkastella heidän itselleen ammattilaisina ja työntekijöinä antamia merkityksiä, toimijuuksia ja identiteettejä. Miten he määrittelevät itsensä ammatillisuuden ja ammattietiikan marginaalissa? Tutkimukseen voisi ottaa myös asiakkaan äänen, koska se on vahvana läsnä myös sosiaaliasiamiehen työssä.
Millaisia tunteita näiden työntekijöiden kanssa toimiminen herättää? Onko löytynyt hyviä käytäntöjä kohtaamiselle ja auttamiselle?
Yleisemmälle tasolle nostetun vaikean, hukassa olevan ammatillisuuden haluamme nostaa myös asiakkaiden fokusryhmähaastattelun lähtökohdaksi ja kuulla heidän ääntään tällä menetelmällä.
Aineiston käsittelyn tapa tulee olemaan diskurssianalyyttisesti suuntautunut. Oletuksemme on, että puheessaan työntekijät tuottavat itselleen monia erilaisia rooleja, identiteettejä ja kategorioita. Voisiko tätä kautta kirkastua kuva siitä, miten heidän kanssaan voi parhaiten toimia?"
Sosiaalityöntekijöiden ammattiyhdistys on jo lupautunut toimittamaan tutkimukseen tarvittavia hankalia/hukassa olevia ammattilaisia mutta tutkimukseen voi periaatteessa osallistua kuka tahansa sosiaalityöntekijä. Tutkimuksen tekijäksi on alustavasti lupautunut sosiaalityöntekijöiden oman ammattiyhdistyksen juristi ja tutkimuksen tulokset esitellään Valtakunnallisilla Sosiaalityön Tutkimuksen ja Vahva Ammatissa- ja Voimaantuminen Sosiaalityössä- päivillä.
Tutkimukseen tulevien sosiaalityöntekijöiden olisi hyvä lukea ennen haastatteluja Lokakuun Liikkeen Huoli Puheeksi- koulutuspaketti ja miettiä mihin ryhmään he kuuluvat:
1) epätietoisten työntekijöiden ryhmä nk. ”läheisriippuvaiset”
2) epäluuloisten työntekijöiden ryhmä nk. ” skanneriautistit”
3) työhönsä pettyneiden työntekijöiden ryhmä nk. ” psykopuoskarit” ja
4) niin sosiaalitoimeen kuin asiakkaisiin monipuolisesti pettyneiden työntekijöiden ryhmä nk. ” nekrofiilit”
Sosiaalityöntekijöiden oma ammattiyhdistysjuristi kehottaa tutkimukseen osallistuvia työpaikkakiusattuja, irtisanottuja, pahoinpideltyjä ja sairaslomalle päätyneitä sosiaalityöntekijöitä pohtimaan miten vaikeaksi työntekijäksi tullaan ja voisiko ryhmiä olla enemmänkin esim. tunnevammaisten tumpeloiden, narsististen nillittäjien, vikuroivien viisastelijoiden ryhmä jne.
Asenteellisuus ja vihapuhe akateemisen meritoitumisen välineinä
Tähän Lokakuun Liikkeen ehdotelmaan- toisin kuin alkuperäiseen tekstiin- ei ole kulutettu senttiäkään veronmaksajien varoja mutta tällä asenteellisella ennakkoasetelmalla saa täyden veronmaksajien tuen ja jopa akateemisen meritoitumisen sosiaalityön lisensiaatiksi mikäli vaihtaa sanan työntekijä tilalle sanan asiakas.
Asennetta, joka tuottaa kohteissaan epätietoisuutta, epäluuloisuutta, pettymystä , vihaa ja "vaikeutta" ei tarvitse vaihtaa.
Kertoo paljon sosiaalityön asiantuntijuudesta (eettisestä herkkyydestä ja osaamisesta, yhteistyö- ja reflektiokyvystä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisosaamisesta ja sosiaalityön tietoperustasta) että palvelujärjestelmää rakenteineen ei tarvitse tutkia tai tuntea lainkaan, asiakkaiden yksilöpsykopatologisointi riittää.
Pettymyksen syitä esim. sosiaalipalvelujärjestelmän kohtuuttomia päätöksiä ja institutionaalista identiteettiväkivaltaa (Metteri, 2012), riskileimoja (Harrikari, 2008 harhautunutta suojeluvaltaa (Alhanen, 2014), viranomaislähtöisyyttä ( Poikela, 2010), vihapuhetta (Oikeusministeriö, 2016), valvontapuutteita ( VTV; 2012), asiakirjaväärentämistä (Edvardsson, 2009; Kääriäinen), ammatillisuuspuutteita (Finnilä- Tuohimaa, 2009), asiakkaiden leimaamista ja essentialisointia( Helne, 2002 , 2004, 2006; Hiltunen, 2015 ), tietopuutteita (Pekkarinen, 2011), köyhien kuritusta (Niemelä & Saari, 2013), sadistista vuorovaikutusta (Goffman, 1969 ), määrittelyongelmia ja vallankäyttöä (Hiitola, 2015), sukupuolittamista (Helen, 1997; Jokinen, 2010; Vuori, 2001) psykopatologisointia (Kivivuori, 1992,1996,1999,2003) etnistä syrjintää ( Pulma, 2006), väkivaltaista suojelukasvatusta (Laitala & Puuronen, 2016) tai kaltoinkohtelua sijaishuollossa (STM; 2016) ei tarvitse edes tunnistaa saati tunnustaa. Yliopistossa niistä ei ilmeisesti tarvitse edes lukea.
Yhdistys- tai yritysmaailmassa ei tulisi kuuloonkaan, että edunvalvojaksi palkattu nimittelee päämiestään ja leimaa tämän "vaikeaksi" sen perusteella, että tämä käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinoja- etenkään toimintaympäristössä, jonka on todettu rikkovan perus- ja ihmisoikeuksia jatkuvasti.
Kaikkein haavoittuvimpien edunvalvojaksi uskotussa sosiaalityössä ja sosiaaliasiamiehenä asiakkaita "toivottomiksi" leimaamalla ja "vaikeiksi" nimittelemällä pääsee kuitenkin jopa luennoimaan eriarvoisuuden ehkäisystä Valtakunnallisille Sosiaalityön Tutkimuksen päiville, jonka järjestäjien mukaan:
" Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vastustaminen ja heikoimman puolelle asettuminen on aina muodostanut sosiaalityön yhden keskeisen ytimen ja eettisen periaatteen."
Asiakkaiden "vaikeutta", vaikutushaluja ja valituskapasiteettia valittamalla sosiaalityön lisensiaatiksi on nyt valmistumassa sosiaaliasiamieheksi kutsuttu henkilö, jonka julkisrahoitteinen tehtävä on toimia puolueettomana sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen takaajana, sosiaalisten epäkohtien raportoijana, rakenteellisena muutosagenttina ja asiakkaiden kuulemisen, kunnioittamisen, asiallisen kohtelun , oikeussuojakeinojen, osallisuuden, hyvän palvelun ja edun turvaajana.
Niin sosiaalityön ammatillisuuskäsitys, asiantuntijuus, etiikka, tutkimus kuin diskurssit näyttävät tarvitsevan välitöntä puuttumista ja perusteellista uudistamista.
Alkuperäinen teksti "Vaikeana asiakkaana sosiaalitoimessa" löytyy täältä sivulta numero 30.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kenen-etua-turvaa-sosiaaliasiamies
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lisasivatko-sosiaalihuollon-ilmoitusvelvollisuus-ja-ammattihenkilolaki-asiakasturvallisuutta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-valtion-kaltoinkohtelemat-eivat-saa-korvauksia-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/komissio-selvittamaan-ensikotien-rikoksia-ja-olosuhteita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ekososiaalityo-lastensuojelun-sijaishuollossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/mieron-blogi/hki-sosiaalihuollossa-sisailmaongelmista-siirrytty-lasten-kiireellisiin-sijoituksiin-asuntoa-etsitaan-kiireellisesti-perheelle-perheen-pelastamiseksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ainakin-55-lasta-murhattiin-floridan-koulukodissa
RSS Feed
