Turun sanomat uutisoi 18.2.2016 vanhusten vuosikausia jatkuneista pahoinpitelyistä Turun vanhuspsykiatriassa. Eduskunnan oikeusasiamies onkin todennut vanhustenhuollon lastensuojelun ohella Suomen vakavimmaksi ihmis- ja perusoikeusongelmaksi.
”Psykiatrialla on aina ollut kaksi todellisuutta – se mikä tapahtuu hoitokokouksessa ja toinen, mikä tapahtuu yöllä”, oli lähdemateriaalin mukaan Heikkilän silloinen kannanotto tapahtumiin. Kannanotto kuvaa erinomaisesti myös lastensuojelulaitosten kahta todellisuutta.
Heikkilä kertoo tosin tarkoittaneensa, että yöllä vastaantulevia ongelmatilanteita pitäisi pystyä ennakoimaan päivällä.
1.1.2016 on tullut voimaan uusi laki sosiaalihuoltolain ilmoitusvelvollisuus, laki 48 § ja 49§ henkilökunnalle.
Laki velvoittaa työntekijöitä tekemään ilmoituksen esimiehelle, ja sitä kautta johdolle asiakkaan mahdollisesta huonosta kohtelusta, tai epäkohdista asiakasta kohtaan. Tähän tarkoitukseen on tehty lomake, jonka voi tarvittaessa täyttää. Lomakkeita tulee aina olla omavalvontasuunnitelmakansion liitteenä.
(Finlex) 48 §
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.
Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 47 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
49 §
Toimenpiteet ilmoituksen johdosta
Edellä 48 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.
Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301
Perusoikeuksien rajoittaminen ja kemiallinen pahoinpitely ovat väärinkäytöksiä, joista tulee ilmoittaa
Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita , yksilön perusoikeuksien tosiasiallista rajoittamista vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa tai asiakkaaseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua esim. fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua.
Tällaisesta väärinkäytöksistä tulee toimittaa ilmoituslomake esimiehelle. Kun esimies saa tällaisen lomakkeen, tulee hänen kirjata annetun ilmoituksen päivämäärä, ja toimittaa tieto viipymättä yksikön johtajalle. AVI :n (Aluehallintovirasto) ja Valviran tulisi valvoa toimintaa, mutta todellisuudessa valvontaan ei ole resursseja.
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus kuulostaa hyvältä mutta toiminee vain paperilla. Lainlaatijoilta on unohtunut, että tosiasiassa monet sote-palvelujärjestelmät on jo alunperin kehitetty työntekijöiden- ei asiakkaiden edunvalvontaan. Niiden toiminta- ja hoitokäytännöt ovat jo itsessään asiakkaiden lainvastaista perusoikeuksien rajoittamista ja kaltoinkohtelua. Alalla on myös valtaisia johtamisen ja valvonnan ongelmia ( Alhanen, 2014) ja joillakin alueilla on yritetty valvontakaappauksia.
Elinikäiset virat ja irtisanomissuojat ovat mahdollistaneet tiettyjen yksiköiden kehittymisen jatkuvia laittomuuksia kuhiseviksi mielivallan pesiksi, joiden toimintaan sen paremmin asiakkailla kuin valvontaviranomaisilla ei ole mahdollisuuksia eikä toimivia välineitä puuttua. Kollegan tai johdon väärinkäytöksiin puuttuja menettää vain virkansa ja joutuu vaientamisyritysten ja kostotoimien kohteeksi, joita tuskin ehkäisee sinänsä hyväätarkoittava lause "ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena".
Tällaisissa yksiköissä ei ole eikä voi olla työtoveruutta. Siellä on vain rikoskumppanuutta.
Päätökset tehdään sokkona asiakkaita tapaamatta ja vain kollegan/ johdon sanaan ja fabrikoituihin asiakirjoihin luottaen.
Johdon tai kollegoiden väärinkäytöksiin puuttuminen on tehty käytännössä mahdottomaksi. Ammattieettisiin ohjeistuksiin sitoutuneelle lainkuuliaiselle työntekijälle jää vain mahdollisuus äänestää jaloillaan eli sanoutua irti ja vaihtaa työpaikkaa, joka tehdään yleensä ansiosidonnaiseen oikeuttavan aikarajan täytyttyä. Siksi sosiaalialalla on niin suuri vaihtuvuus.
Vanhemmat työntekijät ovat usein mädän toimintakulttuurin läpitunkemia ja heidän osaamisensa voi rajoittua taitoon välttää oikeusviranomaisten puuttuminen omaan työhön harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla. Heiltä voi puuttua niin tarvittava tietoperusta, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot kuin lainsäädännön ja eettisten ohjeiden tuntemus. Asiakas- tai hoitotyössä heidän neuvoihinsa ja ohjeistuksiinsa luottaminen ilman vastuuvapauden takaavia fabrikoituja asiakirjoja voi saattaa uuden työntekijän vakaviin vaikeuksiin.
Joissakin sote-yksiköissä työhönperehdytys tarkoittaakin tosiasiassa perusturvarikollisuuteen indoktrinointia; kollektiivirikoksiin osallistumista ja ohjeistusta asiakirjojen fabrikointiin.
Jokainen pitempään tietyissä mielivaltaisissa yksiköissä toiminut työntekijä on sotkeentunut joko suoraan itse tai välillisesti työparin tai moniammatillisen työryhmän kautta johonkin laittomuuteen; tyypillisimmin kollegan tai johdon väärinkäytöksiä koskevan ilmoitus- ja puuttumisvelvollisuutensa laiminlyöntiin , asiakirjafabrikointiin ja asiakkaiden kaltoinkohteluun ja syrjäyttämiseen.
Mitä enemmän palveluvuosia, sitä isomman asiakirjaväärennöksistä ja kaltoinkohdelluista asiakkaista/potilaista koostuvan tunkion päällä istuu. Kun tunkio alkaa haista tai uhkaa täyttää koko yksikön, luvassa on yleensä ylennys, siirto toiseen toimistoon tai eläkkeelle, kutsu luennoimaan asiantuntijapäiville tai palkinto ” pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä ”.
Toimintakulttuurin epäkohdista raportoinnin sijaan palveluyksiköissä pyritään tekemään valvontaviranomaisista samaa kahvipöytäseuruetta ja toivotaan, että lannistetut ja pahoinpidellyt asiakkaat kuolisivat pois ennenkuin ehtivät kertoa kohtelustaan julkisesti.
Yllättäen huonoiksi leimatuilla alueilla ja kiireisissä sosiaalitoimistoissa, joissa asiakkailla on ihan oikeita ongelmia työn laatu ja työntekijöiden yhteishenki voikin olla hyvää. Työnteko pitää poissa pahanteosta ja lainmukainen toiminta on kustannustehokkaampaa ja pysyy aikarajoissa laitonta paremmin.
Pahimpia mielivallan pesäkkeitä sosiaalityössä ovat hyvien alueiden tai pikkukaupunkien yksiköt, jotka harjoittavat raivokasta asiakashankintaa saadakseen työntekijöilleen ”kokemusta vaativasta lastensuojelutyöstä” ja määrärahansa ja virkansa säilytettyä. Näiden toimistojen suojatyöpaikoissa voi pesiä täysin ammattitaidottomia työntekijöitä, jotka muodostavat vakavan riskin niin kuntalaisille , kollegoilleen kuin koko kansantaloudelle.
Asiakas on koekaniini, jonka on kyllä helppo päästä sisään järjestelmään mutta mahdotonta päästä sieltä pois. Alueen vauraus ei takaa sitä, että asiakas saisi tarvitsemaansa palvelua, päinvastoin. Tarpeenmukainen tukihan auttaisi asiakkaan omilleen ja riippumattomaksi eikä emansipaatio hyödytä työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan luotua järjestelmää. Näissä toimistoissa työntekijät toimivat kuin takapajuloiden raiskaajat, jotka uhrinsa häpäistyään yrittävät vielä pakottaa tämän naimisiin tämän kanssaan.
Omavalvonta, hallinto- oikeusmenettely ja työntekijöiden koulutus laillisuusvalvonnan kompastuskivinä
Moniammatillisessa yhteistyössä tuntuvat häviävän perustehtävän, vuorovaikutuksen ja vastuun lisäksi myös ammattilaisten yhteistyöprosesseissaan tekemät rikokset, jotka päätyvät harvoin tutkintaan. Yleensä moniammatillinen viranomaissuojelu toteutetaan siten, että
a) Esitutkinta estetään (yleensä perustelemattomalla "ei aihetta epäillä rikosta"-päätöksellä).
b) Jos teko päätyy syyteharkintaan, syyttäjä tekee syyttämättä jättämispäätöksen, josta ei ulkopuoliselle selviä mitään niistä todellisista syistä, jotka tämän päätöksen aiheuttivat.
c) Viimeistään oikeuslaitoksessa viranomainen vapautetaan ja tämän jälkeen valituksen tutkiminen estetään tarvittaessa joka valitusasteessa.
Sosiaalihuollon laillisuusvalvonnan siirtäminen omavalvonnaksi ja suorittavien työntekijöiden harteille tarkoittaa, ettei laittomuuksiin halutakaan puuttua.
Jotta ilmoitusvelvollisuus toimisi, sitä varten olisi pitänyt luoda valtakunnallinen paikallistasot ohittava valvonta- ja seurantajärjestelmä ja tehokkaita sanktioita esim. julkiset merkinnät palveluntuottajille toistuvista väärinkäytöksistä.
Vielä suurempi laillisuusvalvonnan este on riippumattoman tuomioistuimen roolinsa sosiaalityöntekijöiden kumileimasimeksi vaihtanut hallinto- oikeus ja sosiaalialan koulutus, jonka ansiosta epäkohtia ei opita edes tunnistamaan saati tunnustamaan epäkohdiksi.
Sosionomit ja sosiaalityöntekijät saavat usein koulutuksensa, opinnäytetyörahoituksensa ja harjoittelu- ja työpaikkansa tutkimattomilta ja valvomattomilta lapsibisnesyrittäjiltä ja -järjestöiltä.
Heille annettu opetus tähtää yritysten kasvutavoitteiden toteutumiseen eli heitä kannustetaan lastensuojelubisneksen asiakashankintaan, tuottamaan huostaanotot ja ala-arvoisen "puuttumisen" oikeuttavaa huolipuhetta ja tarkkailemaan ja luokittelemaan asiakkaita auttamisen sijaan.
Koulutuksen ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan ainoastaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.
Huolien, riskien ja vuorovaikutuksen arviointimenetelmät ja koulutukset myös sivuuttavat tieteellisen tutkimuksen eivätkä tunnista viranomaisten omien ennakkoluulojen, häiriö-orientaation ja epäeettisten ja vaurioittavien toimintakäytäntöjen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.
Koulutusputket pullauttavat kentälle teflonpintaisia ja hybriksensä humaltamia urakiipijöitä, joiden ahneus, itsekkyys ja empatiakyvyttömyys saattaa olla ylisukupolvisesti periytynyttä. Eettisten periaatteiden syvällinen sisäistäminen taas edellyttäisi nöyryyttä, valmiutta kuulla ja oppia ja omakohtaista kokemusta syrjinnän vaikutuksista. Ei olisikaan hassumpi ajatus kiintiöidä osaa mielenterveys- ja lastensuojelutyön viroista kokemusasiantuntijoille.
Historian valossa ystävällismielinen ja sinisilmäinen ennakkoasenne lastensuojelun tai psykiatrian ammattilaisia ja laitoksia kohtaan on hulluutta. On yksinkertaisesti edesvastuutonta luottaa asiantuntijoiksi itsensä aateloineiden omavalvontaan suljettujen ovien takana. Valta rappeuttaa aina- erityisesti valvomaton valta. Byrokraattinen kaikkivoipaisuus, korvausvelvoitevapaus laiminlyönneistä , olematon valvonta ja salassapito on asiakkaille hengenvaarallinen yhtälö.
Niin kauan kuin sosiaalityön ja psykiatrian tiedonmuodostus, oikeudenkäyttö ja laillisuusvalvonta saa perustua sille, mitä johto ja työntekijät väittävät tapahtuneen eikä sille, mitä todellisuudessa tapahtui, asiakkaiden perus- ja ihmisoikeudet eivät tule toteutumaan.
Lokakuun liikkeellä on ollut anonyymi ilmoitusmahdollisuus sosiaalialan väärinkäytöksistä jo ennen uutta lakia. Voit ilmoittaa epäkohdista ja laittomista käytännöistä anonyymisti tänne: Ammattilainen - Ilmoita laiton käytäntö
Aiheeseen liittyen: Turkulaisia vanhuksia pahoinpideltiin vuosia- kerro tietosi!
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/miksi-seksuaalista-vakivaltaa-hoidetaan-huostaanotoilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-paadytaan-mielisairaalapotilaaksi
https://blogbook.fi/juhakurvinen/tositarinoita-hullujenhuoneelta/
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuunhttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kummahttp://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema-2
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/voi-kurkkia-vanhempien-kuntoutusta-vai-valvontaa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/stop-haminan-stoppari
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulussa-on-jalleen-haettu-kirkkoturvaa-lastensuojelun-mielivallan-vuoksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuomittu-sijaisaiti-toimi-lastensuojelun-luottamustehtavissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/edunvalvontaa-tuusulassa-puolueetonta-vai-ei
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/sijaishuolto-kaltoinkohteli-romanilapsia
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-ii-kahden-psykiatrin-eriavat-nakemykset
”Psykiatrialla on aina ollut kaksi todellisuutta – se mikä tapahtuu hoitokokouksessa ja toinen, mikä tapahtuu yöllä”, oli lähdemateriaalin mukaan Heikkilän silloinen kannanotto tapahtumiin. Kannanotto kuvaa erinomaisesti myös lastensuojelulaitosten kahta todellisuutta.
Heikkilä kertoo tosin tarkoittaneensa, että yöllä vastaantulevia ongelmatilanteita pitäisi pystyä ennakoimaan päivällä.
1.1.2016 on tullut voimaan uusi laki sosiaalihuoltolain ilmoitusvelvollisuus, laki 48 § ja 49§ henkilökunnalle.
Laki velvoittaa työntekijöitä tekemään ilmoituksen esimiehelle, ja sitä kautta johdolle asiakkaan mahdollisesta huonosta kohtelusta, tai epäkohdista asiakasta kohtaan. Tähän tarkoitukseen on tehty lomake, jonka voi tarvittaessa täyttää. Lomakkeita tulee aina olla omavalvontasuunnitelmakansion liitteenä.
(Finlex) 48 §
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.
Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 47 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
49 §
Toimenpiteet ilmoituksen johdosta
Edellä 48 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.
Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301
Perusoikeuksien rajoittaminen ja kemiallinen pahoinpitely ovat väärinkäytöksiä, joista tulee ilmoittaa
Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita , yksilön perusoikeuksien tosiasiallista rajoittamista vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa tai asiakkaaseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua esim. fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua.
Tällaisesta väärinkäytöksistä tulee toimittaa ilmoituslomake esimiehelle. Kun esimies saa tällaisen lomakkeen, tulee hänen kirjata annetun ilmoituksen päivämäärä, ja toimittaa tieto viipymättä yksikön johtajalle. AVI :n (Aluehallintovirasto) ja Valviran tulisi valvoa toimintaa, mutta todellisuudessa valvontaan ei ole resursseja.
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus kuulostaa hyvältä mutta toiminee vain paperilla. Lainlaatijoilta on unohtunut, että tosiasiassa monet sote-palvelujärjestelmät on jo alunperin kehitetty työntekijöiden- ei asiakkaiden edunvalvontaan. Niiden toiminta- ja hoitokäytännöt ovat jo itsessään asiakkaiden lainvastaista perusoikeuksien rajoittamista ja kaltoinkohtelua. Alalla on myös valtaisia johtamisen ja valvonnan ongelmia ( Alhanen, 2014) ja joillakin alueilla on yritetty valvontakaappauksia.
Elinikäiset virat ja irtisanomissuojat ovat mahdollistaneet tiettyjen yksiköiden kehittymisen jatkuvia laittomuuksia kuhiseviksi mielivallan pesiksi, joiden toimintaan sen paremmin asiakkailla kuin valvontaviranomaisilla ei ole mahdollisuuksia eikä toimivia välineitä puuttua. Kollegan tai johdon väärinkäytöksiin puuttuja menettää vain virkansa ja joutuu vaientamisyritysten ja kostotoimien kohteeksi, joita tuskin ehkäisee sinänsä hyväätarkoittava lause "ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena".
Tällaisissa yksiköissä ei ole eikä voi olla työtoveruutta. Siellä on vain rikoskumppanuutta.
Päätökset tehdään sokkona asiakkaita tapaamatta ja vain kollegan/ johdon sanaan ja fabrikoituihin asiakirjoihin luottaen.
Johdon tai kollegoiden väärinkäytöksiin puuttuminen on tehty käytännössä mahdottomaksi. Ammattieettisiin ohjeistuksiin sitoutuneelle lainkuuliaiselle työntekijälle jää vain mahdollisuus äänestää jaloillaan eli sanoutua irti ja vaihtaa työpaikkaa, joka tehdään yleensä ansiosidonnaiseen oikeuttavan aikarajan täytyttyä. Siksi sosiaalialalla on niin suuri vaihtuvuus.
Vanhemmat työntekijät ovat usein mädän toimintakulttuurin läpitunkemia ja heidän osaamisensa voi rajoittua taitoon välttää oikeusviranomaisten puuttuminen omaan työhön harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla. Heiltä voi puuttua niin tarvittava tietoperusta, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot kuin lainsäädännön ja eettisten ohjeiden tuntemus. Asiakas- tai hoitotyössä heidän neuvoihinsa ja ohjeistuksiinsa luottaminen ilman vastuuvapauden takaavia fabrikoituja asiakirjoja voi saattaa uuden työntekijän vakaviin vaikeuksiin.
Joissakin sote-yksiköissä työhönperehdytys tarkoittaakin tosiasiassa perusturvarikollisuuteen indoktrinointia; kollektiivirikoksiin osallistumista ja ohjeistusta asiakirjojen fabrikointiin.
Jokainen pitempään tietyissä mielivaltaisissa yksiköissä toiminut työntekijä on sotkeentunut joko suoraan itse tai välillisesti työparin tai moniammatillisen työryhmän kautta johonkin laittomuuteen; tyypillisimmin kollegan tai johdon väärinkäytöksiä koskevan ilmoitus- ja puuttumisvelvollisuutensa laiminlyöntiin , asiakirjafabrikointiin ja asiakkaiden kaltoinkohteluun ja syrjäyttämiseen.
Mitä enemmän palveluvuosia, sitä isomman asiakirjaväärennöksistä ja kaltoinkohdelluista asiakkaista/potilaista koostuvan tunkion päällä istuu. Kun tunkio alkaa haista tai uhkaa täyttää koko yksikön, luvassa on yleensä ylennys, siirto toiseen toimistoon tai eläkkeelle, kutsu luennoimaan asiantuntijapäiville tai palkinto ” pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä ”.
Toimintakulttuurin epäkohdista raportoinnin sijaan palveluyksiköissä pyritään tekemään valvontaviranomaisista samaa kahvipöytäseuruetta ja toivotaan, että lannistetut ja pahoinpidellyt asiakkaat kuolisivat pois ennenkuin ehtivät kertoa kohtelustaan julkisesti.
Yllättäen huonoiksi leimatuilla alueilla ja kiireisissä sosiaalitoimistoissa, joissa asiakkailla on ihan oikeita ongelmia työn laatu ja työntekijöiden yhteishenki voikin olla hyvää. Työnteko pitää poissa pahanteosta ja lainmukainen toiminta on kustannustehokkaampaa ja pysyy aikarajoissa laitonta paremmin.
Pahimpia mielivallan pesäkkeitä sosiaalityössä ovat hyvien alueiden tai pikkukaupunkien yksiköt, jotka harjoittavat raivokasta asiakashankintaa saadakseen työntekijöilleen ”kokemusta vaativasta lastensuojelutyöstä” ja määrärahansa ja virkansa säilytettyä. Näiden toimistojen suojatyöpaikoissa voi pesiä täysin ammattitaidottomia työntekijöitä, jotka muodostavat vakavan riskin niin kuntalaisille , kollegoilleen kuin koko kansantaloudelle.
Asiakas on koekaniini, jonka on kyllä helppo päästä sisään järjestelmään mutta mahdotonta päästä sieltä pois. Alueen vauraus ei takaa sitä, että asiakas saisi tarvitsemaansa palvelua, päinvastoin. Tarpeenmukainen tukihan auttaisi asiakkaan omilleen ja riippumattomaksi eikä emansipaatio hyödytä työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan luotua järjestelmää. Näissä toimistoissa työntekijät toimivat kuin takapajuloiden raiskaajat, jotka uhrinsa häpäistyään yrittävät vielä pakottaa tämän naimisiin tämän kanssaan.
Omavalvonta, hallinto- oikeusmenettely ja työntekijöiden koulutus laillisuusvalvonnan kompastuskivinä
Moniammatillisessa yhteistyössä tuntuvat häviävän perustehtävän, vuorovaikutuksen ja vastuun lisäksi myös ammattilaisten yhteistyöprosesseissaan tekemät rikokset, jotka päätyvät harvoin tutkintaan. Yleensä moniammatillinen viranomaissuojelu toteutetaan siten, että
a) Esitutkinta estetään (yleensä perustelemattomalla "ei aihetta epäillä rikosta"-päätöksellä).
b) Jos teko päätyy syyteharkintaan, syyttäjä tekee syyttämättä jättämispäätöksen, josta ei ulkopuoliselle selviä mitään niistä todellisista syistä, jotka tämän päätöksen aiheuttivat.
c) Viimeistään oikeuslaitoksessa viranomainen vapautetaan ja tämän jälkeen valituksen tutkiminen estetään tarvittaessa joka valitusasteessa.
Sosiaalihuollon laillisuusvalvonnan siirtäminen omavalvonnaksi ja suorittavien työntekijöiden harteille tarkoittaa, ettei laittomuuksiin halutakaan puuttua.
Jotta ilmoitusvelvollisuus toimisi, sitä varten olisi pitänyt luoda valtakunnallinen paikallistasot ohittava valvonta- ja seurantajärjestelmä ja tehokkaita sanktioita esim. julkiset merkinnät palveluntuottajille toistuvista väärinkäytöksistä.
Vielä suurempi laillisuusvalvonnan este on riippumattoman tuomioistuimen roolinsa sosiaalityöntekijöiden kumileimasimeksi vaihtanut hallinto- oikeus ja sosiaalialan koulutus, jonka ansiosta epäkohtia ei opita edes tunnistamaan saati tunnustamaan epäkohdiksi.
Sosionomit ja sosiaalityöntekijät saavat usein koulutuksensa, opinnäytetyörahoituksensa ja harjoittelu- ja työpaikkansa tutkimattomilta ja valvomattomilta lapsibisnesyrittäjiltä ja -järjestöiltä.
Heille annettu opetus tähtää yritysten kasvutavoitteiden toteutumiseen eli heitä kannustetaan lastensuojelubisneksen asiakashankintaan, tuottamaan huostaanotot ja ala-arvoisen "puuttumisen" oikeuttavaa huolipuhetta ja tarkkailemaan ja luokittelemaan asiakkaita auttamisen sijaan.
Koulutuksen ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan ainoastaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.
Huolien, riskien ja vuorovaikutuksen arviointimenetelmät ja koulutukset myös sivuuttavat tieteellisen tutkimuksen eivätkä tunnista viranomaisten omien ennakkoluulojen, häiriö-orientaation ja epäeettisten ja vaurioittavien toimintakäytäntöjen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.
Koulutusputket pullauttavat kentälle teflonpintaisia ja hybriksensä humaltamia urakiipijöitä, joiden ahneus, itsekkyys ja empatiakyvyttömyys saattaa olla ylisukupolvisesti periytynyttä. Eettisten periaatteiden syvällinen sisäistäminen taas edellyttäisi nöyryyttä, valmiutta kuulla ja oppia ja omakohtaista kokemusta syrjinnän vaikutuksista. Ei olisikaan hassumpi ajatus kiintiöidä osaa mielenterveys- ja lastensuojelutyön viroista kokemusasiantuntijoille.
Historian valossa ystävällismielinen ja sinisilmäinen ennakkoasenne lastensuojelun tai psykiatrian ammattilaisia ja laitoksia kohtaan on hulluutta. On yksinkertaisesti edesvastuutonta luottaa asiantuntijoiksi itsensä aateloineiden omavalvontaan suljettujen ovien takana. Valta rappeuttaa aina- erityisesti valvomaton valta. Byrokraattinen kaikkivoipaisuus, korvausvelvoitevapaus laiminlyönneistä , olematon valvonta ja salassapito on asiakkaille hengenvaarallinen yhtälö.
Niin kauan kuin sosiaalityön ja psykiatrian tiedonmuodostus, oikeudenkäyttö ja laillisuusvalvonta saa perustua sille, mitä johto ja työntekijät väittävät tapahtuneen eikä sille, mitä todellisuudessa tapahtui, asiakkaiden perus- ja ihmisoikeudet eivät tule toteutumaan.
Lokakuun liikkeellä on ollut anonyymi ilmoitusmahdollisuus sosiaalialan väärinkäytöksistä jo ennen uutta lakia. Voit ilmoittaa epäkohdista ja laittomista käytännöistä anonyymisti tänne: Ammattilainen - Ilmoita laiton käytäntö
Aiheeseen liittyen: Turkulaisia vanhuksia pahoinpideltiin vuosia- kerro tietosi!
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/miksi-seksuaalista-vakivaltaa-hoidetaan-huostaanotoilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-paadytaan-mielisairaalapotilaaksi
https://blogbook.fi/juhakurvinen/tositarinoita-hullujenhuoneelta/
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuunhttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kummahttp://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema-2
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/voi-kurkkia-vanhempien-kuntoutusta-vai-valvontaa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/stop-haminan-stoppari
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulussa-on-jalleen-haettu-kirkkoturvaa-lastensuojelun-mielivallan-vuoksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuomittu-sijaisaiti-toimi-lastensuojelun-luottamustehtavissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/edunvalvontaa-tuusulassa-puolueetonta-vai-ei
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/sijaishuolto-kaltoinkohteli-romanilapsia
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-ii-kahden-psykiatrin-eriavat-nakemykset
RSS Feed
