Laillista ristiinpalkittua ihmiskauppaa
Lastensuojelu on tuottavampaa bisnestä kuin prostituutio tai huumekauppa- ja toisin kuin muut ihmiskaupan muodot- täysin laillista. Kun ihmisoikeusloukkauksista kahdella ensinmainitulla alalla saa vielä rangaistuksia- lastensuojelussa ihmisoikeusloukkauksista myönnetään palkintoja.
Vuoden sijaisperheeksi nimetyssä perheessä lapsia tönittiin, "kopsauteltiin", tukistettiin, nipistettiin, riepoteltiin tukasta, nimiteltiin alentavasti, jopa kuristettiin ja saunotettiin liian kuumassa löylyssä sekä seisotettiin avojaloin lumihangessa.
Care Component Oy (Milapro) sai 27.10.2012 Turussa järjestetyssä Suomen Yrittäjien gaalaillassa Vuoden Yrittäjä Varsinais-Suomessa-palkinnon.
Nevalanmäen perhekodit sai Kauppalehden vuoden 2014 menestyjäyrityspalkinnon.
Pahamaineisen Pro Manorsin Loikalan kartanon johtaja puolestaan sai Luja ry:n Vuoden Kasvattaja -palkinnon vuonna 2008 ansioistaan työurallaan.
Ensi- ja turvakotien liiton Hyvä teko -lapselle palkinnon ovat saaneet mm. Vanhemmat.com- sivustoa inspiroinut Ritva Karinsalo, Poliisi ja Ankkuri - malli. Ensi- ja turvakotien liitto itse on saanut Unicefin Lapsen oikeuksien vaikuttaja- palkinnon, samoin kuin Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Lastensuojelun Keskusliiton palkinnon ovat saaneet mm. Seppo Sauro, Pesäpuu ry:n toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa PRIDE-ohjelman kehittämistä ja juurruttamisesta Suomeen ja Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Paula Männikkö työpanoksestaan PRIDE-valmennuksen kehittämisessä ja Pesäpuu ry puolestaan on myöntänyt Ylpeästi Lapsen Puolella- palkintonsa mm. Jyväskylän sijaishuollon työntekijöille.
SOS- lapsikylä jakaa omaa Rohkeasti lapsen puolesta- palkintoaan tukijoilleen ja ansiomerkkejä sijaisvanhemmilleen.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia palkitsi hiljattain valheellisia merkintöjä kotikäynnillään tehneen perhetyöntekijä- sosionomin ja sosiaalijohtajan, jonka myötä pohjoisen kunnan huostaanotot lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun. Sosiaalityöntekijänä toimiessaan palkittu toimitti erään perheen vanhemmat 4 poliisin ja ambulanssin voimin tarkkailtavaksi mielisairaalaan ja sijoitti perheen lapset kiireellisesti tuttuun sijaisperheeseen. Kun mielisairaala ei todennut sosiaalityöntekijän haluamia ongelmia ja lähetti vanhemmat kotiin sosiaalityöntekijä ilmoitti, että huostaanottoa haetaan joka tapauksessa hallinto-oikeudesta, tällä kertaa puutteellisten asumisolojen verukkeella. Lukuisten hallinto- oikeuden myöntämien jatkoaikojen aikana asumisoloissa ei todettu mitään vikaa, mitään selvityksiä tai asiakassuunnitelmia ei tehty, vanhempia ei tavattu eikä heidän kanssaan keskusteltu.
Sijaishuollon henkilökunnan toistuvien pahoinpitelyiden kohteeksi joutunut Toni Mäkinen kertoo kuinka henkilökunta sai kunnianosoituksia hyvästä työstään huostaanotettujen lasten hyväksi.
–Muistan, kun poikakodin johtajaa tultiin palkitsemaan Muhokselle. Minut laitettiin siksi aikaa putkaan, jotten kertoisi, millainen johtaja oikeasti oli, Mäkinen muistelee.
Osa Mäkistä pahoinpidelleistä työntekijöistä jatkaa edelleen työtä lastensuojelun parissa.
Mäkinen yritti kertoa kaltoin kohtelustaan poikakodin muulle henkilökunnalle ja sosiaalitoimiston viranomaisille, mutta asiaan ei puututtu.
–Siellä sanottiin vain, että sellaista ei voi tapahtua. Kukaan ei välittänyt eikä tänä päivänäkään tapahtuneiden juttujen perusteella voida sanoa, että välitettäisiin.
Sadoissa verkostoissa sukkulointia
Toistuviin väärinkäytöksiin syyllistyviä kasvattajia ja viranomaisia yhdistää autoritaarinen asenne, tehokas verkostoituminen ja sitoutuminen johonkin tutkimustietoa ja vastavuoroisuutta torjuvaan jäykkään ideologiaan; tavallisimmin psykoanalyysiin. Psykoanalyysistä ammentavat mm. psykodynaaminen lyhyt- ja psykoterapia, perheterapia, hahmoterapia (gestalt) , supportiivinen psykoterapia, traumaterapia, egopsykologia (Erik. H. Erikson), neuropsykoanalyysi (Fred. M. Levin) ja kehityspsykopatologia.
Psykoanalyysiin perustuvat myös lastensuojelussa ahkerasti käytetyt kiintymyssuhdeteoria (Bowlby), objektisuhdeteoria (Melanie Klein, Donald W. Winnicott), varhaisen vuorovaikutuksen teoria, leikkiterapia ( Klein), mentalisaatio, vauvahavainnointi (Bick) ja care idex (Crittenden). Psykoanalyysin oppeja ja käsitteitä käytetään myös helposti hyväksikäytön valemuistoja tuottavissa keho- ja regressioterapioissa, joita tarjotaan monissa lastensuojelulaitoksissa.
Asiakashankinnan varmistamiseksi sijaishuollon toimijat ovat hyvin verkostoituneet Elinkeinoelämän keskusliiton, poliitikkojen, psykiatrian, nuorisotyön ja lastensuojelun kanssa. Osa harjoittaa sijaishuollon liiketoimintaa RAY:n tuella lastensuojelujärjestöiksi tekeytyneinä. Lähes kaikilla sijaishuollon toimijoilla on läheinen suhde lehdistöön, Elinkeinoelämän keskusliittoon, perhetyöjärjestöihin, Ensi- ja turvakotien liittoon ja vastuutehtäviä Lastensuojelun Keskusliitossa ja Suomen Mielenterveysseurassa.
Pahamaineisen Muhoksen Pohjola- kodin- omistavan Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri Arja Sutela on toiminut myös Traumaterapiakeskus ry:n hallituksen puheenjohtajana. Toimittaja Jani Kaaro on kirjoittanut psykoanalyysiin perustuvasta traumaterapiasta mainiot artikkelit Nooran monta minää ja Lestadiolaiset modernilla noitaroviolla.
Arja Sutela on toiminut myös Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajana. Kyseisessä turvakodissa on työskennellyt myös sosiaalityöntekijä Kari Matela, Nuorten Ystävät ry:n tulosaluejohtaja. Matela johtaa Nuorten Ystävien Pohjolakotia, minne sosiaalityöntekijät eri puolilta Suomea sijoittavat nuoria ja jossa mm. Toni Nieminen ja Krista kohtasivat raakaa väkivaltaa. Lisäksi hän antaa ilmaiseksi nettikonsulttiapua pohjoisen Suomen kollegoilleen lastensuojelussa. Nuorten Ystävät ry:n Marja Irjala puolestaan on toiminut Julkisen sanan neuvostossa (JSN).
Nuorten Ystävät ry toimii aktiivisesti myös Euromet – allianssianssa, joka on 25 vuotta toiminut lastensuojelu- ja nuorisohuoltoa sekä erityisopetusta toteuttavien eurooppalaisen nuorisotyön yhteisöjen verkosto. Suomesta Euromet -verkostoon kuuluvia yhteisöjä ovat Nuorten Ystävien lisäksi Ehjä ry ja pahamaineisen Lausteen perhekuntoutuskeskuksen Lauste ry.
Nuorten Ystävät ry on lobannut Suomeen Diakonissalaitoksen, SOS- lapsikylän ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa lastensuojelun edunvalvontahankkeen, jossa vanhemmilta voidaan riistää puheoikeus lapsensa asioissa hatarin ja olemattomin perustein. Kaikki edellämainitut myös tarjoilevat huostattujen vanhemmille Voikukkia- ryhmiä, joissa vanhempia kehotetaan jättämään huomiotta sijoitettujen kertomat sijaishuollon väärinkäytöksistä.
Yksi vaarallisimmista sijaishuollon sukkuloitsijoista on Jyväskylän kaupunginvaltuustossa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ulkoasiain valiokunnassa, Perhehoitoliitossa ja Ihmisoikeusliitossa sukkuloiva Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi, joka on ollut lobbaamassa lastensuojelun kaikkein huonoimpia käytäntöjä; hallinto- oikeusmenettelyä, joka on käytännössä romuttanut perheiden oikeusturvan, pelkistä huostista palkitsevaa lastensuojelukerrointa, pysyviä huostaanottoja ja automaattisia huostaanottoja lapsille, jos lapsen äiti tai äidin puoliso on joskus joutunut väkivaltatilanteeseen (esim. isä joutunut tappeluun nakkikioskilla ), jättitukia 24 tunnin pikakoulutuksella valmistuvile sijaisvanhemmille, tulkkeja lastensuojelun asiakkaille yms.
Asenne-aivopesua jo fabrikoituja tutkimustuloksia
Sosionomit ja sosiaalityöntekijät saavat usein koulutuksensa, opinnäytetyörahoituksensa ja harjoittelu- ja työpaikkansa yksityisiltä tutkimattomilta ja valvomattomilta lapsibisnesyrittäjiltä ja -järjestöiltä. Osa pahamaineisista miljoonavoittoja tahkoavista sijaishuollon yrityksistä teetättää valheellisen markkinointinsa sosiaalialan opiskelijoilla polkuhintaan. Esimerkiksi Sanna Mäkisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa esitemateriaali Saverola Oy:n sosiaalityöntekijöille suunnattuun esitteeseen, jonka tavoitteena on tukea Saverola Oy:n markkinointia.
Sosiaalityöntekijöiden fabrikoituihin asiakirja-aineistoihin perustuvan sosiaalityön tutkimuksen jo valmiiksi kyseenalaista luotettavuutta heikentää se, että yliopistouudistuksen myötä myös väitöskirja voi olla sijaishuollon tilaustyö.
Sosionomeille ja sosiaalityöntekijöille annettu opetus tähtää sijaishuollon yritysten kasvutavoitteiden toteutumiseen eli heitä kannustetaan lastensuojelubisneksen asiakashankintaan, tuottamaan huostaanotot ja ala-arvoisen "puuttumisen" oikeuttavaa huolipuhetta ja tarkkailemaan ja luokittelemaan asiakkaita auttamisen sijaan.
Sosiaalialan huoli- ja riskidiskurssiin perustuvat koulutukset voikin tulkita vihapuheeksi, joissa lähimmäisistä ja kanssaeläjistä, Virtasista ja Korhosista harjoitellaan puhumaan huonona aineksena, riskiperheinä ja lapsen kasvun ja kehityksen vaarantavina riskiolosuhteina. Sosiaalialan koulutusten ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.
Huolien, riskien ja vuorovaikutuksen arviointimenetelmät ja koulutukset myös sivuuttavat tieteellisen tutkimuksen eivätkä tunnista viranomaisten omien ennakkoluulojen, häiriö-orientaation ja epäeettisten ja vaurioittavien toimintakäytäntöjen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.
Suomessa kiireellisistä sijoituksista on tullut huostaanoton esivalmistelua. Joka toinen tunti tehdään jollekin suomalaislapselle kiirellinen huostaanotto ja valtaosa sijoitetuista siirretään ympärivuorokautiseen tarkkailuun perhetuki- tai vastaanottokeskuksiin huostaanottoperusteen löytämiseksi, joka vahvistutetaan hallinto- oikeuksissa ilman tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia.
Sijaishuolto on dosentti Matti Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.
– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.
Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa, pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.
– Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan avataan keskustelu vankiloista?
– Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.
Mitä saa miljoonalla eurolla?
Suomessa yhden lapsen keskimääräinen huostaanottoaika on noin seitsemän vuotta, jonka aikana sijaishuoltopaikka vaihtuu keskimäärin kaksi kertaa. Siinä missä yhden lapsen kiireellinen sijoitus maksaa 10-20 000 ( 1-2kk) , yhden lapsen huostaanotto ammatilliseen perhekotiin maksaakin keskimäärin jo noin miljoona euroa per lapsi .
Ruhtinaallinen korvaus ei takaa lapselle palvelua tai pysyvyyttä .
Toiminnan sisältöä, laatua, laillisuutta tai tuloksia ei tutki eikä valvo kukaan. Aluehallintoviraston mukaan tarkastuskäyntejä tehdään pahimmillaan kerran kymmenessä vuodessa, nekin usein vain lukemalla laitoksen toimittamat paperit. Huostaanottojen on kaikkialla todettu vaarantavan lasten koulutuspolut, terveydenhuollon ja myöhemmän selviytymisen.
Yhden lapsen kiireellisen sijoituksen hinnalla perheelle voitaisiin myöntää kotipalvelua viiden vuoden ajan ( 2 kertaa viikossa). Yhden keskimäärin huostaanoton hinnalla (7 vuotta perhekodissa) lapselle voitaisiin ostaa kotipalvelun lisäksi koulunkäyntiavustajan, terapeutin tai osa-aikaisen opettajan palvelut koko lapsuuden ajaksi.
Sosiaaliset ongelmat ovat suhteellisia ja ne ratkaistaan suhteissa, ei suhteita eliminoimalla ja eristämällä.
Tukeminen tulee halvemmaksi kuin rankaiseminen. Sijaishuollon tehokkaan lobbauksen seurauksena Suomessa ollaan valitettavasti lähdetty kontrollin, eristämisen ja poislähettämisen tielle.
Mistä tulee Vuoden Virtahepo?
Kriittistä keskustelua niin psykiatrian kuin sosiaalityön menetelmistä on aina vastustettu keinoja kaihtamatta.
Ben Furmanin mukaan ”nyt on tullut pelottomuuden aika. On tullut aika myöntää, että olohuoneessamme on virtahepo ja meidän on syytä kaikkien yhdessä miettiä, mitä me sille voisimme tehdä”.
Näin kevään kunniaksi Lokakuun Liike ehdottaa, että teemme sitä samaa kuin muutkin Suomessa eli myönnämme palkintoja rangaistusten sijaan. Vuoden vieraannuttaja- palkinnon nappasi jo Oulu.
Vuoden Virtahepo- palkintoehdokkaina tänä vuonna ovat Turun lastenpsykiatrinen ja Oulun, Jyväskylän ja Vantaan lastensuojelut.
Lue myös aiheeseen liittyvät:
Sijaishuollon hullunkuriset riskiperheet
Lastensuojelu uskoo-yhä psykoanalyysiin osa 2
Sosiaalityön koulutus tuottaa ja ylläpitää lastensuojelun ongelmia
Lastensuojelun tutkimusmenetelmät osa 4- haastatteluLastensuojelun asiakirjat osa 5- miten tunnistaa fabrikointi?
Maria Syvälä: Häkämiehiä ja hunninkoperheitä
Leeni Ikonen: Kuka laatisi tunnekylmän lastensuojelijan tunnistamisohjeet?
Tunnekylmän virkamiehen tunnistamisohjeet
Professori Saloviita & lapsiuhritutkimus uudelleentulkittuna
TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS IV: Huostia tukenut lastensuojelukerroin poistuu pian
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
Lastensuojelu on tuottavampaa bisnestä kuin prostituutio tai huumekauppa- ja toisin kuin muut ihmiskaupan muodot- täysin laillista. Kun ihmisoikeusloukkauksista kahdella ensinmainitulla alalla saa vielä rangaistuksia- lastensuojelussa ihmisoikeusloukkauksista myönnetään palkintoja.
Vuoden sijaisperheeksi nimetyssä perheessä lapsia tönittiin, "kopsauteltiin", tukistettiin, nipistettiin, riepoteltiin tukasta, nimiteltiin alentavasti, jopa kuristettiin ja saunotettiin liian kuumassa löylyssä sekä seisotettiin avojaloin lumihangessa.
Care Component Oy (Milapro) sai 27.10.2012 Turussa järjestetyssä Suomen Yrittäjien gaalaillassa Vuoden Yrittäjä Varsinais-Suomessa-palkinnon.
Nevalanmäen perhekodit sai Kauppalehden vuoden 2014 menestyjäyrityspalkinnon.
Pahamaineisen Pro Manorsin Loikalan kartanon johtaja puolestaan sai Luja ry:n Vuoden Kasvattaja -palkinnon vuonna 2008 ansioistaan työurallaan.
Ensi- ja turvakotien liiton Hyvä teko -lapselle palkinnon ovat saaneet mm. Vanhemmat.com- sivustoa inspiroinut Ritva Karinsalo, Poliisi ja Ankkuri - malli. Ensi- ja turvakotien liitto itse on saanut Unicefin Lapsen oikeuksien vaikuttaja- palkinnon, samoin kuin Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Lastensuojelun Keskusliiton palkinnon ovat saaneet mm. Seppo Sauro, Pesäpuu ry:n toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa PRIDE-ohjelman kehittämistä ja juurruttamisesta Suomeen ja Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Paula Männikkö työpanoksestaan PRIDE-valmennuksen kehittämisessä ja Pesäpuu ry puolestaan on myöntänyt Ylpeästi Lapsen Puolella- palkintonsa mm. Jyväskylän sijaishuollon työntekijöille.
SOS- lapsikylä jakaa omaa Rohkeasti lapsen puolesta- palkintoaan tukijoilleen ja ansiomerkkejä sijaisvanhemmilleen.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia palkitsi hiljattain valheellisia merkintöjä kotikäynnillään tehneen perhetyöntekijä- sosionomin ja sosiaalijohtajan, jonka myötä pohjoisen kunnan huostaanotot lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun. Sosiaalityöntekijänä toimiessaan palkittu toimitti erään perheen vanhemmat 4 poliisin ja ambulanssin voimin tarkkailtavaksi mielisairaalaan ja sijoitti perheen lapset kiireellisesti tuttuun sijaisperheeseen. Kun mielisairaala ei todennut sosiaalityöntekijän haluamia ongelmia ja lähetti vanhemmat kotiin sosiaalityöntekijä ilmoitti, että huostaanottoa haetaan joka tapauksessa hallinto-oikeudesta, tällä kertaa puutteellisten asumisolojen verukkeella. Lukuisten hallinto- oikeuden myöntämien jatkoaikojen aikana asumisoloissa ei todettu mitään vikaa, mitään selvityksiä tai asiakassuunnitelmia ei tehty, vanhempia ei tavattu eikä heidän kanssaan keskusteltu.
Sijaishuollon henkilökunnan toistuvien pahoinpitelyiden kohteeksi joutunut Toni Mäkinen kertoo kuinka henkilökunta sai kunnianosoituksia hyvästä työstään huostaanotettujen lasten hyväksi.
–Muistan, kun poikakodin johtajaa tultiin palkitsemaan Muhokselle. Minut laitettiin siksi aikaa putkaan, jotten kertoisi, millainen johtaja oikeasti oli, Mäkinen muistelee.
Osa Mäkistä pahoinpidelleistä työntekijöistä jatkaa edelleen työtä lastensuojelun parissa.
Mäkinen yritti kertoa kaltoin kohtelustaan poikakodin muulle henkilökunnalle ja sosiaalitoimiston viranomaisille, mutta asiaan ei puututtu.
–Siellä sanottiin vain, että sellaista ei voi tapahtua. Kukaan ei välittänyt eikä tänä päivänäkään tapahtuneiden juttujen perusteella voida sanoa, että välitettäisiin.
Sadoissa verkostoissa sukkulointia
Toistuviin väärinkäytöksiin syyllistyviä kasvattajia ja viranomaisia yhdistää autoritaarinen asenne, tehokas verkostoituminen ja sitoutuminen johonkin tutkimustietoa ja vastavuoroisuutta torjuvaan jäykkään ideologiaan; tavallisimmin psykoanalyysiin. Psykoanalyysistä ammentavat mm. psykodynaaminen lyhyt- ja psykoterapia, perheterapia, hahmoterapia (gestalt) , supportiivinen psykoterapia, traumaterapia, egopsykologia (Erik. H. Erikson), neuropsykoanalyysi (Fred. M. Levin) ja kehityspsykopatologia.
Psykoanalyysiin perustuvat myös lastensuojelussa ahkerasti käytetyt kiintymyssuhdeteoria (Bowlby), objektisuhdeteoria (Melanie Klein, Donald W. Winnicott), varhaisen vuorovaikutuksen teoria, leikkiterapia ( Klein), mentalisaatio, vauvahavainnointi (Bick) ja care idex (Crittenden). Psykoanalyysin oppeja ja käsitteitä käytetään myös helposti hyväksikäytön valemuistoja tuottavissa keho- ja regressioterapioissa, joita tarjotaan monissa lastensuojelulaitoksissa.
Asiakashankinnan varmistamiseksi sijaishuollon toimijat ovat hyvin verkostoituneet Elinkeinoelämän keskusliiton, poliitikkojen, psykiatrian, nuorisotyön ja lastensuojelun kanssa. Osa harjoittaa sijaishuollon liiketoimintaa RAY:n tuella lastensuojelujärjestöiksi tekeytyneinä. Lähes kaikilla sijaishuollon toimijoilla on läheinen suhde lehdistöön, Elinkeinoelämän keskusliittoon, perhetyöjärjestöihin, Ensi- ja turvakotien liittoon ja vastuutehtäviä Lastensuojelun Keskusliitossa ja Suomen Mielenterveysseurassa.
Pahamaineisen Muhoksen Pohjola- kodin- omistavan Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri Arja Sutela on toiminut myös Traumaterapiakeskus ry:n hallituksen puheenjohtajana. Toimittaja Jani Kaaro on kirjoittanut psykoanalyysiin perustuvasta traumaterapiasta mainiot artikkelit Nooran monta minää ja Lestadiolaiset modernilla noitaroviolla.
Arja Sutela on toiminut myös Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajana. Kyseisessä turvakodissa on työskennellyt myös sosiaalityöntekijä Kari Matela, Nuorten Ystävät ry:n tulosaluejohtaja. Matela johtaa Nuorten Ystävien Pohjolakotia, minne sosiaalityöntekijät eri puolilta Suomea sijoittavat nuoria ja jossa mm. Toni Nieminen ja Krista kohtasivat raakaa väkivaltaa. Lisäksi hän antaa ilmaiseksi nettikonsulttiapua pohjoisen Suomen kollegoilleen lastensuojelussa. Nuorten Ystävät ry:n Marja Irjala puolestaan on toiminut Julkisen sanan neuvostossa (JSN).
Nuorten Ystävät ry toimii aktiivisesti myös Euromet – allianssianssa, joka on 25 vuotta toiminut lastensuojelu- ja nuorisohuoltoa sekä erityisopetusta toteuttavien eurooppalaisen nuorisotyön yhteisöjen verkosto. Suomesta Euromet -verkostoon kuuluvia yhteisöjä ovat Nuorten Ystävien lisäksi Ehjä ry ja pahamaineisen Lausteen perhekuntoutuskeskuksen Lauste ry.
Nuorten Ystävät ry on lobannut Suomeen Diakonissalaitoksen, SOS- lapsikylän ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa lastensuojelun edunvalvontahankkeen, jossa vanhemmilta voidaan riistää puheoikeus lapsensa asioissa hatarin ja olemattomin perustein. Kaikki edellämainitut myös tarjoilevat huostattujen vanhemmille Voikukkia- ryhmiä, joissa vanhempia kehotetaan jättämään huomiotta sijoitettujen kertomat sijaishuollon väärinkäytöksistä.
Yksi vaarallisimmista sijaishuollon sukkuloitsijoista on Jyväskylän kaupunginvaltuustossa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ulkoasiain valiokunnassa, Perhehoitoliitossa ja Ihmisoikeusliitossa sukkuloiva Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi, joka on ollut lobbaamassa lastensuojelun kaikkein huonoimpia käytäntöjä; hallinto- oikeusmenettelyä, joka on käytännössä romuttanut perheiden oikeusturvan, pelkistä huostista palkitsevaa lastensuojelukerrointa, pysyviä huostaanottoja ja automaattisia huostaanottoja lapsille, jos lapsen äiti tai äidin puoliso on joskus joutunut väkivaltatilanteeseen (esim. isä joutunut tappeluun nakkikioskilla ), jättitukia 24 tunnin pikakoulutuksella valmistuvile sijaisvanhemmille, tulkkeja lastensuojelun asiakkaille yms.
Asenne-aivopesua jo fabrikoituja tutkimustuloksia
Sosionomit ja sosiaalityöntekijät saavat usein koulutuksensa, opinnäytetyörahoituksensa ja harjoittelu- ja työpaikkansa yksityisiltä tutkimattomilta ja valvomattomilta lapsibisnesyrittäjiltä ja -järjestöiltä. Osa pahamaineisista miljoonavoittoja tahkoavista sijaishuollon yrityksistä teetättää valheellisen markkinointinsa sosiaalialan opiskelijoilla polkuhintaan. Esimerkiksi Sanna Mäkisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa esitemateriaali Saverola Oy:n sosiaalityöntekijöille suunnattuun esitteeseen, jonka tavoitteena on tukea Saverola Oy:n markkinointia.
Sosiaalityöntekijöiden fabrikoituihin asiakirja-aineistoihin perustuvan sosiaalityön tutkimuksen jo valmiiksi kyseenalaista luotettavuutta heikentää se, että yliopistouudistuksen myötä myös väitöskirja voi olla sijaishuollon tilaustyö.
Sosionomeille ja sosiaalityöntekijöille annettu opetus tähtää sijaishuollon yritysten kasvutavoitteiden toteutumiseen eli heitä kannustetaan lastensuojelubisneksen asiakashankintaan, tuottamaan huostaanotot ja ala-arvoisen "puuttumisen" oikeuttavaa huolipuhetta ja tarkkailemaan ja luokittelemaan asiakkaita auttamisen sijaan.
Sosiaalialan huoli- ja riskidiskurssiin perustuvat koulutukset voikin tulkita vihapuheeksi, joissa lähimmäisistä ja kanssaeläjistä, Virtasista ja Korhosista harjoitellaan puhumaan huonona aineksena, riskiperheinä ja lapsen kasvun ja kehityksen vaarantavina riskiolosuhteina. Sosiaalialan koulutusten ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.
Huolien, riskien ja vuorovaikutuksen arviointimenetelmät ja koulutukset myös sivuuttavat tieteellisen tutkimuksen eivätkä tunnista viranomaisten omien ennakkoluulojen, häiriö-orientaation ja epäeettisten ja vaurioittavien toimintakäytäntöjen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.
Suomessa kiireellisistä sijoituksista on tullut huostaanoton esivalmistelua. Joka toinen tunti tehdään jollekin suomalaislapselle kiirellinen huostaanotto ja valtaosa sijoitetuista siirretään ympärivuorokautiseen tarkkailuun perhetuki- tai vastaanottokeskuksiin huostaanottoperusteen löytämiseksi, joka vahvistutetaan hallinto- oikeuksissa ilman tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia.
Sijaishuolto on dosentti Matti Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.
– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.
Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa, pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.
– Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan avataan keskustelu vankiloista?
– Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.
Mitä saa miljoonalla eurolla?
Suomessa yhden lapsen keskimääräinen huostaanottoaika on noin seitsemän vuotta, jonka aikana sijaishuoltopaikka vaihtuu keskimäärin kaksi kertaa. Siinä missä yhden lapsen kiireellinen sijoitus maksaa 10-20 000 ( 1-2kk) , yhden lapsen huostaanotto ammatilliseen perhekotiin maksaakin keskimäärin jo noin miljoona euroa per lapsi .
Ruhtinaallinen korvaus ei takaa lapselle palvelua tai pysyvyyttä .
Toiminnan sisältöä, laatua, laillisuutta tai tuloksia ei tutki eikä valvo kukaan. Aluehallintoviraston mukaan tarkastuskäyntejä tehdään pahimmillaan kerran kymmenessä vuodessa, nekin usein vain lukemalla laitoksen toimittamat paperit. Huostaanottojen on kaikkialla todettu vaarantavan lasten koulutuspolut, terveydenhuollon ja myöhemmän selviytymisen.
Yhden lapsen kiireellisen sijoituksen hinnalla perheelle voitaisiin myöntää kotipalvelua viiden vuoden ajan ( 2 kertaa viikossa). Yhden keskimäärin huostaanoton hinnalla (7 vuotta perhekodissa) lapselle voitaisiin ostaa kotipalvelun lisäksi koulunkäyntiavustajan, terapeutin tai osa-aikaisen opettajan palvelut koko lapsuuden ajaksi.
Sosiaaliset ongelmat ovat suhteellisia ja ne ratkaistaan suhteissa, ei suhteita eliminoimalla ja eristämällä.
Tukeminen tulee halvemmaksi kuin rankaiseminen. Sijaishuollon tehokkaan lobbauksen seurauksena Suomessa ollaan valitettavasti lähdetty kontrollin, eristämisen ja poislähettämisen tielle.
Mistä tulee Vuoden Virtahepo?
Kriittistä keskustelua niin psykiatrian kuin sosiaalityön menetelmistä on aina vastustettu keinoja kaihtamatta.
Ben Furmanin mukaan ”nyt on tullut pelottomuuden aika. On tullut aika myöntää, että olohuoneessamme on virtahepo ja meidän on syytä kaikkien yhdessä miettiä, mitä me sille voisimme tehdä”.
Näin kevään kunniaksi Lokakuun Liike ehdottaa, että teemme sitä samaa kuin muutkin Suomessa eli myönnämme palkintoja rangaistusten sijaan. Vuoden vieraannuttaja- palkinnon nappasi jo Oulu.
Vuoden Virtahepo- palkintoehdokkaina tänä vuonna ovat Turun lastenpsykiatrinen ja Oulun, Jyväskylän ja Vantaan lastensuojelut.
Lue myös aiheeseen liittyvät:
Sijaishuollon hullunkuriset riskiperheet
Lastensuojelu uskoo-yhä psykoanalyysiin osa 2
Sosiaalityön koulutus tuottaa ja ylläpitää lastensuojelun ongelmia
Lastensuojelun tutkimusmenetelmät osa 4- haastatteluLastensuojelun asiakirjat osa 5- miten tunnistaa fabrikointi?
Maria Syvälä: Häkämiehiä ja hunninkoperheitä
Leeni Ikonen: Kuka laatisi tunnekylmän lastensuojelijan tunnistamisohjeet?
Tunnekylmän virkamiehen tunnistamisohjeet
Professori Saloviita & lapsiuhritutkimus uudelleentulkittuna
TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS IV: Huostia tukenut lastensuojelukerroin poistuu pian
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
RSS Feed
