Lastensuojelu on yksityistetty bisnes, eikä potin jakajista ole pulaa. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet vähintäänkin 700 miljoonaan euroon, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004. Suurin piirtein saman verran maksavat lukiolaitos, toimeentulotuki tai poliisitoimi.
Kuinka paljon lastensuojelu työllistää? Kysymys on vaikea, koska tarkkoja lukuja esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden määristä ei ole saatavilla. Aivan tarkkaa perusjoukon kokoa ei siis tiedetä. Arvioiden mukaan sosiaalityöntekijöitä olisi 3 500–4 000, ja heistä noin puolet (2 000) työskentelisi lastensuojelussa.
Alla olevasta taulukosta selviää, että lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito työllistää yli 4 500 suomalaista. Henkilöstön määrä on kasvanut viime vuosina, mutta yksiköiden määrä on vähentynyt alle 500:aan, mikä johtunee alan bisneskehityksestä, siitä, että isommat yksiköt pyrkivät ostamaan pienempiä yksiköitä osaksi suurempaa palvelukokonaisuutta.
Kuinka paljon lastensuojelu työllistää? Kysymys on vaikea, koska tarkkoja lukuja esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden määristä ei ole saatavilla. Aivan tarkkaa perusjoukon kokoa ei siis tiedetä. Arvioiden mukaan sosiaalityöntekijöitä olisi 3 500–4 000, ja heistä noin puolet (2 000) työskentelisi lastensuojelussa.
Alla olevasta taulukosta selviää, että lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito työllistää yli 4 500 suomalaista. Henkilöstön määrä on kasvanut viime vuosina, mutta yksiköiden määrä on vähentynyt alle 500:aan, mikä johtunee alan bisneskehityksestä, siitä, että isommat yksiköt pyrkivät ostamaan pienempiä yksiköitä osaksi suurempaa palvelukokonaisuutta.
Kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna lähes 18 000 lasta tai nuorta vuonna 2012. Maamme reilusta 10 000 huostaan otetusta lapsesta noin 5 000 on sijaisperheissä; kaikista sijoitetuista reilu kolmannes eli 6 300. Sijaisvanhempien tarkasta määrästä ei ole tietoa. Jos yhdessä perheessä on keskimäärin 1–2 sijaislasta, sijaisperheitä olisi ehkä 4 200 eli sijaisvanhempia siten arviolta 8 400.
Sijaisperhetoimintaa voidaan sanoa työllistäväksi toiminnaksi: vaikka lakisääteinen minimi on noin 670 euroa per lapsi, käytännössä sijaisperheiden taksat ovat yhdestä lapsesta kuussa noin 2 500 euroa, josta noin kolmannes on verotonta. Päälle tulee tukia ja etuisuuksia: tuettuja lomia, lomituskorvausta, vertaistuki- ja virkistystoimintaa, kilometrikorvauksia sekä esimerkiksi käynnistymiskorvauksia. Lue lisää täältä.
Lastensuojelujärjestöt mukana bisneksessä: kurssitusta, koulutusta, konsultointia, edunvalvontaa, valvottuja tapaamisia, vanhemmuudenarviointia...
Suoraan lastensuojelu siis työllistää tuhansia suomalaisia: lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, lasten ja nuorten laitosten ja ammatillisen perhehoidon henkilöstön sekä sijaisvanhempien määrä on arviolta 15 000. Vertailun vuoksi poliisissa on töissä noin 7 400 ihmistä.
Sen lisäksi sijaishuollon laitosyksiköistä noin 20 prosenttia on valtion tai kunnan ylläpitämiä, eikä niiden työntekijämäärä sisälly ylläolevaan taulukkoon. Kuntien vastaanottokotien työntekijöiden tai toimeksiantosuhteisten päivystävien kriisiperheiden määrästä ei ole koottua tietoa. Tiedossa ei niin ikään ole se, kuuluvatko "Yritykset toimialoittain" -laskelmiin myös perinteisten lastensuojelujärjestöjen omat yksiköt.
Lastensuojelujärjestöt kuten Pelastakaa Lapset ry, SOS-lapsikylät, Nuorten Ystävät, Pesäpuu ry ja muut työllistävät satoja elleivät yhteensä yli tuhat ihmistä. Erilaiset kurssit, kuten sijaisvanhemmille järjestettävät PRIDE-kurssit, työllistävät nekin. Konsulttien markkinoille ei kattoa ole: esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry järjestää kunnille lakimiespalveluita. Lastensuojeluperheille ei ole olemassa juridista neuvonta- tai tukihenkilöpalvelua.
Myös lastensuojelujärjestöjen lukuisat RAY-rahoitteiset projektit ovat olleet hyviä työllistäjiä. Esimerkiksi Pelastakaa lapset ry oli kouluttanut ainakin 170 edunvalvojaa vuoteen 2013 mennessä. Tuolloin yhdistyksen omia, edunvalvontakoulutuksen käyneitä työntekijöitä oli viidessä aluetoimistossa yhteensä 12. Heidän tuntipalkkansa oli 81 euroa ja kilometrikorvaukset.
Lisäksi lastensuojelu työllistää monia muitakin tahoja. Ensi- ja turvakodit voi laskea listalle, koska Suomessa valvotut tapaamiset järjestetään esimerkiksi kuntien omissa vastaanottokeskuksissa tai Ensi- ja Turvakotien liiton tiloissa. Myös yksityiset, lastensuojelualalle suuntautuneet firmat laskuttavat kuntia tapaamisten järjestämisistä. Kukaan ei ole tutkinut, kuinka suuri bisnes tapaamisten valvonta on, ja paljonko esimerkiksi ensi- ja turvakodit saavat tuloistaan valvotuista tapaamisista.
Lisäksi maassamme on lastensuojelupalveluita, joiden tuottajien määrästä ei ole paljoakaan tietoa. Jälkihuollon puolella tuotetaan erilaisia palveluja, ja viime vuosina lastensuojelussa ovat lisääntyneet avohuollon tukitoimen sijoituksina tehdyt perhekuntoutus- ja vanhemmuudenarvioinnit, joiden tuottamisessa myös lastensuojelujärjestöt ovat mukana. Perhekuntoutusbisneksen tai vanhemmuudenarviointien laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa AVI:lla, THL:llä tai Valviralla. Kukaan ei siis tiedä, ketkä kaikki moisia palveluja järjestävät, miten, missä ja miksi.
Lastensuojelun mahdollistama "välillinen työllistäminen" olisi jo oma lukunsa: jonkunhan on laitokset rakennettava, siivottava, huollettava ja lapset muonitettava. Erilaisten terapiapalveluiden tuottajia ja lausuntojen kirjoittajia ei uhkaa työttömyys.
Juristeja lastensuojelu työllistää enemmän kuin tarpeeksi. Hallinto-oikeuksiin tulee vuodessa satoja tahdonvastaisia huostaanottotapauksia.
Tilastokummajainen: miten sijoitetut mahtuvat vajaaseen 500 yksikköön?
Alla olevaa Tilastokeskuksen tilastoa tulkitessa käy nopeasti selväksi, etteivät sijoitetut lapset voi mitenkään ”mahtua” noin 500:aan lastensuojelun laitokseen ja ammatilliseen perhekotiin. Jos sijoitettuna olleiden
(18 000) kokonaismäärästä vähennetään perhehoidossa olevat lapset (n. 6 300), pitäisi yhteen yksikköön sijoittaa keskimäärin 24 lasta. Käytännössä kuitenkin moni perhekoti on pieni, 4–8-paikkainen. Mitä yksiköitä tilastosta on siis jäänyt pois?
Tilaston liikevaihtotietojen mukaan sijaishuollon menot jäisivät reiluun 300 miljoonaan. Vaikka siihen päälle lisättäisiin sijaisperheiden tulot maksimin mukaan, olisi yhteenlaskettu summa alle 500 miljoonaa. Sijaishuollon kustannusten arvioitiin olevan 620 miljoonaa euroa jo vuonna 2010. Sen jälkeen kulut ovat nousseet, kenties jo miljardiluokkaan.
Jos jollakulla lukijalla on tietoa siitä, mitä sijaishuollon kustannuksiin tarkasti ottaen lasketaan (pelkät sijoitusten vuorokausimaksut vai kenties muitakin kuluja?), kertokaa ystävällisesti kommenttiketjussa tai viestinä!
Lokakuun liikkeen viisiosaisen TALOUS-sarjan seuraavat osat julkaistaan lähiaikoina.
Sijaisperhetoimintaa voidaan sanoa työllistäväksi toiminnaksi: vaikka lakisääteinen minimi on noin 670 euroa per lapsi, käytännössä sijaisperheiden taksat ovat yhdestä lapsesta kuussa noin 2 500 euroa, josta noin kolmannes on verotonta. Päälle tulee tukia ja etuisuuksia: tuettuja lomia, lomituskorvausta, vertaistuki- ja virkistystoimintaa, kilometrikorvauksia sekä esimerkiksi käynnistymiskorvauksia. Lue lisää täältä.
Lastensuojelujärjestöt mukana bisneksessä: kurssitusta, koulutusta, konsultointia, edunvalvontaa, valvottuja tapaamisia, vanhemmuudenarviointia...
Suoraan lastensuojelu siis työllistää tuhansia suomalaisia: lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, lasten ja nuorten laitosten ja ammatillisen perhehoidon henkilöstön sekä sijaisvanhempien määrä on arviolta 15 000. Vertailun vuoksi poliisissa on töissä noin 7 400 ihmistä.
Sen lisäksi sijaishuollon laitosyksiköistä noin 20 prosenttia on valtion tai kunnan ylläpitämiä, eikä niiden työntekijämäärä sisälly ylläolevaan taulukkoon. Kuntien vastaanottokotien työntekijöiden tai toimeksiantosuhteisten päivystävien kriisiperheiden määrästä ei ole koottua tietoa. Tiedossa ei niin ikään ole se, kuuluvatko "Yritykset toimialoittain" -laskelmiin myös perinteisten lastensuojelujärjestöjen omat yksiköt.
Lastensuojelujärjestöt kuten Pelastakaa Lapset ry, SOS-lapsikylät, Nuorten Ystävät, Pesäpuu ry ja muut työllistävät satoja elleivät yhteensä yli tuhat ihmistä. Erilaiset kurssit, kuten sijaisvanhemmille järjestettävät PRIDE-kurssit, työllistävät nekin. Konsulttien markkinoille ei kattoa ole: esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry järjestää kunnille lakimiespalveluita. Lastensuojeluperheille ei ole olemassa juridista neuvonta- tai tukihenkilöpalvelua.
Myös lastensuojelujärjestöjen lukuisat RAY-rahoitteiset projektit ovat olleet hyviä työllistäjiä. Esimerkiksi Pelastakaa lapset ry oli kouluttanut ainakin 170 edunvalvojaa vuoteen 2013 mennessä. Tuolloin yhdistyksen omia, edunvalvontakoulutuksen käyneitä työntekijöitä oli viidessä aluetoimistossa yhteensä 12. Heidän tuntipalkkansa oli 81 euroa ja kilometrikorvaukset.
Lisäksi lastensuojelu työllistää monia muitakin tahoja. Ensi- ja turvakodit voi laskea listalle, koska Suomessa valvotut tapaamiset järjestetään esimerkiksi kuntien omissa vastaanottokeskuksissa tai Ensi- ja Turvakotien liiton tiloissa. Myös yksityiset, lastensuojelualalle suuntautuneet firmat laskuttavat kuntia tapaamisten järjestämisistä. Kukaan ei ole tutkinut, kuinka suuri bisnes tapaamisten valvonta on, ja paljonko esimerkiksi ensi- ja turvakodit saavat tuloistaan valvotuista tapaamisista.
Lisäksi maassamme on lastensuojelupalveluita, joiden tuottajien määrästä ei ole paljoakaan tietoa. Jälkihuollon puolella tuotetaan erilaisia palveluja, ja viime vuosina lastensuojelussa ovat lisääntyneet avohuollon tukitoimen sijoituksina tehdyt perhekuntoutus- ja vanhemmuudenarvioinnit, joiden tuottamisessa myös lastensuojelujärjestöt ovat mukana. Perhekuntoutusbisneksen tai vanhemmuudenarviointien laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa AVI:lla, THL:llä tai Valviralla. Kukaan ei siis tiedä, ketkä kaikki moisia palveluja järjestävät, miten, missä ja miksi.
Lastensuojelun mahdollistama "välillinen työllistäminen" olisi jo oma lukunsa: jonkunhan on laitokset rakennettava, siivottava, huollettava ja lapset muonitettava. Erilaisten terapiapalveluiden tuottajia ja lausuntojen kirjoittajia ei uhkaa työttömyys.
Juristeja lastensuojelu työllistää enemmän kuin tarpeeksi. Hallinto-oikeuksiin tulee vuodessa satoja tahdonvastaisia huostaanottotapauksia.
Tilastokummajainen: miten sijoitetut mahtuvat vajaaseen 500 yksikköön?
Alla olevaa Tilastokeskuksen tilastoa tulkitessa käy nopeasti selväksi, etteivät sijoitetut lapset voi mitenkään ”mahtua” noin 500:aan lastensuojelun laitokseen ja ammatilliseen perhekotiin. Jos sijoitettuna olleiden
(18 000) kokonaismäärästä vähennetään perhehoidossa olevat lapset (n. 6 300), pitäisi yhteen yksikköön sijoittaa keskimäärin 24 lasta. Käytännössä kuitenkin moni perhekoti on pieni, 4–8-paikkainen. Mitä yksiköitä tilastosta on siis jäänyt pois?
Tilaston liikevaihtotietojen mukaan sijaishuollon menot jäisivät reiluun 300 miljoonaan. Vaikka siihen päälle lisättäisiin sijaisperheiden tulot maksimin mukaan, olisi yhteenlaskettu summa alle 500 miljoonaa. Sijaishuollon kustannusten arvioitiin olevan 620 miljoonaa euroa jo vuonna 2010. Sen jälkeen kulut ovat nousseet, kenties jo miljardiluokkaan.
Jos jollakulla lukijalla on tietoa siitä, mitä sijaishuollon kustannuksiin tarkasti ottaen lasketaan (pelkät sijoitusten vuorokausimaksut vai kenties muitakin kuluja?), kertokaa ystävällisesti kommenttiketjussa tai viestinä!
Lokakuun liikkeen viisiosaisen TALOUS-sarjan seuraavat osat julkaistaan lähiaikoina.
RSS Feed
