Turvakodit eivät ole saamassa lisää rahaa ensi vuonna.
Valtiovarainministeriön vuoden 2016 budjettiehdotuksessa turvakodeille on varattu 11,55 miljoonaa euroa. Summa on sama kuin vuoden 2015 budjetissa ja lisäbudjetissa yhteensä.
Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus, joka tuli voimaan Suomessa elokuun alussa, edellyttää turvakotipaikkojen lisäämistä ja matalan kynnyksen palveluiden luomista perheväkivallan uhreille. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty vaati ennen eduskuntavaaleja, että turvakotipaikkoja pitää lisätä nykyisestä noin 120:sta Euroopan neuvoston suosituksen mukaisesti 500:aan.
THL:n kehittämispäällikkö Helena Ewalds ei usko, että Suomessa tarvitaan 500 turvakotipaikkaa.
"500 paikkaa perustuu Euroopan neuvoston yleiseurooppalaiseen suositukseen. Meillä naisten asema on kuitenkin ihan eri kuin monissa maissa. Naisilla on omaisuutta ja he voivat hankkia oman asunnon, mikä ei ole mahdollista monessakaan muussa maassa", Ewalds sanoo. Amnestyn Pia Puu Oksanen kritisoi THL:n laskutapaa. Hänen mukaansa tarvetta on vaikea arvioida, koska turvakoteja ei ole koko maassa. Väkivallan uhri ei voi lähteä pakoon satojen kilometrien päähän, jos samalla pitäisi käydä töissä ja lasten pitäisi päästä kouluun.
Lokakuun Liikkeen saamien tietojen mukaan turvakotien antama apu Suomessa on kallista, viranomaislähtöistä ja aiheuttaa avunpyytäjille usein heidän tilannettaan entisestään heikentäviä lisäongelmia. Avunhakijat eivät välttämättä saa ensi- ja turvakodeissa tukea, lepoa, lastenhoitoapua tai edes ruokaa. Jopa huoneissa oleskelu lepäämisestä puhumattakaan on usein kielletty. Jotkut vanhemmat joutuvat hakemaan ruokansa leipäjonosta ensi- ja turvakodin yli 10.000 euron kuukausilaskutuksesta (yksi vanhempi ja lapsi) huolimatta.
Tukemisen sijaan ensi- ja turvakodeissa vanhemmista tehdään rutiiininomaisesti huostaanottoon tähtääviä vanhemmuudenarviointeja jopa heille informoimatta ja heidän tutkimusjaksonsa venyvät usein yli sovitun määräajan.
Pidämme apua hakemaan tulleen pahoinpidellyn ja/ tai uupuneen ihmisen vanhemmuuden arvioimista hetkenä kun hän on heikoimmillaan syvästi epäeettisenä käytäntönä. Kummeksumme myös ensi- ja turvakotien tarjoaman lastenhoidon ja muun konkreettisen avun vähäistä määrää/puuttumista. Lisäksi olemme huolissamme laitoksissa toimeenpantujen vanhemmuudenarviointien laadusta. Yhtenäisiä tieteellisesti päteviä ja standardoituja mittareita riittävälle vanhemmuudelle, vuorovaikutuksen laadulle tai kaltoinkohteluolettaman toteamiselle ei ole olemassa vaan huolikoulutetut työntekijät ohjataan etsimään asiakkaista puutteita epätieteellisillä menetelmillä ja kaikki normaalitkin elämän ilmiöt kattavilla riskilistoilla, jotka tuottavat herkästi vääriä positiivisia löydöksiä. Kuka vastaa kun lapsi joutuu väärin ja mielivaltaisin perustein erotetuksi vanhemmastaan?
Luvattu kallis tuki tuntuu typistyvän pelkäksi arvioinniksi ja tarkkailuksi, joka tehdään havaintoja vinouttavan ja perheiden voimavarat hukkaavan huoli-, riski- tai traumaviitekehyksen läpi.
Kun riittämättömän vanhemmuuden määrittely ja kriteerit jäävät lastensuojelun rakenteellisten, menetelmällisten ja toiminnallisten puutteiden vuoksi pitkälti vanhemmuudenarviointeja suorittavan havainnoitsijoiden ja näiden tulkintojen ja kirjausten varaan, niiden laatu ja oikeellisuus, samoin kuin arviointeja suorittavien ammattitaito ja arviointien eettinen ja tieteellinen laatu ja vaikutukset perheille tulee välittömästi selvittää.
Muita Lokakuun liikkeen julkaisuja aiheeseen liittyen
VETOOMUS ENSI- JA TURVAKOTIEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN JA -MENETELMIEN TUTKIMISEKSI
Ammattiauttajat hallitsevat retoriikalla
Miten tehtaillaan laiton hoidollinen huostaanotto?
Lokakuun Manifesti
Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
Valitustehtailu puolustaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa
Harhaista puuttumista ja tiedotusta
Sijaishuollon korruptoitunut kehitysapu lopetettava – lapsia autettava osana perhettä
Lastensuojelun työmenetelmät osa 1: Avohuollon olemattomat tukitoimet
Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
Lastensuojelun porttiteoria: Avunpyyntö, avautuminen ja lasu-asiakkuus - portteja elinkautisiin
Lokakuun liike - rakenteellista sosiaalityötä
Valtiovarainministeriön vuoden 2016 budjettiehdotuksessa turvakodeille on varattu 11,55 miljoonaa euroa. Summa on sama kuin vuoden 2015 budjetissa ja lisäbudjetissa yhteensä.
Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus, joka tuli voimaan Suomessa elokuun alussa, edellyttää turvakotipaikkojen lisäämistä ja matalan kynnyksen palveluiden luomista perheväkivallan uhreille. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty vaati ennen eduskuntavaaleja, että turvakotipaikkoja pitää lisätä nykyisestä noin 120:sta Euroopan neuvoston suosituksen mukaisesti 500:aan.
THL:n kehittämispäällikkö Helena Ewalds ei usko, että Suomessa tarvitaan 500 turvakotipaikkaa.
"500 paikkaa perustuu Euroopan neuvoston yleiseurooppalaiseen suositukseen. Meillä naisten asema on kuitenkin ihan eri kuin monissa maissa. Naisilla on omaisuutta ja he voivat hankkia oman asunnon, mikä ei ole mahdollista monessakaan muussa maassa", Ewalds sanoo. Amnestyn Pia Puu Oksanen kritisoi THL:n laskutapaa. Hänen mukaansa tarvetta on vaikea arvioida, koska turvakoteja ei ole koko maassa. Väkivallan uhri ei voi lähteä pakoon satojen kilometrien päähän, jos samalla pitäisi käydä töissä ja lasten pitäisi päästä kouluun.
Lokakuun Liikkeen saamien tietojen mukaan turvakotien antama apu Suomessa on kallista, viranomaislähtöistä ja aiheuttaa avunpyytäjille usein heidän tilannettaan entisestään heikentäviä lisäongelmia. Avunhakijat eivät välttämättä saa ensi- ja turvakodeissa tukea, lepoa, lastenhoitoapua tai edes ruokaa. Jopa huoneissa oleskelu lepäämisestä puhumattakaan on usein kielletty. Jotkut vanhemmat joutuvat hakemaan ruokansa leipäjonosta ensi- ja turvakodin yli 10.000 euron kuukausilaskutuksesta (yksi vanhempi ja lapsi) huolimatta.
Tukemisen sijaan ensi- ja turvakodeissa vanhemmista tehdään rutiiininomaisesti huostaanottoon tähtääviä vanhemmuudenarviointeja jopa heille informoimatta ja heidän tutkimusjaksonsa venyvät usein yli sovitun määräajan.
Pidämme apua hakemaan tulleen pahoinpidellyn ja/ tai uupuneen ihmisen vanhemmuuden arvioimista hetkenä kun hän on heikoimmillaan syvästi epäeettisenä käytäntönä. Kummeksumme myös ensi- ja turvakotien tarjoaman lastenhoidon ja muun konkreettisen avun vähäistä määrää/puuttumista. Lisäksi olemme huolissamme laitoksissa toimeenpantujen vanhemmuudenarviointien laadusta. Yhtenäisiä tieteellisesti päteviä ja standardoituja mittareita riittävälle vanhemmuudelle, vuorovaikutuksen laadulle tai kaltoinkohteluolettaman toteamiselle ei ole olemassa vaan huolikoulutetut työntekijät ohjataan etsimään asiakkaista puutteita epätieteellisillä menetelmillä ja kaikki normaalitkin elämän ilmiöt kattavilla riskilistoilla, jotka tuottavat herkästi vääriä positiivisia löydöksiä. Kuka vastaa kun lapsi joutuu väärin ja mielivaltaisin perustein erotetuksi vanhemmastaan?
Luvattu kallis tuki tuntuu typistyvän pelkäksi arvioinniksi ja tarkkailuksi, joka tehdään havaintoja vinouttavan ja perheiden voimavarat hukkaavan huoli-, riski- tai traumaviitekehyksen läpi.
Kun riittämättömän vanhemmuuden määrittely ja kriteerit jäävät lastensuojelun rakenteellisten, menetelmällisten ja toiminnallisten puutteiden vuoksi pitkälti vanhemmuudenarviointeja suorittavan havainnoitsijoiden ja näiden tulkintojen ja kirjausten varaan, niiden laatu ja oikeellisuus, samoin kuin arviointeja suorittavien ammattitaito ja arviointien eettinen ja tieteellinen laatu ja vaikutukset perheille tulee välittömästi selvittää.
Muita Lokakuun liikkeen julkaisuja aiheeseen liittyen
VETOOMUS ENSI- JA TURVAKOTIEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN JA -MENETELMIEN TUTKIMISEKSI
Ammattiauttajat hallitsevat retoriikalla
Miten tehtaillaan laiton hoidollinen huostaanotto?
Lokakuun Manifesti
Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
Valitustehtailu puolustaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa
Harhaista puuttumista ja tiedotusta
Sijaishuollon korruptoitunut kehitysapu lopetettava – lapsia autettava osana perhettä
Lastensuojelun työmenetelmät osa 1: Avohuollon olemattomat tukitoimet
Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
Lastensuojelun porttiteoria: Avunpyyntö, avautuminen ja lasu-asiakkuus - portteja elinkautisiin
Lokakuun liike - rakenteellista sosiaalityötä
RSS Feed
