Perhekeskus onkin arviointikeskus
Perhekeskustoiminnan keskeisenä tavoitteena on kehittää ja panna toimeen monitoimijaista arviointia. Monitoimijaista arviointia on a) tehostettu perhetyö, b) perheohjaus, c) kotiin vietävä kriisityö, d) ympärivuorokautinen perhekuntoutus, e) ympärivuorokautinen perhearviointi tai -kartoitus, f ) perhearviointi kotiin tehtynä sekä g) vanhemmuuden arviointi kotiin tehtynä.
Monitoimijaista arviointia kehitetään ja suoritetaan perhekeskusten, sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Perhekeskusten muita tavoitteita ovat varhaisen puuttumisen ja erityisen/kohdennetun puuttumisen tarjoaminen ja perhekeskustoiminnan vakiinnuttaminen.
Perhekeskustoiminta kohdistuu pääosin alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Kaste 2012–2015 -ohjelmalinjauksen mukaan perhekeskuksessa ovat mukana neuvola, varhaiskasvatus, perhetyö, järjestöt, seurakunnat, lastensuojelu, erityistyöntekijät sekä kasvatus- ja perheneuvola.
Kun kaikki yhteistyökumppanit ovat saman katon alla perhekeskuksessa, perheen tietojen tilaaminen, jakaminen ja arviointi on helpompaa ilman että virkailijoiden tarvitsee poistua omalta mukavuusalueeltaan.
Lähes kolmessa perhekeskuksessa viidestä oli perustettu uusia vakansseja. Hanna Tulensalon mukaan lastensuojelun asiantuntijaryhmien keskeisiksi kehittämiskohteiksi määritettyjen rakenteiden ja asiakkaiden osallisuuden suhteen ei kuitenkaan ole tapahtunut toivottua kehitystä. Lapsi ja nuori näyttäytyy hyvin etäisenä toimijana ( Tulensalo, 2016, 14). Lasten ja perheiden palveluja koskevaa päätöksentekoa ohjasi eniten kunnan taloudellinen tilanne ja ylimmän johdon näkemykset. Lasten ja vanhempien näkemyksillä ja tutkimustiedolla oli päätöksenteossa hyvin vähän merkitystä ( THL 29/ 2011, 115).
Monialainen perhekeskus koostuu äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja avoimen varhaiskasvatuksen palveluista sekä vähintään ehkäisevistä sosiaalipalveluista (perhetyö, kotipalvelu, sosiaalityö). Perhekeskusten yhteydessä usein on tarjolla myös korjaavia palveluja, kuten lastenpsykiatrisia, -lastensuojelullisia tai päihde- ja mielenterveyspalveluja. Vain joka neljäs (25 %) perhekeskuksista oli solminut kumppanuussopimuksen järjestön kanssa, vielä harvempi seurakunnan tai yksityisen toimijan kanssa. Kotipalvelu toteutui huonosti 31 %:ssa perhekeskuksia (THL, 2012, 75-77).
Kolmannen sektorin toimijoista aktiivisimmin perhekeskustoiminnassa olivat mukana seurakunnat ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Lastensuojelun Keskusliitto. Perheentalo-yhteistyötä tehdään Iisalmessa, Kuopiossa ja Joensuussa ja toiminnassa ovat mukana Pelastakaa Lapset ry ja Ensi- ja turvakotien liitto.
LAPE- hankkeen toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi on nimetty lapsen oikeudet ja lapsen etu, lapsi- ja perhelähtöisyys , voimavarojen vahvistaminen ja perheiden monimuotoisuus. Perhekeskusten julkitavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen painopistettä edistävään ja ehkäisevään toimintaan. Piilotavoitteena on saada pelätyt lastensuojelun ja - psykiatrian toimenpiteet markkinoitua ja luonnollistettua osaksi peruspalveluja. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä saa työparikseen terveydenhoitajan ja perhetyöntekijä kodinhoitajan.
Perhekeskuksessa keskiluokkainen kansalainen voi juoda kahvit järjestön kahvilassa neuvolan terveystarkastuksen jälkeen kun taas köyhä kansalainen jää terveystarkastuksen jälkeen arviointipanttivangiksi lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja mielenterveystoimiston muodostamaan Bermudan kolmioon.
Koko perheen palveluprosessi käynnistyy yhden yhteydenoton perusteella. Kun ennen asiakas joutui etsimään tarpeisiinsa vastaamattomia palveluja monista eri paikoista, hän voi perhekeskusten myötä saada tarpeisiinsa vastaamattomat palvelut saman katon alta. Lastensuojelussa tätä kutsutaan kehittämiseksi.
45 % perhekeskuksista arvioikin konkreettisen vanhempien vertaistuen ja auttamisen toteutuvan kohtalaisen huonosti. Reilu kolmannes (35 %) arvioi parisuhteen tukemiseen tarjottavan tuen toteutuvan sangen huonosti (THL, 2012, 55). 43 prosenttia perhekeskuksista arvioi lasten osallistumisen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin toteutuvan huonosti tai melko huonosti (mt., 62).
Laajat pakollisiksi tehdyt terveystarkastukset toimivat perhekeskusten erityispalveluiden kuten lastensuojelun asiakashankintana:
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/4-vuotiaan-aiti-ihmettelee-isosisko-valvoo-neuvolassakin
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
Tässä suoria lainauksia perhekeskusten ja laajan terveystarkastuksen omista materiaaleista:
"Kunnat suorittavat laajat terveystarkastukset lasta odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille sekä perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille sekä heidän perheilleen.
Päätehtävä on selvittää perheen toimeentulon ja elämäntilanteen vaikutukset vanhempiin ja lapsen kasvuun ja kehitykseen . Tavoitteena on pulmien varhainen havaitseminen ja tuen tarpeen tunnistaminen, ts. merkit, jotka ennakoivat lapsen tai nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen häiriintymistä mm. varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt, oppimisvaikeuksia ennakoivat oireet, lapsuus- ja nuoruusiän masennus ja käytöshäiriöt, joilla on yhteys nuoruus- ja aikuisiän mielenterveysongelmiin sekä syrjäytymisvaaraan .
Vanhempien tarkastuksen tavoite on pulmien varhainen havaitseminen ja tuen tarpeen tunnistaminen ts. merkit, jotka ennakoivat vanhempien terveyteen tai terveystottumuksiin liittyviä pulmia mm. mielenterveysongelmat, väkivalta, päihteiden käyttö ja vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvät vaikeudet.
Jos et hakeudu palveluun, tulemme kotikäynnille
Vertaamalla ikäryhmittäin ajantasaisia väestötietoja toteutuneisiin tarkastuskäynteihin saadaan esille ne perheet, jotka eivät itse aktiivisesti ole hakeutuneet heille kuuluvien palvelujen piiriin. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee pyrkiä selvittämään. Tämä tapahtuu selvittelemällä perheen ajankohtaista tilannetta ja poisjäännin syitä. Jos yhteyttä vanhempiin ei saada ja huoli perheen hyvinvoinnista on herännyt, voi kotikäynnin tekeminen olla toimiva tapa selvitellä tilannetta.
Kouluterveydenhuollossa on luokkakohtaisten oppilaslistojen perusteella helppo todeta, ketkä eivät ole käyneet tarkastuksessa. Mikäli kyseessä on laajan terveystarkastuksen osa, jossa oppilaan oli tarkoitus olla yksin työntekijän kanssa, voidaan oppilas hakea luokasta tai pyytää opettajaa lähettämään hänet vastaanotolle.
Tavoitteena perheen sairaskertomus
Tarkastustilanteen kulun ja ajankäytön suunnittelu on tärkeää ja korostuu erityisesti parityönä tehtävissä tarkastuksissa. On mietittävä, miten ennen tarkastuksen alkamista perehdytään potilaskertomukseen ja perheeltä, lapselta sekä päivähoidosta tai opettajalta tulleisiin esitietoihin.
Lapsen ja nuoren intimiteettiä on kunnioitettava, ja erityisesti genitaalialueen tutkimistilanne puberteettitason määrittämistä varten suunnitellaan huolellisesti etukäteen ja tutkimus tehdään isommalle lapselle työntekijän ollessa lapsen kanssa kahden.
Tarkastus on terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä. Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on muodostaa käsitys lapsen, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta. Tarkastuksen suorittaa terveydenhoitaja (tai kätilö) yhteistyössä lääkärin kanssa (5 §) ja se sisältää vanhempien haastattelun ja koko perheen hyvinvoinnin selvittämisen sekä päivähoidon ja opettajan arvion lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista.
Seulausvimmaa epätieteellisillä menetelmillä
Laajan terveystarkastuksen alussa keskustelun voi avata arkirupattelulla, joka synnyttää läheistä ilmapiiriä ja virittää tulevaan. Huolen puheeksi ottamista helpottavia lomakkeita ovat muun muassa Lasta odottavan perheen voimavaralomake ja Lapsiperheen arjen voimavaralomake, joita on mahdollista hyödyntää kuormittavien tekijöiden tunnistamisessa ja tuen tarpeen arvioinnissa (Pelkonen & Hakulinen 2002, Kaljunen ym. 2006). Vanhempien terveydentilaa selvitetään esimerkiksi synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen kehitetyn EPDS-lomakkeen (Edinburg Postnatal Depression Scale) avulla. Alkoholin käytöstä keskusteltaessa, voi hyödyntää AUDIT- testiä.
Huolen puheeksi ottamiseen ja perhetilanteen arviointiin kehitettyjä menetelmiä ovat Vanhemmuuden roolikartta (Rautiainen 2003, Ylitalo 2011), Parisuhteen roolikartta (Airikkala 2003, Ylitalo 2011) ja Itsenäistyvän nuoren roolikartta (Ylitalo 2011) sekä perherakenteen selvittämiseen perhekuva ja sukupuu. Edellä mainittujen menetelmien lisäksi Perhenavigaattori (Heinämäki 2008) on käytännönläheinen, lasten ja perheiden palveluissa hyödyllinen työväline perheen arjen selvittelyyn.
Koko perheen liikunta- ja ruokatottumuksia voi selvittää Neuvokas perhe -kortin ja -ohjausmenetelmän (www.sydanliitto.fi) avulla niin neuvolassa kuin kouluterveydenhuollossa.
Vanhempaa voidaan opastaa sensitiiviseen vuorovaikutukseen muun muassa videoimalla vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta ja analysoimalla yhdessä erityisesti onnistuneita hetkiä (Bakermans-Kranenburg ym. 2005). Theraplay-hoidossa käytetään vuorovaikutushoidoissa tehokkaiksi todettuja painopisteitä .
Huolipuhetta ja - käytäntöjä asiakashankinnan ja asiakkuuksien oikeuttamiseksi
Huolen kohdentamista, vakavuuden arviointia sekä kirjaamista helpottamaan voidaan käyttää valmiiksi luotuja jaotteluja (Borg ym. 2011b). Psykososiaalisen huolen asteen tarkempaan määrittämiseen ja jatkotoimien suunnitteluun on käytettävissä LAPS-lomake (Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä, Borg ym. 2011a).
Sen avulla voidaan myös vanhemmille objektiivisesti perustella tuen tarvetta ja sen järjestämisen tärkeyttä.
Lapsen hyvinvointia selvitetään mm. esitietolomakkeilla , puheeksi ottoa tukevilla lomakkeilla , haastatteluilla , kliinisillä tutkimuksilla ja päivähoitohenkilöstön tai opettajan antamalla arviolla .
Lapsia kuulustellaan perheen arjesta ja vanhempien oletetuista ongelmista
Lapsen ja nuoren käsitys omasta terveydentilasta, hyvinvoinnista ja terveystottumuksista antaa arvokasta tietoa terveysneuvonnan ja tutkimusten tarpeesta ja ohjaa siten tarkastuksen kulkua.
Jo nelivuotias lapsi osaa kertoa terveydestään, terveystottumuksistaan ja arkeen liittyvistä iloista ja suruista. Asioista puhuttaessa on hyvä käyttää perheen käyttämiä termejä ja ilmaisuja.
Tarkastuksessa on työntekijän huolehdittava siitä, että vanhempien läsnä ollessakin lapsen oma näkemys tulee riittävästi esille. Kysymyksiä kohdistetaan suoraan lapselle tai nuorelle, ja hänen mielipidettään asioista kysytään tarvittaessa erikseen. Kun keskustelussa tiedustellaan ensin lapsen näkemystä asiasta ja vasta sen jälkeen vanhemman mielipidettä ja tarkennuksia, ei vanhemman mielipide sido liikaa lapsen omaa arviota.
Koululaisen laajassa terveystarkastuksessa kysytään lapsen tai nuoren näkemyksiä tarvittaessa myös koko perheen tilanteesta esimerkiksi vanhemman jaksamisesta, päihteiden käytöstä tai sairauteen liittyvistä asioista. Nostamalla keskusteluun perheessä vaikeaksi tai hävettäväksikin koettuja asioita annetaan samalla vanhemmille lupa puhua niistä lapsen kanssa. Parhaimmillaan keskustelu jatkuu myöhemmin kotona. Tapaamisen jälkeen lapsella on koulussa ainakin yksi henkilö, joka tietää perheen asioista ja jonka luokse hän voi palata puhumaan tarvittaessa.
Lopuksi arvioidaan, tarvitaanko esim. neuvolan perhetyön, moniammatillisen kuntoutustyöryhmän, oppilashuollon, terveyskeskuksen erityistyöntekijöiden, erityispalvelujen, erikoissairaanhoidon tai jonkin muun tahon tukea.
Yksilöllisen tarpeen mukaan sovitaan perheen kanssa lisäkäynnistä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon ja keskustellaan myöhemmin tehtävästä kotikäynnistä tai perhetyöntekijän kotiin antamasta tuesta. Tarvittaessa sovitaan moniammatillisen työryhmän koolle kutsumisesta keskustelemaan perheen tarvitsemista tukimuodoista ja ohjataan perhe jatkotutkimuksiin ja -hoitoon.
Jos perhe ei halua ottaa tukea vastaan asiaan voidaan palata esimerkiksi puhelimitse muutaman päivän kuluttua tai uudessa tapaamisessa parin viikon kuluttua.
Asiakkaaksi/ potilaaksi vaikka väkisin
Vaikka lapsi tai vanhemmat tai joku heistä ei halua osallistua lastensuojelun selvitystyöskentelyyn, selvitys tehdään. Keskustelun lisäksi arvioinnissa käytetään toiminnallisia välineitä.
Pyydettäessä tietoa yhteistyötahoilta käydään lävitse kaikki lapsen ja perheen arvioinnin edellyttämät viranomaistahot ja tietolähteet sekä pyydetään asian kannalta oleelliset asiakirjat ja yhteenvedot . Kirjallisten lausuntojen ja asiakastietojen pyytämisen ohella järjestetään yhteisiä asiakaspalavereita sekä kotikäyntejä.
Asiakas saa kirjauksen tapaamisen jälkeen. Mahdolliset korjaukset ja täsmennykset tehdään seuraavaan kirjaukseen, eikä työntekijän havaintoja tai aiemmin saamaa käsitystä poisteta. Tarvittaessa voidaan harkita tuomioistuimen luvan hakemista lapsen tutkimiseen.
Mikäli perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle kesken selvitysprosessin, asiasta ilmoitetaan uudelle asuinkunnalle. Selvitykseen liittyvät asiakirjat toimitetaan uuteen kuntaan, jonka velvollisuus on jatkaa selvityksen tekemistä ja tehdä se loppuun."
Perhekeskusten työpapereiden ja selvitysten perusteella vaikuttaa siltä, että vain kaikista kovimmat tulevat selviämään tarjotusta avusta.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarjolla-neuvolassa-ensi-vuonna-riskiseulausta-ja-turhia-epailyja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-morris-sosiaalityo-tuottaa-turhia-tutkimuksia-ja-riskileimoja-haavoittuvissa-oloissa-elaville-perheille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
Kirjallisuus:
Laaja terveystarkastus- Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90831/URN_ISBN_978-952-245-708-0.pdf?sequence=1
Lassen kootut käytännöt:
http://www.pikassos.fi/aineistot/finish/115-lasse-hankkeen-kootut-kaytannot/743-lasse-kootut-kaytannot
Perhekeskus lasten ja perheiden palvelujen tarjoajana:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131203/URN_ISBN_978-952-302-696-4.pdf?sequence=1
Perhekeskukset Suomessa- Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90890/URN_ISBN_978-952-245-747-9.pdf?sequence=1
Moniammatilliset asiantuntijaryhmät lastensuojelussa- Selvitys toiminnasta ja kehittämisehdotukset
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130505/URN_ISBN_978-952-302-659-9.pdf?sequence=1
Perhekeskustoiminnan keskeisenä tavoitteena on kehittää ja panna toimeen monitoimijaista arviointia. Monitoimijaista arviointia on a) tehostettu perhetyö, b) perheohjaus, c) kotiin vietävä kriisityö, d) ympärivuorokautinen perhekuntoutus, e) ympärivuorokautinen perhearviointi tai -kartoitus, f ) perhearviointi kotiin tehtynä sekä g) vanhemmuuden arviointi kotiin tehtynä.
Monitoimijaista arviointia kehitetään ja suoritetaan perhekeskusten, sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Perhekeskusten muita tavoitteita ovat varhaisen puuttumisen ja erityisen/kohdennetun puuttumisen tarjoaminen ja perhekeskustoiminnan vakiinnuttaminen.
Perhekeskustoiminta kohdistuu pääosin alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Kaste 2012–2015 -ohjelmalinjauksen mukaan perhekeskuksessa ovat mukana neuvola, varhaiskasvatus, perhetyö, järjestöt, seurakunnat, lastensuojelu, erityistyöntekijät sekä kasvatus- ja perheneuvola.
Kun kaikki yhteistyökumppanit ovat saman katon alla perhekeskuksessa, perheen tietojen tilaaminen, jakaminen ja arviointi on helpompaa ilman että virkailijoiden tarvitsee poistua omalta mukavuusalueeltaan.
Lähes kolmessa perhekeskuksessa viidestä oli perustettu uusia vakansseja. Hanna Tulensalon mukaan lastensuojelun asiantuntijaryhmien keskeisiksi kehittämiskohteiksi määritettyjen rakenteiden ja asiakkaiden osallisuuden suhteen ei kuitenkaan ole tapahtunut toivottua kehitystä. Lapsi ja nuori näyttäytyy hyvin etäisenä toimijana ( Tulensalo, 2016, 14). Lasten ja perheiden palveluja koskevaa päätöksentekoa ohjasi eniten kunnan taloudellinen tilanne ja ylimmän johdon näkemykset. Lasten ja vanhempien näkemyksillä ja tutkimustiedolla oli päätöksenteossa hyvin vähän merkitystä ( THL 29/ 2011, 115).
Monialainen perhekeskus koostuu äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja avoimen varhaiskasvatuksen palveluista sekä vähintään ehkäisevistä sosiaalipalveluista (perhetyö, kotipalvelu, sosiaalityö). Perhekeskusten yhteydessä usein on tarjolla myös korjaavia palveluja, kuten lastenpsykiatrisia, -lastensuojelullisia tai päihde- ja mielenterveyspalveluja. Vain joka neljäs (25 %) perhekeskuksista oli solminut kumppanuussopimuksen järjestön kanssa, vielä harvempi seurakunnan tai yksityisen toimijan kanssa. Kotipalvelu toteutui huonosti 31 %:ssa perhekeskuksia (THL, 2012, 75-77).
Kolmannen sektorin toimijoista aktiivisimmin perhekeskustoiminnassa olivat mukana seurakunnat ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Lastensuojelun Keskusliitto. Perheentalo-yhteistyötä tehdään Iisalmessa, Kuopiossa ja Joensuussa ja toiminnassa ovat mukana Pelastakaa Lapset ry ja Ensi- ja turvakotien liitto.
LAPE- hankkeen toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi on nimetty lapsen oikeudet ja lapsen etu, lapsi- ja perhelähtöisyys , voimavarojen vahvistaminen ja perheiden monimuotoisuus. Perhekeskusten julkitavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen painopistettä edistävään ja ehkäisevään toimintaan. Piilotavoitteena on saada pelätyt lastensuojelun ja - psykiatrian toimenpiteet markkinoitua ja luonnollistettua osaksi peruspalveluja. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä saa työparikseen terveydenhoitajan ja perhetyöntekijä kodinhoitajan.
Perhekeskuksessa keskiluokkainen kansalainen voi juoda kahvit järjestön kahvilassa neuvolan terveystarkastuksen jälkeen kun taas köyhä kansalainen jää terveystarkastuksen jälkeen arviointipanttivangiksi lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja mielenterveystoimiston muodostamaan Bermudan kolmioon.
Koko perheen palveluprosessi käynnistyy yhden yhteydenoton perusteella. Kun ennen asiakas joutui etsimään tarpeisiinsa vastaamattomia palveluja monista eri paikoista, hän voi perhekeskusten myötä saada tarpeisiinsa vastaamattomat palvelut saman katon alta. Lastensuojelussa tätä kutsutaan kehittämiseksi.
45 % perhekeskuksista arvioikin konkreettisen vanhempien vertaistuen ja auttamisen toteutuvan kohtalaisen huonosti. Reilu kolmannes (35 %) arvioi parisuhteen tukemiseen tarjottavan tuen toteutuvan sangen huonosti (THL, 2012, 55). 43 prosenttia perhekeskuksista arvioi lasten osallistumisen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin toteutuvan huonosti tai melko huonosti (mt., 62).
Laajat pakollisiksi tehdyt terveystarkastukset toimivat perhekeskusten erityispalveluiden kuten lastensuojelun asiakashankintana:
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/4-vuotiaan-aiti-ihmettelee-isosisko-valvoo-neuvolassakin
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
Tässä suoria lainauksia perhekeskusten ja laajan terveystarkastuksen omista materiaaleista:
"Kunnat suorittavat laajat terveystarkastukset lasta odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille sekä perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille sekä heidän perheilleen.
Päätehtävä on selvittää perheen toimeentulon ja elämäntilanteen vaikutukset vanhempiin ja lapsen kasvuun ja kehitykseen . Tavoitteena on pulmien varhainen havaitseminen ja tuen tarpeen tunnistaminen, ts. merkit, jotka ennakoivat lapsen tai nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen häiriintymistä mm. varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt, oppimisvaikeuksia ennakoivat oireet, lapsuus- ja nuoruusiän masennus ja käytöshäiriöt, joilla on yhteys nuoruus- ja aikuisiän mielenterveysongelmiin sekä syrjäytymisvaaraan .
Vanhempien tarkastuksen tavoite on pulmien varhainen havaitseminen ja tuen tarpeen tunnistaminen ts. merkit, jotka ennakoivat vanhempien terveyteen tai terveystottumuksiin liittyviä pulmia mm. mielenterveysongelmat, väkivalta, päihteiden käyttö ja vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvät vaikeudet.
Jos et hakeudu palveluun, tulemme kotikäynnille
Vertaamalla ikäryhmittäin ajantasaisia väestötietoja toteutuneisiin tarkastuskäynteihin saadaan esille ne perheet, jotka eivät itse aktiivisesti ole hakeutuneet heille kuuluvien palvelujen piiriin. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee pyrkiä selvittämään. Tämä tapahtuu selvittelemällä perheen ajankohtaista tilannetta ja poisjäännin syitä. Jos yhteyttä vanhempiin ei saada ja huoli perheen hyvinvoinnista on herännyt, voi kotikäynnin tekeminen olla toimiva tapa selvitellä tilannetta.
Kouluterveydenhuollossa on luokkakohtaisten oppilaslistojen perusteella helppo todeta, ketkä eivät ole käyneet tarkastuksessa. Mikäli kyseessä on laajan terveystarkastuksen osa, jossa oppilaan oli tarkoitus olla yksin työntekijän kanssa, voidaan oppilas hakea luokasta tai pyytää opettajaa lähettämään hänet vastaanotolle.
Tavoitteena perheen sairaskertomus
Tarkastustilanteen kulun ja ajankäytön suunnittelu on tärkeää ja korostuu erityisesti parityönä tehtävissä tarkastuksissa. On mietittävä, miten ennen tarkastuksen alkamista perehdytään potilaskertomukseen ja perheeltä, lapselta sekä päivähoidosta tai opettajalta tulleisiin esitietoihin.
Lapsen ja nuoren intimiteettiä on kunnioitettava, ja erityisesti genitaalialueen tutkimistilanne puberteettitason määrittämistä varten suunnitellaan huolellisesti etukäteen ja tutkimus tehdään isommalle lapselle työntekijän ollessa lapsen kanssa kahden.
Tarkastus on terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä. Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on muodostaa käsitys lapsen, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta. Tarkastuksen suorittaa terveydenhoitaja (tai kätilö) yhteistyössä lääkärin kanssa (5 §) ja se sisältää vanhempien haastattelun ja koko perheen hyvinvoinnin selvittämisen sekä päivähoidon ja opettajan arvion lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista.
Seulausvimmaa epätieteellisillä menetelmillä
Laajan terveystarkastuksen alussa keskustelun voi avata arkirupattelulla, joka synnyttää läheistä ilmapiiriä ja virittää tulevaan. Huolen puheeksi ottamista helpottavia lomakkeita ovat muun muassa Lasta odottavan perheen voimavaralomake ja Lapsiperheen arjen voimavaralomake, joita on mahdollista hyödyntää kuormittavien tekijöiden tunnistamisessa ja tuen tarpeen arvioinnissa (Pelkonen & Hakulinen 2002, Kaljunen ym. 2006). Vanhempien terveydentilaa selvitetään esimerkiksi synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen kehitetyn EPDS-lomakkeen (Edinburg Postnatal Depression Scale) avulla. Alkoholin käytöstä keskusteltaessa, voi hyödyntää AUDIT- testiä.
Huolen puheeksi ottamiseen ja perhetilanteen arviointiin kehitettyjä menetelmiä ovat Vanhemmuuden roolikartta (Rautiainen 2003, Ylitalo 2011), Parisuhteen roolikartta (Airikkala 2003, Ylitalo 2011) ja Itsenäistyvän nuoren roolikartta (Ylitalo 2011) sekä perherakenteen selvittämiseen perhekuva ja sukupuu. Edellä mainittujen menetelmien lisäksi Perhenavigaattori (Heinämäki 2008) on käytännönläheinen, lasten ja perheiden palveluissa hyödyllinen työväline perheen arjen selvittelyyn.
Koko perheen liikunta- ja ruokatottumuksia voi selvittää Neuvokas perhe -kortin ja -ohjausmenetelmän (www.sydanliitto.fi) avulla niin neuvolassa kuin kouluterveydenhuollossa.
Vanhempaa voidaan opastaa sensitiiviseen vuorovaikutukseen muun muassa videoimalla vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta ja analysoimalla yhdessä erityisesti onnistuneita hetkiä (Bakermans-Kranenburg ym. 2005). Theraplay-hoidossa käytetään vuorovaikutushoidoissa tehokkaiksi todettuja painopisteitä .
Huolipuhetta ja - käytäntöjä asiakashankinnan ja asiakkuuksien oikeuttamiseksi
Huolen kohdentamista, vakavuuden arviointia sekä kirjaamista helpottamaan voidaan käyttää valmiiksi luotuja jaotteluja (Borg ym. 2011b). Psykososiaalisen huolen asteen tarkempaan määrittämiseen ja jatkotoimien suunnitteluun on käytettävissä LAPS-lomake (Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä, Borg ym. 2011a).
Sen avulla voidaan myös vanhemmille objektiivisesti perustella tuen tarvetta ja sen järjestämisen tärkeyttä.
Lapsen hyvinvointia selvitetään mm. esitietolomakkeilla , puheeksi ottoa tukevilla lomakkeilla , haastatteluilla , kliinisillä tutkimuksilla ja päivähoitohenkilöstön tai opettajan antamalla arviolla .
Lapsia kuulustellaan perheen arjesta ja vanhempien oletetuista ongelmista
Lapsen ja nuoren käsitys omasta terveydentilasta, hyvinvoinnista ja terveystottumuksista antaa arvokasta tietoa terveysneuvonnan ja tutkimusten tarpeesta ja ohjaa siten tarkastuksen kulkua.
Jo nelivuotias lapsi osaa kertoa terveydestään, terveystottumuksistaan ja arkeen liittyvistä iloista ja suruista. Asioista puhuttaessa on hyvä käyttää perheen käyttämiä termejä ja ilmaisuja.
Tarkastuksessa on työntekijän huolehdittava siitä, että vanhempien läsnä ollessakin lapsen oma näkemys tulee riittävästi esille. Kysymyksiä kohdistetaan suoraan lapselle tai nuorelle, ja hänen mielipidettään asioista kysytään tarvittaessa erikseen. Kun keskustelussa tiedustellaan ensin lapsen näkemystä asiasta ja vasta sen jälkeen vanhemman mielipidettä ja tarkennuksia, ei vanhemman mielipide sido liikaa lapsen omaa arviota.
Koululaisen laajassa terveystarkastuksessa kysytään lapsen tai nuoren näkemyksiä tarvittaessa myös koko perheen tilanteesta esimerkiksi vanhemman jaksamisesta, päihteiden käytöstä tai sairauteen liittyvistä asioista. Nostamalla keskusteluun perheessä vaikeaksi tai hävettäväksikin koettuja asioita annetaan samalla vanhemmille lupa puhua niistä lapsen kanssa. Parhaimmillaan keskustelu jatkuu myöhemmin kotona. Tapaamisen jälkeen lapsella on koulussa ainakin yksi henkilö, joka tietää perheen asioista ja jonka luokse hän voi palata puhumaan tarvittaessa.
Lopuksi arvioidaan, tarvitaanko esim. neuvolan perhetyön, moniammatillisen kuntoutustyöryhmän, oppilashuollon, terveyskeskuksen erityistyöntekijöiden, erityispalvelujen, erikoissairaanhoidon tai jonkin muun tahon tukea.
Yksilöllisen tarpeen mukaan sovitaan perheen kanssa lisäkäynnistä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon ja keskustellaan myöhemmin tehtävästä kotikäynnistä tai perhetyöntekijän kotiin antamasta tuesta. Tarvittaessa sovitaan moniammatillisen työryhmän koolle kutsumisesta keskustelemaan perheen tarvitsemista tukimuodoista ja ohjataan perhe jatkotutkimuksiin ja -hoitoon.
Jos perhe ei halua ottaa tukea vastaan asiaan voidaan palata esimerkiksi puhelimitse muutaman päivän kuluttua tai uudessa tapaamisessa parin viikon kuluttua.
Asiakkaaksi/ potilaaksi vaikka väkisin
Vaikka lapsi tai vanhemmat tai joku heistä ei halua osallistua lastensuojelun selvitystyöskentelyyn, selvitys tehdään. Keskustelun lisäksi arvioinnissa käytetään toiminnallisia välineitä.
Pyydettäessä tietoa yhteistyötahoilta käydään lävitse kaikki lapsen ja perheen arvioinnin edellyttämät viranomaistahot ja tietolähteet sekä pyydetään asian kannalta oleelliset asiakirjat ja yhteenvedot . Kirjallisten lausuntojen ja asiakastietojen pyytämisen ohella järjestetään yhteisiä asiakaspalavereita sekä kotikäyntejä.
Asiakas saa kirjauksen tapaamisen jälkeen. Mahdolliset korjaukset ja täsmennykset tehdään seuraavaan kirjaukseen, eikä työntekijän havaintoja tai aiemmin saamaa käsitystä poisteta. Tarvittaessa voidaan harkita tuomioistuimen luvan hakemista lapsen tutkimiseen.
Mikäli perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle kesken selvitysprosessin, asiasta ilmoitetaan uudelle asuinkunnalle. Selvitykseen liittyvät asiakirjat toimitetaan uuteen kuntaan, jonka velvollisuus on jatkaa selvityksen tekemistä ja tehdä se loppuun."
Perhekeskusten työpapereiden ja selvitysten perusteella vaikuttaa siltä, että vain kaikista kovimmat tulevat selviämään tarjotusta avusta.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarjolla-neuvolassa-ensi-vuonna-riskiseulausta-ja-turhia-epailyja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-morris-sosiaalityo-tuottaa-turhia-tutkimuksia-ja-riskileimoja-haavoittuvissa-oloissa-elaville-perheille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
Kirjallisuus:
Laaja terveystarkastus- Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90831/URN_ISBN_978-952-245-708-0.pdf?sequence=1
Lassen kootut käytännöt:
http://www.pikassos.fi/aineistot/finish/115-lasse-hankkeen-kootut-kaytannot/743-lasse-kootut-kaytannot
Perhekeskus lasten ja perheiden palvelujen tarjoajana:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131203/URN_ISBN_978-952-302-696-4.pdf?sequence=1
Perhekeskukset Suomessa- Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90890/URN_ISBN_978-952-245-747-9.pdf?sequence=1
Moniammatilliset asiantuntijaryhmät lastensuojelussa- Selvitys toiminnasta ja kehittämisehdotukset
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130505/URN_ISBN_978-952-302-659-9.pdf?sequence=1
RSS Feed
