Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen on havainnut työttömien lapsiperheiden kurjistuvan tilanteen mutta tarjoaa siihen vääriä lääkkeitä eli osallistumistuloa.
Siinä työttömyyskorvausta ruvettaisiin kutsumaan tuloksi, jolloin sen eteen olisi moraalisesti hyväksyttyä teettää töitä.
Ajatus on, että jos ei tee työtä, niin ei saa työttömyyskorvausta. Samalla tunnustetaan, että kuntouttava työtoiminta ja jopa sosiaalinen kuntoutus ovat olleet silmänlumetta. Työryhmän mukaan ne sisältyisivät uuteen osallistumistuloon, jota luonnehtii hyvin Raamatun lause:
” Kenellä on, annettakoon hänelle yllinkyllin ja kenellä ei ole, otetaan pois se vähäinenkin joka hänellä on”.
Työryhmän esitys tarkoittaa pitkään työmarkkinatukea saaneen "työvelvoitetta" sosiaalityöntekijän ohjastamana.
Jaettua valtaa vai osallisuuspetosta?
Kela toteuttaa parhaillaan hallituksen perustulokokeilua mutta Aaltonen ei pidä perustuloa vielä realistisena vaihtoehtona. ”Kokeilun pitää jatkua rauhassa. Mutta siinä on vielä ratkaisematta useita kysymyksiä, kuten verotus ja se, mikä olisi perustulon järkevä taso, kohdentuminen ja työllistävä vaikutus.”
Sosiaaliturvan uudistaminen on nousemassa yhdeksi tulevien vaalikausien keskeiseksi poliittiseksi kysymykseksi. Sipilän hallitus on aloittanut siihen tähtäävän valmistelutyön professori Juho Saaren johtamissa työryhmissä, joihin Aaltonenkin osallistuu.
Aaltonen kannattaa vastikkeellista työttömyysturvaa, osallisuustuloa, joka olisi laajempi kuin esimerkiksi professori Heikki Hiilamon aiemmin esittämä malli. Jo ennen virkaansa astumista vuoden vaihteessa Aaltonen sanoi, että hän haluaisi lakkauttaa vastikkeettoman sosiaaliturvan.
Viimesijaisen sosiaaliturvan todetaan usein jo olevan Suomessa vastikkeellista, eikä osallistumistuloesityksessä siten olisi mitään uutta, kertoo tutkija Helka Raivio. Tutkimusryhmä muotoilee vastikkeellisuuden kuitenkin uudella tavalla. Sen uusi muoto olisi, että sosiaaliturvan saaminen edellyttäisi vastapalveluksen.
Enää ei siis riittäisi, että työttömät ihmiset tarjoutuvat työmarkkinoiden käytettäviksi. Työnhakuvelvoitteen lisäksi työttömien tulisi osoittaa olevansa yhteiskunnalle hyödyksi – saamiaan sosiaaliturvaetuuksia vastaan. Tällainen vastavuoroisuus paikannetaan raportin englanninkielisessä kirjallisuuskatsauksessa aivan oikein yhdeksi poliittisen oikeiston ydinajatuksista (mt, liite 1, s. 8).
Helka Raivion mukaan osallistumistuloesityksessä kyse on työmarkkina- ja toimeentulotukea saavien oikeuksien muuttamisesta. Euroopasta on esimerkkejä siitä, miten vastikkeellistamista on sittemmin laajennettu myös sairaus-, vammais- ja työkyvyttömyysetuuksiin. Hollannista on raportoitu leikkauksia lapsi- ja perhe-etuuksiin kannustinten ja aktivointipolitiikan orientaation mukaisesti. (Raivio & Nykänen 2014.)
On esitetty, että vastuu osallistavasta sosiaaliturvasta annettaisiin ensin kuntien ja sote-uudistuksen jälkeen maakuntien sosiaalityölle.
− Raportin voi lukea uuden julkishallinnon johtamisen periaatteen toteutumana, jossa taloudellisen tehokkuuden nimissä sosiaalityön kontrollirooli viedään kansalaisyhteiskunnan puolelle, sosiaalityön professori Kati Närhi pohtii valtioneuvoston selvitystä .
-Tuntematta sosiaalityötä ja sen todellista potentiaalia annetaan sille uusia tehtäviä, jotka ovat sosiaalityön etiikan vastaisia.
Kelan työmarkkinatukea saa 300 000, joista noin 100 000 on yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä. Perustoimeentulotukea saa 150 000 kotitaloutta kuukaudessa.
”Työttömyys tarkoittaa palkan puutetta, mutta myös osallisuuden menetystä”, Aaltonen sanoo.
Kelan tilastojen mukaan noin 36 000 nuorta ja keski-ikäistä toimeentulotuen saajaa on täysin tulottomia. He saavat vain asumistukea ja toimeentulotukea. ”He eivät siis liiku lainkaan työmarkkinoilla”, Aaltonen kertoo.
”Mutta meillä on paljon tekemätöntä työtä ja mahdollisuuksia, niin kyllä minä mieluummin maksaisin tekemisestä kuin olemisesta, Aaltonen sanoo.”
Aaltonen tarkoittaa "tekemisellä" mahdollisuutta julkisen, yksityisen tai kansalaisjärjestön palkattomaan työhön.
– En lähtisi osallisuudella viemään pois ensisijaisen etuuden arvoa, mutta suhteuttamaan sen kokonaisuutta ja antamaan vaikka osallisuustulon muodossa hivenen lisää ja katsomaan, tapahtuuko tässä liikahdusta mihin suuntaan.
Kati Närhen mukaan perustulo lähtee ajatuksesta, että ihminen haluaa itselleen parempaa elämää ja lähtee rakentamaan sitä, kun vain saa siihen taloudellisen mahdollisuuden.
Osallisuustulo lähtee oletuksesta, että pitkäaikaistyötön on laiska, johon sanktiot saavat liikettä: jos et osallistu, menetät osan tuloistasi.
Perustulomalli on puhtaasti kannustava ja sopii paremmin sosiaalityön pirtaan kuin osallisuustulo, arvioivat Närhi ja Aila- Leena Matthies Helsingin Sanomien kirjoituksessaan. Samaan päätyvät Kirsi Juhila ja Suvi Raitakari. Kaikissa teksteissä tuodaan esille huoli osallisuuden käsitteen monimielisyydestä ja vaarasta, että väärillä toimenpiteillä hyvä tavoite karkaa entistä kauemmas.
On kansainvälisiä tutkimuksia, jotka osoittavat, että keppilinja ei toimi osallistajana yhtä hyvin kuin se, että panostetaan työttömien hyvinvointiin sekä puretaan osallisuuden esteitä ja luotetaan ihmisen omaan aktiivisuuteen. Vähiten syrjäytymistä ehkäisee pelkkä työmarkkinoille pakottaminen.
Hyvinvointivaltio itsessään tukee osallisuutta. Sen asteittainen purkaminen on tuottanut osallisuudelle esteitä, jatkaa Närhi. Hänen mukaansa todelliseen osallisuuteen kuuluu se, että valtaa jaetaan.
− Muuten sosiaalityö on osa tyhjää osallisuusretoriikkaa, näennäisosallisuutta ja jopa osallisuuspetosta.
Työttömyyskorvaus+ rankaisu+pelotteet= osallistumistulo
Saku Timonen ruotii Aaltosen osallisuustulomallia osuvasti kirjoituksessaan hyvät ja pahat työttömät:
"Työttömät eivät kohta enää ole työttömiä vaan syrjäytyneitä, joihin voidaan kohdistaa enenevässä määrin erilaisia pakkotoimia. Hallitus ei suinkaan luo uusia työpaikkoja, vaan eliminoi työttömyyden nimeämällä sen uudelleen ja rankaisemalla siitä.
Näin osuvasti luonnehti Pekka Siikala Facebookissa tutkijaryhmän ehdottamaa uutta osallistumistulomallia. Tarkkaan ottaen malli ei ole uusi, vaan jo viime hallituskaudella sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Paula Risikko suunnitteli vastikkeellista sosiaaliturvaa. Se kuulosti liian selvästi pakkotyöltä, joten nimi muutettiin nopeasti osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Tarkoitus oli muuttaa koko sosiaalipolitiikan paradigma ja asettaa jopa toimeentulotuen saamisen edellytykseksi päivittäinen kahden tunnin työpanos.
Nyt eivät tutkijat ehdota ihan niin hurjaa pakkotyövelvoitetta, mutta paradigmaa ollaan kovasti muuttamassa edelleen. Ajatus on, että jos ei tee työtä, niin ei saa työttömyyskorvausta. Samalla tunnustetaan, että kuntouttava työtoiminta ja jopa sosiaalinen kuntoutus ovat olleet silmänlumetta. Työryhmän mukaan ne sisältyisivät uuteen osallistumistuloon.
Toteutuessaan osallistumistulo jakaisi työttömät lopullisesti vuohiin ja lampaisiin. Olisi hyvät työttömät, jotka tekisivät palkatonta työtä ja saisivat palkkioksi nykyisen suuruisen työmarkkinatuen. Tätä palkkiota sanottaisiin osallistumistuloksi. Luitte oikein, työttömyyskorvausta ruvettaisiin kutsumaan tuloksi, jolloin sen eteen olisi moraalisesti hyväksyttyä teettää töitä.
Olisi myös pahat työttömät, jotka eivät suostuisi tekemään palkatonta työtä. He saisivat pelkän toimeentulotuen, jota sanottaisiin passiivitueksi. Heidät luokiteltaisiin jo tällä tuen nimellä passiiviseksi rupusakiksi, joten he varmaan olisivat niitä paljon puhuttuja kotisohvilla lojujia.
Heitä voitaisiin sitten ruveta vertaamaan vaikkapa rikollisiin. Ei siinä olisi mitään uutta, sillä jo vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriö teki raportissaan tämän rinnastuksen pohtiessaan työstä kieltäytymisesta annettavia sanktioita ja verratessaan niitä rikoksista tuomittaviin rangaistuksiin. Tästä kirjoitin joulukuussa 2012.
Osallistumistuloa perustellaan taas vanhalla tutulla tavalla. Sen avulla työttömät pääsevät osallistumaan yhteiskuntaan ja välttävät syrjäytymisen. Tällä kertaa tarkoituksena ei ole työllistää, vaan ainoastaan pelotella. Se myönnetään ihan suoraan:
”Osallistumisen” tavoite ei ole työllistyminen, mutta tutkijoiden mukaan niin kutsuttu pelotevaikutus voi ”aktivoida työttömiä tarttumaan työtilaisuuksiin”.
Eipä sitä enää tuon selvemmin voi sanoa."
Jos sitä työtä ja ”tekemistä” kerran on, niin miksei siitä voi maksaa oikeaa palkkaa ilman sosiaaliturvan päälle maksettavia muutaman euron ”osallisuustulo”-kikkailuja?
Miksi osallistamisen kohteita ei oteta osallisiksi omaan asiaansa; osallisuuden määrittelyyn ja toteutukseen?
Typistyykö työttömien valinnanvapaus vain vapaudeksi valita se tuottajataho, joka häntä kyykyttää?
https://blogi.thl.fi/web/yhteiskuntapolitiikka/blogitekstit/-/blogs/osallistumistulo-muuttaisi-tukea-saavien-oikeuksia
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005122721.html
http://alusta.uta.fi/artikkelit/2017/03/28/osallistumistulo-aikuissosiaalityoessae.html
https://www.slideshare.net/THLfi/osallisuus-syrjytymisen-vastaparina-helka-raivio
https://www.slideshare.net/THLfi/osallisuuden-esteit-ja-mahdollisuuksia-palvelujrjestelmss
http://elenauusitalo.weebly.com/blog/tyota-josta-jollekkin-on-joskus-maksettu-oikea-palkka
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi
http://elenauusitalo.weebly.com/blog/se-ei-ole-ennakointia-vaan-tarkkailua
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/terveisia-seinajoen-tyovoimapiirin-arkistosta
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/orjatyon-kataluus-paljastui-ministeriolle-kantelun-myota
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/pakkotyo-ja-perustuslaki
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/fasismin-rippeet-kitkettava-pois-sosiaalialalta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
Siinä työttömyyskorvausta ruvettaisiin kutsumaan tuloksi, jolloin sen eteen olisi moraalisesti hyväksyttyä teettää töitä.
Ajatus on, että jos ei tee työtä, niin ei saa työttömyyskorvausta. Samalla tunnustetaan, että kuntouttava työtoiminta ja jopa sosiaalinen kuntoutus ovat olleet silmänlumetta. Työryhmän mukaan ne sisältyisivät uuteen osallistumistuloon, jota luonnehtii hyvin Raamatun lause:
” Kenellä on, annettakoon hänelle yllinkyllin ja kenellä ei ole, otetaan pois se vähäinenkin joka hänellä on”.
Työryhmän esitys tarkoittaa pitkään työmarkkinatukea saaneen "työvelvoitetta" sosiaalityöntekijän ohjastamana.
Jaettua valtaa vai osallisuuspetosta?
Kela toteuttaa parhaillaan hallituksen perustulokokeilua mutta Aaltonen ei pidä perustuloa vielä realistisena vaihtoehtona. ”Kokeilun pitää jatkua rauhassa. Mutta siinä on vielä ratkaisematta useita kysymyksiä, kuten verotus ja se, mikä olisi perustulon järkevä taso, kohdentuminen ja työllistävä vaikutus.”
Sosiaaliturvan uudistaminen on nousemassa yhdeksi tulevien vaalikausien keskeiseksi poliittiseksi kysymykseksi. Sipilän hallitus on aloittanut siihen tähtäävän valmistelutyön professori Juho Saaren johtamissa työryhmissä, joihin Aaltonenkin osallistuu.
Aaltonen kannattaa vastikkeellista työttömyysturvaa, osallisuustuloa, joka olisi laajempi kuin esimerkiksi professori Heikki Hiilamon aiemmin esittämä malli. Jo ennen virkaansa astumista vuoden vaihteessa Aaltonen sanoi, että hän haluaisi lakkauttaa vastikkeettoman sosiaaliturvan.
Viimesijaisen sosiaaliturvan todetaan usein jo olevan Suomessa vastikkeellista, eikä osallistumistuloesityksessä siten olisi mitään uutta, kertoo tutkija Helka Raivio. Tutkimusryhmä muotoilee vastikkeellisuuden kuitenkin uudella tavalla. Sen uusi muoto olisi, että sosiaaliturvan saaminen edellyttäisi vastapalveluksen.
Enää ei siis riittäisi, että työttömät ihmiset tarjoutuvat työmarkkinoiden käytettäviksi. Työnhakuvelvoitteen lisäksi työttömien tulisi osoittaa olevansa yhteiskunnalle hyödyksi – saamiaan sosiaaliturvaetuuksia vastaan. Tällainen vastavuoroisuus paikannetaan raportin englanninkielisessä kirjallisuuskatsauksessa aivan oikein yhdeksi poliittisen oikeiston ydinajatuksista (mt, liite 1, s. 8).
Helka Raivion mukaan osallistumistuloesityksessä kyse on työmarkkina- ja toimeentulotukea saavien oikeuksien muuttamisesta. Euroopasta on esimerkkejä siitä, miten vastikkeellistamista on sittemmin laajennettu myös sairaus-, vammais- ja työkyvyttömyysetuuksiin. Hollannista on raportoitu leikkauksia lapsi- ja perhe-etuuksiin kannustinten ja aktivointipolitiikan orientaation mukaisesti. (Raivio & Nykänen 2014.)
On esitetty, että vastuu osallistavasta sosiaaliturvasta annettaisiin ensin kuntien ja sote-uudistuksen jälkeen maakuntien sosiaalityölle.
− Raportin voi lukea uuden julkishallinnon johtamisen periaatteen toteutumana, jossa taloudellisen tehokkuuden nimissä sosiaalityön kontrollirooli viedään kansalaisyhteiskunnan puolelle, sosiaalityön professori Kati Närhi pohtii valtioneuvoston selvitystä .
-Tuntematta sosiaalityötä ja sen todellista potentiaalia annetaan sille uusia tehtäviä, jotka ovat sosiaalityön etiikan vastaisia.
Kelan työmarkkinatukea saa 300 000, joista noin 100 000 on yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä. Perustoimeentulotukea saa 150 000 kotitaloutta kuukaudessa.
”Työttömyys tarkoittaa palkan puutetta, mutta myös osallisuuden menetystä”, Aaltonen sanoo.
Kelan tilastojen mukaan noin 36 000 nuorta ja keski-ikäistä toimeentulotuen saajaa on täysin tulottomia. He saavat vain asumistukea ja toimeentulotukea. ”He eivät siis liiku lainkaan työmarkkinoilla”, Aaltonen kertoo.
”Mutta meillä on paljon tekemätöntä työtä ja mahdollisuuksia, niin kyllä minä mieluummin maksaisin tekemisestä kuin olemisesta, Aaltonen sanoo.”
Aaltonen tarkoittaa "tekemisellä" mahdollisuutta julkisen, yksityisen tai kansalaisjärjestön palkattomaan työhön.
– En lähtisi osallisuudella viemään pois ensisijaisen etuuden arvoa, mutta suhteuttamaan sen kokonaisuutta ja antamaan vaikka osallisuustulon muodossa hivenen lisää ja katsomaan, tapahtuuko tässä liikahdusta mihin suuntaan.
Kati Närhen mukaan perustulo lähtee ajatuksesta, että ihminen haluaa itselleen parempaa elämää ja lähtee rakentamaan sitä, kun vain saa siihen taloudellisen mahdollisuuden.
Osallisuustulo lähtee oletuksesta, että pitkäaikaistyötön on laiska, johon sanktiot saavat liikettä: jos et osallistu, menetät osan tuloistasi.
Perustulomalli on puhtaasti kannustava ja sopii paremmin sosiaalityön pirtaan kuin osallisuustulo, arvioivat Närhi ja Aila- Leena Matthies Helsingin Sanomien kirjoituksessaan. Samaan päätyvät Kirsi Juhila ja Suvi Raitakari. Kaikissa teksteissä tuodaan esille huoli osallisuuden käsitteen monimielisyydestä ja vaarasta, että väärillä toimenpiteillä hyvä tavoite karkaa entistä kauemmas.
On kansainvälisiä tutkimuksia, jotka osoittavat, että keppilinja ei toimi osallistajana yhtä hyvin kuin se, että panostetaan työttömien hyvinvointiin sekä puretaan osallisuuden esteitä ja luotetaan ihmisen omaan aktiivisuuteen. Vähiten syrjäytymistä ehkäisee pelkkä työmarkkinoille pakottaminen.
Hyvinvointivaltio itsessään tukee osallisuutta. Sen asteittainen purkaminen on tuottanut osallisuudelle esteitä, jatkaa Närhi. Hänen mukaansa todelliseen osallisuuteen kuuluu se, että valtaa jaetaan.
− Muuten sosiaalityö on osa tyhjää osallisuusretoriikkaa, näennäisosallisuutta ja jopa osallisuuspetosta.
Työttömyyskorvaus+ rankaisu+pelotteet= osallistumistulo
Saku Timonen ruotii Aaltosen osallisuustulomallia osuvasti kirjoituksessaan hyvät ja pahat työttömät:
"Työttömät eivät kohta enää ole työttömiä vaan syrjäytyneitä, joihin voidaan kohdistaa enenevässä määrin erilaisia pakkotoimia. Hallitus ei suinkaan luo uusia työpaikkoja, vaan eliminoi työttömyyden nimeämällä sen uudelleen ja rankaisemalla siitä.
Näin osuvasti luonnehti Pekka Siikala Facebookissa tutkijaryhmän ehdottamaa uutta osallistumistulomallia. Tarkkaan ottaen malli ei ole uusi, vaan jo viime hallituskaudella sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Paula Risikko suunnitteli vastikkeellista sosiaaliturvaa. Se kuulosti liian selvästi pakkotyöltä, joten nimi muutettiin nopeasti osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Tarkoitus oli muuttaa koko sosiaalipolitiikan paradigma ja asettaa jopa toimeentulotuen saamisen edellytykseksi päivittäinen kahden tunnin työpanos.
Nyt eivät tutkijat ehdota ihan niin hurjaa pakkotyövelvoitetta, mutta paradigmaa ollaan kovasti muuttamassa edelleen. Ajatus on, että jos ei tee työtä, niin ei saa työttömyyskorvausta. Samalla tunnustetaan, että kuntouttava työtoiminta ja jopa sosiaalinen kuntoutus ovat olleet silmänlumetta. Työryhmän mukaan ne sisältyisivät uuteen osallistumistuloon.
Toteutuessaan osallistumistulo jakaisi työttömät lopullisesti vuohiin ja lampaisiin. Olisi hyvät työttömät, jotka tekisivät palkatonta työtä ja saisivat palkkioksi nykyisen suuruisen työmarkkinatuen. Tätä palkkiota sanottaisiin osallistumistuloksi. Luitte oikein, työttömyyskorvausta ruvettaisiin kutsumaan tuloksi, jolloin sen eteen olisi moraalisesti hyväksyttyä teettää töitä.
Olisi myös pahat työttömät, jotka eivät suostuisi tekemään palkatonta työtä. He saisivat pelkän toimeentulotuen, jota sanottaisiin passiivitueksi. Heidät luokiteltaisiin jo tällä tuen nimellä passiiviseksi rupusakiksi, joten he varmaan olisivat niitä paljon puhuttuja kotisohvilla lojujia.
Heitä voitaisiin sitten ruveta vertaamaan vaikkapa rikollisiin. Ei siinä olisi mitään uutta, sillä jo vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriö teki raportissaan tämän rinnastuksen pohtiessaan työstä kieltäytymisesta annettavia sanktioita ja verratessaan niitä rikoksista tuomittaviin rangaistuksiin. Tästä kirjoitin joulukuussa 2012.
Osallistumistuloa perustellaan taas vanhalla tutulla tavalla. Sen avulla työttömät pääsevät osallistumaan yhteiskuntaan ja välttävät syrjäytymisen. Tällä kertaa tarkoituksena ei ole työllistää, vaan ainoastaan pelotella. Se myönnetään ihan suoraan:
”Osallistumisen” tavoite ei ole työllistyminen, mutta tutkijoiden mukaan niin kutsuttu pelotevaikutus voi ”aktivoida työttömiä tarttumaan työtilaisuuksiin”.
Eipä sitä enää tuon selvemmin voi sanoa."
Jos sitä työtä ja ”tekemistä” kerran on, niin miksei siitä voi maksaa oikeaa palkkaa ilman sosiaaliturvan päälle maksettavia muutaman euron ”osallisuustulo”-kikkailuja?
Miksi osallistamisen kohteita ei oteta osallisiksi omaan asiaansa; osallisuuden määrittelyyn ja toteutukseen?
Typistyykö työttömien valinnanvapaus vain vapaudeksi valita se tuottajataho, joka häntä kyykyttää?
https://blogi.thl.fi/web/yhteiskuntapolitiikka/blogitekstit/-/blogs/osallistumistulo-muuttaisi-tukea-saavien-oikeuksia
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005122721.html
http://alusta.uta.fi/artikkelit/2017/03/28/osallistumistulo-aikuissosiaalityoessae.html
https://www.slideshare.net/THLfi/osallisuus-syrjytymisen-vastaparina-helka-raivio
https://www.slideshare.net/THLfi/osallisuuden-esteit-ja-mahdollisuuksia-palvelujrjestelmss
http://elenauusitalo.weebly.com/blog/tyota-josta-jollekkin-on-joskus-maksettu-oikea-palkka
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi
http://elenauusitalo.weebly.com/blog/se-ei-ole-ennakointia-vaan-tarkkailua
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/terveisia-seinajoen-tyovoimapiirin-arkistosta
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/orjatyon-kataluus-paljastui-ministeriolle-kantelun-myota
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/pakkotyo-ja-perustuslaki
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/fasismin-rippeet-kitkettava-pois-sosiaalialalta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
RSS Feed
