Sosiaalityöntekijöiden Talentia- lehti esittelee uusimmassa numerossaan poliisiammattikorkeakoulussa työskentelevän psykologi Mari Koskelaisen tekniikoita suuttuneiden asiakkaiden hillitsemiseen.
| Yhdeksi Suomen vakavimmaksi ihmis- ja perusoikeusongelmaksi nimetyssä lastensuojelussa suuttumusta aiheuttavia epäkohtia riittää. Suuttumusta tuottavat mm. lastensuojelun epäeettiset työ- ja tutkimusmenetelmät, asiakirjojen fabrikointi, lainvastaiset päätökset, mielivalta, puolueettoman tutkinnan, tuomio-istuimen ja valvonnan puute, työntekijöiltä puuttuvat vuorovaikutustaidot ja vastuu- ja korvausvelvoitteet ja asiakkailta puuttuvat oikeussuojakeinot. Kuten lastensuojelun tutkimustoiminnassa, mediakoulutuksissa ja maineenrakennuskampanjoissa myös henkilöturvakoulutuksissa keskitytään lastensuojelun oikeusturvaongelmien nimeämisen ja korjaamisen sijaan ongelmien piilottamiseen, kieltämiseen ja hallinnointiin. Lastensuojelussa ei osata tunnistaa eikä tutkia väkivaltaa Lehtiartikkelin perusteella lastensuojelussa ollaan edelleen kyvyttömiä havaitsemaan tai tutkimaan sen paremmin valtaa kuin väkivaltaa analyyttisesti. Näkökulma väkivaltaan on sentimentaalinen, yksilöpsykologisoiva ja itsessään väkivaltainen; väkivaltaa oletetaan esiintyvän vain asiakkaissa muttei lainkaan työntekijöissä, heidän liike- tai kasvatuskumppaneissaan, toimintatavoissaan tai palvelujärjestelmässä. Väkivalta erotetaan yksinomaan asiakkaiden luonteenpiirteeksi eikä väkivallan rakentumisen tai ilmenemisen muotoja asiakassuhteissa, palvelujärjestelmissä tai päätöksenteossa tunnisteta eikä tunnusteta. Tutkija Jeff Hearnin mukaan väkivaltaa ei voi erottaa muusta elämästä ja sen erottaminen on osa väkivallan jatkamisen ongelmaa. Monet ruotsalaistutkijat ovat kiinnittäneet huomiota sosiaalitoimen asiakkaiden epäeettiseen ja loukkaavaan kohteluun. Heidän mukaansa asiakkaita ahdistellaan verbaalisesti ja fyysisesti (Tilander 1991), mustamaalataan (Bjur & Gustafson (1994), manipuloidaan ja kohdellaan lainvastaisesti. Heitä panetellaan (Wiesel 1997), heidän tarpeensa ja näkemyksensä jätetään selvittämättä ja heille valehdellaan (Theorin 1996). Asiakkaille valehtelu ei ole uusi ilmiö myöskään suomalaisessa sosiaalihuollossa. Esimerkiksi Perttulan kasvatuslaitoksessa sterilisoimisia kutsuttiin tyräleikkauksiksi. Potilas ei välttämättä tiennyt menettäneensä suvunjatkamiskykyään (Pohtila, 2001). Sosiaalityön dosentti Bo Edvarsson kuvaa sosiaalitoimen auktoriteettien ajattelu- ja suhtautumistapoja vanhempiin ja lapsiin syyttämisstrategioiksi, joissa väärennetään ja manipuloidaan joko todisteita, tietoja tai suhteita. Syyttämisstrategiat ovat Edvarssonin mukaan valtastrategioita, joilla tavoitellaan tiettyä päätöstä tai kontrollin tasoa. Yksi syyttämisstrategioista on provokaatio, jossa aggressio tai tunkeilevuus asiakasta kohtaan aiheuttaa asiakkaassa käyttäytymistä, jota sitten käytetään todisteena asiakasta vastaan. Edwardsson on tutkimuksissaan löytänyt useita lastensuojelun käyttämiä väkivaltaisia syytösstrategioita, jotka aiheuttavat asiakkaissa oikeutettua suuttumusta: |  Kuvankaappaus: talentia-lehti.fi
 Kuvankaappaus: www.kau.se Bo Edvardsson löysi neljä ryhmää operatiivisia syytös-strategioita:
|
Todisteiden fabrikointi ja painottaminen on kielteisen todistelun maksimointia, joka luodaan todisteiden manipuloinnilla ja painottamalla olemassa olevia tai pseudotodisteita. Todisteita voidaan kehittää olemattomista aineksista, vain käyttämällä kieltä tai kuvailemalla epärelevantteja tapahtumia. Epäluotettavaa tietoa käytetään luotettavana tietona ja irrelevanttia informaatiota käsitellään relevanttina. Informaatiota operoidaan kognitiivisesti esittämällä harhoja, vääristelyjä ja kuvitelmia relevantteina. Mitä tahansa voidaan pitää todisteena. Tähän luokkaan kuuluvat mm. provokaatio, sepittely, vihjailu, valehtelu, leimaavat nimikkeet, kriittisyys osoituksena psyykkisestä häiriintyneisyydestä, kielteisen tiedon kertaaminen ja virheiden etsinnän alkuperäisen syyn muuttaminen.
Patologian fabrikointi ja liioittelu on erityinen todisteiden keksimisen luokka, jossa tietoa luodaan, jotta asiakas saadaan näyttämään niin patologiselta kuin mahdollista usein yhteistyössä esimerkiksi lastenpsykiatrian klinikan tai konsultoivan psykologin kanssa. Patologian fabrikoinnin ilmentymiä ovat mm. johdattelevat / painostavat haastattelut, yleistykset keinotekoisista tilanteista, luokitteleminen psykiatrisin termein ilman että osoitetaan tosiasioita, teoreettisten tietojen yhdisteleminen osoittamatta faktaperusteita ja kriteereitä, kategoriset lausumat ilman faktaperusteita, vetoaminen arvioijan kompetenssiin ja lausumat/ lausunnot ilman todisteita tai tutkintaa.
Tiedon pidättäminen, huomiotta jättäminen tai hankkimatta jättäminen
Mikä tahansa informaatio joka ei sovi syytösprojektiin voidaan jättää huomiotta, salata, pidättää tai jättää hankkimatta. Informaatiota voidaan vakavalla tavalla vääristellä pidättämällä tai jättämällä huomioimatta sen alkuperä ja asiayhteys. Myös luotettavuus voidaan kiistää ja salata. Tämän pääluokan tunnusmerkkejä ovat mm. viranomaisaseman ja salassapidon väärinkäyttö, tietojen vääristely, asiakkaan näkökulman ja voimavarojen vähättely, positiivisen tiedon, käytettyjen lähteiden ja tutkimusmenetelmien salaaminen, vaihtoehtoisten syiden ja selitysten tutkimisen välttäminen ja kieltäytyminen tutkimasta epäilyä esim. lapsen hyväksikäytöstä tms. suhteessa muihin kuin vanhempiin: esimerkiksi sijaiskotia ei tutkita.
Negatiivinen vaikuttaminen henkilöihin ja ihmissuhteisiin, jonka ilmentymiä ovat mm. uhkailu, vihamielinen käytös, huutaminen, syyttely, simputus, vanhempi-lapsi suhteen vahingoittaminen, etninen diskriminointi, perheen tukihenkilöiden eliminointi tai epädemokraattiset vastatoimet ja hyökkäykset esim. asiakkaan valituksien johdosta, vanhempien selän takana puhuminen, asiakaskontaktien välttely, viivyttely ja viranomaisten epärationaalinen konsensuksen muodostaminen l. ystävyyskorruptio.
Epäasialliset meta-strategiat
Nämä strategiat sisältävät harhakäsityksiä ja puutteita tietojen käsittelemisessä, päättelyssä, laillisuuden noudattamisessa ja etiikassa. Niille on tyypillistä järkevän arvion, kriittisen ajattelun puute, epä-älyllisyys ja itseriittoisuus. Epäasiallisia metastrategioita ovat mm. lain yläpuolelle asettuminen, kyvyttömyys myöntää/hyvittää tehtyjä virheitä, konformismi ja perusfrekvenssien jättäminen huomiotta, kausaalisuuden liioittelu, logiikan hylkääminen, musta-valkoajattelu ja asiakkaan leimaaminen poikkeavaksi, jonka perusteella hänen näkemyksensä voidaan mitätöidä ja eliminoida.
Patologian fabrikointi ja liioittelu on erityinen todisteiden keksimisen luokka, jossa tietoa luodaan, jotta asiakas saadaan näyttämään niin patologiselta kuin mahdollista usein yhteistyössä esimerkiksi lastenpsykiatrian klinikan tai konsultoivan psykologin kanssa. Patologian fabrikoinnin ilmentymiä ovat mm. johdattelevat / painostavat haastattelut, yleistykset keinotekoisista tilanteista, luokitteleminen psykiatrisin termein ilman että osoitetaan tosiasioita, teoreettisten tietojen yhdisteleminen osoittamatta faktaperusteita ja kriteereitä, kategoriset lausumat ilman faktaperusteita, vetoaminen arvioijan kompetenssiin ja lausumat/ lausunnot ilman todisteita tai tutkintaa.
Tiedon pidättäminen, huomiotta jättäminen tai hankkimatta jättäminen
Mikä tahansa informaatio joka ei sovi syytösprojektiin voidaan jättää huomiotta, salata, pidättää tai jättää hankkimatta. Informaatiota voidaan vakavalla tavalla vääristellä pidättämällä tai jättämällä huomioimatta sen alkuperä ja asiayhteys. Myös luotettavuus voidaan kiistää ja salata. Tämän pääluokan tunnusmerkkejä ovat mm. viranomaisaseman ja salassapidon väärinkäyttö, tietojen vääristely, asiakkaan näkökulman ja voimavarojen vähättely, positiivisen tiedon, käytettyjen lähteiden ja tutkimusmenetelmien salaaminen, vaihtoehtoisten syiden ja selitysten tutkimisen välttäminen ja kieltäytyminen tutkimasta epäilyä esim. lapsen hyväksikäytöstä tms. suhteessa muihin kuin vanhempiin: esimerkiksi sijaiskotia ei tutkita.
Negatiivinen vaikuttaminen henkilöihin ja ihmissuhteisiin, jonka ilmentymiä ovat mm. uhkailu, vihamielinen käytös, huutaminen, syyttely, simputus, vanhempi-lapsi suhteen vahingoittaminen, etninen diskriminointi, perheen tukihenkilöiden eliminointi tai epädemokraattiset vastatoimet ja hyökkäykset esim. asiakkaan valituksien johdosta, vanhempien selän takana puhuminen, asiakaskontaktien välttely, viivyttely ja viranomaisten epärationaalinen konsensuksen muodostaminen l. ystävyyskorruptio.
Epäasialliset meta-strategiat
Nämä strategiat sisältävät harhakäsityksiä ja puutteita tietojen käsittelemisessä, päättelyssä, laillisuuden noudattamisessa ja etiikassa. Niille on tyypillistä järkevän arvion, kriittisen ajattelun puute, epä-älyllisyys ja itseriittoisuus. Epäasiallisia metastrategioita ovat mm. lain yläpuolelle asettuminen, kyvyttömyys myöntää/hyvittää tehtyjä virheitä, konformismi ja perusfrekvenssien jättäminen huomiotta, kausaalisuuden liioittelu, logiikan hylkääminen, musta-valkoajattelu ja asiakkaan leimaaminen poikkeavaksi, jonka perusteella hänen näkemyksensä voidaan mitätöidä ja eliminoida.
Puhejudoa ja kukipasoa ammattietiikan sijaan
Poliisikouluttaja Koskelainen opastaa sosiaalityöntekijöitä väistämään konfrontaation seuraavasti: ”työntekijä voi nostaa asiakkaan statusta kuuntelemalla kohteliaasti ja kysymällä asiakkaan mielipidettä, neuvoa tai jopa hänen apuaan. Voi myös olla hyvä todeta, että mahdollisimman hyvän lopputuloksen takaamiseksi kannattaa pyrkiä joustavaan yhteistyöhön".
Koskelaisen mukaan "puhejudo on yksi haastavan asiakkaan kohtaamisessa käytettävä tekniikka. Siinä on keskeistä, että työntekijä puhuu ja toimii asiakasta arvostavasti, nostaa hänen itsetuntoaan ja saa hänet mukaan vuorovaikutukseen.
Suuttunutta henkilöä voi yrittää rauhoittaa myös kukipaso- menettelyllä, jossa on neljä vaihetta; kuuntele, kiitä, pahoittele, sovi jotain.”
Asiakasta kiitellään siitä, että hän rohkeasti esittää suuttumuksensa ja jos mahdollista, myönnetään hänen olevan ainakin osittain oikeassa.
-Asiakasta voi rauhoittaa myös suora anteeksipyyntö.
Lopuksi sovitaan jotakin. Tämän ideana on, että kaikki tilanteessa mukana olleet voivat perääntyä kasvojaan menettämättä" (Talentia, 1/ 2016).
Sosiaalityöntekijöitä valmennetaan käsittelemään, ei käsittämään asiakkaitaan, teeskentelemään kuulemista ja kohtaamista, ei kuulemaan ja kohtaamaan. Puhejudolla, mediakoulutuksilla ja asiakasdokumentaatioksi nimetyllä kirjallisella vapaapainilla sosiaalityöntekijöitä opetetaan varmistelemaan selustansa, väistämään ja kieltämään vastuunsa ja selontekovelvollisuutensa ja pakenemaan voidakseen kostaa ja rangaista asiakkaita myöhemmin.
Koskelaisen opit on omaksuttu kiitettävästi käytännön asiakastyöhön. Monet asiakkaat kokevat, että sosiaalityöntekijät eivät kuuntele, käsitä, kanna vastuuta päätöksistään eivätkä pidä lupauksiaan vaan valehtelevat, eivät sano mitä tarkoittavat eivätkä tarkoita mitä sanovat.
Asiakkaan "kuulemisesta" tai kohtaamisesta on tullut samanlainen orwellilainen uusiokäsite kuin voimavaralähtöisestä vuorovaikutuksesta, joka onkin urkintaa tai lapsen edusta, joka on osoittautunut sijaishuollon edunvalvonnaksi.
"Asiakkaan kuulemisessa " kuulemista ja ymmärtämistä suorittava sosiaalityöntekijä on jo päättänyt etukäteen mielessään, mitä toinen yrittää sanoa, että toisella on "ongelma", mikä toisen "ongelma" on, mitä sen "hoitamiseksi" tarvitaan ja kuinka sosiaalityöntekijä pääsee väistämään vastuunsa päätöksistään. Lopputuotoksessa eli lausunnossa sosiaalityöntekijän ennakkopäätös kirjataan dialogiseksi asiakastyöksi.
Tarkoitus ei ole aidosti kuulla vaan esittää, suorittaa kuuleminen, myydä asiakkaalle ja yleisölle kuulemisen vaikutelma, kuulemisen ja vastavuoroisuuden illuusio. Lastensuojelussa kuulemisestakin tulee tuotteistettua ja menetelmällistettyä puuttumista, vain yksi mielivaltaa ylläpitävän "puuttumisen" tekniikka.
Sosiaalityöntekijät tulkitsevat Talentian avustuksella itseensä kohdistuvaksi aggressioksi ja ajojahdiksi jopa asiakkaiden yhteydenotto- ja perustelupyynnöt- siis työnsä ja siihen liittyvien velvoitteiden hoitamisen. Heistä jopa joka kolmas onkin epäpätevä- eli valesosiaalityöntekijä. Muodollisesti pätevienkin osaaminen on usein valetta; käytettyjen menetelmien ideologioista tai vaikutuksista ei ole mitään tutkimustietoa ja ammattiekspertiisin sisältö muodostuu määrittelemättömästä huolen tunteesta ja hiljaisesta tiedosta. Asiakkaat ovatkin tottuneet siihen, että valesosiaalityöntekijän tavoittaa vain valehenkilöllisyyteen turvautumalla. Omaa sosiaalityöntekijää ei saa edes puhelimeen, ellei soittaja ole joku toinen- mielellään sijaishuollon kumppanilta kuulostava
Sosiaalialan koulutusten ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan ainoastaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.
Huolien, riskien ja vuorovaikutuksen arviointimenetelmät ja koulutukset myös sivuuttavat tieteellisen tutkimuksen eivätkä tunnista viranomaisten omien ennakkoluulojen, häiriö-orientaation ja epäeettisten ja vaurioittavien toimintakäytäntöjen vaikutuksia.
Vastuunpakoilua ja piiloutumista
Sosiaalityöntekijöiden vastuunpakoilun ja selustanvarmistelun menetelmiä ovat syytösstrategioiden, puhejudon ja asiakasdokumentaatioksi kutsutun kirjallisen vapaapainin lisäksi lastensuojelun edunvalvonta ja moniammatillinen yhteistyö.
Hillitsisikö lastensuojelun jännitteitä selustanvarmistelun ja puhejudon opiskelun sijaan oikeusperiaatteiden ja voimassa olevan lainsäädännön ja ihmisoikeussopimusten kunnioittaminen?
Lastensuojelun ongelmien eskaloitumista ei estetä puhejudolla eikä valheellisilla imagonkiillotuskampanjoilla. Mikäli nykyinen heiliöläis- paloniemeläinen linja saa jatkua, retoriikka ei enää tule auttamaan vaan edessä on katastrofi. Lastensuojelujärjestelmän korjaaminen on aloitettava varmistamalla perheiden oikeusturva ja luotettava tieto lastensuojelun ongelmista ja vaikuttavuudesta. Ensimmäinen askel tällä tiellä on luotettavan tiedontuotannon mahdollistavien rakenteiden luominen.
Nigel Parton ja Patrick O ́Byrne (2000, 32) kritisoivat, että sosiaalityön tiedonmuodostuksen tutkimus on perustunut sosiaalityöntekijöiden omaan kertomukseen siitä, mitä he ovat tehneet, ei siihen, mitä todella on tapahtunut.
Niin kauan kuin sosiaalityön tiedonmuodostus, oikeudenkäyttö ja laillisuusvalvonta saa perustua sille, mitä sosiaalityön johto ja työntekijät väittävät tapahtuneen eikä sille, mitä todellisuudessa tapahtui, asiakkaiden perus- ja ihmisoikeudet eivät tule toteutumaan ja suuttumus sosiaalityön toimintakäytännöistä kasvaa.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talentiaa-ahdistaa-epakohtia-enemman-epakohtien-paljastuminen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelua-amerikassa-talentialaisittain
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kenen-edunvalvonta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/sentican-huostaporvarit-ja-veroparatiisityypit
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lapitunkevan-viranomaisvastainen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
Muuta Lokakuun liikkeen sosiaalista syötettä
Poliisikouluttaja Koskelainen opastaa sosiaalityöntekijöitä väistämään konfrontaation seuraavasti: ”työntekijä voi nostaa asiakkaan statusta kuuntelemalla kohteliaasti ja kysymällä asiakkaan mielipidettä, neuvoa tai jopa hänen apuaan. Voi myös olla hyvä todeta, että mahdollisimman hyvän lopputuloksen takaamiseksi kannattaa pyrkiä joustavaan yhteistyöhön".
Koskelaisen mukaan "puhejudo on yksi haastavan asiakkaan kohtaamisessa käytettävä tekniikka. Siinä on keskeistä, että työntekijä puhuu ja toimii asiakasta arvostavasti, nostaa hänen itsetuntoaan ja saa hänet mukaan vuorovaikutukseen.
Suuttunutta henkilöä voi yrittää rauhoittaa myös kukipaso- menettelyllä, jossa on neljä vaihetta; kuuntele, kiitä, pahoittele, sovi jotain.”
Asiakasta kiitellään siitä, että hän rohkeasti esittää suuttumuksensa ja jos mahdollista, myönnetään hänen olevan ainakin osittain oikeassa.
-Asiakasta voi rauhoittaa myös suora anteeksipyyntö.
Lopuksi sovitaan jotakin. Tämän ideana on, että kaikki tilanteessa mukana olleet voivat perääntyä kasvojaan menettämättä" (Talentia, 1/ 2016).
Sosiaalityöntekijöitä valmennetaan käsittelemään, ei käsittämään asiakkaitaan, teeskentelemään kuulemista ja kohtaamista, ei kuulemaan ja kohtaamaan. Puhejudolla, mediakoulutuksilla ja asiakasdokumentaatioksi nimetyllä kirjallisella vapaapainilla sosiaalityöntekijöitä opetetaan varmistelemaan selustansa, väistämään ja kieltämään vastuunsa ja selontekovelvollisuutensa ja pakenemaan voidakseen kostaa ja rangaista asiakkaita myöhemmin.
Koskelaisen opit on omaksuttu kiitettävästi käytännön asiakastyöhön. Monet asiakkaat kokevat, että sosiaalityöntekijät eivät kuuntele, käsitä, kanna vastuuta päätöksistään eivätkä pidä lupauksiaan vaan valehtelevat, eivät sano mitä tarkoittavat eivätkä tarkoita mitä sanovat.
Asiakkaan "kuulemisesta" tai kohtaamisesta on tullut samanlainen orwellilainen uusiokäsite kuin voimavaralähtöisestä vuorovaikutuksesta, joka onkin urkintaa tai lapsen edusta, joka on osoittautunut sijaishuollon edunvalvonnaksi.
"Asiakkaan kuulemisessa " kuulemista ja ymmärtämistä suorittava sosiaalityöntekijä on jo päättänyt etukäteen mielessään, mitä toinen yrittää sanoa, että toisella on "ongelma", mikä toisen "ongelma" on, mitä sen "hoitamiseksi" tarvitaan ja kuinka sosiaalityöntekijä pääsee väistämään vastuunsa päätöksistään. Lopputuotoksessa eli lausunnossa sosiaalityöntekijän ennakkopäätös kirjataan dialogiseksi asiakastyöksi.
Tarkoitus ei ole aidosti kuulla vaan esittää, suorittaa kuuleminen, myydä asiakkaalle ja yleisölle kuulemisen vaikutelma, kuulemisen ja vastavuoroisuuden illuusio. Lastensuojelussa kuulemisestakin tulee tuotteistettua ja menetelmällistettyä puuttumista, vain yksi mielivaltaa ylläpitävän "puuttumisen" tekniikka.
Sosiaalityöntekijät tulkitsevat Talentian avustuksella itseensä kohdistuvaksi aggressioksi ja ajojahdiksi jopa asiakkaiden yhteydenotto- ja perustelupyynnöt- siis työnsä ja siihen liittyvien velvoitteiden hoitamisen. Heistä jopa joka kolmas onkin epäpätevä- eli valesosiaalityöntekijä. Muodollisesti pätevienkin osaaminen on usein valetta; käytettyjen menetelmien ideologioista tai vaikutuksista ei ole mitään tutkimustietoa ja ammattiekspertiisin sisältö muodostuu määrittelemättömästä huolen tunteesta ja hiljaisesta tiedosta. Asiakkaat ovatkin tottuneet siihen, että valesosiaalityöntekijän tavoittaa vain valehenkilöllisyyteen turvautumalla. Omaa sosiaalityöntekijää ei saa edes puhelimeen, ellei soittaja ole joku toinen- mielellään sijaishuollon kumppanilta kuulostava
Sosiaalialan koulutusten ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan ainoastaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.
Huolien, riskien ja vuorovaikutuksen arviointimenetelmät ja koulutukset myös sivuuttavat tieteellisen tutkimuksen eivätkä tunnista viranomaisten omien ennakkoluulojen, häiriö-orientaation ja epäeettisten ja vaurioittavien toimintakäytäntöjen vaikutuksia.
Vastuunpakoilua ja piiloutumista
Sosiaalityöntekijöiden vastuunpakoilun ja selustanvarmistelun menetelmiä ovat syytösstrategioiden, puhejudon ja asiakasdokumentaatioksi kutsutun kirjallisen vapaapainin lisäksi lastensuojelun edunvalvonta ja moniammatillinen yhteistyö.
Hillitsisikö lastensuojelun jännitteitä selustanvarmistelun ja puhejudon opiskelun sijaan oikeusperiaatteiden ja voimassa olevan lainsäädännön ja ihmisoikeussopimusten kunnioittaminen?
Lastensuojelun ongelmien eskaloitumista ei estetä puhejudolla eikä valheellisilla imagonkiillotuskampanjoilla. Mikäli nykyinen heiliöläis- paloniemeläinen linja saa jatkua, retoriikka ei enää tule auttamaan vaan edessä on katastrofi. Lastensuojelujärjestelmän korjaaminen on aloitettava varmistamalla perheiden oikeusturva ja luotettava tieto lastensuojelun ongelmista ja vaikuttavuudesta. Ensimmäinen askel tällä tiellä on luotettavan tiedontuotannon mahdollistavien rakenteiden luominen.
Nigel Parton ja Patrick O ́Byrne (2000, 32) kritisoivat, että sosiaalityön tiedonmuodostuksen tutkimus on perustunut sosiaalityöntekijöiden omaan kertomukseen siitä, mitä he ovat tehneet, ei siihen, mitä todella on tapahtunut.
Niin kauan kuin sosiaalityön tiedonmuodostus, oikeudenkäyttö ja laillisuusvalvonta saa perustua sille, mitä sosiaalityön johto ja työntekijät väittävät tapahtuneen eikä sille, mitä todellisuudessa tapahtui, asiakkaiden perus- ja ihmisoikeudet eivät tule toteutumaan ja suuttumus sosiaalityön toimintakäytännöistä kasvaa.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talentiaa-ahdistaa-epakohtia-enemman-epakohtien-paljastuminen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelua-amerikassa-talentialaisittain
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kenen-edunvalvonta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/sentican-huostaporvarit-ja-veroparatiisityypit
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lapitunkevan-viranomaisvastainen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
Muuta Lokakuun liikkeen sosiaalista syötettä
RSS Feed
