"Hän vei juristinsa avulla asian syyttäjänvirastoon. Kihlakunnansyyttäjä määräsi toukokuussa 2016 poliisin aloittamaan esitutkinnan epäilystä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tapaus päätyi syyttäjälle siksi, että poliisi oli aiemmin tehnyt asiassa päätöksen olla toimittamatta esitutkintaa," kirjoittaa Maria Syvälä Iltalehden uutisissa 23.6.2016.
Seitsemän lastensuojelun sosiaalivirkailijaa ovat joutuneet esitutkintaan muun muassa väitettyään äidin rikosrekisterissä olevan merkintöjä vastoin totuutta. Äidillä ei ole rikosrekisterimerkintöjä.
Vuonna 2013 perheen neljävuotias tyttölapsi kiireellisesti sijoitettin vieden päivystävään sijaisperheeseen.
"Sinä menet kyläpaikkaan siksi aikaa, kun äiti saa asioita kuntoon," selitettiin Pohjois-Suomen sosiaalitoimen toimesta lapselle. Kolme vuotta on kulunut, eikä lapsella ole ollut oikeutta päästä kotiinsa edes yökylään tuona aikana.
Alkusyy kodin ulkopuoliselle sijoitukselle oli äidin ex-puolison ajautuminen esitutkintaan rikoksesta epäiltynä. Äidillä ei kyseisen rikoksen kanssa ollut mitään tekemistä.
Hallinto-oikeus vahvisti kiireellistä sijoitusta seuranneen huostaanoton kesällä 2014. Tuomio ei ollut yksimielinen, sillä hallinto-oikeuden asiantuntijajäsen koki sosiaalitoimen perustelut riittämättöminä ja lapsenkaan hän ei nähnyt olevan vaarassa äidin antamissa olosuhteissa. Lisäksi perheelle ei oltu tarjottu avohuollon tukitoimia huostaanoton estämiseksi ennen huostaanottoa.
Valheiden vyyhti perusteluna
Lastensuojelun valheelliset kirjaukset lapsen henkilötietoihin vaikuttivat lapsen äidin mukaan hallinto-oikeuden tuomioon. Sosiaalivirkailijan itse keksimä rikosrekisteri oli yksi huostaanottoperuste.
Esitutkintaan ovat joutuneet paikkakunnan seitsemän lastensuojelun viranhaltijaa, jotka allekirjoituksin ovat vahventaneet virheellistä tietoa asiakkaansa eli lapsen olosuhteista kirjelmissään. Virheellistä tietoa on viety eteenpäin huostaanotetun lapsen äidistä leimaten äitiä rikokseen syyllistyneeksi, vaikka äidillä ei ole rikosrekisterimerkintöjä.
Vieraannuttamista rakenteellisena väkivaltana
Epäselväksi lapsen henkilötietomerkinnöissä on jäänyt, kuka tietopyyntöjä on tehnyt, milloin, mistä syystä, mille tahoille ja millä perusteella.
"Asiakirjoissa on luvaton määrä perätöntä tietoa," huokaa äiti.
Lokitietojenkin mukaan useat kymmenet lastensuojelutyöntekijät ovat käyneet lapsen henkilötietomerkintöjä lukemassa, vaikka merkinnät ovat lain mukaan salaisia.
Lapsi on erotettu äidistään miltei kokonaisvaltaisesti ja asetettu epänormaaliin elämäntilanteeseen, jossa hän saa tavata äitiään vain sosiaalivirkailijan valvomilla valvotuilla tapaamisilla muutaman tunnin ajan kerran kuukaudessa. Viimeisen puolen vuoden aikana lapsi on saanut olla äitiinsä puhelinyhteydessä vain neljä kertaa. Koko kolmen vuoden aikana lapsi ei siis ole saanut edes yöpyä yhtä yötä kotonaan äidin luona.
Perusteluja yhteydenpidon rajoittamiselle ei näytä olevan lain mukaisesti. Sosiaalityöntekijän väärää tietoa sisältävä päätöskirjaus sisältää vuorostaan väitteen, että äidille olisi käräjäoikeus määrännyt lähestymiskiellon sijaisvanhempiin.
Tosiasiassa käräjätuomari hylkäsi sijaisvanhempien hakemuksen lähestymiskiellolle huhtikuussa 2016, hakemuksen ollessa perusteeton. Lisäksi lähestymiskielto sijaisvanhempiin ei ole mitenkään osoitus lapsen tapaamisten rajoittamiseen.
Muitakin hataria perusteita on kirjattuna joista yksi on selkeä vieraannuttava toiminto: "Papereissa lukee, ettei lapseni saa olla kanssani, koska häntä pitää auttaa kiintymään sijaisperherseen, " äiti huokaa taasen.
Äidin kokemus sijaisperheen tahdosta omia hänen lastaan on varmasti haavoittavaa molemmille. "Sijaisäiti vaatii tytärtäni kutsumaan häntä äidiksi ja perheen lapsia sisaruksikseen." Tätä mielipahaa ei varmasti helpottanut sijaisperheen yhteistyöhaluttomuus lähestymiskieltohakemuksen muodossa.
Jäävit työntekijät vaaransivat potilasturvan
Lapsen sosiaalityöntekijä sai Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta huomautuksen vuonna 2015 toimittuaan virheellisesti muunmuassa lapsen terveydenhuollon järjestämisessä.
Silti vasta toukokuussa 2016 hänen tilalleen nimitettiin toinen sosiaalivirkailija.
Syyttäjän esitutkintapäätöksen jälkeen lapsen sosiaalityön työtehtävästä pois siirretyn sosiaalivirkailijan työpari, joka myös vastasi lasta koskevasta työskentelystä, vaihdettiin. Lapsen asioista vastaavat nyt viranomaiset, joiden kohdalla ei ole nähty syytä epäillä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
"Eikä heitä ole enää asiaani hoitaneiden joukossa enää monta," toteaa äiti lakonisesti.
Lasta oli hoidettu vain sijaisäidin ja aluehallintoviraston huomautuksen saaneen sosiaaliviranomaisen esittämien näkemysten perusteella.
Lapsi oli oireillut olosuhteisiinsa sijaisperheessä asuessaan ja äiti onkin tehnyt sosiaaliasiamiehen avustuksella lapsen terveydenhoidosta paikkakunnan sairaalaan. Muistutus nostaa esille kuinka lapsen potilasturvallisuutta vaarannettiin hoitamalla häntä puutteellisten ja jopa virheellisten sijaisvanhemman ja sosiaalitoimen väitteiden perusteella.
"TÄMÄ EI OLE MINUN KOTI"
Aluehallintoviraston suuntaamia toimintaohjeita ei paikkakunnan lastensuojelussa viety käytäntöön. Kolme vuotta kodin ulkopuolelle asumaan siirretyn lapsen henkilötietoihin ei ole vieläkään suostuttu suorittamaan lakisääteistä virallista henkilötietojen korjausmenettelyä.
"Sosiaaliasiamiehet ovat tammikuusta lähtien pyytäneet yli 20 kertaa asiakirjoja ja vastauksia muistutuksiin. Tuloksetta," äiti kertoo.
Äidin suruksi hän ei ole saanut todistaa hyvää äitiyttään sosiaalitoimelle. Hän ei ole onnistunut tässä, vaikka tyttären entisen päiväkodin johtaja kuvasi lapsen ja äidin vuorovaikutusta hyväksi ja lämpimäksi ja äitiä äidilliseksi. Päiväkodin johtajan lausunnon mukaan lapsi saapui aina puhtaassa vaatetuksessa hoitoon ja sai sairastaa kotonaan. Lapsi oli viihtynyt päivähoidossa ja kehittynyt ikätasoisesti.
Kotiinpaluun toiveet
"Huostaanoton perusteita ei ole ja laki velvoittaa perheen yhdistämiseen," äiti perustelee tulevaisuuden suunnitelmiaan. Äiti hakee nyt seitsenvuotiaan tyttärensä huostaanoton purkua. Hän sitoutui tekemään kaikkensa lapsen kotiutumiseksi.
Mapista löytyy lapsen henkilötietojen asiakaskertomuksesta joulukuulta 2013 nelivuotiaan tytön oma ääni:
"Tämä ei ole minun elämäni, tämä ei ole minun kotini."
Lokakuun liike toivoo sosiaalitoimea ympäri Suomea huomioimaan, ettei ole mitään järkeä toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen. Vaikka oikeustoimien mahdollistuminen sosiaalitoimen rikkeiden edessä ovat miltei mahdottomia, on löytynyt reitti saavuttaa lapsiemme oikeudet pitemmän kaavan mukaan.
Lapsen perhe-elämään koskeminen ilman lakiin perustuvaa perustelua on EU:n ihmisoikeussopimusta rikkova teko. Myös henkilörekisteriin valheellisen tai väärän tiedon kirjaaminen ja sen korjaamatta jättäminen rikkoo oikeutta yksityisyyden kunnioittamista vastaan ja näin EU:n ihmioikeussopimusta. Jokaisella lapsella on maassamme oikeus vanhempiinsa ja tätä oikeutta saa rajata vain lakiin perustuvilla lasta suojelevilla syillä, jos lapsen henki tai fyysinen tai psyykkinen terveys on vaarassa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa myös suojelemaan lapsen oikeutta biologisiin vanhempiinsa. Lastensuojelulain yksi päätarkoitus on tukea lapsen vanhempia vanhemmuudessaan ja turvata lapsen kiintymyssuhteet.
Sosiaalivirkailijan tehtävä on tukea lain toteutumista eikä suinkaan rikkoa lakia vastaan toiminnoillaan.
Mäntäsälän ja Pornaisten kunnan resepti ennakoivalle perhetyölle ei selkeästi ole hallussa Pohjois-Suomessa: "Kun vanhemmat voivat hyvin, voivat lapsekin mainiosti."
Seitsemän lastensuojelun sosiaalivirkailijaa ovat joutuneet esitutkintaan muun muassa väitettyään äidin rikosrekisterissä olevan merkintöjä vastoin totuutta. Äidillä ei ole rikosrekisterimerkintöjä.
Vuonna 2013 perheen neljävuotias tyttölapsi kiireellisesti sijoitettin vieden päivystävään sijaisperheeseen.
"Sinä menet kyläpaikkaan siksi aikaa, kun äiti saa asioita kuntoon," selitettiin Pohjois-Suomen sosiaalitoimen toimesta lapselle. Kolme vuotta on kulunut, eikä lapsella ole ollut oikeutta päästä kotiinsa edes yökylään tuona aikana.
Alkusyy kodin ulkopuoliselle sijoitukselle oli äidin ex-puolison ajautuminen esitutkintaan rikoksesta epäiltynä. Äidillä ei kyseisen rikoksen kanssa ollut mitään tekemistä.
Hallinto-oikeus vahvisti kiireellistä sijoitusta seuranneen huostaanoton kesällä 2014. Tuomio ei ollut yksimielinen, sillä hallinto-oikeuden asiantuntijajäsen koki sosiaalitoimen perustelut riittämättöminä ja lapsenkaan hän ei nähnyt olevan vaarassa äidin antamissa olosuhteissa. Lisäksi perheelle ei oltu tarjottu avohuollon tukitoimia huostaanoton estämiseksi ennen huostaanottoa.
Valheiden vyyhti perusteluna
Lastensuojelun valheelliset kirjaukset lapsen henkilötietoihin vaikuttivat lapsen äidin mukaan hallinto-oikeuden tuomioon. Sosiaalivirkailijan itse keksimä rikosrekisteri oli yksi huostaanottoperuste.
Esitutkintaan ovat joutuneet paikkakunnan seitsemän lastensuojelun viranhaltijaa, jotka allekirjoituksin ovat vahventaneet virheellistä tietoa asiakkaansa eli lapsen olosuhteista kirjelmissään. Virheellistä tietoa on viety eteenpäin huostaanotetun lapsen äidistä leimaten äitiä rikokseen syyllistyneeksi, vaikka äidillä ei ole rikosrekisterimerkintöjä.
Vieraannuttamista rakenteellisena väkivaltana
Epäselväksi lapsen henkilötietomerkinnöissä on jäänyt, kuka tietopyyntöjä on tehnyt, milloin, mistä syystä, mille tahoille ja millä perusteella.
"Asiakirjoissa on luvaton määrä perätöntä tietoa," huokaa äiti.
Lokitietojenkin mukaan useat kymmenet lastensuojelutyöntekijät ovat käyneet lapsen henkilötietomerkintöjä lukemassa, vaikka merkinnät ovat lain mukaan salaisia.
Lapsi on erotettu äidistään miltei kokonaisvaltaisesti ja asetettu epänormaaliin elämäntilanteeseen, jossa hän saa tavata äitiään vain sosiaalivirkailijan valvomilla valvotuilla tapaamisilla muutaman tunnin ajan kerran kuukaudessa. Viimeisen puolen vuoden aikana lapsi on saanut olla äitiinsä puhelinyhteydessä vain neljä kertaa. Koko kolmen vuoden aikana lapsi ei siis ole saanut edes yöpyä yhtä yötä kotonaan äidin luona.
Perusteluja yhteydenpidon rajoittamiselle ei näytä olevan lain mukaisesti. Sosiaalityöntekijän väärää tietoa sisältävä päätöskirjaus sisältää vuorostaan väitteen, että äidille olisi käräjäoikeus määrännyt lähestymiskiellon sijaisvanhempiin.
Tosiasiassa käräjätuomari hylkäsi sijaisvanhempien hakemuksen lähestymiskiellolle huhtikuussa 2016, hakemuksen ollessa perusteeton. Lisäksi lähestymiskielto sijaisvanhempiin ei ole mitenkään osoitus lapsen tapaamisten rajoittamiseen.
Muitakin hataria perusteita on kirjattuna joista yksi on selkeä vieraannuttava toiminto: "Papereissa lukee, ettei lapseni saa olla kanssani, koska häntä pitää auttaa kiintymään sijaisperherseen, " äiti huokaa taasen.
Äidin kokemus sijaisperheen tahdosta omia hänen lastaan on varmasti haavoittavaa molemmille. "Sijaisäiti vaatii tytärtäni kutsumaan häntä äidiksi ja perheen lapsia sisaruksikseen." Tätä mielipahaa ei varmasti helpottanut sijaisperheen yhteistyöhaluttomuus lähestymiskieltohakemuksen muodossa.
Jäävit työntekijät vaaransivat potilasturvan
Lapsen sosiaalityöntekijä sai Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta huomautuksen vuonna 2015 toimittuaan virheellisesti muunmuassa lapsen terveydenhuollon järjestämisessä.
Silti vasta toukokuussa 2016 hänen tilalleen nimitettiin toinen sosiaalivirkailija.
Syyttäjän esitutkintapäätöksen jälkeen lapsen sosiaalityön työtehtävästä pois siirretyn sosiaalivirkailijan työpari, joka myös vastasi lasta koskevasta työskentelystä, vaihdettiin. Lapsen asioista vastaavat nyt viranomaiset, joiden kohdalla ei ole nähty syytä epäillä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
"Eikä heitä ole enää asiaani hoitaneiden joukossa enää monta," toteaa äiti lakonisesti.
Lasta oli hoidettu vain sijaisäidin ja aluehallintoviraston huomautuksen saaneen sosiaaliviranomaisen esittämien näkemysten perusteella.
Lapsi oli oireillut olosuhteisiinsa sijaisperheessä asuessaan ja äiti onkin tehnyt sosiaaliasiamiehen avustuksella lapsen terveydenhoidosta paikkakunnan sairaalaan. Muistutus nostaa esille kuinka lapsen potilasturvallisuutta vaarannettiin hoitamalla häntä puutteellisten ja jopa virheellisten sijaisvanhemman ja sosiaalitoimen väitteiden perusteella.
"TÄMÄ EI OLE MINUN KOTI"
Aluehallintoviraston suuntaamia toimintaohjeita ei paikkakunnan lastensuojelussa viety käytäntöön. Kolme vuotta kodin ulkopuolelle asumaan siirretyn lapsen henkilötietoihin ei ole vieläkään suostuttu suorittamaan lakisääteistä virallista henkilötietojen korjausmenettelyä.
"Sosiaaliasiamiehet ovat tammikuusta lähtien pyytäneet yli 20 kertaa asiakirjoja ja vastauksia muistutuksiin. Tuloksetta," äiti kertoo.
Äidin suruksi hän ei ole saanut todistaa hyvää äitiyttään sosiaalitoimelle. Hän ei ole onnistunut tässä, vaikka tyttären entisen päiväkodin johtaja kuvasi lapsen ja äidin vuorovaikutusta hyväksi ja lämpimäksi ja äitiä äidilliseksi. Päiväkodin johtajan lausunnon mukaan lapsi saapui aina puhtaassa vaatetuksessa hoitoon ja sai sairastaa kotonaan. Lapsi oli viihtynyt päivähoidossa ja kehittynyt ikätasoisesti.
Kotiinpaluun toiveet
"Huostaanoton perusteita ei ole ja laki velvoittaa perheen yhdistämiseen," äiti perustelee tulevaisuuden suunnitelmiaan. Äiti hakee nyt seitsenvuotiaan tyttärensä huostaanoton purkua. Hän sitoutui tekemään kaikkensa lapsen kotiutumiseksi.
Mapista löytyy lapsen henkilötietojen asiakaskertomuksesta joulukuulta 2013 nelivuotiaan tytön oma ääni:
"Tämä ei ole minun elämäni, tämä ei ole minun kotini."
Lokakuun liike toivoo sosiaalitoimea ympäri Suomea huomioimaan, ettei ole mitään järkeä toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen. Vaikka oikeustoimien mahdollistuminen sosiaalitoimen rikkeiden edessä ovat miltei mahdottomia, on löytynyt reitti saavuttaa lapsiemme oikeudet pitemmän kaavan mukaan.
Lapsen perhe-elämään koskeminen ilman lakiin perustuvaa perustelua on EU:n ihmisoikeussopimusta rikkova teko. Myös henkilörekisteriin valheellisen tai väärän tiedon kirjaaminen ja sen korjaamatta jättäminen rikkoo oikeutta yksityisyyden kunnioittamista vastaan ja näin EU:n ihmioikeussopimusta. Jokaisella lapsella on maassamme oikeus vanhempiinsa ja tätä oikeutta saa rajata vain lakiin perustuvilla lasta suojelevilla syillä, jos lapsen henki tai fyysinen tai psyykkinen terveys on vaarassa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa myös suojelemaan lapsen oikeutta biologisiin vanhempiinsa. Lastensuojelulain yksi päätarkoitus on tukea lapsen vanhempia vanhemmuudessaan ja turvata lapsen kiintymyssuhteet.
Sosiaalivirkailijan tehtävä on tukea lain toteutumista eikä suinkaan rikkoa lakia vastaan toiminnoillaan.
Mäntäsälän ja Pornaisten kunnan resepti ennakoivalle perhetyölle ei selkeästi ole hallussa Pohjois-Suomessa: "Kun vanhemmat voivat hyvin, voivat lapsekin mainiosti."
RSS Feed
