HuosTa- tutkimus monien muiden viimeaikaisten tutkimusten tavoin antaa viitteitä siitä, että lastensuojeluprosesseissa onkin yhä useammin kyse sijaishuollon edunvalvojaksi ryhtyneen sosiaalityöntekijän, perhehoitajan ja vanhemman välisistä huolto- ja arvovaltakiistoista. Asianajaja Katarina Harjulahti-Sarainmaa on päätynyt käsitykseen, että huostaanottoa käytetään rangaistuksena siitä, että perhe pullikoi.
- Jollet ole riittävän nöyrä viranomaisten edessä, jäät toiseksi. Eikä näissä asioissa pitäisi olla kyse arvovaltariidasta vaan lapsen edusta. Kyseessähän ovat varsin kauaskantoiset päätökset.
Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos paheksuu, että sijoituksia pidetään suurinpiirtein samanlaisena keinona kuin uhkasakkoa: jos vanhemmat eivät tottele niin sakotetaan ja lähetetään poliisit perään perimään sakkoa eli niskuroivien vanhempien lasta.
Roos harmittelee, että vapaudenriistoon riittää että työntekijällä on “huoli” (ja ikävintä on jos edes tätä huolta ei ole vaan tarkoituksena on vain panna niskuroivat vanhemmat järjestykseen!).” Roosin mukaan hallinnollisia vapaudenriistoja ei tulisi käyttää kuin vasta muiden vaihtoehtojen loputtua ja vääriin päätöksiin olisi saatava oikaisu nykyistä nopeammin (HS blogi, 9.2.2008).
Lastensuojelun arvovalta- ja huoltokiistat ovat paljon kalliimpia kuin julkisuuteen nostetut vanhempien keskinäiset huoltokiistat ja niillä on lapsille ja perheille yhä vakavia ellei vakavampia seurauksia.
Jos vanhempien keskinäisen huoltoriidan hinta on asianajokuluina lähemmäs 10 000 euroa, lastensuojelussa tuo summa on käytetty jo ennen tuomioistuimeen menoa pelkkään vanhemmuudenarviointiin, joka tehdään usein sosiaalityöntekijän fabrikoimien ennakkotietojen perusteella jäävin arvioitsijan toimesta. Kuntaliitto ja Valvira ovat huolissaan kuntien ja sosiaalityöntekijöiden lainvastaisesta tavasta siirtää vanhemmuudenarviointeja ja huostaanottotarpeen selvityksiä yksityisille sijaishuoltopalveluja tuottaville lapsibisnestoimijoille. Kuntaliiton mukaan
Sosiaalitoimen arvovaltakiistat ja huoltoriidat maksavat veronmaksajille jo miljoonia euroja vuodessa ja kuormittavat kohtuuttomasti erikoissairaanhoitoa, sijaishuoltoa, poliisia ja tuomioistuimia. Lastensuojelun arvovaltakiistojensa takia tilaamat turhat ja kalliit tarkoitushakuiset tutkimukset myös riistävät hoitomahdollisuuksia ja laitospaikkoja niitä todella tarvitsevilta.
Lastensuojelun asiakkaiksi ajautuva perheet ovat usein köyhiä ja kärsivät pitkäaikaissairauksista mutta suurin osa heistä (HuosTa-tutkimuksessa 70%) ei saa tarvitsemaansa palvelua. Tarvittua palvelua ei anneta ennen, aikana eikä jälkeen huostaanoton.
Lastensuojelun työntekijät voivat kieltäytyä antamasta perheille esim. asumisen takaavaa muutamaa sataa euroa harkinnanvaraista toimeentulotukea tai rajoittaa annetun tukitoimen lainvastaisesti kolmeen kuukauteen. Sijaishuollon kasvatuskumppaneilleen he kuitenkin myöntävät helposti sadan tuhannen euron vuosittaisen tulonsiirron sijoitetun koko lapsuuden ajaksi ilman laatu-, tulosvastuu- ,valvonta- tai verovelvoitteita.
Pelastakaa Perheet ry:n Jorma Heikkinen väittää, että ”pitkäaikainen sijoitus edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.”
Yleistä oikeustajua ei vakuuta se, että hyvätuloisille sijoittajille (virkamiehille) ja sijaisvanhemmille (jotka saavat yhdestä keskimäärin 7 vuotta kestävästä huostanaotosta noin 200 000 + verottomat edut) tarjotaan vertaistukea, työnohjausta ja Pelastakaa Lapset ry:n PePPi-apua ja lakimiespalvelua, mutta usein väärin perustein tehdyn huostaanoton (=trauman) kohteeksi joutuneelle ei ole edes oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä palveluista puhumattakaan.
Kuntaliiton mukaan lapsia sijoitetaan turhaan pelkästään puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia.
Huostaanotoista puuttuvat usein lainmukaiset perusteet ja lähes aina lapsen edun arviointi
Lastensuojelun arvovaltakiista- luonteesta kielii se, ettei lastensuojelun työntekijä tiedä tai kykene yksilöimään huostaanoton jatkamisen perusteita ja niitä seikkoja, joiden tulee muuttua lapsen kotiuttamiseksi.
Ikosen mukaan se, ettei työntekijä osaa yksilöidä perheen tuen tarpeita osoittaa, ettei niitä kenties ole alunperin ollutkaan ja ettei työntekijä ole onnistunut olemaan perheelle hyödyksi millään tavalla ( Ikonen, 2014, 136-138).
Arvovaltakiistojen ansiosta lastensuojelulain vaatimusta lapsen edun mukaisuuden arvioinnista noudatetaan harvoin. Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, että ei ole yhdessäkään lastensuojelujutussa havainnut, että siinä olisi tehty asianmukaista ja objektiivista arviota lapsen tilanteesta ja pohdittu huostaanoton seurauksia verrattuna siihen tilanteeseen, että asiat hoidetaan lievemmällä puuttumisella. Lastensuojelun virkamiehet myös kieltäytyvät usein yhteistyöstä perheen kanssa tai neuvottelut ovat pelkkä muodollisuus, jonka lopputulos on ennakkoon päätetty.
Arvovaltakiistoista todistaa myös lastensuojelulle tyypillinen asiakkuuden ja huostaanottoperusteen alkuperäisen syyn vaihtuminen ja uusien syiden keksiminen, sitä mukaa kun vanhat osoittautuvat perusteettomiksi. Lainmukaista perustetta ei ehkä ollut alunalkaenkaan ja antipatia asiakasta kohtaan ei lopu vaan tuottaa yhä uusia häiriön löytämiseen tähtääviä tutkimuksia. Lastensuojeluprosessissa sosiaalityöntekijä yrittää usein vieläpä medikalisoida omat antipatiansa, jotta asiakas ei voisi valittaa työskentelyn virheistä. "Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, tutkijat Tom Arnkil ja Kai Alhanen arvioivat." Tyypillisimmin asiakkaille; niin lapselle kuin tämän vanhemmille aletaan tehtailla psykiatrista diagnoosia, jonka katsotaan oikeuttavan koveneva mielivalta.
Lastensuojelun arvovalta- ja huoltoriidan hinta voi nousta satoihin tuhansiin per lapsi ja sen seuraus on usein lasten/ nuorten ja vanhempien syrjäytyminen, sairastuminen ja työkyvyttömyys mutta jostakin syystä näitä riitoja ei koeta kansantaloudellisiksi ongelmiksi eikä niille ole tehty mitään. Päinvastoin, lastensuojelulle on myönnetty rajattomat resurssit arvovalta- ja huoltoriitojensa ylläpitoon ja jatkamiseen.
Lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai lapsen kaltoinkohtelusta on tullut marginaalinen lastensuojelun asiakkuuden tai huostaanoton/ sijoituksen peruste. Yleisin peruste on epämääräinen ja subjektiivinen " puutteellinen vanhemmuus", joka tarkoittaa käytännössä usein sitä, että sosiaalityöntekijä ei pidä vanhemman persoonasta tai tämän elämäntavasta, joita vanhempi ei suostu tai onnistu muuttamaan sosiaalityöntekijän mieleisiksi.
Lastensuojeluasiakkuuksissa ja huostaanotoissa vaikuttaisi olevan yhä useammin kyse lasten suojelemisen sijaan lastensuojelun valtakamppailuista; aikuisten asiantuntijoiden erimielisyyksistä siitä kenellä on oikeus vanhemmuuteen, millä tavoin lasta tulisi huoltaa ja kasvattaa ja kuka on tehtävään sopivin.
- Jollet ole riittävän nöyrä viranomaisten edessä, jäät toiseksi. Eikä näissä asioissa pitäisi olla kyse arvovaltariidasta vaan lapsen edusta. Kyseessähän ovat varsin kauaskantoiset päätökset.
Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos paheksuu, että sijoituksia pidetään suurinpiirtein samanlaisena keinona kuin uhkasakkoa: jos vanhemmat eivät tottele niin sakotetaan ja lähetetään poliisit perään perimään sakkoa eli niskuroivien vanhempien lasta.
Roos harmittelee, että vapaudenriistoon riittää että työntekijällä on “huoli” (ja ikävintä on jos edes tätä huolta ei ole vaan tarkoituksena on vain panna niskuroivat vanhemmat järjestykseen!).” Roosin mukaan hallinnollisia vapaudenriistoja ei tulisi käyttää kuin vasta muiden vaihtoehtojen loputtua ja vääriin päätöksiin olisi saatava oikaisu nykyistä nopeammin (HS blogi, 9.2.2008).
Lastensuojelun arvovalta- ja huoltokiistat ovat paljon kalliimpia kuin julkisuuteen nostetut vanhempien keskinäiset huoltokiistat ja niillä on lapsille ja perheille yhä vakavia ellei vakavampia seurauksia.
Jos vanhempien keskinäisen huoltoriidan hinta on asianajokuluina lähemmäs 10 000 euroa, lastensuojelussa tuo summa on käytetty jo ennen tuomioistuimeen menoa pelkkään vanhemmuudenarviointiin, joka tehdään usein sosiaalityöntekijän fabrikoimien ennakkotietojen perusteella jäävin arvioitsijan toimesta. Kuntaliitto ja Valvira ovat huolissaan kuntien ja sosiaalityöntekijöiden lainvastaisesta tavasta siirtää vanhemmuudenarviointeja ja huostaanottotarpeen selvityksiä yksityisille sijaishuoltopalveluja tuottaville lapsibisnestoimijoille. Kuntaliiton mukaan
Sosiaalitoimen arvovaltakiistat ja huoltoriidat maksavat veronmaksajille jo miljoonia euroja vuodessa ja kuormittavat kohtuuttomasti erikoissairaanhoitoa, sijaishuoltoa, poliisia ja tuomioistuimia. Lastensuojelun arvovaltakiistojensa takia tilaamat turhat ja kalliit tarkoitushakuiset tutkimukset myös riistävät hoitomahdollisuuksia ja laitospaikkoja niitä todella tarvitsevilta.
Lastensuojelun asiakkaiksi ajautuva perheet ovat usein köyhiä ja kärsivät pitkäaikaissairauksista mutta suurin osa heistä (HuosTa-tutkimuksessa 70%) ei saa tarvitsemaansa palvelua. Tarvittua palvelua ei anneta ennen, aikana eikä jälkeen huostaanoton.
Lastensuojelun työntekijät voivat kieltäytyä antamasta perheille esim. asumisen takaavaa muutamaa sataa euroa harkinnanvaraista toimeentulotukea tai rajoittaa annetun tukitoimen lainvastaisesti kolmeen kuukauteen. Sijaishuollon kasvatuskumppaneilleen he kuitenkin myöntävät helposti sadan tuhannen euron vuosittaisen tulonsiirron sijoitetun koko lapsuuden ajaksi ilman laatu-, tulosvastuu- ,valvonta- tai verovelvoitteita.
Pelastakaa Perheet ry:n Jorma Heikkinen väittää, että ”pitkäaikainen sijoitus edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.”
Yleistä oikeustajua ei vakuuta se, että hyvätuloisille sijoittajille (virkamiehille) ja sijaisvanhemmille (jotka saavat yhdestä keskimäärin 7 vuotta kestävästä huostanaotosta noin 200 000 + verottomat edut) tarjotaan vertaistukea, työnohjausta ja Pelastakaa Lapset ry:n PePPi-apua ja lakimiespalvelua, mutta usein väärin perustein tehdyn huostaanoton (=trauman) kohteeksi joutuneelle ei ole edes oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä palveluista puhumattakaan.
Kuntaliiton mukaan lapsia sijoitetaan turhaan pelkästään puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia.
Huostaanotoista puuttuvat usein lainmukaiset perusteet ja lähes aina lapsen edun arviointi
Lastensuojelun arvovaltakiista- luonteesta kielii se, ettei lastensuojelun työntekijä tiedä tai kykene yksilöimään huostaanoton jatkamisen perusteita ja niitä seikkoja, joiden tulee muuttua lapsen kotiuttamiseksi.
Ikosen mukaan se, ettei työntekijä osaa yksilöidä perheen tuen tarpeita osoittaa, ettei niitä kenties ole alunperin ollutkaan ja ettei työntekijä ole onnistunut olemaan perheelle hyödyksi millään tavalla ( Ikonen, 2014, 136-138).
Arvovaltakiistojen ansiosta lastensuojelulain vaatimusta lapsen edun mukaisuuden arvioinnista noudatetaan harvoin. Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, että ei ole yhdessäkään lastensuojelujutussa havainnut, että siinä olisi tehty asianmukaista ja objektiivista arviota lapsen tilanteesta ja pohdittu huostaanoton seurauksia verrattuna siihen tilanteeseen, että asiat hoidetaan lievemmällä puuttumisella. Lastensuojelun virkamiehet myös kieltäytyvät usein yhteistyöstä perheen kanssa tai neuvottelut ovat pelkkä muodollisuus, jonka lopputulos on ennakkoon päätetty.
Arvovaltakiistoista todistaa myös lastensuojelulle tyypillinen asiakkuuden ja huostaanottoperusteen alkuperäisen syyn vaihtuminen ja uusien syiden keksiminen, sitä mukaa kun vanhat osoittautuvat perusteettomiksi. Lainmukaista perustetta ei ehkä ollut alunalkaenkaan ja antipatia asiakasta kohtaan ei lopu vaan tuottaa yhä uusia häiriön löytämiseen tähtääviä tutkimuksia. Lastensuojeluprosessissa sosiaalityöntekijä yrittää usein vieläpä medikalisoida omat antipatiansa, jotta asiakas ei voisi valittaa työskentelyn virheistä. "Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, tutkijat Tom Arnkil ja Kai Alhanen arvioivat." Tyypillisimmin asiakkaille; niin lapselle kuin tämän vanhemmille aletaan tehtailla psykiatrista diagnoosia, jonka katsotaan oikeuttavan koveneva mielivalta.
Lastensuojelun arvovalta- ja huoltoriidan hinta voi nousta satoihin tuhansiin per lapsi ja sen seuraus on usein lasten/ nuorten ja vanhempien syrjäytyminen, sairastuminen ja työkyvyttömyys mutta jostakin syystä näitä riitoja ei koeta kansantaloudellisiksi ongelmiksi eikä niille ole tehty mitään. Päinvastoin, lastensuojelulle on myönnetty rajattomat resurssit arvovalta- ja huoltoriitojensa ylläpitoon ja jatkamiseen.
Lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai lapsen kaltoinkohtelusta on tullut marginaalinen lastensuojelun asiakkuuden tai huostaanoton/ sijoituksen peruste. Yleisin peruste on epämääräinen ja subjektiivinen " puutteellinen vanhemmuus", joka tarkoittaa käytännössä usein sitä, että sosiaalityöntekijä ei pidä vanhemman persoonasta tai tämän elämäntavasta, joita vanhempi ei suostu tai onnistu muuttamaan sosiaalityöntekijän mieleisiksi.
Lastensuojeluasiakkuuksissa ja huostaanotoissa vaikuttaisi olevan yhä useammin kyse lasten suojelemisen sijaan lastensuojelun valtakamppailuista; aikuisten asiantuntijoiden erimielisyyksistä siitä kenellä on oikeus vanhemmuuteen, millä tavoin lasta tulisi huoltaa ja kasvattaa ja kuka on tehtävään sopivin.
Sijaisvanhempien riitely ja rikokset syövät veronmaksajien rahat ja vaarantavat lasten oikeusturvan
Tukiperheenä toiminut pariskunta ihastui hoitamaansa yksinhuoltajan lapseen ja keksi samalla keinon, joka mahdollisti toisen vanhemman kotiin jäämisen.
Tukiperhe alkoi tehdä lapsesta lastensuojeluilmoituksia ja laati huostaanottoasiaan yksinhuoltajaäitiä panettelevia kirjoituksia mm: "Äidin taidot eivät riitä vanhemmuuteen, vaan lapsi pitäisi sijoittaa olosuhteisiin, joissa hänellä on vakaat olosuhteet ja mahdollisuus kehittyä normaalisti. Meillä lapselle on tukiperheenä kehittynyt turvallinen kiintymyssuhde". Kirjoituksia käytettiin hallinto- oikeudessa todistelemaan huostaanoton perusteita ja kodin vakavaa vaaraa lapselle (Ikonen, Salassa pidettävä, 2013, 229).
Tässä lastensuojelujärjestön julkisesta blogista poimittu kuvaava esimerkki siitä, miten jotkut perhehoitajat( =sijaisvanhemmat) käyttävät mutudiagnooseja ja lastensuojelun psykoanalyysin olettamuksiin perustuvaa psykokieltä huoltoriitojen välineenä omaan ammatilliseen edunvalvontaansa ja lasten ja vanhempien yhteydenpidon estämiseen:
"Tapaamiset aiheuttaa traumaperäistä stressihäiriö oireilua, ahdistus- ja pelkotiloja. Nämä voi myös laueta viiveellä, aiheuttaen myös paniikkihäiriötä, syömishäiriötä sekä masennusta. Myös vauvana sijoitettujen kohdalla, koska tapaamiset laukaisee alitajunnan traumamuistot, jopa dissosiaatio oireilua. Silloin lastensuojelussa tapaamiset kääntyy lapsen edun vastaiseksi tämän biologisen vanhemman kanssa, ja valitettavasti kun näistä perhehoitaja sanoo, niin lapsi voidaan vain sen takia siirtää toiseen sijaisperheeseen, jolloin lapsen kiintymys suhde sijaisperheeseen jotka kokee perheekseen katkeaa, aiheuttaen lisätraumoja. Monella sijoitetulla lapsella on taustalla perheväkivalta kokemuksia, vaikka niitä ei olisi kirjattu lastensuojelun papereihin."
Monet lapsibisnestoimijat ovat vuosikausia levittäneet väärää tietoa kiintymyssuhteista ja väittäneet valheellisesti ja tutkimustiedon vastaisesti, että sijaishuollon ongelma olisivat harkitsemattomat kotiutukset ja traumatisoituneet sijoitetut. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että huostaanottoja puretaan aniharvoin ja sijaishuolto itse tuottaa lasten traumatisoitumista.
Sijaisperheiden huoltoriitoja ja toimintakäytäntöjä arvostelevat ja paheksuvat jo sijaishuollonkin juristit.
Mirjam Araneva korostaa, että "lakien ja ihmisoikeussopimusten mukaan sijoitetusta lapsesta ei tule perhehoitajalle omaa lasta, vaikka lapsen tasavertainen asema perheessä pitääkin turvata.
Tärkeää on myös ymmärtää, että lapseen liittyen merkittävimmät ja kauaskantoisimmat päätökset tekee viranomainen lapsen huoltajan ja vanhemman kanssa, vaikka lapsi asuukin perhehoitajan kotona.
Julkisen hallintotehtävän siirtäminen yksityiselle perheelle ei kuitenkaan saa vaarantaa lapsen ja vanhemman perus- ja ihmisoikeuksia, oikeusturvaa eikä hyvää hallintoa."
Tämän ymmärtäminen on ollut ylivoimaisen vaikeaa Pelastakaa Lapset ry:lle ja Perhehoitoliitolle, jotka kehittävät jatkuvasti uusia keinoja lakien kiertämiseen, hyväksyvät ja mahdollistavat perhehoitajiensa mielivallan ja lobbaavat jo lähtökohtaisesti laittomia pysyviä huostaanottoja.
Aranevan mukaan erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa perhehoitajat eivät kykene turvaamaan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaista suhdetta vanhempaan ja muuhun sukuun (Lapsen oikeuksien sopimus: 9.3, 8 ja 16). Lastensuojelun perhehoidossa saatetaankin ajautua tilanteeseen, joka vastaa kärjistynyttä huoltoriitaa.
STEA voisi halutessaan puuttua asiaan ja edellyttää asiakaspalautteiden keruuta rahoituksensa ehtona tai jäädyttää avustukset järjestöiltä, jotka systemaattisesti loukkaavat YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja YK:n ohjeita sijaishuollosta.
Araneva paheksuu aiheellisesti myös lapsen edun hokemaa.
Lapsen etu ei ole aikuisen mielipiteeseen perustuva oikeutus lapseen kohdistuvalle toiminnalle.
Se on lain tulkintaperiaate, joka ohjaa valitsemaan vaihtoehtoisista tulkinnoista parhaiten lapsen etua toteuttavan. Se ohjaa lapsen asioista päättäviä aikuisia vertailemaan eri ratkaisu- ja toimenpidevaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ja ratkaisemaan asian tavalla, joka toteuttaa lapsen etua parhaiten.
Lapsen edun käsitettä ei pitäisi käyttää harkitsemattomasti tai fraasinomaisena hokemana lapsiin liittyvissä asioissa silloin, kun lapsen etua ei ole aidosti edes arvioitu. Näin toimiessaan aikuinen loukkaa lapsen oikeutta. Erityistä huolellisuutta lapsen edun käsitteen käytössä voi edellyttää lastensuojeluviranomaisilta, lastensuojelun parissa työskenteleviltä ja lastensuojelun toimeksiannosta lasta hoitavilta ja kasvattavilta henkilöiltä.
Määrittelemätön, yksinomaan aikuisen mielipiteeseen perustuva lapsen etu on kaukana lapsen edun käsitteen tarkoituksesta edistää lapsen parasta. Etenkin, jos lapsen edulla perustellaan mielivaltaista puuttumista lapsen perus- ja ihmisoikeuteen tai lapsen ihmisarvoa loukkaavaa menettelyä.
Lapsen edun arvioinnin pitää olla avointa ja näkyvää etenkin viranomaistoiminnassa.
Eroseminaareja, vertaistukea ja sovittelua myös lastensuojelun työntekijöille ja sijaisvanhemmille
Sosiaalitoimen huoltoriitoihin voisi kokeilla samantyyppisiä ratkaisuja kuin riitelevien parien huoltoriitoihin; sovittelua ja eroseminaareja.
Lastensuojelun arvovalta- ja huoltoriitaan voisi tuomioistuinten sijaan hakea ratkaisua sovittelusta.
Sovittelua haettaisiin jättämällä hakemus käräjäoikeuteen. Tuomarin rinnalla toimisi lapsiasioihin erikoistunut puolueeton asiantuntija.
Sovittelun valtteina ovat sen nopeus ja kustannustehokkuus. Sovittelu saadaan yleensä järjestettyä noin 1,5 kk:n päästä hakemuksen jättämisestä joten tarvetta kalliisiin ja turhiin sijoituksiin satojen kilometrien päähän kotoa ei enää olisi, ei liioin sosiaalityöntekijän ja vanhempien erimielisyyksien käyttämiseen sijoittamisen jatkoperusteena.
Sosiaalityöntekijöiden hätiköityjä riitojen seurauksina ja suuttumuksen vallassa tehtyjä sijoituspäätöksiä voitaisiin purkaa totuuskomissioina toimivissa eroseminaareissa yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Sosiaalityöntekijöille annettava ammatillinen ja vertaistuki takaisivat, että sama työntekijä ei tuottaisi virkaurallaan enää lisää huoltoriitoja ja vääriä päätöksiä.
Nykyisin kuntaliitosten entisestään laajentuneiden irtisanomissuojien takia yksi riitaisa sosiaalityöntekijä voi virkauransa aikana käynnistää esteettä satoja huoltoriitoja ja turhia huostaanottoja ja aiheuttaa korvaamattomia menetyksiä ja kuluja niin perheille, kunnille kuin kansantaloudelle.
Avuntarvitsijoiden oikeusturvan ja avun laadun takaamiseksi toisten elämästä päättäville olisi pikaisesti järjestettävä apua ja koulutusta laittomien toimintakäytäntöjen ja epäeettisten ajatus- ja toimintamallien tunnistamiseksi ja eliminoimiseksi.
Lastensuojelun arvovalta- ja huoltoriitojen eliminointi toisi miljoonien säästöt
Suomalaiset lapset, perheet ja veronmaksajat hyötyisivät mikäli lastensuojelu keskittyisi arvovalta- ja huoltoriitojen sijaan perustehtäväänsä: kotonaan tai sijaishuollossa pahoinpideltyjen lasten auttamiseen.
Yleisen tuomioistuinkäsittelyn avulla, siirtämällä huostaanotto- oikeudenkäynnit hallinto- oikeuksista käräjäoikeuksiin varmistettaisiin sen, että huostaanottoja tehtäisiin jatkossa vain huolellisen tosiseikkaselvittelyn, ei riidan perusteella. Myös kiireellisiä sijoituksia tehtäisiin vain, jos lapsi on todellisessa vaarassa – ei missään nimessä tulkinnallisen "vaaran uhkan" takia. Lastensuojelu olisi siten olemassa perustehtävänsä mukaisesti vain vakavasti lasta vaarantavia tilanteita varten eli tilanteissa, kun kaltoinkohtelusta on näyttöä. Se ei enää voisi kehitellä sijoitusten syyperusteita "hiljaisen tiedon" hämäryyksistä ja puoskaroida asiakkailleen diagnoosintapaisia esimerkiksi arvioimalla pienten vauvojen ja äitien vuorovaikutusta, johon sillä ei ole kompetenssiakaan.
Tosiasioiden selvittely olisi myös pohjana lastensuojelun dokumentaatiolle. Asiakkaalla tulee olla oikeus tarkistaa kirjaukset, sillä sosiaaliset leimat ovat pysyviä.
Lastensuojeluilmoituksia tehtäisiin tulevaisuudessa vain selvistä vaaratilanteista, eikä esimerkiksi kotipihan lähelle karkailevista pikkupojista, tupakoivasta teinistä, tarhalapsen rikkinäisistä sukista tai kuntosalilla käyvästä äidistä.
Kun turhat arvovalta- ja huoltoriidat eliminoitaisiin, vähentyisi ylipaisutetun lastensuojelun nykyinen asiakasmäärää (yli 90 000) ainakin kolmanneksella sille tasolle, jossa se oli vain vuosikymmen sitten;
eli 60 000:een, tai mahdollisesti kahdella kolmanneksella tasolle, jossa se oli vajaa 20 vuotta sitten:
30 000:een.
Äänestä perheiden puolustajaa- älä lapsibisneksen edunvalvojaa!
Älä jätä ääntäsi käyttämättä vaan äänestä lastensuojelu kuntoon.
Valitse ehdokas, joka puolustaa lapsibisneksen sijaan perheitä ja takaa perheille tarpeenmukaisen ja oikea-aikaisen tuen ja toimivat oikeussuojakeinot.
Lastensuojelun epäkohdat tuntevia hyviä ehdokkaita löytyy lähes kaikista puolueista.
Kokoomuksessa asiakkaiden oikeusturvan ja hyvän kohtelun puolesta on taistellut mm. Mukhtar Abib, Perussuomalaisissa mm. Juho Eerola, Riikka Purra ja Juha Vuorio, Sinisissä Tiina Elovaara, Keskustassa Isät lasten asialla pj Petri Kolmonen, SDP:ssä mm. ex-lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja sijaishuoltoselvityksen toimeenpannut Maria Guzenina, Vasemmistoliitossa mm. Anna Kontula , SKP:ssä Henri Autero , Seitsemän tähden liikkeessä Arhi Kuittinen ja SKE:n Mari Kosonen, Johanna Koukkari, Liisa Sirainen ja Tiina Lehtonen, Kansanliike Suomen Puolesta Reija Kuparinen.
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Ajattele ennen kuin äänestät / lahjoitat.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aanesta-perheiden-puolustajaa-ala-lapsibisneksen-edunvalvojaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitusmaaria-lisaamalla-pyritaan-nostamaan-kuntien-valtionosuuksia
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kurttila-luotto-lastensuojeluun-on-loppu-rikkinainen-auto-ei-tarvitse-lisaa-bensaa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/pysyvan-huostaanoton-hanke-on-sijaishuollon-ei-lapsen-etu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/avoin-kirje-blogi/tuomas-kurttila-pysyva-huostaanotto-ei-ole-lapsen-etu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avoin-adoptio-ei-ole-vaihtoehto-vaan-riski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valta-turmelee
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oikeusmurhien-syita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kiusaaminen-lastensuojelussa
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
Tukiperheenä toiminut pariskunta ihastui hoitamaansa yksinhuoltajan lapseen ja keksi samalla keinon, joka mahdollisti toisen vanhemman kotiin jäämisen.
Tukiperhe alkoi tehdä lapsesta lastensuojeluilmoituksia ja laati huostaanottoasiaan yksinhuoltajaäitiä panettelevia kirjoituksia mm: "Äidin taidot eivät riitä vanhemmuuteen, vaan lapsi pitäisi sijoittaa olosuhteisiin, joissa hänellä on vakaat olosuhteet ja mahdollisuus kehittyä normaalisti. Meillä lapselle on tukiperheenä kehittynyt turvallinen kiintymyssuhde". Kirjoituksia käytettiin hallinto- oikeudessa todistelemaan huostaanoton perusteita ja kodin vakavaa vaaraa lapselle (Ikonen, Salassa pidettävä, 2013, 229).
Tässä lastensuojelujärjestön julkisesta blogista poimittu kuvaava esimerkki siitä, miten jotkut perhehoitajat( =sijaisvanhemmat) käyttävät mutudiagnooseja ja lastensuojelun psykoanalyysin olettamuksiin perustuvaa psykokieltä huoltoriitojen välineenä omaan ammatilliseen edunvalvontaansa ja lasten ja vanhempien yhteydenpidon estämiseen:
"Tapaamiset aiheuttaa traumaperäistä stressihäiriö oireilua, ahdistus- ja pelkotiloja. Nämä voi myös laueta viiveellä, aiheuttaen myös paniikkihäiriötä, syömishäiriötä sekä masennusta. Myös vauvana sijoitettujen kohdalla, koska tapaamiset laukaisee alitajunnan traumamuistot, jopa dissosiaatio oireilua. Silloin lastensuojelussa tapaamiset kääntyy lapsen edun vastaiseksi tämän biologisen vanhemman kanssa, ja valitettavasti kun näistä perhehoitaja sanoo, niin lapsi voidaan vain sen takia siirtää toiseen sijaisperheeseen, jolloin lapsen kiintymys suhde sijaisperheeseen jotka kokee perheekseen katkeaa, aiheuttaen lisätraumoja. Monella sijoitetulla lapsella on taustalla perheväkivalta kokemuksia, vaikka niitä ei olisi kirjattu lastensuojelun papereihin."
Monet lapsibisnestoimijat ovat vuosikausia levittäneet väärää tietoa kiintymyssuhteista ja väittäneet valheellisesti ja tutkimustiedon vastaisesti, että sijaishuollon ongelma olisivat harkitsemattomat kotiutukset ja traumatisoituneet sijoitetut. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että huostaanottoja puretaan aniharvoin ja sijaishuolto itse tuottaa lasten traumatisoitumista.
Sijaisperheiden huoltoriitoja ja toimintakäytäntöjä arvostelevat ja paheksuvat jo sijaishuollonkin juristit.
Mirjam Araneva korostaa, että "lakien ja ihmisoikeussopimusten mukaan sijoitetusta lapsesta ei tule perhehoitajalle omaa lasta, vaikka lapsen tasavertainen asema perheessä pitääkin turvata.
Tärkeää on myös ymmärtää, että lapseen liittyen merkittävimmät ja kauaskantoisimmat päätökset tekee viranomainen lapsen huoltajan ja vanhemman kanssa, vaikka lapsi asuukin perhehoitajan kotona.
Julkisen hallintotehtävän siirtäminen yksityiselle perheelle ei kuitenkaan saa vaarantaa lapsen ja vanhemman perus- ja ihmisoikeuksia, oikeusturvaa eikä hyvää hallintoa."
Tämän ymmärtäminen on ollut ylivoimaisen vaikeaa Pelastakaa Lapset ry:lle ja Perhehoitoliitolle, jotka kehittävät jatkuvasti uusia keinoja lakien kiertämiseen, hyväksyvät ja mahdollistavat perhehoitajiensa mielivallan ja lobbaavat jo lähtökohtaisesti laittomia pysyviä huostaanottoja.
Aranevan mukaan erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa perhehoitajat eivät kykene turvaamaan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaista suhdetta vanhempaan ja muuhun sukuun (Lapsen oikeuksien sopimus: 9.3, 8 ja 16). Lastensuojelun perhehoidossa saatetaankin ajautua tilanteeseen, joka vastaa kärjistynyttä huoltoriitaa.
STEA voisi halutessaan puuttua asiaan ja edellyttää asiakaspalautteiden keruuta rahoituksensa ehtona tai jäädyttää avustukset järjestöiltä, jotka systemaattisesti loukkaavat YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja YK:n ohjeita sijaishuollosta.
Araneva paheksuu aiheellisesti myös lapsen edun hokemaa.
Lapsen etu ei ole aikuisen mielipiteeseen perustuva oikeutus lapseen kohdistuvalle toiminnalle.
Se on lain tulkintaperiaate, joka ohjaa valitsemaan vaihtoehtoisista tulkinnoista parhaiten lapsen etua toteuttavan. Se ohjaa lapsen asioista päättäviä aikuisia vertailemaan eri ratkaisu- ja toimenpidevaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ja ratkaisemaan asian tavalla, joka toteuttaa lapsen etua parhaiten.
Lapsen edun käsitettä ei pitäisi käyttää harkitsemattomasti tai fraasinomaisena hokemana lapsiin liittyvissä asioissa silloin, kun lapsen etua ei ole aidosti edes arvioitu. Näin toimiessaan aikuinen loukkaa lapsen oikeutta. Erityistä huolellisuutta lapsen edun käsitteen käytössä voi edellyttää lastensuojeluviranomaisilta, lastensuojelun parissa työskenteleviltä ja lastensuojelun toimeksiannosta lasta hoitavilta ja kasvattavilta henkilöiltä.
Määrittelemätön, yksinomaan aikuisen mielipiteeseen perustuva lapsen etu on kaukana lapsen edun käsitteen tarkoituksesta edistää lapsen parasta. Etenkin, jos lapsen edulla perustellaan mielivaltaista puuttumista lapsen perus- ja ihmisoikeuteen tai lapsen ihmisarvoa loukkaavaa menettelyä.
Lapsen edun arvioinnin pitää olla avointa ja näkyvää etenkin viranomaistoiminnassa.
Eroseminaareja, vertaistukea ja sovittelua myös lastensuojelun työntekijöille ja sijaisvanhemmille
Sosiaalitoimen huoltoriitoihin voisi kokeilla samantyyppisiä ratkaisuja kuin riitelevien parien huoltoriitoihin; sovittelua ja eroseminaareja.
Lastensuojelun arvovalta- ja huoltoriitaan voisi tuomioistuinten sijaan hakea ratkaisua sovittelusta.
Sovittelua haettaisiin jättämällä hakemus käräjäoikeuteen. Tuomarin rinnalla toimisi lapsiasioihin erikoistunut puolueeton asiantuntija.
Sovittelun valtteina ovat sen nopeus ja kustannustehokkuus. Sovittelu saadaan yleensä järjestettyä noin 1,5 kk:n päästä hakemuksen jättämisestä joten tarvetta kalliisiin ja turhiin sijoituksiin satojen kilometrien päähän kotoa ei enää olisi, ei liioin sosiaalityöntekijän ja vanhempien erimielisyyksien käyttämiseen sijoittamisen jatkoperusteena.
Sosiaalityöntekijöiden hätiköityjä riitojen seurauksina ja suuttumuksen vallassa tehtyjä sijoituspäätöksiä voitaisiin purkaa totuuskomissioina toimivissa eroseminaareissa yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Sosiaalityöntekijöille annettava ammatillinen ja vertaistuki takaisivat, että sama työntekijä ei tuottaisi virkaurallaan enää lisää huoltoriitoja ja vääriä päätöksiä.
Nykyisin kuntaliitosten entisestään laajentuneiden irtisanomissuojien takia yksi riitaisa sosiaalityöntekijä voi virkauransa aikana käynnistää esteettä satoja huoltoriitoja ja turhia huostaanottoja ja aiheuttaa korvaamattomia menetyksiä ja kuluja niin perheille, kunnille kuin kansantaloudelle.
Avuntarvitsijoiden oikeusturvan ja avun laadun takaamiseksi toisten elämästä päättäville olisi pikaisesti järjestettävä apua ja koulutusta laittomien toimintakäytäntöjen ja epäeettisten ajatus- ja toimintamallien tunnistamiseksi ja eliminoimiseksi.
Lastensuojelun arvovalta- ja huoltoriitojen eliminointi toisi miljoonien säästöt
Suomalaiset lapset, perheet ja veronmaksajat hyötyisivät mikäli lastensuojelu keskittyisi arvovalta- ja huoltoriitojen sijaan perustehtäväänsä: kotonaan tai sijaishuollossa pahoinpideltyjen lasten auttamiseen.
Yleisen tuomioistuinkäsittelyn avulla, siirtämällä huostaanotto- oikeudenkäynnit hallinto- oikeuksista käräjäoikeuksiin varmistettaisiin sen, että huostaanottoja tehtäisiin jatkossa vain huolellisen tosiseikkaselvittelyn, ei riidan perusteella. Myös kiireellisiä sijoituksia tehtäisiin vain, jos lapsi on todellisessa vaarassa – ei missään nimessä tulkinnallisen "vaaran uhkan" takia. Lastensuojelu olisi siten olemassa perustehtävänsä mukaisesti vain vakavasti lasta vaarantavia tilanteita varten eli tilanteissa, kun kaltoinkohtelusta on näyttöä. Se ei enää voisi kehitellä sijoitusten syyperusteita "hiljaisen tiedon" hämäryyksistä ja puoskaroida asiakkailleen diagnoosintapaisia esimerkiksi arvioimalla pienten vauvojen ja äitien vuorovaikutusta, johon sillä ei ole kompetenssiakaan.
Tosiasioiden selvittely olisi myös pohjana lastensuojelun dokumentaatiolle. Asiakkaalla tulee olla oikeus tarkistaa kirjaukset, sillä sosiaaliset leimat ovat pysyviä.
Lastensuojeluilmoituksia tehtäisiin tulevaisuudessa vain selvistä vaaratilanteista, eikä esimerkiksi kotipihan lähelle karkailevista pikkupojista, tupakoivasta teinistä, tarhalapsen rikkinäisistä sukista tai kuntosalilla käyvästä äidistä.
Kun turhat arvovalta- ja huoltoriidat eliminoitaisiin, vähentyisi ylipaisutetun lastensuojelun nykyinen asiakasmäärää (yli 90 000) ainakin kolmanneksella sille tasolle, jossa se oli vain vuosikymmen sitten;
eli 60 000:een, tai mahdollisesti kahdella kolmanneksella tasolle, jossa se oli vajaa 20 vuotta sitten:
30 000:een.
Äänestä perheiden puolustajaa- älä lapsibisneksen edunvalvojaa!
Älä jätä ääntäsi käyttämättä vaan äänestä lastensuojelu kuntoon.
Valitse ehdokas, joka puolustaa lapsibisneksen sijaan perheitä ja takaa perheille tarpeenmukaisen ja oikea-aikaisen tuen ja toimivat oikeussuojakeinot.
Lastensuojelun epäkohdat tuntevia hyviä ehdokkaita löytyy lähes kaikista puolueista.
Kokoomuksessa asiakkaiden oikeusturvan ja hyvän kohtelun puolesta on taistellut mm. Mukhtar Abib, Perussuomalaisissa mm. Juho Eerola, Riikka Purra ja Juha Vuorio, Sinisissä Tiina Elovaara, Keskustassa Isät lasten asialla pj Petri Kolmonen, SDP:ssä mm. ex-lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja sijaishuoltoselvityksen toimeenpannut Maria Guzenina, Vasemmistoliitossa mm. Anna Kontula , SKP:ssä Henri Autero , Seitsemän tähden liikkeessä Arhi Kuittinen ja SKE:n Mari Kosonen, Johanna Koukkari, Liisa Sirainen ja Tiina Lehtonen, Kansanliike Suomen Puolesta Reija Kuparinen.
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Ajattele ennen kuin äänestät / lahjoitat.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aanesta-perheiden-puolustajaa-ala-lapsibisneksen-edunvalvojaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitusmaaria-lisaamalla-pyritaan-nostamaan-kuntien-valtionosuuksia
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kurttila-luotto-lastensuojeluun-on-loppu-rikkinainen-auto-ei-tarvitse-lisaa-bensaa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/pysyvan-huostaanoton-hanke-on-sijaishuollon-ei-lapsen-etu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/avoin-kirje-blogi/tuomas-kurttila-pysyva-huostaanotto-ei-ole-lapsen-etu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avoin-adoptio-ei-ole-vaihtoehto-vaan-riski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valta-turmelee
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oikeusmurhien-syita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kiusaaminen-lastensuojelussa
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
RSS Feed
