Kelan määrärahat maakuntien pohjattomaan kassaan?
Hallitus kaavailee Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian siirtämistä maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulle osana sote- ja maakuntauudistusta, kertoo Suomen Kuvalehti.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan tarkoituksena on purkaa monikanavarahoitteisuutta ja yksinkertaistaa hoidon polkua.
Suunnitelma on saanut alan järjestöt ja asiantuntijat takajaloilleen. Monet pelkäävät, että määrärahojen siirtäminen maakunnille heikentäisi merkittävästi palveluiden saatavuutta, johtaisi alueelliseen epätasa-arvoon ja rajoittaisi valinnanvapautta.
Sote-uudistuksessa maakuntien tehtäväksi siirtyvät terveydenhuoltolain velvoitteet, joissa psykoterapiaa ei mainita hoito- ja kuntoutusmuotona.
”Kelan kuntoutuspsykoterapian määrärahat tulevat uppoamaan maakuntien pohjattomaan kassaan”, sanoo Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), joka jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle torstaina 22. maaliskuuta.
Myös Psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mukaan vaarana on, että jos maakuntiin siirrettävät rahat eivät ole korvamerkittyjä, säästöleikkuri iskee ensimmäisenä mielenterveyspalveluihin.
”Olemme järkyttyneitä siitä, että hallitus ehdottaa tutkitusti toimivan järjestelmän purkamista. Kelan kuntoutuspsykoterapia on yksi ainoista terveydenhuoltojärjestelmämme toimivista rakenteista.", sanoo Ahtola.
"Lisäksi vaarana on, että uudistus lisäisi alueellista epätasa-arvoa ja heikentäisi laadunvalvontaa".
”Kelalla on yhtenäiset kriteerit ja yhtenäinen menettely. Jos palvelut hajotetaan maakuntiin, meillä ei ole enää mitään yhtenäistä tietoa siitä, mihin kukin maakunta rahoja osoittaa, mitä palveluja järjestetään ja minkälaisin kriteerein.”
Kelan seurantarekisterin mukaan 80 prosenttia kuntoutujista on täysin työ- tai opiskelukykyisiä kuntoutuksen päättyessä. Suurin osa kuntoutukseen osallistujista jatkaa työtä ja opiskelua myös psykoterapiajakson aikana.
Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia on monissa kunnissa ainoa vaihtoehto saada rahallista tukea psykoterapiaan.
”Kelalla on yhtenäiset kriteerit ja yhtenäinen menettely. Jos palvelut hajotetaan maakuntiin, meillä ei ole enää mitään yhtenäistä tietoa siitä, mihin kukin maakunta rahoja osoittaa, mitä palveluja järjestetään ja minkälaisin kriteerein.”
Psykoterapeutti Anna Collander pelkää, että jatkossa tarjolla on vain hätäapua, joka ei vaikuta pitkäjänteisesti.
”Jos vain vähän paikkaillaan sieltä täältä, se tulee yhteiskunnalle hirveän kalliiksi. Psykoterapian vahvuus on se, että se antaa ihmiselle sellaiset eväät, että hän selviää seuraavan kriisin yli yksin.”
Myös Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson korostaa, että suunnitelma ei voi tarkoittaa sitä, että kymmenet tuhannet psykoterapiaa tarvitsevat suomalaiset jäävät ilman palveluja. (SK, 26.3.2018).
Lastensuojelun asiakkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluja missään mallissa
Tuhannet terapiaa tarvitsevat ovat jo vuosia jääneet ilman palveluja lastensuojelussa, jossa psykiatrista apua korvataan huostaanotoilla.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja ja lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle siksi, että heille ei saada järjestettyä tarvittavia mielenterveyspalveluja. Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjistä arvioi Kuntaliiton kyselyssä toimivansa näin. Vajaa puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa näin tapahtuu, kertoo Tehy- lehti.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.
Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Usein lastensuojelun asiakkuus estää avun ja käyvän hoidon saamisen.
Suomessa psykoterapia pohjautuu lähes poikkeuksetta psykoanalyysin virheelliseen tietoperustaan.
Psykoterapeutti Risto Lappeteläisen mukaan psykoterapiaan suuntautuneista terapeuteista vain viisi prosenttia, jos sitäkään näkee neurologiset häiriöt aivoperäisinä ja 95 prosenttia vanhempien vikana. Psykoanalyysiin uskoville esim adhd on hukassa olevaa vanhemmuutta.
Revitty elämä -kirjan kirjoittaja M. Kajaste toivoisi nykyistä parempaa tukea neuropsykiatrisille perheille, lapsille ja nuorille: "Lasten ja nuorten palveluihin käytetään n. 10 miljardia euroa / vuosi. Rahaa käytetään paljon, mutta tehottomasti. Suurin osa rahoista menee toimimattoman, itseään ylläpitävän järjestelmän ylläpitoon – ei suinkaan systeemin perustarpeeseen eli syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukemiseen.
Samaan aikaan kun Norjan valtio on takaamassa kaikille tarvitseville lääkkeettömän psykoterapian, Suomessa lapsensa psyykelääkityksestä kieltäytyvää vanhempaa rangaistaan lastensuojeluilmoituksella.
PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat ja vaativat , että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin. Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.
Turvallisen/ turvattoman kiintymyssuhteen vaihtuvat kriteerit ovat vain sosiaalityöntekijöiden ja sijaiskasvattajien tiedossa eikä niitä avata sen paremmin tutkijoille kuin lapsille ja vanhemmille. Turvallisesta kiintymyssuhteesta sijaisvanhempiin onkin tullut lapsen etua vastaava tyhjä käsite, jolla argumentoidaan sekä lasten että heidän vanhempiensa tosiasiallista etua, tarpeita ja toiveita vastaan.
Kuvitelma siitä, ettei lapsi voi aloittaa koulua tai terapiaa ennen kiintymyssuhdetta sijaisvanhempiin perustuu lastensuojelun omaksumiin psykoanalyyttisiin teorioihin. Lastensuojelun käytännöt perustuvat väärälle ja vanhentuneelle tiedolle kiintymyssuhteista.
Psykoanalyysin traumaolettama, vuorovaikutushäiriöolettama ja olettama ongelmien ylisukupolvisesta periytyvyydestä löytyvät lähes jokaisen suomalaisen lastensuojelutoimijan hoitofilosofiasta, vaikka psykoanalyysi perustuu virheelliseen biologiseen tietopohjaan, on mahdotonta testata ja kumottu niiltä osin kuin sitä voi testata (Hamilo, 2007, 84).
Katarina Finnilä, Julia Korkman ja Pekka Santtila ovat selvittäneet suomalaisten oikeudessa todistaneiden mielenterveysalan ammattilaisten käsityksiä traumasta. Haastatelluista 96 prosenttia uskoi, että lapsuustrauma voi aiheuttaa sivupersoonia. 95 prosenttia uskoi, että unohtunut trauma voi palata vuosikymmenien jälkeen muuttumattomana mieleen. 71 prosenttia uskoi, että nimenomaisesti toistetut traumat unohtuvat kokonaan. 52 prosenttia ilmoitti epäilevänsä vain harvoin ja 25 prosenttia ei koskaan, että traumassa olisi kyse valemuistosta. Kaikki väitteitä, jotka ovat tieteellisesti hyvin ongelmallisia.
Jani Kaaro kertoo, että Hannu Lauerma piti lukuja erittäin huolestuttavina. Haastatelluista 86 prosenttia oli laillistettuja psykoterapeutteja, mikä tarkoittaa, että epätieteellisiä käsityksiä viljellään laajalti myös akateemisesti koulutettujen terapeuttien parissa.
Päivi Santalahden ja Andre Souranderin katsauksen mukaan (Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?, Duodecim 13/2008, s. 1499-1506) keskushermostostimulantteja määrättiin vuonna 2000 kaikkiaan 200:lle alaikäiselle, vuonna 2005 jo 2500:lle.
Santalahti ja Sourander toteavat lääkehoidon määrän lisääntymisen heijastavan selkeästi hoitokulttuurin eikä psyykkisten oireiden määrän muutosta. Kirjoittajat tuovat esiin myös sen mielenkiintoisen seikan, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja suhteessa väkilukuun. Toimittaja Marko Hamilo ja tutkija Janne Kivivuori ovat kiinnittäneet huomiota freudilaisen psykokulttuurin erityisasemaan suomalaisessa terveydenhoidossa (Kivivuori 1992; Hamilo 2007).
Monet lastensuojeluun ajautuneet lapset ja vanhemmat eivät enää uskalla turvautua psykoterapiaan sen psykoanalyyttisen häiriöorientaation ja heikon tietosuojan takia.
Naantalissa asunut sosiaaliohjaaja ja HOL (Huostaanotetut lainvastaisesti) ry:n perustaja Ani Leikonniemi on yksi niistä äideistä, jonka lapsen sijoituksen hallinto-oikeus myöhemmin purki perusteettomana. Hoitoapua syöpäsairaalle lapselleen hakenut Leikoniemi sai lastensuojelun "tukitoimena" perhetyöntekijät, jotka tekivät valheellisia ja vääristeleviä kirjauksia perheen arjesta huostaanotontarpeen aikaansaamiseksi. Myös Leikonniemen luottamukselliset keskustelut psykoterapeutille päätyivät hänen tietämättään lastensuojelun käsiin.
"Järkyttävintä kohdallani on ollut se, että vasta tammikuussa 2012 käydyssä rikosoikeudenkäynnissä paljastui se, että viranomaiset ovat perustaneet koko sijoitus- ja huostaanottoprosessinsa minun psykoterapialausuntoihini irrottaen sieltä sanoja ja lauseita omiin tarkoituksiinsa."
”Sain kauhukseni lukea huostaanottohakemuksesta asiayhteyksistä irrotettuja sanoja tunnekokemuksistani vuosilta 1965-67. Poiminnat oli siirretty 2000-luvulle. Yhdestäkään lastensuojelun asiakirjasta ei löydy lainmukaista merkintää siitä, milloin ja mistä lastensuojelijat olivat lausunnot hankkineet. ”
Lapsestaan sijoituksen aikana vieraannutettu äiti kertoo: "Entä mitä on huostaanoton tehnyt sosiaalitoimi tehnyt tänä aikana tukeakseen perhettä tai mahdollistaakseen jälleenyhdistämisen? Ei mitään.
Mitä tukea minä olen saanut siihen, että olen menettänyt lapseni huostaanottobisnekselle? Sanottiin, että mene keskustelemaan jonnekin. Myönnettiin, että sen jälkeen papereihin kirjataan, että äidillä on mielenterveysongelmia. Tästä olen kieltäytynyt, koska kukaan ei kertonut, mitä se auttaisi."
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/100-miljoonaa-liikaa-laakkeisiin-vuodessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salaisten-hairioiden-etsinta-estaa-vakivallan-havaitsemisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakariliitto-ja-psykiatriyhdistys-teppo-jarvisen-kimpussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosionomit-ja-sosiaalityontekijat-ulos-psykoterapeuttien-kilpailutuksesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/saisiko-keroputaan-mallin-myos-lastensuojeluun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-seuraa-valheellisesta-insestisyytteesta-ja-puoskaroinnista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helen-aidin-tarina-lastensuojelu-murensi-itsetuntoni
http://www.lokakuunliike.com/anu-suomelan-blogi/aiti-erotisoi-lasta-imettamalla-huostaanotto-ja-psykologinen-todistelu-lapsiin-kohdistuneissa-seksuaalirikosten-epailyissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-2-mim
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-1-miten-paadytaan-laitokseen
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-2-mita-laitoksissamme-tapahtuu
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelu-salapoliisileikkin-yhteisty-tekee-vapaaksi
Hallitus kaavailee Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian siirtämistä maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulle osana sote- ja maakuntauudistusta, kertoo Suomen Kuvalehti.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan tarkoituksena on purkaa monikanavarahoitteisuutta ja yksinkertaistaa hoidon polkua.
Suunnitelma on saanut alan järjestöt ja asiantuntijat takajaloilleen. Monet pelkäävät, että määrärahojen siirtäminen maakunnille heikentäisi merkittävästi palveluiden saatavuutta, johtaisi alueelliseen epätasa-arvoon ja rajoittaisi valinnanvapautta.
Sote-uudistuksessa maakuntien tehtäväksi siirtyvät terveydenhuoltolain velvoitteet, joissa psykoterapiaa ei mainita hoito- ja kuntoutusmuotona.
”Kelan kuntoutuspsykoterapian määrärahat tulevat uppoamaan maakuntien pohjattomaan kassaan”, sanoo Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), joka jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle torstaina 22. maaliskuuta.
Myös Psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mukaan vaarana on, että jos maakuntiin siirrettävät rahat eivät ole korvamerkittyjä, säästöleikkuri iskee ensimmäisenä mielenterveyspalveluihin.
”Olemme järkyttyneitä siitä, että hallitus ehdottaa tutkitusti toimivan järjestelmän purkamista. Kelan kuntoutuspsykoterapia on yksi ainoista terveydenhuoltojärjestelmämme toimivista rakenteista.", sanoo Ahtola.
"Lisäksi vaarana on, että uudistus lisäisi alueellista epätasa-arvoa ja heikentäisi laadunvalvontaa".
”Kelalla on yhtenäiset kriteerit ja yhtenäinen menettely. Jos palvelut hajotetaan maakuntiin, meillä ei ole enää mitään yhtenäistä tietoa siitä, mihin kukin maakunta rahoja osoittaa, mitä palveluja järjestetään ja minkälaisin kriteerein.”
Kelan seurantarekisterin mukaan 80 prosenttia kuntoutujista on täysin työ- tai opiskelukykyisiä kuntoutuksen päättyessä. Suurin osa kuntoutukseen osallistujista jatkaa työtä ja opiskelua myös psykoterapiajakson aikana.
Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia on monissa kunnissa ainoa vaihtoehto saada rahallista tukea psykoterapiaan.
”Kelalla on yhtenäiset kriteerit ja yhtenäinen menettely. Jos palvelut hajotetaan maakuntiin, meillä ei ole enää mitään yhtenäistä tietoa siitä, mihin kukin maakunta rahoja osoittaa, mitä palveluja järjestetään ja minkälaisin kriteerein.”
Psykoterapeutti Anna Collander pelkää, että jatkossa tarjolla on vain hätäapua, joka ei vaikuta pitkäjänteisesti.
”Jos vain vähän paikkaillaan sieltä täältä, se tulee yhteiskunnalle hirveän kalliiksi. Psykoterapian vahvuus on se, että se antaa ihmiselle sellaiset eväät, että hän selviää seuraavan kriisin yli yksin.”
Myös Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson korostaa, että suunnitelma ei voi tarkoittaa sitä, että kymmenet tuhannet psykoterapiaa tarvitsevat suomalaiset jäävät ilman palveluja. (SK, 26.3.2018).
Lastensuojelun asiakkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluja missään mallissa
Tuhannet terapiaa tarvitsevat ovat jo vuosia jääneet ilman palveluja lastensuojelussa, jossa psykiatrista apua korvataan huostaanotoilla.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja ja lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle siksi, että heille ei saada järjestettyä tarvittavia mielenterveyspalveluja. Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjistä arvioi Kuntaliiton kyselyssä toimivansa näin. Vajaa puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa näin tapahtuu, kertoo Tehy- lehti.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan sijoitustilanteessa joka kolmas mielenterveysongelmissa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut mielenterveyspalveluja.
Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Usein lastensuojelun asiakkuus estää avun ja käyvän hoidon saamisen.
Suomessa psykoterapia pohjautuu lähes poikkeuksetta psykoanalyysin virheelliseen tietoperustaan.
Psykoterapeutti Risto Lappeteläisen mukaan psykoterapiaan suuntautuneista terapeuteista vain viisi prosenttia, jos sitäkään näkee neurologiset häiriöt aivoperäisinä ja 95 prosenttia vanhempien vikana. Psykoanalyysiin uskoville esim adhd on hukassa olevaa vanhemmuutta.
Revitty elämä -kirjan kirjoittaja M. Kajaste toivoisi nykyistä parempaa tukea neuropsykiatrisille perheille, lapsille ja nuorille: "Lasten ja nuorten palveluihin käytetään n. 10 miljardia euroa / vuosi. Rahaa käytetään paljon, mutta tehottomasti. Suurin osa rahoista menee toimimattoman, itseään ylläpitävän järjestelmän ylläpitoon – ei suinkaan systeemin perustarpeeseen eli syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukemiseen.
Samaan aikaan kun Norjan valtio on takaamassa kaikille tarvitseville lääkkeettömän psykoterapian, Suomessa lapsensa psyykelääkityksestä kieltäytyvää vanhempaa rangaistaan lastensuojeluilmoituksella.
PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat ja vaativat , että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin. Vaatimus johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin ja sijoitusten pitkittymiseen.
Turvallisen/ turvattoman kiintymyssuhteen vaihtuvat kriteerit ovat vain sosiaalityöntekijöiden ja sijaiskasvattajien tiedossa eikä niitä avata sen paremmin tutkijoille kuin lapsille ja vanhemmille. Turvallisesta kiintymyssuhteesta sijaisvanhempiin onkin tullut lapsen etua vastaava tyhjä käsite, jolla argumentoidaan sekä lasten että heidän vanhempiensa tosiasiallista etua, tarpeita ja toiveita vastaan.
Kuvitelma siitä, ettei lapsi voi aloittaa koulua tai terapiaa ennen kiintymyssuhdetta sijaisvanhempiin perustuu lastensuojelun omaksumiin psykoanalyyttisiin teorioihin. Lastensuojelun käytännöt perustuvat väärälle ja vanhentuneelle tiedolle kiintymyssuhteista.
Psykoanalyysin traumaolettama, vuorovaikutushäiriöolettama ja olettama ongelmien ylisukupolvisesta periytyvyydestä löytyvät lähes jokaisen suomalaisen lastensuojelutoimijan hoitofilosofiasta, vaikka psykoanalyysi perustuu virheelliseen biologiseen tietopohjaan, on mahdotonta testata ja kumottu niiltä osin kuin sitä voi testata (Hamilo, 2007, 84).
Katarina Finnilä, Julia Korkman ja Pekka Santtila ovat selvittäneet suomalaisten oikeudessa todistaneiden mielenterveysalan ammattilaisten käsityksiä traumasta. Haastatelluista 96 prosenttia uskoi, että lapsuustrauma voi aiheuttaa sivupersoonia. 95 prosenttia uskoi, että unohtunut trauma voi palata vuosikymmenien jälkeen muuttumattomana mieleen. 71 prosenttia uskoi, että nimenomaisesti toistetut traumat unohtuvat kokonaan. 52 prosenttia ilmoitti epäilevänsä vain harvoin ja 25 prosenttia ei koskaan, että traumassa olisi kyse valemuistosta. Kaikki väitteitä, jotka ovat tieteellisesti hyvin ongelmallisia.
Jani Kaaro kertoo, että Hannu Lauerma piti lukuja erittäin huolestuttavina. Haastatelluista 86 prosenttia oli laillistettuja psykoterapeutteja, mikä tarkoittaa, että epätieteellisiä käsityksiä viljellään laajalti myös akateemisesti koulutettujen terapeuttien parissa.
Päivi Santalahden ja Andre Souranderin katsauksen mukaan (Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?, Duodecim 13/2008, s. 1499-1506) keskushermostostimulantteja määrättiin vuonna 2000 kaikkiaan 200:lle alaikäiselle, vuonna 2005 jo 2500:lle.
Santalahti ja Sourander toteavat lääkehoidon määrän lisääntymisen heijastavan selkeästi hoitokulttuurin eikä psyykkisten oireiden määrän muutosta. Kirjoittajat tuovat esiin myös sen mielenkiintoisen seikan, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja suhteessa väkilukuun. Toimittaja Marko Hamilo ja tutkija Janne Kivivuori ovat kiinnittäneet huomiota freudilaisen psykokulttuurin erityisasemaan suomalaisessa terveydenhoidossa (Kivivuori 1992; Hamilo 2007).
Monet lastensuojeluun ajautuneet lapset ja vanhemmat eivät enää uskalla turvautua psykoterapiaan sen psykoanalyyttisen häiriöorientaation ja heikon tietosuojan takia.
Naantalissa asunut sosiaaliohjaaja ja HOL (Huostaanotetut lainvastaisesti) ry:n perustaja Ani Leikonniemi on yksi niistä äideistä, jonka lapsen sijoituksen hallinto-oikeus myöhemmin purki perusteettomana. Hoitoapua syöpäsairaalle lapselleen hakenut Leikoniemi sai lastensuojelun "tukitoimena" perhetyöntekijät, jotka tekivät valheellisia ja vääristeleviä kirjauksia perheen arjesta huostaanotontarpeen aikaansaamiseksi. Myös Leikonniemen luottamukselliset keskustelut psykoterapeutille päätyivät hänen tietämättään lastensuojelun käsiin.
"Järkyttävintä kohdallani on ollut se, että vasta tammikuussa 2012 käydyssä rikosoikeudenkäynnissä paljastui se, että viranomaiset ovat perustaneet koko sijoitus- ja huostaanottoprosessinsa minun psykoterapialausuntoihini irrottaen sieltä sanoja ja lauseita omiin tarkoituksiinsa."
”Sain kauhukseni lukea huostaanottohakemuksesta asiayhteyksistä irrotettuja sanoja tunnekokemuksistani vuosilta 1965-67. Poiminnat oli siirretty 2000-luvulle. Yhdestäkään lastensuojelun asiakirjasta ei löydy lainmukaista merkintää siitä, milloin ja mistä lastensuojelijat olivat lausunnot hankkineet. ”
Lapsestaan sijoituksen aikana vieraannutettu äiti kertoo: "Entä mitä on huostaanoton tehnyt sosiaalitoimi tehnyt tänä aikana tukeakseen perhettä tai mahdollistaakseen jälleenyhdistämisen? Ei mitään.
Mitä tukea minä olen saanut siihen, että olen menettänyt lapseni huostaanottobisnekselle? Sanottiin, että mene keskustelemaan jonnekin. Myönnettiin, että sen jälkeen papereihin kirjataan, että äidillä on mielenterveysongelmia. Tästä olen kieltäytynyt, koska kukaan ei kertonut, mitä se auttaisi."
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/100-miljoonaa-liikaa-laakkeisiin-vuodessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salaisten-hairioiden-etsinta-estaa-vakivallan-havaitsemisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakariliitto-ja-psykiatriyhdistys-teppo-jarvisen-kimpussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosionomit-ja-sosiaalityontekijat-ulos-psykoterapeuttien-kilpailutuksesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/saisiko-keroputaan-mallin-myos-lastensuojeluun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-seuraa-valheellisesta-insestisyytteesta-ja-puoskaroinnista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helen-aidin-tarina-lastensuojelu-murensi-itsetuntoni
http://www.lokakuunliike.com/anu-suomelan-blogi/aiti-erotisoi-lasta-imettamalla-huostaanotto-ja-psykologinen-todistelu-lapsiin-kohdistuneissa-seksuaalirikosten-epailyissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-2-mim
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-1-miten-paadytaan-laitokseen
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-2-mita-laitoksissamme-tapahtuu
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelu-salapoliisileikkin-yhteisty-tekee-vapaaksi
RSS Feed
