MLL: Puolittaisista kohtaamisista ammattilaisten ja nuorten välillä on toisinaan suoranaista haittaa
Lastensuojelun samoin kuin vanhuspalveluiden kriisi alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Nuoret ovat kyselystä toiseen kertoneet, etteivät tule kuulluiksi eivätkä saa tarvitsemiaan palveluita sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sama viesti toistuu jälleen:
MLL:n Auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäen mukaan "nuorten on vaikea saada apua mielen pahoinvointiin liittyvissä asioissa . Avun hakeminen vaatii aktiivisuutta ja tietoa palveluista. Monilla tätä ei ole.
Etenkin ne nuoret, jotka eivät oireile näkyvästi ulospäin, saattavat jäädä tuetta. Myös seurausten ja leimautumisen pelot sekä häpeä omasta tilanteesta tai huonovointisuudesta estävät nuoria hakemasta apua.
Nuorten kokemuksia palveluista on koottu Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Lasten ja nuorten puhelimen nettipalveluihin tulleista yhteydenotoista ja julkaistu 28.11. osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Nuorisotutkimusverkoston ja Valtion nuorisoneuvoston Nuorten elinolot -vuosikirjaa.
Nuoret kokevat isoja ongelmia kohtaamisissa eri ammattilaisten kanssa. Moni kertoi väsyneistä, kiireisistä tai heistä kiinnostumattomista aikuisista. Tällaiselle ammattilaiselle oli vaikea jakaa asioita, ja usein nuoret olivat päätyneetkin piilottelemaan todellista oloaan tai elämäntilannettaan, ja seurauksena oli hoidollisia virhearviointeja.
Osa nuorista oli hyvin tietoinen ammattilaispalvelujen resurssipulasta ja pelkäsi kuormittavansa ammattilaista liikaa tai vievänsä jonkun enemmän apua tarvitsevan nuoren paikan. Jotkut taas huolehtivat vanhempiensa jaksamisesta, eivätkä halunneet kuormittaa heitä omilla huolillaan.
Osa pohti ongelmiensa olevan liian pieniä jaettavaksi aikuisille, vaikka huonovointisuuden vuoksi oli vaikea jaksaa nousta sängystä ylös. Osa oli kokenut ongelmiansa mitätöitävän.
Aineiston perusteella nuorilla oli vähän tai olemattomasti mahdollisuuksia vaikuttaa heille suunnatun avun laatuun, koska heidän mielipidettään avun toimivuudesta ei yleensä kysytty.
Puolittaiset kohtaamiset ammattilaisten ja nuorten välillä eivät olleet pelkästään hyödyttömiä, vaan niistä oli toisinaan suoranaista haittaa, kun nuori menetti luottamuksensa avunhakemisen kannattavuuteen.
Se, että nuorille suunnatut palvelut ruuhkautuvat, ei tarkoita, että apua tarvitsevat nuoret osaisivat käyttää palveluja tai hyötyisivät niistä.
Kun nuorille suunnatut palvelut eivät jalkaudu nuorten pariin, eikä kohtaamisten laatuun kiinnitetä huomiota, ei nuorten mieltä ja elämäntilannetta tavoiteta. Silloin nuoret eivät tule autetuiksi lukuisistakaan ammattilaiskontakteista ja lisäresursoinnista huolimatta." (https://www.ess.fi/Mielipide/art2502687)
Sama viesti toistuu useissa MLL:n vuosiraporteissa. Kuntaliiton raportissa vuodelta 2017 myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina.
Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan lapsia sijoitetaan väärin perustein jopa pelkän hoidontarpeen arvioimiseksi. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti väittää, että sijaishuoltoon ohjautuu lapsia, jotka tarvitsisivat ensisijaisesti terveydenhuollon palveluita.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiesten tarkastuksissa 2016-2018 havaittiin, että lähes kaikissa tarkastettavissa lastenkodeissa ilmeni puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä ja terveydenhoidosta huolehtimisessa sekä lasten yhteydenpidon ja liikkumisvapauden toteutumisessa.
Samat ongelmat ovat jatkuneet vuodesta toiseen. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
Psykoanalyyttisesti orientoituneet asiantuntijat kiistävät ADHD:n olemassaolon ja estävät oireilevien nuorten hoidon
Lokakuun liike on kirjoittanut, kuinka akateemisesti koulutetut psykoanalyyttisen orientaation omaavat terapeutit viljelevät epätieteellisiä käsityksiä neurologisista häiriöistä.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
Psykoterapeutti Risto Lappeteläisen mukaan psykoterapiaan suuntautuneista terapeuteista vain viisi prosenttia, jos sitäkään näkee neurologiset häiriöt aivoperäisinä . 95 prosenttia pitää niitä vanhempien vikana.
ADHD-liiton kokemuksen mukaan adhd ei Suomessa ole ylidiagnosoitu, kuten Lappeteläinen antaa ymmärtää, vaan enemmänkin liittoon tulee palautetta siitä, ettei hoidon ja tuen piiriin olla päästy.
Erja Sandbergin tutkimuksessa ADHD - oireisten nuorten palvelukokemuksista nuoria hämmästyttää asenteellinen, heikkouksiin painottuva suhtautuminen, kuten kriteerinä olevien oireiden kuvaaminen subjektiivisiksi ja epämieluisiksi tai ei-toivotuiksi luonteenpiirteiksi esimerkiksi toteamalla nuoren olevan toiminnanohjauksen pulmien takia laiska:
"Soisin myös mielikuvan lastentaudista ja luulosairaudesta ja tekosyystä laiskuuteen vähenevän hoitavalla taholla, koska mikään ei ole ollut tässä prosessissa musertavampaa kuin lääkäri, joka ei usko ADHD:n olemassaoloon, vaan syyttää laiskaksi ja huomionhakuiseksi. Paikallinen terveystoimi ei tunnu edes uskovan kyseisen oireyhtymän olemassaoloon, MTT:ssä oleva henkilö totesi ”ehkä oletkin vain laiska”.
Asian esiin tuominen ja tiedon lisääminen ADHD:sta on erittäin tärkeää, koska vielä tänä päivänä saattaa törmätä lääkäreihin ja ammattilaisiin, jotka eivät tunnista ADHD:ta tai eivät ”usko ADHD:n olemassaoloon”(!).
Sandbergin tutkimuksen tulosten perusteella suuri osa nuorista ei ole tyytyväisiä palvelukokemuksiinsa. Nuoret kokevat, että ammattilaisilla on kielteinen asenne ADHD:ta kohtaan tai että heillä on stereotyyppisiä ja puutteellisia ennakko-oletuksia ADHD:n ilmiasusta. Mikäli lääkäri ei uskonut oireyhtymän olemassaoloon, nuori ei päässyt asianmukaisiin tutkimuksiin. Tämän takia hoito ja tukitoimet saattoivat viivästyä tai jopa estyä.
Nuoret kuvasivat terveystoimen ammattilaisia ”portinvartijoina”. Etenkin inattentiivista ADHD:n muotoa ei nuorten mukaan tunnisteta, eivätkä ammattilaiset osaa määritellä siihen sopivia tukimuotoja.
Nuoret kuvasivat ammattilaisten toimintatapaa, jossa ei huomioitu yksilön vahvuusalueita elämässä, vaan keskityttiin heikkouksiin. He olisivat halunneet saada myös kannustavaa palautetta ja kuulla hyvistä puolistaan ja rakentaa näin hyvää itsetuntoa. Monet nuoret kokivat sen sijaan olevansa enemmänkin ongelmanuoria oireidensa ja tuentarpeidensa kanssa, kuin nuoria, joilla on ongelmia.
Asenteellinen eriävyys termeissä näkyi vastauksissa. Nuoret kokivat vahvuusalueidensa sivuuttamisen aiheuttaneen merkittävää itsetunnon alenemaa.
Nuorille tarjotut hoito- ja tukimuodot koettiin yksipuolisina. Lääkehoitoa tarjottiin helposti lääketieteelliset tutkimukset läpikäyneille ja ADHD-diagnosoiduille nuorille. Nuoret kokivat diagnoosin tarpeelliseksi, koska ilman lääketieteellistä diagnoosia yhteiskunnallisia tukitoimia oli heidän kokemuksensa mukaan vaikeaa saada.
Nuoret kaipasivat lääkehoidon rinnalle konkreettisia arjen tukimuotoja, kuten matalan kynnyksen apua kodin ja asioiden hoitamiseen, joita he eivät kokeneet olevan riittävästi saatavilla. Nuoret kaipasivat ja toivoivat esimerkiksi tukihenkilöä ja keskusteluapua, aikuisen läsnäoloa myös täysi-ikäistyttyään ( THL, Nuoret palveluiden pauloissa, 2018, 94-101)
Psykoanalyyttisesti orientoituneet psykoterapeutit, psykiatrit, sosiaalityöntekijät ja lastenkotien ohjaajat ovat saaneet estää ja torpedoida niin autismikirjon, suolisto-oireisten kuin päihdehäiriöisten käyvän hoidon ja asiallisen kohtelun jo vuosien ajan. Milloin Kela ja Valvira aikovat puuttua asiaan?
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137198/THL_TEE030_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mll-lapset-eivat-koe-saavansa-apua-ammattiauttajilta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/aila-paloniemi-kesk-kansan-kahtiajakoa-edistamassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-luottamus-lastensuojeluun-vaatii-byrokraattien-maaran-rajaamista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salaisten-hairioiden-etsinta-estaa-vakivallan-havaitsemisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/emdr-menetelma-kallista-silmien-pyorittelya
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisaresursointi-on-vakava-virhe
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/80-lastensuojelun-kriisi-jatkuu
Lastensuojelun samoin kuin vanhuspalveluiden kriisi alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Nuoret ovat kyselystä toiseen kertoneet, etteivät tule kuulluiksi eivätkä saa tarvitsemiaan palveluita sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sama viesti toistuu jälleen:
MLL:n Auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäen mukaan "nuorten on vaikea saada apua mielen pahoinvointiin liittyvissä asioissa . Avun hakeminen vaatii aktiivisuutta ja tietoa palveluista. Monilla tätä ei ole.
Etenkin ne nuoret, jotka eivät oireile näkyvästi ulospäin, saattavat jäädä tuetta. Myös seurausten ja leimautumisen pelot sekä häpeä omasta tilanteesta tai huonovointisuudesta estävät nuoria hakemasta apua.
Nuorten kokemuksia palveluista on koottu Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Lasten ja nuorten puhelimen nettipalveluihin tulleista yhteydenotoista ja julkaistu 28.11. osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Nuorisotutkimusverkoston ja Valtion nuorisoneuvoston Nuorten elinolot -vuosikirjaa.
Nuoret kokevat isoja ongelmia kohtaamisissa eri ammattilaisten kanssa. Moni kertoi väsyneistä, kiireisistä tai heistä kiinnostumattomista aikuisista. Tällaiselle ammattilaiselle oli vaikea jakaa asioita, ja usein nuoret olivat päätyneetkin piilottelemaan todellista oloaan tai elämäntilannettaan, ja seurauksena oli hoidollisia virhearviointeja.
Osa nuorista oli hyvin tietoinen ammattilaispalvelujen resurssipulasta ja pelkäsi kuormittavansa ammattilaista liikaa tai vievänsä jonkun enemmän apua tarvitsevan nuoren paikan. Jotkut taas huolehtivat vanhempiensa jaksamisesta, eivätkä halunneet kuormittaa heitä omilla huolillaan.
Osa pohti ongelmiensa olevan liian pieniä jaettavaksi aikuisille, vaikka huonovointisuuden vuoksi oli vaikea jaksaa nousta sängystä ylös. Osa oli kokenut ongelmiansa mitätöitävän.
Aineiston perusteella nuorilla oli vähän tai olemattomasti mahdollisuuksia vaikuttaa heille suunnatun avun laatuun, koska heidän mielipidettään avun toimivuudesta ei yleensä kysytty.
Puolittaiset kohtaamiset ammattilaisten ja nuorten välillä eivät olleet pelkästään hyödyttömiä, vaan niistä oli toisinaan suoranaista haittaa, kun nuori menetti luottamuksensa avunhakemisen kannattavuuteen.
Se, että nuorille suunnatut palvelut ruuhkautuvat, ei tarkoita, että apua tarvitsevat nuoret osaisivat käyttää palveluja tai hyötyisivät niistä.
Kun nuorille suunnatut palvelut eivät jalkaudu nuorten pariin, eikä kohtaamisten laatuun kiinnitetä huomiota, ei nuorten mieltä ja elämäntilannetta tavoiteta. Silloin nuoret eivät tule autetuiksi lukuisistakaan ammattilaiskontakteista ja lisäresursoinnista huolimatta." (https://www.ess.fi/Mielipide/art2502687)
Sama viesti toistuu useissa MLL:n vuosiraporteissa. Kuntaliiton raportissa vuodelta 2017 myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina.
Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.
Myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan lapsia sijoitetaan väärin perustein jopa pelkän hoidontarpeen arvioimiseksi. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti väittää, että sijaishuoltoon ohjautuu lapsia, jotka tarvitsisivat ensisijaisesti terveydenhuollon palveluita.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiesten tarkastuksissa 2016-2018 havaittiin, että lähes kaikissa tarkastettavissa lastenkodeissa ilmeni puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä ja terveydenhoidosta huolehtimisessa sekä lasten yhteydenpidon ja liikkumisvapauden toteutumisessa.
Samat ongelmat ovat jatkuneet vuodesta toiseen. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
Psykoanalyyttisesti orientoituneet asiantuntijat kiistävät ADHD:n olemassaolon ja estävät oireilevien nuorten hoidon
Lokakuun liike on kirjoittanut, kuinka akateemisesti koulutetut psykoanalyyttisen orientaation omaavat terapeutit viljelevät epätieteellisiä käsityksiä neurologisista häiriöistä.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
Psykoterapeutti Risto Lappeteläisen mukaan psykoterapiaan suuntautuneista terapeuteista vain viisi prosenttia, jos sitäkään näkee neurologiset häiriöt aivoperäisinä . 95 prosenttia pitää niitä vanhempien vikana.
ADHD-liiton kokemuksen mukaan adhd ei Suomessa ole ylidiagnosoitu, kuten Lappeteläinen antaa ymmärtää, vaan enemmänkin liittoon tulee palautetta siitä, ettei hoidon ja tuen piiriin olla päästy.
Erja Sandbergin tutkimuksessa ADHD - oireisten nuorten palvelukokemuksista nuoria hämmästyttää asenteellinen, heikkouksiin painottuva suhtautuminen, kuten kriteerinä olevien oireiden kuvaaminen subjektiivisiksi ja epämieluisiksi tai ei-toivotuiksi luonteenpiirteiksi esimerkiksi toteamalla nuoren olevan toiminnanohjauksen pulmien takia laiska:
"Soisin myös mielikuvan lastentaudista ja luulosairaudesta ja tekosyystä laiskuuteen vähenevän hoitavalla taholla, koska mikään ei ole ollut tässä prosessissa musertavampaa kuin lääkäri, joka ei usko ADHD:n olemassaoloon, vaan syyttää laiskaksi ja huomionhakuiseksi. Paikallinen terveystoimi ei tunnu edes uskovan kyseisen oireyhtymän olemassaoloon, MTT:ssä oleva henkilö totesi ”ehkä oletkin vain laiska”.
Asian esiin tuominen ja tiedon lisääminen ADHD:sta on erittäin tärkeää, koska vielä tänä päivänä saattaa törmätä lääkäreihin ja ammattilaisiin, jotka eivät tunnista ADHD:ta tai eivät ”usko ADHD:n olemassaoloon”(!).
Sandbergin tutkimuksen tulosten perusteella suuri osa nuorista ei ole tyytyväisiä palvelukokemuksiinsa. Nuoret kokevat, että ammattilaisilla on kielteinen asenne ADHD:ta kohtaan tai että heillä on stereotyyppisiä ja puutteellisia ennakko-oletuksia ADHD:n ilmiasusta. Mikäli lääkäri ei uskonut oireyhtymän olemassaoloon, nuori ei päässyt asianmukaisiin tutkimuksiin. Tämän takia hoito ja tukitoimet saattoivat viivästyä tai jopa estyä.
Nuoret kuvasivat terveystoimen ammattilaisia ”portinvartijoina”. Etenkin inattentiivista ADHD:n muotoa ei nuorten mukaan tunnisteta, eivätkä ammattilaiset osaa määritellä siihen sopivia tukimuotoja.
Nuoret kuvasivat ammattilaisten toimintatapaa, jossa ei huomioitu yksilön vahvuusalueita elämässä, vaan keskityttiin heikkouksiin. He olisivat halunneet saada myös kannustavaa palautetta ja kuulla hyvistä puolistaan ja rakentaa näin hyvää itsetuntoa. Monet nuoret kokivat sen sijaan olevansa enemmänkin ongelmanuoria oireidensa ja tuentarpeidensa kanssa, kuin nuoria, joilla on ongelmia.
Asenteellinen eriävyys termeissä näkyi vastauksissa. Nuoret kokivat vahvuusalueidensa sivuuttamisen aiheuttaneen merkittävää itsetunnon alenemaa.
Nuorille tarjotut hoito- ja tukimuodot koettiin yksipuolisina. Lääkehoitoa tarjottiin helposti lääketieteelliset tutkimukset läpikäyneille ja ADHD-diagnosoiduille nuorille. Nuoret kokivat diagnoosin tarpeelliseksi, koska ilman lääketieteellistä diagnoosia yhteiskunnallisia tukitoimia oli heidän kokemuksensa mukaan vaikeaa saada.
Nuoret kaipasivat lääkehoidon rinnalle konkreettisia arjen tukimuotoja, kuten matalan kynnyksen apua kodin ja asioiden hoitamiseen, joita he eivät kokeneet olevan riittävästi saatavilla. Nuoret kaipasivat ja toivoivat esimerkiksi tukihenkilöä ja keskusteluapua, aikuisen läsnäoloa myös täysi-ikäistyttyään ( THL, Nuoret palveluiden pauloissa, 2018, 94-101)
Psykoanalyyttisesti orientoituneet psykoterapeutit, psykiatrit, sosiaalityöntekijät ja lastenkotien ohjaajat ovat saaneet estää ja torpedoida niin autismikirjon, suolisto-oireisten kuin päihdehäiriöisten käyvän hoidon ja asiallisen kohtelun jo vuosien ajan. Milloin Kela ja Valvira aikovat puuttua asiaan?
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137198/THL_TEE030_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mll-lapset-eivat-koe-saavansa-apua-ammattiauttajilta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/aila-paloniemi-kesk-kansan-kahtiajakoa-edistamassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-luottamus-lastensuojeluun-vaatii-byrokraattien-maaran-rajaamista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salaisten-hairioiden-etsinta-estaa-vakivallan-havaitsemisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/emdr-menetelma-kallista-silmien-pyorittelya
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisaresursointi-on-vakava-virhe
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/80-lastensuojelun-kriisi-jatkuu
RSS Feed
