Anne Arkko vastaanottaa Paasikiven sukutaulun Ensi- ja turvakodeille sijoituspalveluja tuottava kumppani
Keravalla sijaitsevasta, toimialakseen lasten ja nuorten laitokset ja ammatillisen perhehoidon merkinneestä Paasikiven Nuorisokylän Säätiöstä tuli Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisö.
Uusi kumppanuus vahvistaa entisestään ensi- ja turvakotien roolia lastensuojelun arviointi- ja laitospalveluiden tuottajana.
Ensikodin työntekijöiden työaikaa kuluu yhä enemmän huostaanottoperusteiden etsimiseen; he kirjaavat, arvioivat ja jopa arvostelevat kuinka uupunut äiti selviää lapsenhoidosta yksin ja etsiessä äidin ja lapsen kanssakäymisestä psykoanalyyttisten oppien mukaisesti merkkejä huonosta sosiaaliperimästä, puutteellisesta kiintymyssuhteesta tai vuorovaikutuksen häiriöstä.
Sinikka Kuosmanen myöntää tutkimuksessaan, että lastensuojelu odottaa ensi- ja turvakodilta vielä toivoa omaavien asiakkaiden nopeaa erottelua "toivottomista", joista ensi- ja turvakodin odotetaan vain etsivän selkeät huostaanoton kriteerit (Kuosmanen, 2017, 41).
Ensi- ja turvakotien lastensuojelullinen tehtävä muistuttaakin 1930- luvulta tuttua kansan kahtiajakoa apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin.
Lastensuojelu itse toimii huono-osaisuuden tuottajana ja periyttäjänä päättäessään, ettei huono- osaisuuden periyttäjäksi epäilty tai tulkittu saa muita tukia kuin kolmen kuukauden tarkkailujakson tai "perhekuntoutuksen" ensi- ja turvakodissa ennen lapsen siirtoa hyväosaisuuden periyttäjäksi luuloteltuun sijaishuoltoyksikköön, jolle maksetaan satojen tuhansien eurojen hoitokorvausten lisäksi lomitus- ja tukipalvelut keskimäärin 7 vuotta kestävän huostaanoton ajan ilman tulosvastuuta.
THL:n raportissa (2017, 18-25) myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen. Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä ns. ”hyvä käytäntö” tyyppisiä kategorioita ei ole. Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla: "Kun palveluntuottaja ikään kuin ”keksii” perhekuntoutuksen itse niin riskinä on epätasa-arvoisuus, laadun heittely sekä ei-oikea-aikaiset ja väärään tarpeeseen vastaavat sijoitukset."
Minna Rautio (2016) kertoo tutkimuksessaan, että " lastensuojelullinen perhekuntoutus paikannetaan yleensä lastensuojelun viimesijaiseksi toimenpiteeksi ennen lapsen mahdollista huostaanottoa.
Sosiaalityöntekijät toivovat saavansa kuntoutuksen avulla lisäinformaatiota perheistä arvioinnin ja mahdollisen huostaanottopäätöksen tueksi.
Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta perhekuntoutusjakso voidaankin nähdä joskus enemmän arviointina kuin kuntouttamisena".
Elisa Laurikaisen mukaan "perhekuntoutusjakso on siis toiminut huostaanoton tarpeellisuuden arvioinnin tukena ja varmistanut esimerkiksi päätöstä siitä, että huostaanotto on oikea ratkaisu tilanteessa. Perhekuntoutuksesta kieltäytymistä voidaan pitää yhtenä sijoituksen perusteena " (Laurikainen, 2014, 32-33).
Paasikiven Nuorisokylän Säätiön juuret ovat Kristillisten Orpokotien kannatusyhdistyksessä
Paasikiven Nuorisokylän Säätiön juuret ovat 1940 perustetussa Kristillisten Orpokotien kannatusyhdistyksessä. Sen perustaja Ensio Lehtonen oli suomalainen helluntailiikkeeseen kuulunut saarnamies, Kuva ja Sana- yrityksen kustantaja, toimittaja, kirjailija ja Leo Mellerin innoittaja. Hän käytti myös nimimerkkejä Eno ja Ensio-setä.
Aluksi lastenkoti perustettiin sotaorpoja varten Puistolaan ja nimettiin Päivöläksi. Toiminta aloitettiin 1.8.1940 ja jatkui sota-ajan alussa, mutta jatkosodan loppuvaiheissa lapset jouduttiin sijoittamaan muualle pommiuhan vuoksi ja Päivölä avattiin uudestaan vuonna 1945 uusin lapsin ja henkilökunnin. Puistolasta Päivölä muutti isompiin tiloihin Mäntsälän Purolaan.
Vuonna 1953 Ensio Lehtonen sai kuulla Keravan sosiaalityöntekijöiltä, että Kerava on ostanut presidentti Paasikiven maita alueella. Näin syntyi ajatus lastenkodin muutosta Keravalle omiin tiloihin. Kristillisten orpokotien yhdistys osti vuonna 1954 Paasikiven tilan Keravan kauppalalta ja Päivölä muutti Keravalle pysyviin tiloihin.
Ensio Lehtonen oli naimisissa Elma Lehtosen (1913–1991) kanssa, joka toimi Päivölän lastenkodin johtajana 1948–1978. Nuorisokyläksi Päivölä laajentui vuonna 1959 (Aho 2000, 26,29,31,35,40,44,47).
Vuoden keravalaiseksi valittu Päivölän lastenkodin pitkäaikainen johtaja Sulo Aho kuvaa lastenkodin alkuaikojen arkea näin:
"Tehty kylvö on kerran hedelmän kantava. On laulettu Jeesuslauluja. Iltaisin pidetty yhteinen rukoushetki. Ja kun Ensio-setä tai joku muu puhuvainen ystävä on vieraillut kodissa, on aina kokoonnuttu yhteiseen juhlahetkeen. Niin ovat nekin lapset oppineet laulamaan Jeesuksesta, jotka eivät kotiin tullessaan osanneet. (Aho, 2000, 33.)
Hallituksessa Perhehoitoliiton Satu Taiveaho ja lapsibisneksessä toimivan Kirkkopalvelujen Hannu Harri
Paasikiven Nuorisokylän Säätiön hallituksessa istuu mm. AVI:n ylitarkastajanakin toiminut, Perhehoitoliiton Satu Taiveaho, joka ajaa lastensuojeluun pysyviä huostaanottoja.
Säätiön puheenjohtaja on Hannu Harri, joka toimii myös Kirkkopalvelut ry:n kehitysjohtajana. Kirkkopalveluilla on oma lastensuojelubisnes Valona hyvinvointi- nimen alla. Valona Lapsi- ja perhepalvelujen lastensuojelulliset yksiköt sijaitsevat Savossa ja Keski-Suomessa. Lastenkoti Valona on toiminut Pieksämäen keskustan tuntumassa Seurakuntaopiston kampuksella Lastenkoti Ruusun nimellä vuodesta 2002 alkaen. Vuosien mittaan toiminta on laajentunut matalan kynnyksen perhekuntoutus- ja avopalveluihin.
Perhekuntoutus Valona tarjoaa ympärivuorokautista perhekuntoutusta ja Valonan Avopalvelut toimivat Pieksämäeltä, Jyväskylästä ja Mikkelistä käsin.
Harrin ja Taiveahon lisäksi Paasikiven Nuorisokylän Säätiön hallituksessa istuvat mm. perhehoitoon erikoistunut sijaishuollon sosiaalityöntekijä Marjo Mikkonen, lastensuojelun asiakkailta kriitiikkiä saanut asianajaja Marja Pelli ja psykologi Tiina Pohjolan- Pirhonen.
Paasikiven Nuorisokylän Säätiön lastensuojeluyksiköillä on tuottoisa asiakashankinta , verkostoituminen ja käyttökate
Äidin rukous- kirjan kirjoittanut Ensio Lehtonen kehoitti kristittyjä tyytymään yksinkertaiseen elämään (Lehtonen & Gordon, 1967) ja epäili että vaurastuminen ei johda hengelliseen kasvuun vaan välinpitämättömyyteen.
Mitä mieltä hän olisi mahtanut olla lastenkotinsa työntekijä Leena Nybergin tutkimuksen asiakashankinta-, verkostoitumis- ja käyttökatepuheista:
"A-klinikalla ja meillä on läheinen työskentelysuhde.
Koulutoimen sekä neuvolan terveydenhoitajiin pidämme säännöllisesti yhteyttä samoin kuin opettajiin.Terveyskeskuksen henkilökunta on terveydenhoidollisen apunsa myötä myös usein paikkaa meiltä kysyvän tahon osassa. Heiltä on mahdollisuus saada myös konsultaatioapua. Myöhemmin tutustumiskäynnillään kävivät Keravan perheneuvolan koko henkilökunta.
Perheneuvola antaa meille konsultaatiota ja osastomme lapsista useat käyvät siellä säännöllisesti. Usein pyydetään lausuntoa lasten asioista päätettäessä myös perheneuvolalta (esimerkiksi lasten huoltajuuden muutoksista päätettäessä oikeudenkäyntejä varten).
Keravan kaupungin omat perhetyöntekijät kävivät myös tutustumassa osastoon.
Tulevaisuudessa todennäköisesti teemme yhteistyötä paljonkin heidän kanssaan ja meille tulevat perheet usein ovat heille jo tuttuja. Poliisi ja tämän yhteistyökumppanina työskentelevä sosiaalityöntekijä ovat yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme.
Sosiaalityöntekijä ottaa meihin yhteyttä tarvitessaan kriisitilanteissa lapsille sijoituspaikkaa.
Toiminnan alusta vuoden 2000 loppuun osaston käyttökate on ollut 110%. Seuraavassa vuosineljänneksen seurannassa käyttökate tulee olemaan vieläkin suurempi."
Lähiympäristön viranomaistoimijoiden lisäksi Paasikiven Nuorisokylän säätiöllä on hyvät yhteydet myös yrityksiin:
Attendon lapsiperhepalveluista ja lastensuojeluasioista vastannut palvelualuejohtaja, lastensuojelun edunvalvojana ja Attendon sijaishuoltopalvelujen toiminnanjohtajana toiminut, Attendon liiketoimintajohtajana nykyisin toimiva Järvenpään Kokoomuksen Tarmo Pekola on Paasikiven Nuorisokylän Säätiön entinen työntekijä.
Perhehoitobuumin myötä terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendo hakee nyt uusia sijaisperheitä mm.Tampereen ja Mikkelin alueelta. Kyseessä on ensimmäinen yksityinen yritys, joka rekrytoi sijaisperheitä Mikkelin alueelta.
— Olemme aloittaneet sijaisperhetoiminnan liiketoimintana tämän vuoden puolella useissa eri kaupungeissa, Tarmo Pekola kertoi. Pekolan mukaan Attendolla on sijaisperheille tueksi ympärivuorokautinen päivystyspuhelin ja enemmän perhe- ja sosiaalityöntekijän tukea kuin kunnilla.
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n asiantuntija Minna Jaakkola on kiinnittänyt huomiota yksityistämisen vaikutuksiin perhetyössä. Hänen mukaansa erilaisten kaupallisten tahojen intressi tukea perheitä laajemmin on nolla.
Paasikiven Nuorisokylän Säätiön johtaja Anne Arkko kertoo Enska- lehdessä säätiön hakevan Ensi- ja turvakotien liitosta " yhteisöä, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia ja kehittää työtä yhdessä".
Paasikiven Nuorisokylän Säätiö järjestää lastensuojelun tarpeisiin yksityisenä laitoksena ympärivuorokautista hoitoa, avoperhetyötä, intervallijaksoja, päiväkuntoutusta jälkihuoltoa ja perhekuntoutusta.
– Keskimäärin perheet viipyvät meillä 3–6 kuukautta. Pisimpään on viivytty yhdeksän kuukauden ajan, vastaava perheohjaaja Annika Hietapakka perhekuntoutuksesta kertoo.
Luonnonläheistä?
Paasikiven nuorisokylä mainostaa nettisivuillaan luonnonläheisyyttään ja isoa puutarhatonttiaan.
UUDELY/ 1229/07.00/2010 päätöksen mukaan Paasikiven Nuorisokylän Säätiön lastensuojeluyksikön alueella todettiin maanalaisen käytöstä poistetun lämmitysöljysäiliön vuodon aiheuttama maaperän pilaantuneisuus.
Ympäristöongelma sai alkunsa jo vuonna 1991 kun Nuorisokylän vuotanut öljysäiliö saastutti lastenkodin oman tontin, osan Porvoontietä ja sen eteläpuolella olevan asuinrakennuksen tontin.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi Paasikiven Nuorisokylän Säätiölle 2010 Ympäristönsuojelulaki 78 §:n mukaisen ilmoituspäätöksen, joka koski alueen pilaantuneen maaperän kunnostamista. Päätöksen mukaisia kunnostustöitä ei toteutettu.
Kesäkuussa 2010 otettiin kairaamalla maaperänäytteitä kahdeksasta tutkimuspisteestä. Maaperätutkimuksissa todettiin korkeita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Maaperässä arvioitiin esiintyvän valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittäviä öljypitoisuuksia.
Lokakuussa 2010 otettiin ilmanäytteitä rakennus C:n kahdesta asunnosta, porraskäytävästä sekä ryömintätilasta. Näytteenoton yhteydessä ryömintätilassa todettiin öljyn hajua. Muissa näytteissä todettiin vaihtelevina pitoisuuksina haihtuvia hiilivetyjä.
Paasikiven Nuorisokylän Säätiö ei halunnut maksaa kunnostuskustannuksia itse vaan haki niihin öljysuojarahaston tukea. Öljysuojarahasto ja säätiö sopivat, että öljyvahingon kustannukset maksetaan pääosin öljysuojarahaston pussista ja maaperä kunnostetaan Soili- ohjelmalla (Keski- Uusimaa 16.6.2011).
Paasikiven Nuorisokylän Säätiöllä on:
5 paikkaa perhekuntoutuksessa
7 paikkaa lastenkodissa alle 18-vuotiaille
7 hoitopaikkaa viikonlopuiksi vaikeahoitoisille lapsille
perhekuntoutusta kotiin, tuettuja ja valvottuja tapaamisia
1 väkivaltatyön avoyksikkö Keravan keskustassa
28 vakituista työntekijää
3 hehtaarin puutarhatontti Keravalla Porvoontiellä
palveluita Keski-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kunnille
Lastensuojelun Keskusliiton jäsenyys
Paasikiven Nuorisokylän Säätiö on yksi niistä palveluntuottajista, joiden kanssa Helsingin kaupunki on ottanut lapsensuojelupalvelujen palveluhankinnassa käyttöön kahden (2) vuoden optiokauden.
Lokakuun Liike jää seuraamaan mitä Ensi- ja turvakotien liiton ja Paasikiven Nuorisokylän Säätiön "yhteiskehittämisestä" , "perhekuntoutuksista" ja vanhemmuudenarvioinneista seuraa ja minne lapsia ja perheitä lähetetään arviointien ja kuntoutusten jälkeen.
Pyydämme perheitä raportoimaan mitä ensi- ja turvakotijaksolla tapahtui, mitä kirjauksia ja toimenpiteitä siitä seurasi , minkälaisia ja kenen tuottamia palveluja ensi- ja turvakodeissa tarjottiin ja minne perhe ohjattiin ensi- ja turvakotijakson jälkeen. Tiedot voi lähettää [email protected]
#lapsibisnes #moniammatillinen yhteistyö #ensi- ja turvakoti #Ensi- ja turvakotien liitto #Paasikiven Nuorisokylän Säätiö #Kerava #Kirkkopalvelut ry #Valona hyvinvointi #Hannu Harri #Satu Taiveaho #Marja Pelli # Marjo Mikkonen #perhekuntoutus #vanhemmuudenarviointi #lastensuojelulaitos #Tarmo Pekola #Päivölä #Ensio Lehtonen #Äidin rukous #ympäristönsuojelu #ympäristöongelma
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-teki-hoiva-alasta-kansainvalista-bisnesta-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/36-ensi-ja-turvakotien-harharetki
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarja-hiltusen-vaitoskirja-sijaishuollon-propagandan-valineena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
Keravalla sijaitsevasta, toimialakseen lasten ja nuorten laitokset ja ammatillisen perhehoidon merkinneestä Paasikiven Nuorisokylän Säätiöstä tuli Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisö.
Uusi kumppanuus vahvistaa entisestään ensi- ja turvakotien roolia lastensuojelun arviointi- ja laitospalveluiden tuottajana.
Ensikodin työntekijöiden työaikaa kuluu yhä enemmän huostaanottoperusteiden etsimiseen; he kirjaavat, arvioivat ja jopa arvostelevat kuinka uupunut äiti selviää lapsenhoidosta yksin ja etsiessä äidin ja lapsen kanssakäymisestä psykoanalyyttisten oppien mukaisesti merkkejä huonosta sosiaaliperimästä, puutteellisesta kiintymyssuhteesta tai vuorovaikutuksen häiriöstä.
Sinikka Kuosmanen myöntää tutkimuksessaan, että lastensuojelu odottaa ensi- ja turvakodilta vielä toivoa omaavien asiakkaiden nopeaa erottelua "toivottomista", joista ensi- ja turvakodin odotetaan vain etsivän selkeät huostaanoton kriteerit (Kuosmanen, 2017, 41).
Ensi- ja turvakotien lastensuojelullinen tehtävä muistuttaakin 1930- luvulta tuttua kansan kahtiajakoa apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin.
Lastensuojelu itse toimii huono-osaisuuden tuottajana ja periyttäjänä päättäessään, ettei huono- osaisuuden periyttäjäksi epäilty tai tulkittu saa muita tukia kuin kolmen kuukauden tarkkailujakson tai "perhekuntoutuksen" ensi- ja turvakodissa ennen lapsen siirtoa hyväosaisuuden periyttäjäksi luuloteltuun sijaishuoltoyksikköön, jolle maksetaan satojen tuhansien eurojen hoitokorvausten lisäksi lomitus- ja tukipalvelut keskimäärin 7 vuotta kestävän huostaanoton ajan ilman tulosvastuuta.
THL:n raportissa (2017, 18-25) myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen. Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä ns. ”hyvä käytäntö” tyyppisiä kategorioita ei ole. Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla: "Kun palveluntuottaja ikään kuin ”keksii” perhekuntoutuksen itse niin riskinä on epätasa-arvoisuus, laadun heittely sekä ei-oikea-aikaiset ja väärään tarpeeseen vastaavat sijoitukset."
Minna Rautio (2016) kertoo tutkimuksessaan, että " lastensuojelullinen perhekuntoutus paikannetaan yleensä lastensuojelun viimesijaiseksi toimenpiteeksi ennen lapsen mahdollista huostaanottoa.
Sosiaalityöntekijät toivovat saavansa kuntoutuksen avulla lisäinformaatiota perheistä arvioinnin ja mahdollisen huostaanottopäätöksen tueksi.
Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta perhekuntoutusjakso voidaankin nähdä joskus enemmän arviointina kuin kuntouttamisena".
Elisa Laurikaisen mukaan "perhekuntoutusjakso on siis toiminut huostaanoton tarpeellisuuden arvioinnin tukena ja varmistanut esimerkiksi päätöstä siitä, että huostaanotto on oikea ratkaisu tilanteessa. Perhekuntoutuksesta kieltäytymistä voidaan pitää yhtenä sijoituksen perusteena " (Laurikainen, 2014, 32-33).
Paasikiven Nuorisokylän Säätiön juuret ovat Kristillisten Orpokotien kannatusyhdistyksessä
Paasikiven Nuorisokylän Säätiön juuret ovat 1940 perustetussa Kristillisten Orpokotien kannatusyhdistyksessä. Sen perustaja Ensio Lehtonen oli suomalainen helluntailiikkeeseen kuulunut saarnamies, Kuva ja Sana- yrityksen kustantaja, toimittaja, kirjailija ja Leo Mellerin innoittaja. Hän käytti myös nimimerkkejä Eno ja Ensio-setä.
Aluksi lastenkoti perustettiin sotaorpoja varten Puistolaan ja nimettiin Päivöläksi. Toiminta aloitettiin 1.8.1940 ja jatkui sota-ajan alussa, mutta jatkosodan loppuvaiheissa lapset jouduttiin sijoittamaan muualle pommiuhan vuoksi ja Päivölä avattiin uudestaan vuonna 1945 uusin lapsin ja henkilökunnin. Puistolasta Päivölä muutti isompiin tiloihin Mäntsälän Purolaan.
Vuonna 1953 Ensio Lehtonen sai kuulla Keravan sosiaalityöntekijöiltä, että Kerava on ostanut presidentti Paasikiven maita alueella. Näin syntyi ajatus lastenkodin muutosta Keravalle omiin tiloihin. Kristillisten orpokotien yhdistys osti vuonna 1954 Paasikiven tilan Keravan kauppalalta ja Päivölä muutti Keravalle pysyviin tiloihin.
Ensio Lehtonen oli naimisissa Elma Lehtosen (1913–1991) kanssa, joka toimi Päivölän lastenkodin johtajana 1948–1978. Nuorisokyläksi Päivölä laajentui vuonna 1959 (Aho 2000, 26,29,31,35,40,44,47).
Vuoden keravalaiseksi valittu Päivölän lastenkodin pitkäaikainen johtaja Sulo Aho kuvaa lastenkodin alkuaikojen arkea näin:
"Tehty kylvö on kerran hedelmän kantava. On laulettu Jeesuslauluja. Iltaisin pidetty yhteinen rukoushetki. Ja kun Ensio-setä tai joku muu puhuvainen ystävä on vieraillut kodissa, on aina kokoonnuttu yhteiseen juhlahetkeen. Niin ovat nekin lapset oppineet laulamaan Jeesuksesta, jotka eivät kotiin tullessaan osanneet. (Aho, 2000, 33.)
Hallituksessa Perhehoitoliiton Satu Taiveaho ja lapsibisneksessä toimivan Kirkkopalvelujen Hannu Harri
Paasikiven Nuorisokylän Säätiön hallituksessa istuu mm. AVI:n ylitarkastajanakin toiminut, Perhehoitoliiton Satu Taiveaho, joka ajaa lastensuojeluun pysyviä huostaanottoja.
Säätiön puheenjohtaja on Hannu Harri, joka toimii myös Kirkkopalvelut ry:n kehitysjohtajana. Kirkkopalveluilla on oma lastensuojelubisnes Valona hyvinvointi- nimen alla. Valona Lapsi- ja perhepalvelujen lastensuojelulliset yksiköt sijaitsevat Savossa ja Keski-Suomessa. Lastenkoti Valona on toiminut Pieksämäen keskustan tuntumassa Seurakuntaopiston kampuksella Lastenkoti Ruusun nimellä vuodesta 2002 alkaen. Vuosien mittaan toiminta on laajentunut matalan kynnyksen perhekuntoutus- ja avopalveluihin.
Perhekuntoutus Valona tarjoaa ympärivuorokautista perhekuntoutusta ja Valonan Avopalvelut toimivat Pieksämäeltä, Jyväskylästä ja Mikkelistä käsin.
Harrin ja Taiveahon lisäksi Paasikiven Nuorisokylän Säätiön hallituksessa istuvat mm. perhehoitoon erikoistunut sijaishuollon sosiaalityöntekijä Marjo Mikkonen, lastensuojelun asiakkailta kriitiikkiä saanut asianajaja Marja Pelli ja psykologi Tiina Pohjolan- Pirhonen.
Paasikiven Nuorisokylän Säätiön lastensuojeluyksiköillä on tuottoisa asiakashankinta , verkostoituminen ja käyttökate
Äidin rukous- kirjan kirjoittanut Ensio Lehtonen kehoitti kristittyjä tyytymään yksinkertaiseen elämään (Lehtonen & Gordon, 1967) ja epäili että vaurastuminen ei johda hengelliseen kasvuun vaan välinpitämättömyyteen.
Mitä mieltä hän olisi mahtanut olla lastenkotinsa työntekijä Leena Nybergin tutkimuksen asiakashankinta-, verkostoitumis- ja käyttökatepuheista:
"A-klinikalla ja meillä on läheinen työskentelysuhde.
Koulutoimen sekä neuvolan terveydenhoitajiin pidämme säännöllisesti yhteyttä samoin kuin opettajiin.Terveyskeskuksen henkilökunta on terveydenhoidollisen apunsa myötä myös usein paikkaa meiltä kysyvän tahon osassa. Heiltä on mahdollisuus saada myös konsultaatioapua. Myöhemmin tutustumiskäynnillään kävivät Keravan perheneuvolan koko henkilökunta.
Perheneuvola antaa meille konsultaatiota ja osastomme lapsista useat käyvät siellä säännöllisesti. Usein pyydetään lausuntoa lasten asioista päätettäessä myös perheneuvolalta (esimerkiksi lasten huoltajuuden muutoksista päätettäessä oikeudenkäyntejä varten).
Keravan kaupungin omat perhetyöntekijät kävivät myös tutustumassa osastoon.
Tulevaisuudessa todennäköisesti teemme yhteistyötä paljonkin heidän kanssaan ja meille tulevat perheet usein ovat heille jo tuttuja. Poliisi ja tämän yhteistyökumppanina työskentelevä sosiaalityöntekijä ovat yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme.
Sosiaalityöntekijä ottaa meihin yhteyttä tarvitessaan kriisitilanteissa lapsille sijoituspaikkaa.
Toiminnan alusta vuoden 2000 loppuun osaston käyttökate on ollut 110%. Seuraavassa vuosineljänneksen seurannassa käyttökate tulee olemaan vieläkin suurempi."
Lähiympäristön viranomaistoimijoiden lisäksi Paasikiven Nuorisokylän säätiöllä on hyvät yhteydet myös yrityksiin:
Attendon lapsiperhepalveluista ja lastensuojeluasioista vastannut palvelualuejohtaja, lastensuojelun edunvalvojana ja Attendon sijaishuoltopalvelujen toiminnanjohtajana toiminut, Attendon liiketoimintajohtajana nykyisin toimiva Järvenpään Kokoomuksen Tarmo Pekola on Paasikiven Nuorisokylän Säätiön entinen työntekijä.
Perhehoitobuumin myötä terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendo hakee nyt uusia sijaisperheitä mm.Tampereen ja Mikkelin alueelta. Kyseessä on ensimmäinen yksityinen yritys, joka rekrytoi sijaisperheitä Mikkelin alueelta.
— Olemme aloittaneet sijaisperhetoiminnan liiketoimintana tämän vuoden puolella useissa eri kaupungeissa, Tarmo Pekola kertoi. Pekolan mukaan Attendolla on sijaisperheille tueksi ympärivuorokautinen päivystyspuhelin ja enemmän perhe- ja sosiaalityöntekijän tukea kuin kunnilla.
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n asiantuntija Minna Jaakkola on kiinnittänyt huomiota yksityistämisen vaikutuksiin perhetyössä. Hänen mukaansa erilaisten kaupallisten tahojen intressi tukea perheitä laajemmin on nolla.
Paasikiven Nuorisokylän Säätiön johtaja Anne Arkko kertoo Enska- lehdessä säätiön hakevan Ensi- ja turvakotien liitosta " yhteisöä, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia ja kehittää työtä yhdessä".
Paasikiven Nuorisokylän Säätiö järjestää lastensuojelun tarpeisiin yksityisenä laitoksena ympärivuorokautista hoitoa, avoperhetyötä, intervallijaksoja, päiväkuntoutusta jälkihuoltoa ja perhekuntoutusta.
– Keskimäärin perheet viipyvät meillä 3–6 kuukautta. Pisimpään on viivytty yhdeksän kuukauden ajan, vastaava perheohjaaja Annika Hietapakka perhekuntoutuksesta kertoo.
Luonnonläheistä?
Paasikiven nuorisokylä mainostaa nettisivuillaan luonnonläheisyyttään ja isoa puutarhatonttiaan.
UUDELY/ 1229/07.00/2010 päätöksen mukaan Paasikiven Nuorisokylän Säätiön lastensuojeluyksikön alueella todettiin maanalaisen käytöstä poistetun lämmitysöljysäiliön vuodon aiheuttama maaperän pilaantuneisuus.
Ympäristöongelma sai alkunsa jo vuonna 1991 kun Nuorisokylän vuotanut öljysäiliö saastutti lastenkodin oman tontin, osan Porvoontietä ja sen eteläpuolella olevan asuinrakennuksen tontin.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi Paasikiven Nuorisokylän Säätiölle 2010 Ympäristönsuojelulaki 78 §:n mukaisen ilmoituspäätöksen, joka koski alueen pilaantuneen maaperän kunnostamista. Päätöksen mukaisia kunnostustöitä ei toteutettu.
Kesäkuussa 2010 otettiin kairaamalla maaperänäytteitä kahdeksasta tutkimuspisteestä. Maaperätutkimuksissa todettiin korkeita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Maaperässä arvioitiin esiintyvän valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittäviä öljypitoisuuksia.
Lokakuussa 2010 otettiin ilmanäytteitä rakennus C:n kahdesta asunnosta, porraskäytävästä sekä ryömintätilasta. Näytteenoton yhteydessä ryömintätilassa todettiin öljyn hajua. Muissa näytteissä todettiin vaihtelevina pitoisuuksina haihtuvia hiilivetyjä.
Paasikiven Nuorisokylän Säätiö ei halunnut maksaa kunnostuskustannuksia itse vaan haki niihin öljysuojarahaston tukea. Öljysuojarahasto ja säätiö sopivat, että öljyvahingon kustannukset maksetaan pääosin öljysuojarahaston pussista ja maaperä kunnostetaan Soili- ohjelmalla (Keski- Uusimaa 16.6.2011).
Paasikiven Nuorisokylän Säätiöllä on:
5 paikkaa perhekuntoutuksessa
7 paikkaa lastenkodissa alle 18-vuotiaille
7 hoitopaikkaa viikonlopuiksi vaikeahoitoisille lapsille
perhekuntoutusta kotiin, tuettuja ja valvottuja tapaamisia
1 väkivaltatyön avoyksikkö Keravan keskustassa
28 vakituista työntekijää
3 hehtaarin puutarhatontti Keravalla Porvoontiellä
palveluita Keski-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kunnille
Lastensuojelun Keskusliiton jäsenyys
Paasikiven Nuorisokylän Säätiö on yksi niistä palveluntuottajista, joiden kanssa Helsingin kaupunki on ottanut lapsensuojelupalvelujen palveluhankinnassa käyttöön kahden (2) vuoden optiokauden.
Lokakuun Liike jää seuraamaan mitä Ensi- ja turvakotien liiton ja Paasikiven Nuorisokylän Säätiön "yhteiskehittämisestä" , "perhekuntoutuksista" ja vanhemmuudenarvioinneista seuraa ja minne lapsia ja perheitä lähetetään arviointien ja kuntoutusten jälkeen.
Pyydämme perheitä raportoimaan mitä ensi- ja turvakotijaksolla tapahtui, mitä kirjauksia ja toimenpiteitä siitä seurasi , minkälaisia ja kenen tuottamia palveluja ensi- ja turvakodeissa tarjottiin ja minne perhe ohjattiin ensi- ja turvakotijakson jälkeen. Tiedot voi lähettää [email protected]
#lapsibisnes #moniammatillinen yhteistyö #ensi- ja turvakoti #Ensi- ja turvakotien liitto #Paasikiven Nuorisokylän Säätiö #Kerava #Kirkkopalvelut ry #Valona hyvinvointi #Hannu Harri #Satu Taiveaho #Marja Pelli # Marjo Mikkonen #perhekuntoutus #vanhemmuudenarviointi #lastensuojelulaitos #Tarmo Pekola #Päivölä #Ensio Lehtonen #Äidin rukous #ympäristönsuojelu #ympäristöongelma
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-teki-hoiva-alasta-kansainvalista-bisnesta-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/36-ensi-ja-turvakotien-harharetki
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarja-hiltusen-vaitoskirja-sijaishuollon-propagandan-valineena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
RSS Feed
