Lastensuojelun jälkihuolto-oikeuden laajennus voi jopa kaksinkertaistaa lastensuojelun jälkihuollon kokonaiskustannukset, arvioi Kuntaliitto.
Kuntaliiton asiantuntijat ovat arvioineet alustavasti sote-valiokunnan torstaina 14. maaliskuuta hyväksymän lakialoitteen kustannuksia kunnille.
Aloite vaati lastesuojelun jälkihoidon yläikärajan korottamista 21 vuodesta 25 ikävuoteen.
Kuntaliiton laskelmat eivät ole vielä tarkkoja, koska niihin ei sisälly kaikkia jälkihuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia, kuten taloudellista tukea, asumispalveluita, henkilöstökuluja ja hallinnollisia kustannuksia.
Jälkihuolto-oikeuden laajentaminen kuitenkin lisäisi väistämättä lastensuojelun asiakkaiden määrää.
Uusia jälkihuollon piiriin tulevia 18-vuotiaita on vuodessa arviolta 2200–2300.
Jos joka kolmas nykyisistä jälkihuollettavista täyttää ensimmäisenä vuonna 21 vuotta ja jälkihuollon palvelut jatkuvat nykyisen kaltaisina, uudistuksen lisäkustannus on ensimmäisenä vuonna noin 9-12 miljoonaa euroa ja samoin myös kolmena sitä seuraavana.
Niinpä jälkihuolto maksaisi kunnille neljäntenä vuonna kaikkiaan 36-48 miljoonaa euroa enemmän kuin tällä hetkellä. Jälkihuollon kokonaiskustannukset kasvaisivat nykyisestä 27-35 miljoonasta eurosta 63-83 miljoonaan euroon vuodessa.
Koska kysymyksessä on valtionosuustehtävän laajennus, valtion olisi korvattava summa kunnille 100-prosenttisesti.
Säästöjä uudistus ei juuri synnytä, sanoo Kuntaliiton lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
– Jälkihuoltoon tulevien nuorten tilanne on monesti siinä mielessä vaikea, että ei sitä vahvemmalla oikeudella sosiaalipalveluihin paljoakaan auteta.
Puustinen-Korhosen mukaan moniin asioihin pitäisi pystyä vaikuttamaan jo peruskoulussa.
Mielenterveyden ongelmiin pitäisi saada apua ja sijaishuollon pitäisi olla huomattavasti nykyistä kuntouttavampaa. Avun pitäisi tulla paljon aiemmin kuin jälkihuollossa ja pääasiassa muualta kuin sosiaalipalveluista.
– Kun ollaan jälkihuollossa ja täysi-ikäisiä, niin ei niitä kouluongelmia enää silloin korjata. Ei edes silloin, kun oikeus jälkihuoltoon kestää 25-vuoteen saakka, Puustinen-Korhonen sanoo.
Vuonna 1997 syntyneitä koskevista rekisteritiedoista laadittu 18 vuoden seuranta osoittaa, että lastensuojelun tarpeessa olevilla lapsilla on usein erilaisia koulunkäynnin, käyttäytymisen ja terveyden ongelmia. Etenkin erilaiset oppimis- ja koulunkäynnin vaikeudet ovat yleisiä.
Teini-ikäisistä peräti 88 prosentilla on kouluvaikeuksia ja heistä 70 prosentilla ongelmia on paljon. Teini-ikäisinä sijoitettujen lasten muita heikompi koulumenestys aiheutuu tutkimusten perusteella esimerkiksi koulussa ilmenevistä käytösongelmista ja muista koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista, kuten poissaoloista sekä ongelmista kouluyhteisöön kiinnittymisessä.
https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/kuntaliitto-lastensuojelun-jalkihoito-oikeuden-laajennuksesta-kunnille-iso-lasku-ei-niita-ongelmia-enaa-jalkihuollossa-korjata/
Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen yli miljoona euroa
Sosiaali- ja terveysministeriö on omalla lainsäädännöllään ja omilla asiantuntijoillaan aiheuttanut nykyisen lastensuojelun alennustilan. Yllättävää on se, että ministeriö jatkaa samalla linjalla.
Suomessa on julkinen salaisuus, että monet sijaishuoltoyrittäjät lakkaavat tukemasta ja jopa pitämästä yhteyttä sijoitettuihinsa heti rahantulon lakatessa. Suomessa huostaanotot on kuitenkin saatu venytettyä lainvastaisesti koko lapsuuden mittaisiksi ja niitä puretaan äärimmäisen harvoin.
THL:n suurselvityksen mukaan joka kolmannen kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen sijoitusaika kestää vähintään puolet hänen elämästään. Huostaanottopäätös puretaan vain ani harvoin eikä perheen jälleenyhdistämiseen pyritä.
Tulos on huolestuttava, sillä niin YK:n sijaishuollon ohjeiden kuin lastensuojelulain mukaan huostaanoton pitäisi olla lyhyimmäksi tarpeelliseksi ajaksi tehty viimesijainen ja väliaikainen toimenpide, jossa pitäisi pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen.
Samat sijaishuoltoyrittäjät, jotka ovat estäneet sijoitettujen koulunkäynnin, terveydenhuollon ja yhteydenpidon omaisiinsa ja netonneet yhdestä lapsesta keskimäärin 7 vuotta kestävän huostaanoton aikana noin 200 000 sijaisperheessä ja noin 1000 000 euroa perhekodissa eivät ole valmiita sijoittamaan saamistaan tähtitieteellisistä summista vapaaehtoisesti senttiäkään nuoren jälkihuoltoon, itsenäistymiseen tai edes itseaiheuttamiensa vaurioiden kuntouttamiseen vaan haluavat rahastaa valtiota tuen nimissä sijoitetun 25- vuotispäivään asti.
Kukaan ei luonnollisesti tule tutkimaan eikä valvomaan, mitä tarjottu "tuki " sisältää ja hyödyttääkö se muita kuin sijaishuollon liikemiehiä. Myös sijaishuollon piiloyrityksiksi muuttuneilla lastensuojelujärjestöillä on välitön taloudellinen intressi lisätä sijaishuollon asiakashankintaa, huostaanottoja ja niiden kestoa.
Valtaosa usein arvaamattomasti, lainvastaisesti ja epäeettisesti toimivan sijaishuollon asiakkaista pelkää ja tuskin haluaa olla tekemisissä sijaishuollon kanssa 18 vuotta täytettyään, vaikka tarvitsisikin palveluja.
Siksi jälkihuollon palvelut pitäisi siirtää pois lastensuojelun ja sijaishuollon alaisuudesta tavalliseen aikuissosiaalityöhön.
Samalla voitaisiin tutkia sijoitettujen palvelukokemukset ja palveluiden vaikuttavuus.
Kaapattu ihmiskaupan uhri lapsineen oli yli kuusi vuotta kadoksissa lastensuojelun jälkihuollolta
Helsingin kaupungin ratkaisu toimimattomaan jälkihuoltoon on lastensuojelun sijoituksia ja kustannuksia lisännyt Hackneyn malli ja sosiaaliohjaajien palkkaaminen pitämään yhteyttä sijoitettuihin sosiaalisen median avulla. "Ei siis aina tarvittaisi tapaamista, vaan tuttu ammattilainen voisi välillä kysellä kuulumisia vaikka Whatsapp-viestillä".
Suomalaisen jälkihuollon tasosta kertoo paljon se, että Tampereella kaapattu ihmiskaupan uhri oli käytännössä kadoksissa viranomaisilta neljä vuotta ja seitsemän kuukautta- ja lastensuojelun jälkihuollon asiakas kaappauksensa aikana. Kaapattu äiti ja poika olivat lastensuojeluasiakkuutensa aikana peräti kuusi ja puoli vuotta "kadoksissa" lastensuojelulta.
Millä tavalla sosiaaliohjaajien someviestit kaappajien hallitsemaan fb-profiiliin olisivat muuttaneet tilannetta? Mitä mt-kuntoutujanuoret mahtoivat hyötyä Helsingin kaupungin ostamista osallistavista joogatunneista ihmiskauppias Bivolarun joogalahkoon? Entä miten sijoitettujen oikeusturva ja ihmissuhteet aiotaan taata esimerkiksi Estherin tapauksessa, jossa lastensuojelu ei suostu palauttamaan lapsia vaikka huostaanoton perusteet ja menettelytavat on todettu vääriksi?
Sijaishuolto laiminlyö sijoitettujen lähisuhteet, terveydenhoidon ja koulutuspolut 150 000 euron vuosihintaan?
Sopimuksia rikkovaa sijaishuoltoyrittäjää ei pidä palkita asiakkaan kaltoinkohtelusta venyttämällä asiakkuutta vaan asettamalla yrittäjä ammatinharjoituskieltoon ja vaatimalla tältä kärsimyskorvaukset.
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi-tutkimuksessa kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän.
Sijoitetuilla nuorilla on viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen arvioi, että jopa puolet laitosnuorista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kyse ei ole marginaaliryhmän pienestä ongelmasta, sillä yli 10 000 suomalaista lasta ja nuorta asuu laitoksissa.
Huostaanotto on todistettu sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijäksi (mm. Iivari 1996; Kela 2010; Sisäministeriö 15/2014; Sotkanet).
Huostaanotettujen suomalaislasten ja -nuorten kuolleisuus on suurempi kuin muiden ikäistensä.
Lastensuojelutausta ennustaa muita ikäryhmän lapsia korkeampaa todennäköisyyttä syrjäytyä, tehdä rikoksia tai joutua itse rikoksen uhriksi(SOTKANET). Erilaiset sijaishoitajat ovat vakavan väkivallan suhteen jopa 70-kertainen riski lapsen omiin biologisiin vanhempiin nähden.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset kärsivät aikuistuttuaan erilaisista psyykkisistä häiriöistä useammin kuin muut lapset, joiden elämänkulku ennen sijoitusta oli samankaltainen.
Moni aiemmin terve lapsi saa sijaishuollossa diagnoosin ja turhan tai vahingollisen lääkityksen. Tuomas Kurttilan mukaan lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ”nykypäivän huostaanottoihin liittyy miltei aina psykiatrinen lausunto, olipa lapsen käytöksen syy mikä tahansa. Sosiaalityöntekijät tuntevat suurta kiinnostusta erilaisiin terapioihin ja psykiatrisiin tutkimuksiin ja jopa määrittelevät itse lasten tai vanhempien terveydentilaa ja mielenterveyttä.”
Sijoitetut nuoret joutuvat helposti nuorisopsykiatriselle osastolle. He tulevat nuorisopsykiatrian osastohoitoon useammin M1-lähetteellä virka-ajan ulkopuolella, vaikka kliinisten mittarien valossa heidän psykiatrinen häiriönsä ei ole niin vakava kuin muualta tulleiden nuorten. Sijoitettujen turha ja liiallinen lääkitseminen sijaishuollossa on kansainvälinen ongelma.
Yleisimpiä mielenterveyden häiriöt olivat niillä, jotka ovat olleet sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Heistä lähes joka kymmenes sai työkyvyttömyyseläkepäätöksen 25 ikävuoteen mennessä.
Huolestuttavan monet sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat tulkitsevat sijoitettujen lisääntyneet diagnoosit virheellisesti lisääntyneiksi sairauksiksi, sairastavuudeksi ja hoidontarpeiksi.
Sairauksien sepittely on mahdollistettu ja juurrutettu lastensuojelun rakenteisiin. Kuntaliitto varoittaa, että yksityisen palveluntuottajan osallistuminen lastensuojelun arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.
Niin vanhempien kuin terveydenhuollon henkilökunnan olisikin syytä oppia tunnistamaan jääviydet ja valediagnoosit, yritykset korvata hoidon puutteita turhilla lääkityksillä ja yritykset tehdä terveistä lapsista sairaita sijaishuollossa.
Lastensuojelututkimukset tarjoavat yhdenmukaista ja kansainvälisesti yhtäpitävää näyttöä siitä, että sijoituksilla on negatiivisia vaikutuksia sijoitettujen koulutusuriin (Altshuler, 1997; Parrish et al., 2001; Finkelstein 2002; Weinberg, Zetlin, & Shea, 2003 ; Burrell 2003; Ploug 2003;Christoffersen 2003; Lips 2007; Clausen & Kristofersen 2008; Vinnerljung & Sallnäs 2008;Tideman ym. 2011, Berlin ym. 2011 ).
Huostaanottojen perustelemiseksi lasten oireilu ja koulunkäyntivaikeudet halutaan selittää kotiolojen ja ylisukupolvisten psykopatologioiden seurauksiksi. Lasten todellinen tai fabrikoitu oireilu takaa lastensuojelulaitoksille korotetut vuorokausimaksut (jopa 800e/vrk/ lapsi) ja runsaan rahoituksen "mukautetulle opetukselle" ja laitoksen kotikouluille.
Suomalaisen sijaishuollon kaltoinkohteluselvityksen haastatteluaineistossa esiin tulee toistuvasti se, ettei lastenkodissa tai perhehoidossa kasvanutta lasta kannustettu kouluun vaan tehtiin selväksi, etteivät hänen taitonsa tai kykynsä riitä (2016, 68-69). Perhehoidossa vanhemmat päättivät lapsen tai nuoren puolesta, tai painostivat vahvasti valitsemaan vaihtoehdoista, joita nuori ei olisi itse valinnut. Nuoren haaveita tai taipumuksia ei välttämättä huomioitu.
Lastensuojelu ja sen sijaishuolto siis itse tuottaa ongelmia, joita se vaatii valtiota ja veronmaksajia ratkaisemaan.
Sosiaalityöntekijöiden lisääminen, lastensuojelulain jatkuva paikkaus ja sijaishuollon harjoittaman rahastuksen edistäminen jälkihuollon ikärajaa nostamalla ovat yrityksiä taata, ettei vain mikään muuttuisi lastensuojelussa.
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/87-ettei-vain-mikaan-muuttuisi-lastensuojelussa
Toimenpide-ehdotuksia:
-Nykyisen sijaishuollon seuraukset ja kaltoinkohtelu kartoitettava lasten ja vanhempien haastattelututkimuksilla.
- Lastensuojeluun ja sijaishuoltoon riippumaton valvonta ja asiakkaille automaattinen hyvitys väärinkäytöksistä ilman raskaita oikeustaisteluita.
- Kontrollin ja tuen erottaminen toisistaan. Asiakasperheiden tukipalvelut lastensuojelusta ja sijaishuollosta riippumattomille toimijoille.
- Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta erotettava toisistaan. Lastensuojelun lainsäädäntövalta, lastensuojelutarpeen arviointi- ja selvitystoiminta ja hallinto-oikeuksien jäsenyydet pois lastensuojeluyrittäjiltä ja sijaishuollon edunvalvojilta.
- Sijaishuollon liiketoiminta ja lastensuojelun järjestötoiminta erotettava toisistaan. Lähes kaikki puolueettomina kansalaisjärjestöinä esiintyvät suomalaiset lastensuojelujärjestöt ovat tosiasiassa sijaishuollon kumppaneita ja piiloyrityksiä, jotka myyvät lastensuojelu- ja sijaishuoltopalveluja.
- Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminta ja sijaishuollon asiakashankinta- ja edunvalvontatoiminta erotettava toisistaan.
- Asiakkaiden arviointi- ja tutkimustahot erotettava sijaishuoltopalveluja myyvistä tahoista. Nykyisin esim. vanhemmuudenarviointia järjestävät samat tahot, jotka tarjoavat myös lasten sijoitus- ja hoitopalveluja.
- Asiakasperheiden oikeusturva kuntoon; mahdollisuus fair trial -oikeudenkäyntiin riippumattomassa tuomioistuimessa, vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä lastensuojelun ja sijaishuollon toimijoille.
- Yksittäisten rakenteellisia päättömyyksiä paikkaavien projektien sijaan uusi asiakaslähtöinen järjestelmä. Paikkaavilla hankkeilla vain neutralisoidaan laajemmat muutospaineet.
- Puuttumisen, huolipuheen ja diagnosoinnin tilalle lasten, vanhempien ja perheiden tukeminen.
- Kaikkiin lapsiperheitä koskevaan lainsäädäntö-, suunnittelu- ja toimeenpanotyöhön palvelunkäyttäjien edustus ja osallisuus ja tehtyjen toimenpiteiden seuranta- ja vaikuttavuustutkimus.
- Lapsiperheiden palveluiden suunnitteluun ja seurantaan pysyvä tutkimusrahoitus ja sijaishuollosta irrallinen koordinaatio ja johto.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostaanotot-kestavat-koko-lapsuuden-ilman-pyrkimysta-perheiden-jalleenyhdistamiseen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuolto-ei-takaa-kokemusta-pysyvasta-kodista-tai-perheesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisvanhempien-ahneus-ja-perhehoitoliiton-sopimukset-estavat-lasten-kotilomat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/verisiteet-ovat-tarkeita-lapsille-vaan-ei-lastensuojelulle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-ex-tarkastaja-satu-taiveaho-ajaa-pysyvaa-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoidon-mallinnusta-vai-edunvalvontaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitetut-kohtaavat-enemman-vakivaltaa-kuin-vanhempansa-kanssa-asuvat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tue-lapsia-ja-perheita-ala-lapsibisnesta1711768
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suuri-lastensuojeluhinnasto-yo-lastenkodissa-yhta-kallis-kuin-loistohotellissa-katso-hurjat-hinnat
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto