Kun viranomaisesta herää huoli ja tehdään ilmoitus AVI:in tai muulle valvontaviranomaisille, on vaikea välittömästi tietää, tarvitseeko hän mielenterveyspalvelua tai mikä apu/tuki parhaiten vastaisi tilanteen mukaista tarvetta. Viranomaiset, joista herää huoli, ovat keskenään hyvin erilaisia ja ammatillisessa ja persoonallisessa kehityksessään eri vaiheissa. Sosiaalityöntekijäksi pääsee ilman soveltuvuustestejä eivätkä työntekijät tavallisesti itse etsiydy ulkopuolisen avun piiriin, vaikka heillä saattaa samanaikaisesti olla hyvinkin paljon ongelmia.
Lokakuun Liike on kehittänyt toimintamallin viranomaistyön arviointiin Helsingin kaupungin käyttämän BARO-mallin pohjalta.
Ari Asiakas miettii miten arvioida lastensuojelua,
joka on ylittänyt parodiahorisontin.
Arviointi pohjaa aina johonkin kriteeristöön oli se julkituotua tai ei. Käytännön tieto voi olla riittävää ja arvokasta vain, jos asiakas reflektoi keräämäänsä tietoa omiin olettamuksiinsa sekä dokumentoi ne toisten asiakkaiden arvioitaviksi, kritiikin kohteeksi ja uudelleenarvioitaviksi – ja pystyy perustelemaan tekemänsä havainnot ja toimenpidesuositukset.
1. VARO.fi TYÖMENETELMÄ
VARO on lyhennelmä sanoista Viranomaistyön arviointi- ja raportointiopas ja se sisältää tutkittuun tietoon perustuvat puolistrukturoidut kysymyskokonaisuudet jaoteltuna kahdeksaan eri elämänalueeseen.
VARO on strukturoitu huolen seulontamalli, jossa on sovittu etenemisjärjestys. Työmenetelmän tarkoitus ei ole luoda läheistä suhdetta viranomaiseen, vaan ensisijaisena tavoitteena on saada mahdollisimman tulkintavapaata tietoa asiakashaastatteluista ja kolmannelta tietolähteeltä perustaksi arvioinnille, jota käytetään perusteluna palvelu- ja hoitoonohjaukseen , yhteydenottoihin valvontaviranomaisille ja hallintokanteluille .
Arviointimenetelmän käyttö tuottaa tietoa, jonka merkitys on mahdollisimman vähän tulkinnanvaraista. Terveydenhuollon toimenpiteitä kohdistetaan niihin viranomaisiin, joilla on selkeitä psykiatrisia oireita. Siksi huoli tulisi kiteyttää sellaiseksi oirekuvaukseksi, jonka perusteella voitaisiin arvioida psykiatrisen hoidon mahdollisuudet auttaa viranomaista.
Valtaosa psykiatrisesta hoidosta annetaan perusterveydenhuollossa ja näin on myös viranomaisten kohdalla. Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjaaminen edellyttää vaikeita psykiatrisia oireita, eivätkä esimerkiksi vaikeat olosuhteet sellaisinaan, pelkkä antisosiaalinen käytös tai oletettu päihdeongelma tai psykoterapiatarve ole sellaisia oireita. Toisaalta esimerkiksi todellisuudentajun hauraus edellyttää psykiatrista arviota. Koska arvioinnin perusteella päätetään viranomaisen ohjaamisesta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, tulee sen sisältää selkeä oirekuvaus ja etenkin vaikeimpien oireiden tulee siitä selvitä. Esimerkkejä oirekuvauksista: Eristäytyy huoneeseensa...ei uskalla...ei pääse kentälle...kärsii...kokee itsensä vetämättömäksi...ei jaksa noudattaa sosiaalihuollon asiakaslakia tai muita voimassaolevia lakeja...suuttuu silmittömästi kokiessaan arvostelua...fabrikoi asiakirjoja...ei ruokaile normaalisti ja paino on noussut tai laskenut…miettii kostoa tai suunnittelee sitä…erikoisia epäilyjä siitä, että asiakkaat vehkeilevät ympärillä…mahdollisesti kuulee ääniä tai kokee, että huhuja levitetään facebookissa…on jatkuvasti pahantuulinen ja ärtynyt… ahmii tai laihduttaa monta kertaa kuussa…heräilee lähes joka yö useita kertoja...tarkistelee jatkuvasti asioita siten, että myöhästyy sovituista aikatauluista…
2.1 VARO.fi-työväline
VARO-työväline muodostuu ¾ puolistrukturoiduista haastattelukysymyksistä eri tahoille: 1) asiakasperheet 2) viranomaisen omaiset esim. ex-puoliso 3) mahdollinen kolmas tiedon lähde: poliisi, esimies, kollega, muu ¾ huoli-indeksistä (ns. indeksikysymykset, joihin perustuu diagnostisen tutkimuksen tarpeellisuus tai tarpeettomuus) ¾ apuvälinetaulukosta (suojaavat tekijät ja riskitekijät) ¾ huoliarviointitaulukosta kahdeksalla eri elämänalueella: kasvuolot, rikos, toimintakyky työssä ja ihmissuhteissa , kehityshistoria, käyttäytyminen, päihteidenkäyttö (myös unilääkkeet ja rauhoittavat) ja tunteet.
Esimerkiksi sosiaalityöntekijä Varpu Vaarasalmen liputus/puuttumiskynnyksen ylittävä VARO-luku muodostuu asiakkaiden ja esimiehen huolihavainnoista, Vaarasalmen korkeasta henkilökohtaisesta huoli- indeksistä, apuvälinetaulukosta, jossa riskitekijät ylittävät suojaavat tekijät ( ylipaino+ rytmihäiriöt+ seminaarijuopottelu + univaikeudet+ avioero >elinikäinen työpaikka + asunto-osake + Talentian virkistysjaoston jäsenyys) ja kahdeksalla eri huoliarviointitaulukon elämänalueella todetuista ongelmista.
VARO. fi-haastattelulomakkeesta on käytettävissä kaksi versiota: laaja, noin 30 kysymystä kultakin elämänalueelta sisältävä perus-VARO ja puolet vähemmän kysymyksiä sisältävä mini-VARO. Molempien lomakkeiden kysymysalueet ovat samat. Molempiin lomakkeisiin on sijaishuollossa liitettävissä s-VARO seksuaalirikoksen ollessa kyseessä. Mikäli viranomaisesta on useampia yhteydenottoja ja ennakoidaan enemmän epämääräistä huolenaihetta, on suositeltavaa käyttää suoraan perus-VARO:a, jonka läpikäymiseen on hyvä varata vähintään puolitoista tuntia haastattelua kohden. Kysymykset perustuvat tieteellisen tutkimukseen.
2.2 Huoli-indeksi
Haastattelulomakkeen korostetut kysymykset ovat indeksikysymyksiä. Niiden vastaukset muodostavat yhdessä niin sanotun huoli-indeksin, jonka painoarvolla on lisämerkitystä epävarmuustilanteissa, kuten kysymyksessä diagnostisen tutkimuksen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta eli ohjaamisesta psykiatrisen hoidon tarpeen arviointiin. (ks. kohta Perustaulukko – huolen vyöhykkeiden arviointi)
2.3 VARO-prosessin kesto
VARO-prosessi kokonaisuudessaan kestää keskimäärin viidestä seitsemään tuntiin. Koska menetelmä on strukturoitu, voi tiedonkeruun tehdä yksi asiakas. Toisaalta haastattelut voidaan tehdä parityönä niin, että toinen haastattelee viranomaisen ja esimiehen ja toinen entiset asiakkaat, jolloin arviointiin tulee jo tässä vaiheessa lisää ulottuvuutta. Mini-VARO ei anna yhtä syvää tilannetietoa kuin perus-VARO, mutta se on perusseulana riittävän toimiva. Tietokantasovelluksella (eVAROfi) haastatteluista kerätyt tiedot kirjataan suoraan tietokone-ohjelmaan ja taltioidaan 120 vuoden ajaksi KATASTRO.fi- tietokantaan, jonne tulevat asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit voivat halutessaan tehdä hakuja.
3 VARO-HAASTATTELUJEN KULKU
3.1 Kutsu/yhteydenotto – alkutapaaminen
Viranomainen voidaan kutsua haastatteluun joko suoraan tai järjestää ensin alkutapaaminen yhdessä perheen ja mahdollisesti ilmoituksen tekijän kanssa. Tämä tarkoittaa kanteluprosessin alkamista.
Viranomaiselle ja esimiehelle voidaan lähettää kutsukirjeet haastatteluun esimerkiksi seuraavasti: Kutsun sinut haastatteluun, koska...asiakas on ilmoittanut huolensa toimintatavoistasi.. ...sinusta on tehnyt tutkintapyyntö xx:ssä. Haastattelun tarkoitus on selvittää elämänvaiheitasi ja arvioida tarvitsetko terveydenhuollon tai valvontaviranomaisten tukitoimien apua. Kerron sinulle lisää haastattelumenetelmästä tapaamisemme aluksi. Olen varannut sinulle haastatteluajan x.xx.2017 klo_____. Haastattelu kestää noin tunnin. Osoite:… Puhelin:.. Ellei aika sovi, voitko soittaa välittömästi minulle, jotta voimme sopia uuden haastatteluajan (noin 1 tunti). Olen kutsunut myös entiset asiakkaasi omaan haastatteluun.
3.2 Tämänhetkinen tilanne
Mikäli yhteistä alkutapaamista ei ole ollut, käydään läpi asiakkaiden tiedot ennen haastattelun aloittamista. Tässä kohdassa voi käydä vapaampaa, mutta lyhyttä keskustelua ilmoituksesta. Kysytään esimerkiksi: Hyvä viranomainen- Tiedätkö, miksi sinusta on tehty ilmoitus aluehallintovirastoon / miksi asiasi on tullut esille Viranomaisohjausunionissa(VOSU)?
Hyvä johtaja/esimies - Tiedättekö, miksi alaisestanne on tehty ilmoitus aluehallintovirastoon / miksi alaisenne asia on esillä VOSU:ssa?
Jaettuna parityönä tehdyt haastattelut, joissa viranomaisen ja tämän esimiehen haastattelun tekee eri asiakas, on todettu toimiviksi ja vähemmän yhtä asiakasta kuormittaviksi.
3.3 Haastattelun avaaminen
Haastattelun aluksi asiakas esittelee itsensä – ja mahdollisen kumppaninsa, mikäli haastattelu tehdään parityönä – tehtävänsä ja lainkohdat, joihin vedotaan esim. lastensuojelulaki, hallintolaki tai sosiaalihuollon asiakaslaki. Sen jälkeen hän selostaa lyhyesti haastattelumenetelmän tarkoituksen (”tehdään kaikille viranomaisille, joista on ilmaistu samanlaista huolta kuin sinusta”, ”kysymys on viranomaisen toimintakyvyn arvioinnista” tai "mielestäni ei ole hyvä, etteivät viranomaiset noudata lakia"). Haastattelija kertoo myös keitä kaikkia haastatellaan viranomaisen/tämän esimiehen lisäksi, ”jotta saataisiin mahdollisimman monitahoinen käsitys arvioinnin perustaksi”, ja miten seuraavaksi edetään eli kerrotaan haastattelun kulku ja käsiteltävät aiheet.
Jos alkutapaamisessa syntyy epäröintiä VARO-prosessiin ryhtymisestä, voi ehdottaa viranomaislle ja esimiehelle esimerkiksi kansainvälisesti standardisoitua viranomaisten psyykkisten häiriöiden seulontaan ja arviointiin soveltuvaa Vahvuuksien ja Vaikeuksien Itsearviointilomakkeiden ( VVI) täyttämistä. Kyselylomakket toimivat eräänlaisina huolimittareina ja ne löytyvät täältä:
http://vistriai.com/psychopathtest/
http://psymed.info/sociopath-test
Viranomaisen esimiestä voi ohjeistaa seuraavasti: ”Pyytäisimme teitä ystävällisesti täyttämään tämän kyselylomakkeen koskien alaisenne käyttäytymistä viimeisen 6 kk:n aikana merkitsemällä rasti yhteen kolmesta annetusta vaihtoehdosta: ”Ei päde”, ”Pätee jonkin verran”, ”Pätee varmasti”. On hyvin tärkeää, että vastaatte jokaiseen kohtaan parhaan kykynne mukaan, vaikka ette aina tuntisikaan olevanne asiasta täysin varma – tai vaikka kysymys kuulostaa älyttömältä.”
Esittelyvaiheessa kerrotaan myös tarve kirjoittaa muistiinpanoja, ”jotta en unohtaisi tärkeitä asioita”. Jos haastattelija aikoo äänittää haastattelun ja kysyy tähän suostumista, vakuutellaan, että äänitys hävitetään arviointiprosessin jälkeen.
3.4 VARO-haastattelun kysymysalueet
Varsinainen haastattelu aloitetaan siitä elämänalueesta, josta ilmoituksessa on ollut kysymys tai alueesta, joka vaikuttaa luontevimmalta ilmoituksen perusteella. Jos viranomainen kuitenkin on ilmoitusta koskevan aiheen suhteen liian sulkeutunut, on parasta aloittaa työ-osiosta. Jos jokin haastattelukysymys tai aihealue nostattaa pintaan traumaattisen kokemuksen, annetaan sille aikaa. Kokemusta ei kuitenkaan lähdetä käsittelemään, vaan todetaan, että koko haastattelu olisi hyvä käydä loppuun kerralla ja luvataan palata tähän (ikävään asiaan) myöhemmin.
Jos haastateltava on erityisen puhelias tai rönsyilevä vastauksissaan, voi hänet keskeyttää kohteliaasti.
3.4.1 Rikos
Rikos-osio voidaan ohittaa, ellei kysymys ole asiakkaan tekemästä rikosilmoituksesta, poliisin laatimasta esitutkintapöytäkirjasta tai syyttäjän pyynnöstä . Viranomaisen kiistäessä rikosepäilyn, käydään läpi vain hänen käsityksensä epäilystä ja mahdolliset aiemmat jutut. Esim.: Haastattelussa viranomainen on myöntänyt hallinnollisen vapaudenriiston väärin perustein ja on valmis sovitteluun. Esimiehet kertovat myös x:n olleen mukana kyseisessä rikoksessa. Indeksikysymykseen he ovat vastanneet tämän olevan ainoa kerta. Saatavista tiedoista on ilmennyt, että x:n epäillään tehneen useita muitakin rikoksia, joista osasta on selkeää näyttöä tai ainakin läsnäolosta rikospaikalla: yhdessä sijoituksessa hän on ollut rikoskumppanien mukaan kodin ulkopuolella ”vartiossa”. Haastattelussa viranomainen ei ole kertonut muista rikoksista. Tässä tapauksessa huolen painoarvo lisääntyy poliisilta tai asiakkailta saatavien tietojen perusteella: rikoskumppanit, tekojen ajankohdat – ja vakavuusaste etenkin, koska esimiehellä ei ole oikeaa käsitystä x:n rikostilanteesta.
3.4.2 Toimintakyky työssä
Esim.: Viranomainen kertoo, että hän on ollut poissa töistä kaksi tai kolme kertaa ja ettei töissä olisi mitään kummempia ongelmia.
Asiakas on kertonut, että x vaikuttaa usein väsyneeltä palavereissa ja palvelulupaukset jäävät usein toteuttamatta . Esimiehet eivät osaa kertoa tilanteesta muuta kuin, että AVI:sta ollaan silloin tällöin yhteydessä x:n toiminnasta.
Tutkimuksista tiedetään, että asiakkaiden arviot viranomaisista ovat usein paikkansapitävämpiä kuin viranomaisen itsensä tekemät arviot liittyen työhön, käyttäytymiseen töissä tai oppimistaitoihin. Huoliarvioinnissa asiakkaan antama tieto on objektiivisempaa kuin viranomaisen tai tämän esimiehen antama tieto.
3.4.3 Kasvuolot
Viranomaisen haastattelu aloitetaan tähdentämällä, että tässä on kyse konkreettisista olosuhteista, eikä siitä, miten viranomainen niissä selviytyy, käyttäytyy tai miltä hänestä tuntuu; nämä seikat käsitellään toisessa osiossa. Esim.: Viranomainen kertoo, että hänen suhteensa esimiehiin on huono, koska työpaikalla käytetään voimakeinoja ja salaillaan asioita. Haastattelun eri alueet viittaisivat tällaisen olevan mahdollista. Esimiehet puolestaan kertovat työpaikalla noudatettavan tavallista toimistoetikettiä ja että salassapito edellyttää varovaisuutta. Tämä osio sisältää suuren määrän tekijöitä, jotka ovat voineet olla sekä suojaavia tekijöitä että riskitekijöitä. Painotuksessa on huomioitava mahdollisimman tarkoin se, millainen eri tekijöiden merkitys on/on ollut asiakkaalle.
3.4.4 Kehityshistoria
Esim.: Esimiehet kertovat, että viranomaisella oli työsuhteen aluksi raivonpurkauksia ja että hän oli hyvin itsepäinen. Viranomainen itse kertoo, ettei muista työsuhteen alusta paljoakaan, koska siitä on liian kauan ja töissä oli niin kiire. Tällä alueella esimiesten kertoma on oikeampaa, koska he yleensä muistavat tarkemmin alaistensa kehitykseen liittyvät asiat kuin alainen itse.
3.4.5 Toimintakyky ihmissuhteissa
Kysymykset on laadittu omassa perheessä asuvalle viranomaiselle ja voidaan tilanteen vaatiessa muotoilla uudelleen muihin tilanteisiin soveltuviksi, kuten esimerkiksi avioerotilanteisiin. Esim.: Esimiehet/ kollegat kertovat kotona olevan paljon yhteenottoja ja että viranomainen tuo kotiongelmiaan työpaikalle eikä kunnioita asiakkaitaan eikä kollegoitaan. Viranomainen sanoo, ettei aiheuta ongelmia töissä vaan on enimmäkseen omassa lukitussa huoneessaan. Koska väittämät ovat vastakkaisia, voi huoliarvio olla näiden näkökantojen keskiarvo. Huolen aihe voi olla myös se, että viranomaisen haastattelun ja asiakkaiden/esimiehen haastattelun antama kuva viranomaisen toimintakyvystä on kovin erilainen. Joko viranomaisen käyttäytymistä on todella vaikea arvioida, tilanne kotona on kärjistynyt tai viranomainen on osa laajempaa riitasysteemiä. Silloin keskiarvon sijasta voi olla pääteltävä, mistä erilaisuus johtuu ja arvioitava huoli kokonaisuutena.
3.4.6 Käyttäytyminen; ekternalisaatio- internalisaatio
Niitä käyttäytymisen osatekijöitä, jotka on jo kirjattu kohtaan ”rikos” ei oteta tässä osiossa huomioon, mutta mahdollinen töistä saatu informaatio sisällytetään arviointiin. Arviointi täytetään arviointilomakkeen kohtaan käyttäytyminen, jolla arvioidaan ulkoista käyttäytymistä (eksternalisaatiota) erotuksena sisäiseen tunne-elämään (internalisaatioon) ja siihen liittyviin kokemuksiin. Esim.: Asiakkaat ja esimies kertovat, että viranomainen ärsyyntyy pienestäkin asiasta nykyisin , heittelee työpaikalla tavaroita ympäriinsä, ja solvaa asiakkaita. Viranomainen on kertonut olevansa joskus äkkipikainen ja suuttuu, kun hänelle jäkätetään laittomista tapaamisrajoituksista tai aikarajoista, jolloin hän myös saattaa huutaa takaisin. Tämän alueen arvioinnissa esimiehen arviolla on enemmän painoarvoa kuin viranomaisen kertomalla, koska omaa käyttäytymistä tulee usein vähätelleeksi vastakohtana omista tunteista puhumiselle.
3.4.7 Päihteidenkäyttö
Osion arvioinnissa kiinnitetään päähuomio mahdollisesta päihteiden käytöstä koettuihin haittavaikutuksiin, ei päihteiden määriin tai väärinkäyttöön sinänsä. Esim.: Asiakkaat / esimiehet kertovat, että x on nukahtanut työpaikalleen muutaman kerran eikä häntä saa kiinni puhelinpäivystysaikana . He epäilevät, että viranomainen juopottelee tai käyttää rauhoittavia työpaikalla. Viranomainen kertoo ottaneensa unilääkkeitä muutaman kerran ja olleensa kerran humalassa koulutustilaisuuden iltajuhlassa. Näiden tietojen pohjalta on vaikeaa tehdä luotettavaa arvioita, koska kolmannen tahon näyttöä ei ole. Siten huoliarvio voi olla keskiarvo ilmitulleesta.
3.4.8 Tunteet
Esim.: Viranomainen on kertonut olevansa aamuisin hyvin väsynyt, eikä aina edes haluaisi nousta ylös, koska työ ei enää huvita. Asiakkaat kertovat hänen olevan laiska ja vastaavan usein epäystävällisesti tiuskimalla ja viettävän pitkiä aikoja tietokoneen äärellä. Tässä esimerkissä viranomaisen arviolle omista tuntemuksistaan tulisi antaa enemmän painoarvoa kuin asiakkaan näkemyksille, koska ulkopuolisen on hyvin vaikeaa olla selvillä ”sisäisistä ongelmista”.
4. VARO.fi- TULOSTEN TULKINTA
4.1 Reflektio
Arviointiprosessissa VARO-haastatteluista ja tietolähteiltä saatua tietoa reflektoidaan asiakkaan omaan tieto-taitopohjaan, elämänkatsomukseen ja -kokemukseen. Sukulaisuussuhteiden selvittämisessä ja henkilönimien paikantamisessa voi apuna käyttää sukukarttaa.
4.2 Ensivaikutelma
Haastattelutilanteen päätyttyä asiakkaan on hyvä tehdä muistiinpanot omasta ensivaikutelmasta, intuitioista, omista reaktioista ja havainnoista haastattelun aikana. Tämä on tärkeää, koska aina ei ole mahdollista heti haastattelun jälkeen ryhtyä varsinaiseen haastattelutilanteiden ”aukikirjoittamiseen”. Ensivaikutelmalla on olennainen merkityksensä viranomaisen kokonaistilanteen huolen arvioinnissa.
4.3 Riski- ja muistilista
Yleisesti tiedetään, että viranomaisen ammattieettisen kehityksen kannalta riskitekijöitä ovat muun muuassa liiallinen teoriapainotteisuus, psykoanalyyttiset näkemykset, konkreettisesta työstä vieraantuminen, haluttomuus käsitellä oman työskentelyn havaittuja puutteita , suojattu tausta, lapsettomuus, perheettömyys, suuri tai huonosti toimiva työyksikkö ja valvonnan puute.
Seuraavana on muistilista ensisijaisesti ratkaistavista asioista raportin yhteenvetoa laadittaessa:
Arvio siitä, ymmärsikö viranomainen kysymykset: jos ei, oliko tilanteella mahdollisesti vaikusta tähän jne. Mahdollisesti myös sekavuuden määrän arviointi, kuullun ymmärtäminen, kielitaito jne.
Onko aihetta muuhun diagnosointiin ja onko muu diagnosointi mahdollista?Onko tarpeen pyytää lääkärin/psykiatrin arviointi ? Onko välttämätöntä ryhtyä välittömiin kurinpidollisiin toimenpiteisiin?
Ovatko tukitoimenpiteet tarpeen ja mahdollista toteuttaa, realisoida?
Onko esimies/ viranomainen valmis hyväksymään tukitoimet?
Mahdollinen rikoksen ja häiriintyneisyyden/toimintakyvyn välinen yhteys. Jos viranomainen on syytettynä, olisiko työssäkäynnin jatkuminen toivottavaa/merkittävää?
Mitkä ovat vaihtoehdot erottamiselle/ vangitsemiselle? Rikoksen uusintariskin arviointi (häiriintyneisyyden perusteella), mahdollisuus ohjata sovitteluun, tulisiko kysymykseen ammatinharjoituskielto ?
4.4 Huolen vyöhykkeiden arvioinnin perus- ja indeksitaulukko
Haastattelut käydään läpi elämänalue kerrallaan ja rastitetaan ”huolijatkumo”: ei voida arvioida – ei huolta – jonkin verran huolta – erittäin paljon huolta. Kunkin tietolähteen kohdalle tulee vain yksi rasti. Jos tunnetaan epävarmuutta elämänalueen huolitasosta, on syytä rastittaa elämänalueen eri kysymykset erikseen ja lopuksi laskea, mihin kohtaan suurin osa rasteista sijoittuu. Huolitason valintaa helpottamaan on kuudelle elämänalueelle rakennettu indeksi-kysymyksiä eli voimakkaan painoarvon kysymyksiä.
Huoli-indeksin tarkoitus on objektivoida osittain henkilökohtaista tulkintavaraa sisältävää haastattelumetodia. Indeksikysymyksiksi ovat valikoituneet viranomaisen aiemmat huomautukset, asiakkaiden kanssa koetut ongelmat, tehdyt sijoitukset, mielialan vaihtelut, epätieteellisten menetelmien käyttö ja vuorovaikutushäiriöt.
Painotukset ovat tulosta menetelmän kehittämiseen liittyvistä tutkimuksista ja eri tutkimusaineistoista, joissa psykopatologia ja moniongelmaisuus korostuu etenkin rikosten uusijoilla.
4.5 VARO- Huolihampurilainen
VARO-palautteen antamisessa voi käyttää niin sanottua hampurilaismallia eli esittää ensin ne hyvät arvioinnissa havaitut asiat, kuten vahvuudet ja suojaavat tekijät, sitten huolta nostattaneet asiat ja näihin liittyvät suositukset sekä näiden päälle vielä uudelleen ne vahvuudet, joita pitää tärkeänä käyttää, jotta viranomaisen tilannetta voitaisiin parantaa. On tärkeää käyttää mahdollisimman konkreettista kieltä. Hampurilainen (vahvuudet), huolipihvi, mausteena olevat suositukset ja toimenpide-ehdotukset esitetään käyttäen sitä kieltä ja niitä ilmaisuja, joiden kautta ne arvioinnissa on tunnistettu.
Huolihampurilainen
Halkaistu sympatiasämpylä
huolipihvi
kaloriton huolilevite
kevyesti fabrikoitu huolilausunto
bing- ripaus rakkautta
bong- lusikallinen moniammatillista konsultaatiota
ding- hyppysellinen empatiaa
dong- oikeusasiamiehen puhuttelu
Varo.fi-arviointimalli on osa Viranomaisohjausunionin (VOSU) viisivuotista palvelujärjestelmän perusparannukseen pyrkivää PAM- SOKKA IRTI- projektia (Palvelujärjestelmä Avattava Muutokselle- Sosiaalityön Osaamisen Kehittämiskapasiteetti Ilon kautta Riemuun ja Tuloksellisiin Innovaatioihin) ja se on myös ehdolla Lokakuun liikkeen VPK- Vuoden Paras Käytäntö- palkinnonsaajaksi. Varo.fi- on Viranomaisohjausunioni VOSU:n vuoden 2017 kärkihanke ja mallin toteuttamiseen aiotaan anoa 800. 000 euroa kehittämis- ja juurruttamistukea Euroopan sosiaalirahastolta (ESR).
Lokakuun Liike on kehittänyt toimintamallin viranomaistyön arviointiin Helsingin kaupungin käyttämän BARO-mallin pohjalta.
Ari Asiakas miettii miten arvioida lastensuojelua,
joka on ylittänyt parodiahorisontin.
Arviointi pohjaa aina johonkin kriteeristöön oli se julkituotua tai ei. Käytännön tieto voi olla riittävää ja arvokasta vain, jos asiakas reflektoi keräämäänsä tietoa omiin olettamuksiinsa sekä dokumentoi ne toisten asiakkaiden arvioitaviksi, kritiikin kohteeksi ja uudelleenarvioitaviksi – ja pystyy perustelemaan tekemänsä havainnot ja toimenpidesuositukset.
1. VARO.fi TYÖMENETELMÄ
VARO on lyhennelmä sanoista Viranomaistyön arviointi- ja raportointiopas ja se sisältää tutkittuun tietoon perustuvat puolistrukturoidut kysymyskokonaisuudet jaoteltuna kahdeksaan eri elämänalueeseen.
VARO on strukturoitu huolen seulontamalli, jossa on sovittu etenemisjärjestys. Työmenetelmän tarkoitus ei ole luoda läheistä suhdetta viranomaiseen, vaan ensisijaisena tavoitteena on saada mahdollisimman tulkintavapaata tietoa asiakashaastatteluista ja kolmannelta tietolähteeltä perustaksi arvioinnille, jota käytetään perusteluna palvelu- ja hoitoonohjaukseen , yhteydenottoihin valvontaviranomaisille ja hallintokanteluille .
Arviointimenetelmän käyttö tuottaa tietoa, jonka merkitys on mahdollisimman vähän tulkinnanvaraista. Terveydenhuollon toimenpiteitä kohdistetaan niihin viranomaisiin, joilla on selkeitä psykiatrisia oireita. Siksi huoli tulisi kiteyttää sellaiseksi oirekuvaukseksi, jonka perusteella voitaisiin arvioida psykiatrisen hoidon mahdollisuudet auttaa viranomaista.
Valtaosa psykiatrisesta hoidosta annetaan perusterveydenhuollossa ja näin on myös viranomaisten kohdalla. Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjaaminen edellyttää vaikeita psykiatrisia oireita, eivätkä esimerkiksi vaikeat olosuhteet sellaisinaan, pelkkä antisosiaalinen käytös tai oletettu päihdeongelma tai psykoterapiatarve ole sellaisia oireita. Toisaalta esimerkiksi todellisuudentajun hauraus edellyttää psykiatrista arviota. Koska arvioinnin perusteella päätetään viranomaisen ohjaamisesta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, tulee sen sisältää selkeä oirekuvaus ja etenkin vaikeimpien oireiden tulee siitä selvitä. Esimerkkejä oirekuvauksista: Eristäytyy huoneeseensa...ei uskalla...ei pääse kentälle...kärsii...kokee itsensä vetämättömäksi...ei jaksa noudattaa sosiaalihuollon asiakaslakia tai muita voimassaolevia lakeja...suuttuu silmittömästi kokiessaan arvostelua...fabrikoi asiakirjoja...ei ruokaile normaalisti ja paino on noussut tai laskenut…miettii kostoa tai suunnittelee sitä…erikoisia epäilyjä siitä, että asiakkaat vehkeilevät ympärillä…mahdollisesti kuulee ääniä tai kokee, että huhuja levitetään facebookissa…on jatkuvasti pahantuulinen ja ärtynyt… ahmii tai laihduttaa monta kertaa kuussa…heräilee lähes joka yö useita kertoja...tarkistelee jatkuvasti asioita siten, että myöhästyy sovituista aikatauluista…
2.1 VARO.fi-työväline
VARO-työväline muodostuu ¾ puolistrukturoiduista haastattelukysymyksistä eri tahoille: 1) asiakasperheet 2) viranomaisen omaiset esim. ex-puoliso 3) mahdollinen kolmas tiedon lähde: poliisi, esimies, kollega, muu ¾ huoli-indeksistä (ns. indeksikysymykset, joihin perustuu diagnostisen tutkimuksen tarpeellisuus tai tarpeettomuus) ¾ apuvälinetaulukosta (suojaavat tekijät ja riskitekijät) ¾ huoliarviointitaulukosta kahdeksalla eri elämänalueella: kasvuolot, rikos, toimintakyky työssä ja ihmissuhteissa , kehityshistoria, käyttäytyminen, päihteidenkäyttö (myös unilääkkeet ja rauhoittavat) ja tunteet.
Esimerkiksi sosiaalityöntekijä Varpu Vaarasalmen liputus/puuttumiskynnyksen ylittävä VARO-luku muodostuu asiakkaiden ja esimiehen huolihavainnoista, Vaarasalmen korkeasta henkilökohtaisesta huoli- indeksistä, apuvälinetaulukosta, jossa riskitekijät ylittävät suojaavat tekijät ( ylipaino+ rytmihäiriöt+ seminaarijuopottelu + univaikeudet+ avioero >elinikäinen työpaikka + asunto-osake + Talentian virkistysjaoston jäsenyys) ja kahdeksalla eri huoliarviointitaulukon elämänalueella todetuista ongelmista.
VARO. fi-haastattelulomakkeesta on käytettävissä kaksi versiota: laaja, noin 30 kysymystä kultakin elämänalueelta sisältävä perus-VARO ja puolet vähemmän kysymyksiä sisältävä mini-VARO. Molempien lomakkeiden kysymysalueet ovat samat. Molempiin lomakkeisiin on sijaishuollossa liitettävissä s-VARO seksuaalirikoksen ollessa kyseessä. Mikäli viranomaisesta on useampia yhteydenottoja ja ennakoidaan enemmän epämääräistä huolenaihetta, on suositeltavaa käyttää suoraan perus-VARO:a, jonka läpikäymiseen on hyvä varata vähintään puolitoista tuntia haastattelua kohden. Kysymykset perustuvat tieteellisen tutkimukseen.
2.2 Huoli-indeksi
Haastattelulomakkeen korostetut kysymykset ovat indeksikysymyksiä. Niiden vastaukset muodostavat yhdessä niin sanotun huoli-indeksin, jonka painoarvolla on lisämerkitystä epävarmuustilanteissa, kuten kysymyksessä diagnostisen tutkimuksen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta eli ohjaamisesta psykiatrisen hoidon tarpeen arviointiin. (ks. kohta Perustaulukko – huolen vyöhykkeiden arviointi)
2.3 VARO-prosessin kesto
VARO-prosessi kokonaisuudessaan kestää keskimäärin viidestä seitsemään tuntiin. Koska menetelmä on strukturoitu, voi tiedonkeruun tehdä yksi asiakas. Toisaalta haastattelut voidaan tehdä parityönä niin, että toinen haastattelee viranomaisen ja esimiehen ja toinen entiset asiakkaat, jolloin arviointiin tulee jo tässä vaiheessa lisää ulottuvuutta. Mini-VARO ei anna yhtä syvää tilannetietoa kuin perus-VARO, mutta se on perusseulana riittävän toimiva. Tietokantasovelluksella (eVAROfi) haastatteluista kerätyt tiedot kirjataan suoraan tietokone-ohjelmaan ja taltioidaan 120 vuoden ajaksi KATASTRO.fi- tietokantaan, jonne tulevat asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit voivat halutessaan tehdä hakuja.
3 VARO-HAASTATTELUJEN KULKU
3.1 Kutsu/yhteydenotto – alkutapaaminen
Viranomainen voidaan kutsua haastatteluun joko suoraan tai järjestää ensin alkutapaaminen yhdessä perheen ja mahdollisesti ilmoituksen tekijän kanssa. Tämä tarkoittaa kanteluprosessin alkamista.
Viranomaiselle ja esimiehelle voidaan lähettää kutsukirjeet haastatteluun esimerkiksi seuraavasti: Kutsun sinut haastatteluun, koska...asiakas on ilmoittanut huolensa toimintatavoistasi.. ...sinusta on tehnyt tutkintapyyntö xx:ssä. Haastattelun tarkoitus on selvittää elämänvaiheitasi ja arvioida tarvitsetko terveydenhuollon tai valvontaviranomaisten tukitoimien apua. Kerron sinulle lisää haastattelumenetelmästä tapaamisemme aluksi. Olen varannut sinulle haastatteluajan x.xx.2017 klo_____. Haastattelu kestää noin tunnin. Osoite:… Puhelin:.. Ellei aika sovi, voitko soittaa välittömästi minulle, jotta voimme sopia uuden haastatteluajan (noin 1 tunti). Olen kutsunut myös entiset asiakkaasi omaan haastatteluun.
3.2 Tämänhetkinen tilanne
Mikäli yhteistä alkutapaamista ei ole ollut, käydään läpi asiakkaiden tiedot ennen haastattelun aloittamista. Tässä kohdassa voi käydä vapaampaa, mutta lyhyttä keskustelua ilmoituksesta. Kysytään esimerkiksi: Hyvä viranomainen- Tiedätkö, miksi sinusta on tehty ilmoitus aluehallintovirastoon / miksi asiasi on tullut esille Viranomaisohjausunionissa(VOSU)?
Hyvä johtaja/esimies - Tiedättekö, miksi alaisestanne on tehty ilmoitus aluehallintovirastoon / miksi alaisenne asia on esillä VOSU:ssa?
Jaettuna parityönä tehdyt haastattelut, joissa viranomaisen ja tämän esimiehen haastattelun tekee eri asiakas, on todettu toimiviksi ja vähemmän yhtä asiakasta kuormittaviksi.
3.3 Haastattelun avaaminen
Haastattelun aluksi asiakas esittelee itsensä – ja mahdollisen kumppaninsa, mikäli haastattelu tehdään parityönä – tehtävänsä ja lainkohdat, joihin vedotaan esim. lastensuojelulaki, hallintolaki tai sosiaalihuollon asiakaslaki. Sen jälkeen hän selostaa lyhyesti haastattelumenetelmän tarkoituksen (”tehdään kaikille viranomaisille, joista on ilmaistu samanlaista huolta kuin sinusta”, ”kysymys on viranomaisen toimintakyvyn arvioinnista” tai "mielestäni ei ole hyvä, etteivät viranomaiset noudata lakia"). Haastattelija kertoo myös keitä kaikkia haastatellaan viranomaisen/tämän esimiehen lisäksi, ”jotta saataisiin mahdollisimman monitahoinen käsitys arvioinnin perustaksi”, ja miten seuraavaksi edetään eli kerrotaan haastattelun kulku ja käsiteltävät aiheet.
Jos alkutapaamisessa syntyy epäröintiä VARO-prosessiin ryhtymisestä, voi ehdottaa viranomaislle ja esimiehelle esimerkiksi kansainvälisesti standardisoitua viranomaisten psyykkisten häiriöiden seulontaan ja arviointiin soveltuvaa Vahvuuksien ja Vaikeuksien Itsearviointilomakkeiden ( VVI) täyttämistä. Kyselylomakket toimivat eräänlaisina huolimittareina ja ne löytyvät täältä:
http://vistriai.com/psychopathtest/
http://psymed.info/sociopath-test
Viranomaisen esimiestä voi ohjeistaa seuraavasti: ”Pyytäisimme teitä ystävällisesti täyttämään tämän kyselylomakkeen koskien alaisenne käyttäytymistä viimeisen 6 kk:n aikana merkitsemällä rasti yhteen kolmesta annetusta vaihtoehdosta: ”Ei päde”, ”Pätee jonkin verran”, ”Pätee varmasti”. On hyvin tärkeää, että vastaatte jokaiseen kohtaan parhaan kykynne mukaan, vaikka ette aina tuntisikaan olevanne asiasta täysin varma – tai vaikka kysymys kuulostaa älyttömältä.”
Esittelyvaiheessa kerrotaan myös tarve kirjoittaa muistiinpanoja, ”jotta en unohtaisi tärkeitä asioita”. Jos haastattelija aikoo äänittää haastattelun ja kysyy tähän suostumista, vakuutellaan, että äänitys hävitetään arviointiprosessin jälkeen.
3.4 VARO-haastattelun kysymysalueet
Varsinainen haastattelu aloitetaan siitä elämänalueesta, josta ilmoituksessa on ollut kysymys tai alueesta, joka vaikuttaa luontevimmalta ilmoituksen perusteella. Jos viranomainen kuitenkin on ilmoitusta koskevan aiheen suhteen liian sulkeutunut, on parasta aloittaa työ-osiosta. Jos jokin haastattelukysymys tai aihealue nostattaa pintaan traumaattisen kokemuksen, annetaan sille aikaa. Kokemusta ei kuitenkaan lähdetä käsittelemään, vaan todetaan, että koko haastattelu olisi hyvä käydä loppuun kerralla ja luvataan palata tähän (ikävään asiaan) myöhemmin.
Jos haastateltava on erityisen puhelias tai rönsyilevä vastauksissaan, voi hänet keskeyttää kohteliaasti.
3.4.1 Rikos
Rikos-osio voidaan ohittaa, ellei kysymys ole asiakkaan tekemästä rikosilmoituksesta, poliisin laatimasta esitutkintapöytäkirjasta tai syyttäjän pyynnöstä . Viranomaisen kiistäessä rikosepäilyn, käydään läpi vain hänen käsityksensä epäilystä ja mahdolliset aiemmat jutut. Esim.: Haastattelussa viranomainen on myöntänyt hallinnollisen vapaudenriiston väärin perustein ja on valmis sovitteluun. Esimiehet kertovat myös x:n olleen mukana kyseisessä rikoksessa. Indeksikysymykseen he ovat vastanneet tämän olevan ainoa kerta. Saatavista tiedoista on ilmennyt, että x:n epäillään tehneen useita muitakin rikoksia, joista osasta on selkeää näyttöä tai ainakin läsnäolosta rikospaikalla: yhdessä sijoituksessa hän on ollut rikoskumppanien mukaan kodin ulkopuolella ”vartiossa”. Haastattelussa viranomainen ei ole kertonut muista rikoksista. Tässä tapauksessa huolen painoarvo lisääntyy poliisilta tai asiakkailta saatavien tietojen perusteella: rikoskumppanit, tekojen ajankohdat – ja vakavuusaste etenkin, koska esimiehellä ei ole oikeaa käsitystä x:n rikostilanteesta.
3.4.2 Toimintakyky työssä
Esim.: Viranomainen kertoo, että hän on ollut poissa töistä kaksi tai kolme kertaa ja ettei töissä olisi mitään kummempia ongelmia.
Asiakas on kertonut, että x vaikuttaa usein väsyneeltä palavereissa ja palvelulupaukset jäävät usein toteuttamatta . Esimiehet eivät osaa kertoa tilanteesta muuta kuin, että AVI:sta ollaan silloin tällöin yhteydessä x:n toiminnasta.
Tutkimuksista tiedetään, että asiakkaiden arviot viranomaisista ovat usein paikkansapitävämpiä kuin viranomaisen itsensä tekemät arviot liittyen työhön, käyttäytymiseen töissä tai oppimistaitoihin. Huoliarvioinnissa asiakkaan antama tieto on objektiivisempaa kuin viranomaisen tai tämän esimiehen antama tieto.
3.4.3 Kasvuolot
Viranomaisen haastattelu aloitetaan tähdentämällä, että tässä on kyse konkreettisista olosuhteista, eikä siitä, miten viranomainen niissä selviytyy, käyttäytyy tai miltä hänestä tuntuu; nämä seikat käsitellään toisessa osiossa. Esim.: Viranomainen kertoo, että hänen suhteensa esimiehiin on huono, koska työpaikalla käytetään voimakeinoja ja salaillaan asioita. Haastattelun eri alueet viittaisivat tällaisen olevan mahdollista. Esimiehet puolestaan kertovat työpaikalla noudatettavan tavallista toimistoetikettiä ja että salassapito edellyttää varovaisuutta. Tämä osio sisältää suuren määrän tekijöitä, jotka ovat voineet olla sekä suojaavia tekijöitä että riskitekijöitä. Painotuksessa on huomioitava mahdollisimman tarkoin se, millainen eri tekijöiden merkitys on/on ollut asiakkaalle.
3.4.4 Kehityshistoria
Esim.: Esimiehet kertovat, että viranomaisella oli työsuhteen aluksi raivonpurkauksia ja että hän oli hyvin itsepäinen. Viranomainen itse kertoo, ettei muista työsuhteen alusta paljoakaan, koska siitä on liian kauan ja töissä oli niin kiire. Tällä alueella esimiesten kertoma on oikeampaa, koska he yleensä muistavat tarkemmin alaistensa kehitykseen liittyvät asiat kuin alainen itse.
3.4.5 Toimintakyky ihmissuhteissa
Kysymykset on laadittu omassa perheessä asuvalle viranomaiselle ja voidaan tilanteen vaatiessa muotoilla uudelleen muihin tilanteisiin soveltuviksi, kuten esimerkiksi avioerotilanteisiin. Esim.: Esimiehet/ kollegat kertovat kotona olevan paljon yhteenottoja ja että viranomainen tuo kotiongelmiaan työpaikalle eikä kunnioita asiakkaitaan eikä kollegoitaan. Viranomainen sanoo, ettei aiheuta ongelmia töissä vaan on enimmäkseen omassa lukitussa huoneessaan. Koska väittämät ovat vastakkaisia, voi huoliarvio olla näiden näkökantojen keskiarvo. Huolen aihe voi olla myös se, että viranomaisen haastattelun ja asiakkaiden/esimiehen haastattelun antama kuva viranomaisen toimintakyvystä on kovin erilainen. Joko viranomaisen käyttäytymistä on todella vaikea arvioida, tilanne kotona on kärjistynyt tai viranomainen on osa laajempaa riitasysteemiä. Silloin keskiarvon sijasta voi olla pääteltävä, mistä erilaisuus johtuu ja arvioitava huoli kokonaisuutena.
3.4.6 Käyttäytyminen; ekternalisaatio- internalisaatio
Niitä käyttäytymisen osatekijöitä, jotka on jo kirjattu kohtaan ”rikos” ei oteta tässä osiossa huomioon, mutta mahdollinen töistä saatu informaatio sisällytetään arviointiin. Arviointi täytetään arviointilomakkeen kohtaan käyttäytyminen, jolla arvioidaan ulkoista käyttäytymistä (eksternalisaatiota) erotuksena sisäiseen tunne-elämään (internalisaatioon) ja siihen liittyviin kokemuksiin. Esim.: Asiakkaat ja esimies kertovat, että viranomainen ärsyyntyy pienestäkin asiasta nykyisin , heittelee työpaikalla tavaroita ympäriinsä, ja solvaa asiakkaita. Viranomainen on kertonut olevansa joskus äkkipikainen ja suuttuu, kun hänelle jäkätetään laittomista tapaamisrajoituksista tai aikarajoista, jolloin hän myös saattaa huutaa takaisin. Tämän alueen arvioinnissa esimiehen arviolla on enemmän painoarvoa kuin viranomaisen kertomalla, koska omaa käyttäytymistä tulee usein vähätelleeksi vastakohtana omista tunteista puhumiselle.
3.4.7 Päihteidenkäyttö
Osion arvioinnissa kiinnitetään päähuomio mahdollisesta päihteiden käytöstä koettuihin haittavaikutuksiin, ei päihteiden määriin tai väärinkäyttöön sinänsä. Esim.: Asiakkaat / esimiehet kertovat, että x on nukahtanut työpaikalleen muutaman kerran eikä häntä saa kiinni puhelinpäivystysaikana . He epäilevät, että viranomainen juopottelee tai käyttää rauhoittavia työpaikalla. Viranomainen kertoo ottaneensa unilääkkeitä muutaman kerran ja olleensa kerran humalassa koulutustilaisuuden iltajuhlassa. Näiden tietojen pohjalta on vaikeaa tehdä luotettavaa arvioita, koska kolmannen tahon näyttöä ei ole. Siten huoliarvio voi olla keskiarvo ilmitulleesta.
3.4.8 Tunteet
Esim.: Viranomainen on kertonut olevansa aamuisin hyvin väsynyt, eikä aina edes haluaisi nousta ylös, koska työ ei enää huvita. Asiakkaat kertovat hänen olevan laiska ja vastaavan usein epäystävällisesti tiuskimalla ja viettävän pitkiä aikoja tietokoneen äärellä. Tässä esimerkissä viranomaisen arviolle omista tuntemuksistaan tulisi antaa enemmän painoarvoa kuin asiakkaan näkemyksille, koska ulkopuolisen on hyvin vaikeaa olla selvillä ”sisäisistä ongelmista”.
4. VARO.fi- TULOSTEN TULKINTA
4.1 Reflektio
Arviointiprosessissa VARO-haastatteluista ja tietolähteiltä saatua tietoa reflektoidaan asiakkaan omaan tieto-taitopohjaan, elämänkatsomukseen ja -kokemukseen. Sukulaisuussuhteiden selvittämisessä ja henkilönimien paikantamisessa voi apuna käyttää sukukarttaa.
4.2 Ensivaikutelma
Haastattelutilanteen päätyttyä asiakkaan on hyvä tehdä muistiinpanot omasta ensivaikutelmasta, intuitioista, omista reaktioista ja havainnoista haastattelun aikana. Tämä on tärkeää, koska aina ei ole mahdollista heti haastattelun jälkeen ryhtyä varsinaiseen haastattelutilanteiden ”aukikirjoittamiseen”. Ensivaikutelmalla on olennainen merkityksensä viranomaisen kokonaistilanteen huolen arvioinnissa.
4.3 Riski- ja muistilista
Yleisesti tiedetään, että viranomaisen ammattieettisen kehityksen kannalta riskitekijöitä ovat muun muuassa liiallinen teoriapainotteisuus, psykoanalyyttiset näkemykset, konkreettisesta työstä vieraantuminen, haluttomuus käsitellä oman työskentelyn havaittuja puutteita , suojattu tausta, lapsettomuus, perheettömyys, suuri tai huonosti toimiva työyksikkö ja valvonnan puute.
Seuraavana on muistilista ensisijaisesti ratkaistavista asioista raportin yhteenvetoa laadittaessa:
Arvio siitä, ymmärsikö viranomainen kysymykset: jos ei, oliko tilanteella mahdollisesti vaikusta tähän jne. Mahdollisesti myös sekavuuden määrän arviointi, kuullun ymmärtäminen, kielitaito jne.
Onko aihetta muuhun diagnosointiin ja onko muu diagnosointi mahdollista?Onko tarpeen pyytää lääkärin/psykiatrin arviointi ? Onko välttämätöntä ryhtyä välittömiin kurinpidollisiin toimenpiteisiin?
Ovatko tukitoimenpiteet tarpeen ja mahdollista toteuttaa, realisoida?
Onko esimies/ viranomainen valmis hyväksymään tukitoimet?
Mahdollinen rikoksen ja häiriintyneisyyden/toimintakyvyn välinen yhteys. Jos viranomainen on syytettynä, olisiko työssäkäynnin jatkuminen toivottavaa/merkittävää?
Mitkä ovat vaihtoehdot erottamiselle/ vangitsemiselle? Rikoksen uusintariskin arviointi (häiriintyneisyyden perusteella), mahdollisuus ohjata sovitteluun, tulisiko kysymykseen ammatinharjoituskielto ?
4.4 Huolen vyöhykkeiden arvioinnin perus- ja indeksitaulukko
Haastattelut käydään läpi elämänalue kerrallaan ja rastitetaan ”huolijatkumo”: ei voida arvioida – ei huolta – jonkin verran huolta – erittäin paljon huolta. Kunkin tietolähteen kohdalle tulee vain yksi rasti. Jos tunnetaan epävarmuutta elämänalueen huolitasosta, on syytä rastittaa elämänalueen eri kysymykset erikseen ja lopuksi laskea, mihin kohtaan suurin osa rasteista sijoittuu. Huolitason valintaa helpottamaan on kuudelle elämänalueelle rakennettu indeksi-kysymyksiä eli voimakkaan painoarvon kysymyksiä.
Huoli-indeksin tarkoitus on objektivoida osittain henkilökohtaista tulkintavaraa sisältävää haastattelumetodia. Indeksikysymyksiksi ovat valikoituneet viranomaisen aiemmat huomautukset, asiakkaiden kanssa koetut ongelmat, tehdyt sijoitukset, mielialan vaihtelut, epätieteellisten menetelmien käyttö ja vuorovaikutushäiriöt.
Painotukset ovat tulosta menetelmän kehittämiseen liittyvistä tutkimuksista ja eri tutkimusaineistoista, joissa psykopatologia ja moniongelmaisuus korostuu etenkin rikosten uusijoilla.
4.5 VARO- Huolihampurilainen
VARO-palautteen antamisessa voi käyttää niin sanottua hampurilaismallia eli esittää ensin ne hyvät arvioinnissa havaitut asiat, kuten vahvuudet ja suojaavat tekijät, sitten huolta nostattaneet asiat ja näihin liittyvät suositukset sekä näiden päälle vielä uudelleen ne vahvuudet, joita pitää tärkeänä käyttää, jotta viranomaisen tilannetta voitaisiin parantaa. On tärkeää käyttää mahdollisimman konkreettista kieltä. Hampurilainen (vahvuudet), huolipihvi, mausteena olevat suositukset ja toimenpide-ehdotukset esitetään käyttäen sitä kieltä ja niitä ilmaisuja, joiden kautta ne arvioinnissa on tunnistettu.
Huolihampurilainen
Halkaistu sympatiasämpylä
huolipihvi
kaloriton huolilevite
kevyesti fabrikoitu huolilausunto
bing- ripaus rakkautta
bong- lusikallinen moniammatillista konsultaatiota
ding- hyppysellinen empatiaa
dong- oikeusasiamiehen puhuttelu
Varo.fi-arviointimalli on osa Viranomaisohjausunionin (VOSU) viisivuotista palvelujärjestelmän perusparannukseen pyrkivää PAM- SOKKA IRTI- projektia (Palvelujärjestelmä Avattava Muutokselle- Sosiaalityön Osaamisen Kehittämiskapasiteetti Ilon kautta Riemuun ja Tuloksellisiin Innovaatioihin) ja se on myös ehdolla Lokakuun liikkeen VPK- Vuoden Paras Käytäntö- palkinnonsaajaksi. Varo.fi- on Viranomaisohjausunioni VOSU:n vuoden 2017 kärkihanke ja mallin toteuttamiseen aiotaan anoa 800. 000 euroa kehittämis- ja juurruttamistukea Euroopan sosiaalirahastolta (ESR).
RSS Feed
