kuvakaappaus Team Jimmy Joe Meidän sakki tukee sijaissisaruksia muttei tunnista heitä nuoriksi hoivaajiksi
Perhehoitoliiton Meidän sakki- hankkeessa luodaan toimintamalli, jonka avulla vahvistetaan sijaissisaruksien ja sijoitettujen lasten välisiä sisarussuhteita. Yhteistyökumppaneina uudessa hankkeessa ovat Helsingin kaupunki, Perhehoitoyksikkö Pihlaja, Pelastakaa Lapset ry, Pesäpuu ry ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy.
On ironista, että Perhehoitoliitto on valinnut kampanjalleen nimen Meidän Sakki, joka tuo mieleen lapsia stereotyypittelevän tv-sarjan ja suomalaisten luottamien brittigurujen Arnon Bentovimin ja Tilman Furnissin masinoiman Little Rascals- päiväkotiskandaalin, jossa osa työntekijöistä sai elinkautisen tuomion pelkkien todentamattomien pedofiliaepäilyjen pohjalta.
Aihe on epäonnistuneesta nimivalinnasta huolimatta kuitenkin tärkeä. Perhehoitoliitto on oikeassa siinä, että usein sijaisperheissä sijaisvanhempien biologiset lapsetkin tarvitsisivat tukea, mutta sitä tarjotaan aktiivisesti vain sijoitetulle lapselle.Tunnollisella sijaissisaruksella voi olla raskas taakka vedettävänä, sillä sijoitettu saattaa oireilla rajusti tai kertoa sijaissisarukselleen sellaisia asioita, joita tämä on liian nuori yksin käsittelemään.
Kukaan ei välttämättä hoksaa kysellä, miten sijaissisarus voi tämän kaiken keskellä tai puhua tämän kanssa vaikeita asioita läpi.
Sijaissisarukset, eli sijaisperheen biologiset tai adoptoidut lapset, jäävät Perhehoitoliiton mukaan niin sosiaalityön kuin terveydenhuollon toiminnassa ja käytännöissä ulkopuolisiksi.
Perhehoitoliitossa valitellaan, että lait eivät tunnista sijaissisaruksien asemaa, vaikka myös he lapsina ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun ja vaikka he tukevat monella tavalla sijoitettuja lapsia.
Liitto on huolissaan siitä kuka huolehtii alati lisääntyvien huostaanottojen ja perhehoidon yleistymisen myötä kuormittuvien sijaisperheiden biologisten tai adoptoitujen lasten oikeuksien toteutumisesta.
Perhehoitoliitolta voisi kysyä, miksi se itse aiheuttaa sijaissisarusten kuormittumista lobbaamalla lisää, varhaisempia ja pysyviä huostaanottoja ja estämällä perheiden jälleenyhdistämistä hankekumppaneidensa Pelastakaa lapset ry:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa? Miksi järjestöt levittävät väärää tietoa kiintymyssuhteista ja väittämällä tutkimustiedon vastaisesti yhden vanhentuneen tutkimuksen yhteen yksittäistapaukseen (Kalland & Sinkkonen, 2001) nojautuen, että turhat kotiutukset olisivat yleinen ongelma lastensuojelussa?
Myös sijoitettujen ja sijaissisarusten välejä parantaisi parhaiten huostaanottojen lainalaisuus, ja sijoitettujen ja heidän perheidensä kunnioittava ja lainmukainen kohtelu esim. mahdollisuus yhteydenpitoon ja perheen jälleenyhdistämiseen, jota Perhehoitoliitto väittää Veikkauksen tuella edistävänsä mutta lobbaa kuitenkin samaan aikaan pysyviä huostaanottoja.
Oudolta kuulostaa myös Perhehoitoliiton väittämä, ettei sijaissisaruksilla ja sijoitetuilla olisi tarpeeksi yhteistä aikaa sijoitettujen kotilomien takia kun huostaanotot kestävät koko lapsuuden ja kotilomia ja muita tapaamisia läheisiin rajoitetaan rutiininomaisesti ja lainvastaisesti.
Perhehoitoliiton Meidän sakki- hankkeessa luodaan toimintamalli, jonka avulla vahvistetaan sijaissisaruksien ja sijoitettujen lasten välisiä sisarussuhteita. Yhteistyökumppaneina uudessa hankkeessa ovat Helsingin kaupunki, Perhehoitoyksikkö Pihlaja, Pelastakaa Lapset ry, Pesäpuu ry ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy.
On ironista, että Perhehoitoliitto on valinnut kampanjalleen nimen Meidän Sakki, joka tuo mieleen lapsia stereotyypittelevän tv-sarjan ja suomalaisten luottamien brittigurujen Arnon Bentovimin ja Tilman Furnissin masinoiman Little Rascals- päiväkotiskandaalin, jossa osa työntekijöistä sai elinkautisen tuomion pelkkien todentamattomien pedofiliaepäilyjen pohjalta.
Aihe on epäonnistuneesta nimivalinnasta huolimatta kuitenkin tärkeä. Perhehoitoliitto on oikeassa siinä, että usein sijaisperheissä sijaisvanhempien biologiset lapsetkin tarvitsisivat tukea, mutta sitä tarjotaan aktiivisesti vain sijoitetulle lapselle.Tunnollisella sijaissisaruksella voi olla raskas taakka vedettävänä, sillä sijoitettu saattaa oireilla rajusti tai kertoa sijaissisarukselleen sellaisia asioita, joita tämä on liian nuori yksin käsittelemään.
Kukaan ei välttämättä hoksaa kysellä, miten sijaissisarus voi tämän kaiken keskellä tai puhua tämän kanssa vaikeita asioita läpi.
Sijaissisarukset, eli sijaisperheen biologiset tai adoptoidut lapset, jäävät Perhehoitoliiton mukaan niin sosiaalityön kuin terveydenhuollon toiminnassa ja käytännöissä ulkopuolisiksi.
Perhehoitoliitossa valitellaan, että lait eivät tunnista sijaissisaruksien asemaa, vaikka myös he lapsina ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun ja vaikka he tukevat monella tavalla sijoitettuja lapsia.
Liitto on huolissaan siitä kuka huolehtii alati lisääntyvien huostaanottojen ja perhehoidon yleistymisen myötä kuormittuvien sijaisperheiden biologisten tai adoptoitujen lasten oikeuksien toteutumisesta.
Perhehoitoliitolta voisi kysyä, miksi se itse aiheuttaa sijaissisarusten kuormittumista lobbaamalla lisää, varhaisempia ja pysyviä huostaanottoja ja estämällä perheiden jälleenyhdistämistä hankekumppaneidensa Pelastakaa lapset ry:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa? Miksi järjestöt levittävät väärää tietoa kiintymyssuhteista ja väittämällä tutkimustiedon vastaisesti yhden vanhentuneen tutkimuksen yhteen yksittäistapaukseen (Kalland & Sinkkonen, 2001) nojautuen, että turhat kotiutukset olisivat yleinen ongelma lastensuojelussa?
Myös sijoitettujen ja sijaissisarusten välejä parantaisi parhaiten huostaanottojen lainalaisuus, ja sijoitettujen ja heidän perheidensä kunnioittava ja lainmukainen kohtelu esim. mahdollisuus yhteydenpitoon ja perheen jälleenyhdistämiseen, jota Perhehoitoliitto väittää Veikkauksen tuella edistävänsä mutta lobbaa kuitenkin samaan aikaan pysyviä huostaanottoja.
Oudolta kuulostaa myös Perhehoitoliiton väittämä, ettei sijaissisaruksilla ja sijoitetuilla olisi tarpeeksi yhteistä aikaa sijoitettujen kotilomien takia kun huostaanotot kestävät koko lapsuuden ja kotilomia ja muita tapaamisia läheisiin rajoitetaan rutiininomaisesti ja lainvastaisesti.
kuvakaappaus Pinterest Sijaisperheen nuorelta hoivaajalta puuttuu läsnäoleva isä
Perhehoitoliiton huoli nuorina hoivaajina toimivista sijaissisaruksista on aiheellinen.
Kati Hämäläinen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että sijoituksen myötä lapset eivät välttämättä saaneetkaan sijaisvanhempia vaan pelkän sijaisäidin.
Hämäläisen mukaan kadonneiden isien määrä korostui haastateltavien elämässä.
Perhehoitoon sijoitetulla lapsella saattoi olla joissain tapauksissa vain sijaisvanhempi, toisin sanoen sijaisäiti ja sijaisisän rooli lasten elämässä jäi epäselväksi.
Toisen vanhemman puuttuminen arjesta saattaa aiheuttaa sijaissisaruksille kohtuuttomia hoivavastuita sijoitetuista. Sijaisisien poissaolon ja sijaisäitien kohtuuttoman kuormituksen vuoksi aina ei ole lähellä vastuun ottavaa aikuista, vaan arki sijaisperheissä rakentuu lapsen tai nuoren avun varaan. Perhekodissa sijaissisarus voi joutua vastaamaan äitinsä kanssa kahdestaan keskimäärin viiden mutta jopa kahdeksan ( jos sisarussarja) vaikeasti oireilevan sijoitetun hoidosta.
Sijaishuollon nuorten hoivaajien taakkaa lisää lastensuojelun käytäntö käyttää neurologisten ja psykiatristen palvelujen puutetta huostaanottoperusteena ja pakata sijaisperheet täyteen erityislapsia, joiden kanssa sijaisvanhemmat eivät pärjää. Kuopiossa erityislapsi, jonka läsnäollessa tarvittiin perhekuntoutuskeskuksen mukaan paikalle aina vähintään kaksi ohjaajaa sijoitettiin perheeseen, jossa on kaksi taaperoikäistä lasta ja muita sijoitettuja. Sekä erityislapsesta, muista sijoitetuista että omista taaperoistaan huolehti sijaisäiti usein yksin ja joutuikin palauttamaan erityislapsen jo muutaman viikon kuluttua kiireellisestä sijoituksesta.
Perhehoitajan käsikirjan mukaan omaan sijaisvanhemmuuteen liittyvät tunteet saattavat olla ristiriitaisia ja hämmentäviä tai sijaisvanhempien parisuhde ajautuu perheen kokoonpanon muuttumisen myötä kriisiin. Yksi yleisimmistä sijoitusten purkautumisen syistä onkin muutokset sijaisperheiden perhesuhteissa.
Miksi 10- vuotiaan suorittama mikroaterian lämmittäminen biologisessa perheessä tulkitaan lastensuojeluilmoitusta ja sijoitusta vaativaksi, ikä- ja kehitystasoa vastaamattomaksi liialliseksi vastuuttamiseksi kotitöistä mutta hoivatyötään yksin tekevän sijaisäidin 10- vuotiaalle sijaissisarukselle antama velvoite tukea palveluja vaille jääneitä aggressiivisia ja traumatisoituneita sijoitettuja ei?
Miksi sosiaalityöntekijät ovat valmiit vetämään vähäisenkin tuen pois vuosikaudet erityislastensa kanssa kohtuullisesti pärjänneiltä vanhemmilta ja sijoittamaan lapset ylikuormitetuille ja alati vaihtuville sijaisäideille, jotka eivät pärjää sijoitettujen kanssa saamastaan monikymmenkertaisesta tuesta ja nuorten hoivaajiensa avusta huolimatta?
Jangsterit ja ALISA tunnistavat nuoria hoivaajia
STEA rahoittaa parhaillaan Jangsterit ja ALISA- hankkeita, jotka pyrkivät tunnistamaan, tavoittamaan ja tukemaan nuoria hoivaajia.
Monissa maissa jo tunnistetaan hoivatilanteissa elävät lapset ja nuoret. Ruotsissa heitä kutsutaan nimellä barn som anhöriga eli lapset omaisina. Nämä alle 18-vuotiaat huolehtivat läheisestään tavallisimmin omassa kodissaan. Yleensä he hoitavat, auttavat tai tukevat toista perheenjäsentä esim. sijoitettua. He suorittavat tehtäviä ja kantavat sellaista vastuuta, joka normaalisti kuuluisi aikuiselle ammattilaiselle. Suomessa nuoria hoivaajia on vähintään 20.000.
Perinteisesti nuoret hoivaajat ovat olleet sijoitettuja, erityisesti kasvattityttöjä, jotka hoitivat palkatta sijaisvanhempiensa omien lasten lisäksi myös karjan ja kodin. Piikomisen kielto, sijaisperheiden kasvava koko ja kuormittuminen ja yhä varhaisemmin tehdyt huostaanotot ovat muuttaneet hoivavastuita ja tuoneet hoivaajiksi myös alaikäiset sijaissisarukset.
Ruotsin lisäksi esimerkiksi Hollannissa, Englannissa, Sveitsissä ja Saksassa hoivavastuuta kantavista lapsista ja nuorista on jo tutkittua tietoa ja heille on kehitetty erilaisia tukitoimia.
”Suomessa asia on ollut pitkään piilossa, koska omaishoitajat on mielletty lähinnä ikäihmisiksi”, myöntää koordinaattori Malla Heino Omaishoitajat ja läheiset -liitosta.
Yksinäinen huolen- ja vastuunkanto perheenjäsenestä voi vaikuttaa sijaissisaruksen elämässä moneen asiaan ja näkyä esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksina tai sosiaalisten verkostojen ja kaverisuhteiden vähentymisenä. Kasvuvaiheeseen sijoittuvat vastuut ja kuormitus voivat vaikuttaa koko loppuelämään.
Kun lapsuus on uhattuna hoivavastuiden takia, tarvitaan varhaista tunnistamista, nopeaa puuttumista ja aikuisten apua. Ammattilaisapu ja tuki ovat tarpeen, kun sijaisperheessä on kroonisia sairauksia, mielenterveysongelmia, vammaisuutta, traumoja, rikollisuutta tai jokin riippuvuus.
Tieto onkin poikinut ympäri maailman toimintaa, jonka ansiosta nämä lapset ja nuoret on alettu tunnistaa haavoittuvana, tuen tarpeessa olevana erityisryhmänä.
Ministeri Annika Saarikko on esittänyt nuorten hoivaajien ongelman ratkaisuksi mm. perinteistä perhetyötä ja lastensuojelun toimenpiteitä mutta lapset tarvitsisivat myös erityistä tukea.
Perhehoitoliiton huoli nuorina hoivaajina toimivista sijaissisaruksista on aiheellinen.
Kati Hämäläinen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että sijoituksen myötä lapset eivät välttämättä saaneetkaan sijaisvanhempia vaan pelkän sijaisäidin.
Hämäläisen mukaan kadonneiden isien määrä korostui haastateltavien elämässä.
Perhehoitoon sijoitetulla lapsella saattoi olla joissain tapauksissa vain sijaisvanhempi, toisin sanoen sijaisäiti ja sijaisisän rooli lasten elämässä jäi epäselväksi.
Toisen vanhemman puuttuminen arjesta saattaa aiheuttaa sijaissisaruksille kohtuuttomia hoivavastuita sijoitetuista. Sijaisisien poissaolon ja sijaisäitien kohtuuttoman kuormituksen vuoksi aina ei ole lähellä vastuun ottavaa aikuista, vaan arki sijaisperheissä rakentuu lapsen tai nuoren avun varaan. Perhekodissa sijaissisarus voi joutua vastaamaan äitinsä kanssa kahdestaan keskimäärin viiden mutta jopa kahdeksan ( jos sisarussarja) vaikeasti oireilevan sijoitetun hoidosta.
Sijaishuollon nuorten hoivaajien taakkaa lisää lastensuojelun käytäntö käyttää neurologisten ja psykiatristen palvelujen puutetta huostaanottoperusteena ja pakata sijaisperheet täyteen erityislapsia, joiden kanssa sijaisvanhemmat eivät pärjää. Kuopiossa erityislapsi, jonka läsnäollessa tarvittiin perhekuntoutuskeskuksen mukaan paikalle aina vähintään kaksi ohjaajaa sijoitettiin perheeseen, jossa on kaksi taaperoikäistä lasta ja muita sijoitettuja. Sekä erityislapsesta, muista sijoitetuista että omista taaperoistaan huolehti sijaisäiti usein yksin ja joutuikin palauttamaan erityislapsen jo muutaman viikon kuluttua kiireellisestä sijoituksesta.
Perhehoitajan käsikirjan mukaan omaan sijaisvanhemmuuteen liittyvät tunteet saattavat olla ristiriitaisia ja hämmentäviä tai sijaisvanhempien parisuhde ajautuu perheen kokoonpanon muuttumisen myötä kriisiin. Yksi yleisimmistä sijoitusten purkautumisen syistä onkin muutokset sijaisperheiden perhesuhteissa.
Miksi 10- vuotiaan suorittama mikroaterian lämmittäminen biologisessa perheessä tulkitaan lastensuojeluilmoitusta ja sijoitusta vaativaksi, ikä- ja kehitystasoa vastaamattomaksi liialliseksi vastuuttamiseksi kotitöistä mutta hoivatyötään yksin tekevän sijaisäidin 10- vuotiaalle sijaissisarukselle antama velvoite tukea palveluja vaille jääneitä aggressiivisia ja traumatisoituneita sijoitettuja ei?
Miksi sosiaalityöntekijät ovat valmiit vetämään vähäisenkin tuen pois vuosikaudet erityislastensa kanssa kohtuullisesti pärjänneiltä vanhemmilta ja sijoittamaan lapset ylikuormitetuille ja alati vaihtuville sijaisäideille, jotka eivät pärjää sijoitettujen kanssa saamastaan monikymmenkertaisesta tuesta ja nuorten hoivaajiensa avusta huolimatta?
Jangsterit ja ALISA tunnistavat nuoria hoivaajia
STEA rahoittaa parhaillaan Jangsterit ja ALISA- hankkeita, jotka pyrkivät tunnistamaan, tavoittamaan ja tukemaan nuoria hoivaajia.
Monissa maissa jo tunnistetaan hoivatilanteissa elävät lapset ja nuoret. Ruotsissa heitä kutsutaan nimellä barn som anhöriga eli lapset omaisina. Nämä alle 18-vuotiaat huolehtivat läheisestään tavallisimmin omassa kodissaan. Yleensä he hoitavat, auttavat tai tukevat toista perheenjäsentä esim. sijoitettua. He suorittavat tehtäviä ja kantavat sellaista vastuuta, joka normaalisti kuuluisi aikuiselle ammattilaiselle. Suomessa nuoria hoivaajia on vähintään 20.000.
Perinteisesti nuoret hoivaajat ovat olleet sijoitettuja, erityisesti kasvattityttöjä, jotka hoitivat palkatta sijaisvanhempiensa omien lasten lisäksi myös karjan ja kodin. Piikomisen kielto, sijaisperheiden kasvava koko ja kuormittuminen ja yhä varhaisemmin tehdyt huostaanotot ovat muuttaneet hoivavastuita ja tuoneet hoivaajiksi myös alaikäiset sijaissisarukset.
Ruotsin lisäksi esimerkiksi Hollannissa, Englannissa, Sveitsissä ja Saksassa hoivavastuuta kantavista lapsista ja nuorista on jo tutkittua tietoa ja heille on kehitetty erilaisia tukitoimia.
”Suomessa asia on ollut pitkään piilossa, koska omaishoitajat on mielletty lähinnä ikäihmisiksi”, myöntää koordinaattori Malla Heino Omaishoitajat ja läheiset -liitosta.
Yksinäinen huolen- ja vastuunkanto perheenjäsenestä voi vaikuttaa sijaissisaruksen elämässä moneen asiaan ja näkyä esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksina tai sosiaalisten verkostojen ja kaverisuhteiden vähentymisenä. Kasvuvaiheeseen sijoittuvat vastuut ja kuormitus voivat vaikuttaa koko loppuelämään.
Kun lapsuus on uhattuna hoivavastuiden takia, tarvitaan varhaista tunnistamista, nopeaa puuttumista ja aikuisten apua. Ammattilaisapu ja tuki ovat tarpeen, kun sijaisperheessä on kroonisia sairauksia, mielenterveysongelmia, vammaisuutta, traumoja, rikollisuutta tai jokin riippuvuus.
Tieto onkin poikinut ympäri maailman toimintaa, jonka ansiosta nämä lapset ja nuoret on alettu tunnistaa haavoittuvana, tuen tarpeessa olevana erityisryhmänä.
Ministeri Annika Saarikko on esittänyt nuorten hoivaajien ongelman ratkaisuksi mm. perinteistä perhetyötä ja lastensuojelun toimenpiteitä mutta lapset tarvitsisivat myös erityistä tukea.
kuvakaappaus Mirror Viranomaiset eivät hahmota kokonaisuutta eivätkä puutu
Perhehoitoliitossa harmitellaan sitä, että viranomaiset tuskin koskaan katsovat yhdessä asuvien lasten hyvinvointia kokonaisuutena.
Oikeusasiamies Maija Sakslin on kiinnittänyt huomiota samaan ongelmaan. Hän on havainnut tarkastuksissaan, että sosiaalityöntekijät eivät edes havaitse saati raportoi puutteita sijaishuollossa (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).
Nuorina hoivaajina toimivien sijaissisarusten tunnistamista vaikeuttaa sijaisperheiden valvonnan puute, pärjäämisen pakko ja diplomaattinen koskemattomuus lastensuojelun puuttumista vastaan.
– Meillä oli kotona aika kamalaa jo silloin, kun itse olin lapsi. Vanhemmat saattoivat lähteä johonkin ja jättää meidät keskenämme viikoksi. Hoidimme lapset, ei ollut ruokaa, ja talo oli ihan kauhea. Oli sellaista todella pahaa laiminlyöntiä, muistelee Emilia lapsuuttaan nuorena hoivaajana Lapsen maailma- lehdessä.
Tilanteeseen ei koskaan puututtu. Perheen vanhemmat uskottelivat lapsille, että sosiaaliviranomaisia pitää pelätä. Kenellekään ulkopuoliselle ei saanut kertoa perheen asioita. Lapset eivät osanneet kyseenalaistaa vanhempiensa väitteitä, eivätkä näin ollen uskaltaneet puhua tai pyytää apua.
-Jossain vaiheessa vanhemmat alkoivat miettiä sijaisperheenä toimimista. Eli meidän ei ainoastaan pitänyt olla kertomatta asioita, vaan jouduttiin valehtelemaan sosiaaliviranomaisille, millaista meidän perheessä on, muistelee Emilian sisar Johanna.
Emiliasta tuntui vaikealta tehdä lastensuojeluilmoitus omista sisaruksista.
Tytöt viettivät väliaikaisessa sijoituksessa lopulta puoli vuotta ja sen jälkeen kaikesta vastustuksesta huolimatta heidät kotiutettiin.
– Tilanne oli hankala, kun oltiin sana sanaa vastaan. Sosiaalityöntekijät uskoivat vanhempia, ja tyttöjen toive päästä laitokseen nähtiin kapinana. Sekin varmasti vaikutti, kun vanhemmilla oli myös niitä sijoituslapsia, pohtii Emilia.
Leeni Ikonen kertoo kirjassaan Salassapidettävä kuinka isoäiti järkyttyi sijoitetun lapsenlapsen alkaessa nuolla häntä kaulasta ja kertoessa, että sijaisisä tekee myös niin ja nuolee häntä pyllystäkin. Kun lapsen isoäiti ja äiti ottivat yhteyttä lastensuojeluun ja kertoivat tapahtumista lastensuojelija teki yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen lapsen ja äidin välille ja perui lapsen kotilomat (Ikonen, 2013, 446).
Sijaisperheissä lapset jäävät kokemusmaailmansa kanssa hyvin yksin – kukaan ei puutu. Puuttumattomuus altistaa sijoitetut ja sijaissisarukset väkivallan ja mielenterveysongelmien syvenemiselle ja vaarantaa kaikkien sijaisperheen lasten turvallisuuden, kasvun ja kehityksen.
Seura-lehti on kiinnittänyt huomiota Lokakuun Liikkeenkin julkaisemaan tapaukseen sijaissisaruksen ja -isän yhdessä harjoittamasta sijoitetun hyväksikäytöstä.
Alaikäinen sijaisveli oli oikeuden mukaan sukupuoliyhteydessä sijoitetun lapsen kanssa useita kertoja. Veli sai lapsen ottamaan sukupuolielimen suuhunsa käskemällä tätä sulkemaan silmänsä ja väittämällä, että pyydettyjen tekojen kohteena olisi pehmolelu, tuomiossa kerrotaan. Lapsi kertoi, että tekoja tapahtui kodin lisäksi myös ulkosaunalla ja rikkinäisessä peltoautossa.
Oikeuden mukaan reilun vuoden päästä veljen hyväksikäytön alettua myös sijaisisä alkoi hyväksikäyttää 8- vuotiasta lasta nuolemalla tätä öisin. Lapsi kertoi, että tätä oli jatkunut ehkä kerran viikossa siihen saakka, kunnes hän pääsi pois sijaisperheestä.
Lapsi ei aluksi uskaltanut kertoa asioista, koska pelkäsi joutuvansa toiseen sijaisperheeseen vielä kauemmas vanhemmistaan niin, ettei näkisi vanhempiaan juuri koskaan. Kun asia tuli ilmi, oikeus uskoi lapsen loogisena, johdonmukaisena ja keskeiseltä sisällöltä muuttumattomana pysynyttä kertomusta.
Tuomioistuin katsoi pientä lasta käytetyn seksuaalisesti hyväksi törkeästi ja pitkään mutta ei kajonnut tekijöiden vapauteen. Vaikka teot olivat omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle, joka oli kokenut luottamusta sijaisisäänsä- ja veljeään kohtaan ja oli erityisen riippuvaisessa asemassa sijaisisäänsä, Keski-Suomen käräjäoikeus määräsi vain ehdollisen tuomion.
Myös Australiaa viime aikoina kuohuttaneessa sijaislapsen murhajutussa viranomaiset sulkivat silmänsä sijaisperheen ongelmilta mm. sijaissisaruksen harjoittamalta sijoitetun seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Sijaisperheen vanhemmat pyrkivät salaamaan oman poikansa harjoittaman seksuaaliväkivallan ja sijaisisän tekemän murhan.
Sijaissisarus suojelee vanhempaansa- ja sairastuu
ALISA- projektin työntekijöiden mukaan lapsi usein omalla toiminnallaan kannattelee perheen taakkaa ja salaisuuden muuria. Lapsen suojelunhalu vanhempaansa kohtaan on käsittämättömän vahva, erityisesti silloin, kun lapsen hyvinvointi on äärimmäisellä koetuksella. Kuormitukseen vastataan yli- tai alisuoriutumisella, joista jälkimmäisellä on vakavia seurauksia koulunkäyntiin.
Häpeä, henkinen kuormitus, ikään nähden kohtuuton vastuunkanto tai hoivatehtävät haastavat kaverisuhteita, harrastamista ja sosiaalista kehitystä. Kuormitus voi purkautua jälkikäteen – uupumus, burnoutit ja terapia ovat arkipäivää monille aikuiseksi varttuneille nuorille hoivaajille.
Näiden lasten oikea-aikainen ja riittävä tuki auttavat vähentämään negatiivisia vaikutuksia. Tällä hetkellä tuen saamisen esteenä on se, ettei näitä lapsia ja nuoria tunnisteta. Puuttuu tieto, yhteinen käsite ja ymmärrys ilmiöstä ja sen laajuudesta. Asiaan puuttumista haastavat myös kulttuuriset seikat – meillä on totuttu olemaan puuttumatta naapurin- varsinkaan good williä nauttivan sijaisperheen asioihin.
Tutkimusten mukaan kaikissa länsimaissa 2–8 prosenttia alaikäisistä on nuoria hoivaajia. Suomessa se vähimmillään tarkoittaa 20 000 lasta. Todennäköisesti luku on huomattavasti suurempi. Kyse on merkittävästä ongelmasta, joka lakaistaan maton alle.
ALISA- projektilaiset toivovat Suomen hallitukselta, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta ja ammattilaisilta sekä läheisiltä valveutuneisuutta ja rohkeutta puuttua ja luoda edellytyksiä ja keinoja tukea nuoria hoivaajia ( TS, 25.6.2018).
Mikäli tiedät sijoitettujen nuorena hoivaajana toimivan sijaissisaruksen, hänestä tulee ilmoittaa eteenpäin, jotta hän saa tarvitsemansa avun. Varhainen tuki voi toteutua vain riskien tunnistamisen kautta. Myös sijaissisarukset ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun!
#Meidän sakki #Perhehoitoliitto #Pelastakaa Lapset #MLL #Pesäpuu #Nuoret hoivaajat #Alisa-projekti #Perhehoitoyksikkö Pihjala #Perhehoitokumppanit Suomessa -PKS #lastensuojeluilmoitus #Little Rascals #STEA #Annika Saarikko
#äänilapselle @AaniLapselle
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitetut-kohtaavat-enemman-vakivaltaa-kuin-vanhempansa-kanssa-asuvat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tue
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuolto-ei-takaa-kokemusta-pysyvasta-kodista-tai-perheesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/edunvalvontaa-tuusulassa-puolueetonta-vai-ei
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-toipua-palvelujarjestelman-vakivallasta
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/nykylastensuojelussa-lapsen-kuuleminen-on-mahdotonta
Perhehoitoliitossa harmitellaan sitä, että viranomaiset tuskin koskaan katsovat yhdessä asuvien lasten hyvinvointia kokonaisuutena.
Oikeusasiamies Maija Sakslin on kiinnittänyt huomiota samaan ongelmaan. Hän on havainnut tarkastuksissaan, että sosiaalityöntekijät eivät edes havaitse saati raportoi puutteita sijaishuollossa (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).
Nuorina hoivaajina toimivien sijaissisarusten tunnistamista vaikeuttaa sijaisperheiden valvonnan puute, pärjäämisen pakko ja diplomaattinen koskemattomuus lastensuojelun puuttumista vastaan.
– Meillä oli kotona aika kamalaa jo silloin, kun itse olin lapsi. Vanhemmat saattoivat lähteä johonkin ja jättää meidät keskenämme viikoksi. Hoidimme lapset, ei ollut ruokaa, ja talo oli ihan kauhea. Oli sellaista todella pahaa laiminlyöntiä, muistelee Emilia lapsuuttaan nuorena hoivaajana Lapsen maailma- lehdessä.
Tilanteeseen ei koskaan puututtu. Perheen vanhemmat uskottelivat lapsille, että sosiaaliviranomaisia pitää pelätä. Kenellekään ulkopuoliselle ei saanut kertoa perheen asioita. Lapset eivät osanneet kyseenalaistaa vanhempiensa väitteitä, eivätkä näin ollen uskaltaneet puhua tai pyytää apua.
-Jossain vaiheessa vanhemmat alkoivat miettiä sijaisperheenä toimimista. Eli meidän ei ainoastaan pitänyt olla kertomatta asioita, vaan jouduttiin valehtelemaan sosiaaliviranomaisille, millaista meidän perheessä on, muistelee Emilian sisar Johanna.
Emiliasta tuntui vaikealta tehdä lastensuojeluilmoitus omista sisaruksista.
Tytöt viettivät väliaikaisessa sijoituksessa lopulta puoli vuotta ja sen jälkeen kaikesta vastustuksesta huolimatta heidät kotiutettiin.
– Tilanne oli hankala, kun oltiin sana sanaa vastaan. Sosiaalityöntekijät uskoivat vanhempia, ja tyttöjen toive päästä laitokseen nähtiin kapinana. Sekin varmasti vaikutti, kun vanhemmilla oli myös niitä sijoituslapsia, pohtii Emilia.
Leeni Ikonen kertoo kirjassaan Salassapidettävä kuinka isoäiti järkyttyi sijoitetun lapsenlapsen alkaessa nuolla häntä kaulasta ja kertoessa, että sijaisisä tekee myös niin ja nuolee häntä pyllystäkin. Kun lapsen isoäiti ja äiti ottivat yhteyttä lastensuojeluun ja kertoivat tapahtumista lastensuojelija teki yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen lapsen ja äidin välille ja perui lapsen kotilomat (Ikonen, 2013, 446).
Sijaisperheissä lapset jäävät kokemusmaailmansa kanssa hyvin yksin – kukaan ei puutu. Puuttumattomuus altistaa sijoitetut ja sijaissisarukset väkivallan ja mielenterveysongelmien syvenemiselle ja vaarantaa kaikkien sijaisperheen lasten turvallisuuden, kasvun ja kehityksen.
Seura-lehti on kiinnittänyt huomiota Lokakuun Liikkeenkin julkaisemaan tapaukseen sijaissisaruksen ja -isän yhdessä harjoittamasta sijoitetun hyväksikäytöstä.
Alaikäinen sijaisveli oli oikeuden mukaan sukupuoliyhteydessä sijoitetun lapsen kanssa useita kertoja. Veli sai lapsen ottamaan sukupuolielimen suuhunsa käskemällä tätä sulkemaan silmänsä ja väittämällä, että pyydettyjen tekojen kohteena olisi pehmolelu, tuomiossa kerrotaan. Lapsi kertoi, että tekoja tapahtui kodin lisäksi myös ulkosaunalla ja rikkinäisessä peltoautossa.
Oikeuden mukaan reilun vuoden päästä veljen hyväksikäytön alettua myös sijaisisä alkoi hyväksikäyttää 8- vuotiasta lasta nuolemalla tätä öisin. Lapsi kertoi, että tätä oli jatkunut ehkä kerran viikossa siihen saakka, kunnes hän pääsi pois sijaisperheestä.
Lapsi ei aluksi uskaltanut kertoa asioista, koska pelkäsi joutuvansa toiseen sijaisperheeseen vielä kauemmas vanhemmistaan niin, ettei näkisi vanhempiaan juuri koskaan. Kun asia tuli ilmi, oikeus uskoi lapsen loogisena, johdonmukaisena ja keskeiseltä sisällöltä muuttumattomana pysynyttä kertomusta.
Tuomioistuin katsoi pientä lasta käytetyn seksuaalisesti hyväksi törkeästi ja pitkään mutta ei kajonnut tekijöiden vapauteen. Vaikka teot olivat omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle, joka oli kokenut luottamusta sijaisisäänsä- ja veljeään kohtaan ja oli erityisen riippuvaisessa asemassa sijaisisäänsä, Keski-Suomen käräjäoikeus määräsi vain ehdollisen tuomion.
Myös Australiaa viime aikoina kuohuttaneessa sijaislapsen murhajutussa viranomaiset sulkivat silmänsä sijaisperheen ongelmilta mm. sijaissisaruksen harjoittamalta sijoitetun seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Sijaisperheen vanhemmat pyrkivät salaamaan oman poikansa harjoittaman seksuaaliväkivallan ja sijaisisän tekemän murhan.
Sijaissisarus suojelee vanhempaansa- ja sairastuu
ALISA- projektin työntekijöiden mukaan lapsi usein omalla toiminnallaan kannattelee perheen taakkaa ja salaisuuden muuria. Lapsen suojelunhalu vanhempaansa kohtaan on käsittämättömän vahva, erityisesti silloin, kun lapsen hyvinvointi on äärimmäisellä koetuksella. Kuormitukseen vastataan yli- tai alisuoriutumisella, joista jälkimmäisellä on vakavia seurauksia koulunkäyntiin.
Häpeä, henkinen kuormitus, ikään nähden kohtuuton vastuunkanto tai hoivatehtävät haastavat kaverisuhteita, harrastamista ja sosiaalista kehitystä. Kuormitus voi purkautua jälkikäteen – uupumus, burnoutit ja terapia ovat arkipäivää monille aikuiseksi varttuneille nuorille hoivaajille.
Näiden lasten oikea-aikainen ja riittävä tuki auttavat vähentämään negatiivisia vaikutuksia. Tällä hetkellä tuen saamisen esteenä on se, ettei näitä lapsia ja nuoria tunnisteta. Puuttuu tieto, yhteinen käsite ja ymmärrys ilmiöstä ja sen laajuudesta. Asiaan puuttumista haastavat myös kulttuuriset seikat – meillä on totuttu olemaan puuttumatta naapurin- varsinkaan good williä nauttivan sijaisperheen asioihin.
Tutkimusten mukaan kaikissa länsimaissa 2–8 prosenttia alaikäisistä on nuoria hoivaajia. Suomessa se vähimmillään tarkoittaa 20 000 lasta. Todennäköisesti luku on huomattavasti suurempi. Kyse on merkittävästä ongelmasta, joka lakaistaan maton alle.
ALISA- projektilaiset toivovat Suomen hallitukselta, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta ja ammattilaisilta sekä läheisiltä valveutuneisuutta ja rohkeutta puuttua ja luoda edellytyksiä ja keinoja tukea nuoria hoivaajia ( TS, 25.6.2018).
Mikäli tiedät sijoitettujen nuorena hoivaajana toimivan sijaissisaruksen, hänestä tulee ilmoittaa eteenpäin, jotta hän saa tarvitsemansa avun. Varhainen tuki voi toteutua vain riskien tunnistamisen kautta. Myös sijaissisarukset ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun!
#Meidän sakki #Perhehoitoliitto #Pelastakaa Lapset #MLL #Pesäpuu #Nuoret hoivaajat #Alisa-projekti #Perhehoitoyksikkö Pihjala #Perhehoitokumppanit Suomessa -PKS #lastensuojeluilmoitus #Little Rascals #STEA #Annika Saarikko
#äänilapselle @AaniLapselle
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitetut-kohtaavat-enemman-vakivaltaa-kuin-vanhempansa-kanssa-asuvat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tue
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuolto-ei-takaa-kokemusta-pysyvasta-kodista-tai-perheesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/edunvalvontaa-tuusulassa-puolueetonta-vai-ei
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-toipua-palvelujarjestelman-vakivallasta
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/nykylastensuojelussa-lapsen-kuuleminen-on-mahdotonta
RSS Feed
