Paternalismilla tarkoitetaan yksilön valintoihin puuttumista hänen oman tahtonsa ylitse mutta hänen parastaan tarkoittaen. Paternalismi eli holhoaminen on toimintamalli, joka pyrkii ehkäisemään muita tekemästä vahinkoa itselleen käyttäen voimakeinoja tai rankaisuja.
Talentian sosiaalialan ammattilaisen eettisissä ohjeissa (2005) todetaan, että sosiaalityöntekijän tulee ”omista arvoistaan ja elämänvalinnoistaan riippumatta kunnioittaa ja edistää jokaisen ihmisen oikeutta tehdä omat valintansa ja päätöksensä edellyttäen, että ne eivät uhkaa muiden oikeuksia ja oikeutettuja etuja.”
Mikään toimi ei tuota hedelmää ulkoapäin annettuna
Ulkoapäin annettu tuki ei kuitenkaan aina tuota toivottuja tuloksia. Lastensuojelun työskentelyn tavoitteet ovat usein epämääräisiä ja abstraktien ilmaisujen käsitteiden takana. Avohuollon pääasiallinen tukimuoto on työskentely sosiaalityöntekijän kanssa. (Jokinen 2014, 50)
Onnistuneilla lastensuojelun edistämistoimilla voidaan vahvistaa lapsen ja lapsen vanhemman voimavaroja ja tuottaa parempaa elämänlaatua.
Talentian sosiaalialan ammattilaisen eettisissä ohjeissa (2005) todetaan, että sosiaalityöntekijän tulee ”omista arvoistaan ja elämänvalinnoistaan riippumatta kunnioittaa ja edistää jokaisen ihmisen oikeutta tehdä omat valintansa ja päätöksensä edellyttäen, että ne eivät uhkaa muiden oikeuksia ja oikeutettuja etuja.”
Mikään toimi ei tuota hedelmää ulkoapäin annettuna
Ulkoapäin annettu tuki ei kuitenkaan aina tuota toivottuja tuloksia. Lastensuojelun työskentelyn tavoitteet ovat usein epämääräisiä ja abstraktien ilmaisujen käsitteiden takana. Avohuollon pääasiallinen tukimuoto on työskentely sosiaalityöntekijän kanssa. (Jokinen 2014, 50)
Onnistuneilla lastensuojelun edistämistoimilla voidaan vahvistaa lapsen ja lapsen vanhemman voimavaroja ja tuottaa parempaa elämänlaatua.
 Huostaanottojen taustat: syitä haetaan joko nuoruudesta tai vanhemmuudesta Huostaanottojen taustalla on paljon ongelmia palveluiden toimivuudessa, mutta tutkijat hakevat syyt huostaanottoihin vanhemmista. Erityisesti viime vuosina nuorten huostaanottojen raju lisäys on perusteltu nuorten rajattomalla käyttäytymisellä. Huostaanotot tehdään tutkijoiden mielestä liian myöhään. Sosiaalityöntekijä voi ajatella, että lapsen etu toteutuu asiantuntijoiden arvioiden perusteella. Tutkijat ovat kiinnostuneet arvioimaan huostaanottojen perustelut lähestulkoon aina sosiaalityöntekijän näkökulmasta. | Virtasen gradu kysyy, ei vastaa Anu Virtasen pro gradu -tutkielmassa: SYYTTÄ SUOTTA VAI LIIAN MYÖHÄÄN? on haluttu pysäyttää huostaanottoja kritisoivia ulkopuolisia pohtimaan huostaanottojen taustoja. Tutkijan mielestä 1) huostaanottojen syyt ovat mediassa kyseenalaistettu 2) huostaanottoihin ei ryhdytä vähäisin perustein 3) huostaanotoilla korjataan vuosien takaisia ongelmia ja uhkia 4) huostaanottoja on perusteltu useammalla syyllä, jotka useimmiten liittyvät vanhemmuuden ongelmiin.  |
Tutkijan mukaan keskusteluissa on jopa esitetty väitteitä siitä, että väärin tehty makaronilaatikko voi johtaa lapsen huostaanottoon.
Kuitenkin; mikäli vanhemmuuden arvioinnissa kirjataan em. mainitun asian oleellisen tärkeänä asiana, voidaan kysyä: mitä sillä tiedolla on tekemistä vanhemman kykyyn kasvattaa ja hoitaa lastaan?
Tutkijan mukaan on kuitenkin selvää, että perusteltaessa huostaanottoja vanhemmuuteen liittyvillä ongelmilla, arvostellaan samalla lapsen vanhempien henkilökohtaisia kykyjä vastata lapsensa tarpeisiin.
Huostaanottojen ja niiden taustoja ei Anu Virtasen tutkimuksessa tarkasteltu lapsikohtaisesti, vaan lukumääriä, ikää ja huostaanottojen syitä, jotka esitettiin taulukkomuodossa.
Haluttiin myös tutkia lasten sijoitushistoriaa, vaikka aineiston perusteella ei ollut tilastoitu ajallisia yhteyksiä aikaisemmista sijoituksista tai niiden yhteydestä huostaanottoon eikä ollut tietoja sijoituspaikoista.
Sosiaalityöntekijät tietävät, miten lasten tilanteet ovat johtaneet huostaanottoihin ja ovat kenties uskoneet parempaan tulevaisuuteen ja muutokseen.
Järjestelmä ei tunnista virhettään
Virheellistä huostaanottoa ei järjestelmä tunnista. Laki on kaikille sama, mutta tulkinnat vaihtelevat.
Lastensuojelu tekee useimmiten hyvää ja tärkeätä työtä, mutta hyvän tekeminen ei aina näytä toteutuvan. Rajanveto pakkoauttamisen ja hyvän tekemisen välillä on vaikea hahmottaa, ja harvemmin puuttumisen syynä on hyvinvoinnin lisääminen.
Tutkija Anu Virtasen tutkielman johtopäätöksestä on herännyt kysymys siitä, onko huostaanottoja pitkitetty liikaa ja samalla horjutettu lasten pysyvyyden tunnetta monilla kodin ulkopuolisilla sijoituksilla.
Aineisto ei anna vastausta sille, ovatko mahdolliset avohuollon sijoitukset tai kiireelliset sijoitukset olleet juuri ennen huostaanottoa vai jo hyvissä ajoin ennen sitä.
Tutkimuksessa ei myöskään tuotu esille mahdollisia positiivisia muutoksia lasten hyvinvoinnissa.
Puolueettomia tutkimuksia joka ei perustuisi sisäpiiritietoihin, ei löydy
Toimittaja/kirjailija Maria Syvälän mielestä tutkimuksen lähtökohta pitäisi perustua puolueettomuuteen, joka ei perustu sisäpiiritietoihin. Perinteisesti tutkijat ovat lukeneet huostaanottohakemuksia ja perustaneet tietonsa olettamukselle, että sosiaalityöntekijöiden kirjaukset täyttäisivät poikkeuksetta dokumentoinnille asetetut vaatimukset. Asiakirjojen käsitetään olevan siis lähtökohtaisesti faktapohjaisia, tarkkoja, selkeitä ja asiasisällöltään tarkasteltuja.
Varatuomari Leeni Ikosen mielestä lastensuojelun asiakirjat eivät täytä virkamiehelle asetettuja objektiivisuusvaatimuksia.
Onko huostaanottoihin ryhdytty syyttä suotta?
Anu Virtasen tutkimusmateriaalista ei voi selvittää tehtiinkö huostaanotot liian myöhään.
Tutkijan mielestä kuitenkin näyttää siltä, ettei huostaanottoihin ryhdytä vähäisin perustein, mutta tutkija huomauttaa, että ”huostaanoton tarvetta aiheuttavana tekijänä, vanhemmuuden ongelma on kuitenkin niin laaja käsite, ettei kovin tarkkoja johtopäätöksiä siitä voida tehdä.”
Aineiston valossa ei myöskään etsitty vastausta siihen, olivatko avohuollon tukitoimet olleet sopivia ja tarkoituksenmukaisia.
Hän esittää kysymyksen huostassa olleille lapsille.
☞ GRADUT SYYNISSÄ II: Hoidolliset huostaanotot – hyvinvointiholhousta?
☞ GRADUT SYYNISSÄ I: KUN MIELIPITEESTÄ TULI GRADU
☞ Sosiaalityön tutkimus tarvitsee huostaanottoa
☞ Miksi asiantuntija asettuu vallan väärinkäyttäjän puolelle?
☞ Vastavuoroisuus sosiaalityössä
☞ Anonymous tutkii lastensuojelun laittomuuksia - liity mukaan!
☞ Moniongelmaisia perheitä vai ongelmiin keskittyviä viranomaisia?
☞ Koulukiusaamisesta yhteisölliseen huoltokiusaamiseen
☞ Lastensuojelu myönteisessä muutoksessa
☞ Miten toipua palvelujärjestelmän väkivallasta?
☞ Mielivaltainen oikeusjärjestelmä tuomitsee 4-vuotiaan elinkautiseen rikoksista, jotka hän on toteuttanut vuoden ikäisenä
☞ Vihapuhe ja -käytännöt tutkittava puolueettomasti
☞ Sosiaalihuoltolain henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuden esteet
Kuitenkin; mikäli vanhemmuuden arvioinnissa kirjataan em. mainitun asian oleellisen tärkeänä asiana, voidaan kysyä: mitä sillä tiedolla on tekemistä vanhemman kykyyn kasvattaa ja hoitaa lastaan?
Tutkijan mukaan on kuitenkin selvää, että perusteltaessa huostaanottoja vanhemmuuteen liittyvillä ongelmilla, arvostellaan samalla lapsen vanhempien henkilökohtaisia kykyjä vastata lapsensa tarpeisiin.
Huostaanottojen ja niiden taustoja ei Anu Virtasen tutkimuksessa tarkasteltu lapsikohtaisesti, vaan lukumääriä, ikää ja huostaanottojen syitä, jotka esitettiin taulukkomuodossa.
Haluttiin myös tutkia lasten sijoitushistoriaa, vaikka aineiston perusteella ei ollut tilastoitu ajallisia yhteyksiä aikaisemmista sijoituksista tai niiden yhteydestä huostaanottoon eikä ollut tietoja sijoituspaikoista.
Sosiaalityöntekijät tietävät, miten lasten tilanteet ovat johtaneet huostaanottoihin ja ovat kenties uskoneet parempaan tulevaisuuteen ja muutokseen.
Järjestelmä ei tunnista virhettään
Virheellistä huostaanottoa ei järjestelmä tunnista. Laki on kaikille sama, mutta tulkinnat vaihtelevat.
Lastensuojelu tekee useimmiten hyvää ja tärkeätä työtä, mutta hyvän tekeminen ei aina näytä toteutuvan. Rajanveto pakkoauttamisen ja hyvän tekemisen välillä on vaikea hahmottaa, ja harvemmin puuttumisen syynä on hyvinvoinnin lisääminen.
Tutkija Anu Virtasen tutkielman johtopäätöksestä on herännyt kysymys siitä, onko huostaanottoja pitkitetty liikaa ja samalla horjutettu lasten pysyvyyden tunnetta monilla kodin ulkopuolisilla sijoituksilla.
Aineisto ei anna vastausta sille, ovatko mahdolliset avohuollon sijoitukset tai kiireelliset sijoitukset olleet juuri ennen huostaanottoa vai jo hyvissä ajoin ennen sitä.
Tutkimuksessa ei myöskään tuotu esille mahdollisia positiivisia muutoksia lasten hyvinvoinnissa.
Puolueettomia tutkimuksia joka ei perustuisi sisäpiiritietoihin, ei löydy
Toimittaja/kirjailija Maria Syvälän mielestä tutkimuksen lähtökohta pitäisi perustua puolueettomuuteen, joka ei perustu sisäpiiritietoihin. Perinteisesti tutkijat ovat lukeneet huostaanottohakemuksia ja perustaneet tietonsa olettamukselle, että sosiaalityöntekijöiden kirjaukset täyttäisivät poikkeuksetta dokumentoinnille asetetut vaatimukset. Asiakirjojen käsitetään olevan siis lähtökohtaisesti faktapohjaisia, tarkkoja, selkeitä ja asiasisällöltään tarkasteltuja.
Varatuomari Leeni Ikosen mielestä lastensuojelun asiakirjat eivät täytä virkamiehelle asetettuja objektiivisuusvaatimuksia.
Onko huostaanottoihin ryhdytty syyttä suotta?
Anu Virtasen tutkimusmateriaalista ei voi selvittää tehtiinkö huostaanotot liian myöhään.
Tutkijan mielestä kuitenkin näyttää siltä, ettei huostaanottoihin ryhdytä vähäisin perustein, mutta tutkija huomauttaa, että ”huostaanoton tarvetta aiheuttavana tekijänä, vanhemmuuden ongelma on kuitenkin niin laaja käsite, ettei kovin tarkkoja johtopäätöksiä siitä voida tehdä.”
Aineiston valossa ei myöskään etsitty vastausta siihen, olivatko avohuollon tukitoimet olleet sopivia ja tarkoituksenmukaisia.
Hän esittää kysymyksen huostassa olleille lapsille.
☞ GRADUT SYYNISSÄ II: Hoidolliset huostaanotot – hyvinvointiholhousta?
☞ GRADUT SYYNISSÄ I: KUN MIELIPITEESTÄ TULI GRADU
☞ Sosiaalityön tutkimus tarvitsee huostaanottoa
☞ Miksi asiantuntija asettuu vallan väärinkäyttäjän puolelle?
☞ Vastavuoroisuus sosiaalityössä
☞ Anonymous tutkii lastensuojelun laittomuuksia - liity mukaan!
☞ Moniongelmaisia perheitä vai ongelmiin keskittyviä viranomaisia?
☞ Koulukiusaamisesta yhteisölliseen huoltokiusaamiseen
☞ Lastensuojelu myönteisessä muutoksessa
☞ Miten toipua palvelujärjestelmän väkivallasta?
☞ Mielivaltainen oikeusjärjestelmä tuomitsee 4-vuotiaan elinkautiseen rikoksista, jotka hän on toteuttanut vuoden ikäisenä
☞ Vihapuhe ja -käytännöt tutkittava puolueettomasti
☞ Sosiaalihuoltolain henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuden esteet
RSS Feed
