Perussuomalaisten järjestämässä keskustelutilaisuudessa olivat mukana kansanedustaja Tiina Elovaara,
varatuomari Leeni Ikonen, lastensuojelutyöntekijä Mukhtar Abib ja dosentti, sosiaali-ja terveysministeriön
neuvotteleva virkamies Riitta Burrell, haastattelijanaan kirjailija-toimittaja Maria Syvälä.
Keskustelua käytiin mm. siitä, että ensisijaisesti on panostettava ennaltaehkäisevään tukeen raskaiden
korjaavien toimenpiteiden sijaan, lasten sijoitusten tulee olla mahdollisimman lyhytaikaisia ja perheen
jälleenyhdistämiseen pitää satsata.
Asiakaslähtöisyyden tulee olla lastensuojelutyön keskiössä ja lastensuojelun asiakkaat ottaa aktiivisesti mukaan lastensuojelun kehittämiseen. Asiakkaan kohtaaminen on kaiken auttamisen ytimessä: lasta tulee kuulla lapsen edun mukaisesti.
KOHTI LUOTETTAVAA SUOJELUVALTAA JA VARHAISTA TUKEA Vuosikymmeniä jatkunut lastensuojelukeskustelu kertoo siitä, ettei lastensuojelun laaja suojeluvalta välttämättä nauti kansalaisten luottamusta. Lastensuojelutyössä toimivien asenteita tulee tarkastella ja tunnistaa vääränlaiset työtavat. Vain "pimeyden" tunnistaminen voi johtaa pysyvään muutokseen. Lapsen siirtäminen pois omasta kodistaan tulisi olla aivan viimesijainen keino, koska sillä aiheutetaan usein lapsen ja koko perheen syrjäytymistä. Maahanmuuttajalasten kohdalla kulttuurisia asioita ei huomioida riittävästi. Lastensuojelutyöntekijänä toiminut Mukhtar Abib arvioikin, että valtaosa maahanmuuttajalasten ja myös kantasuomalaisten lasten huostaanotoista on turhia. Tulevaisuus näyttää toiveikkaalta. Varhaisesta puuttumisesta siirrytään nyt kohti varhaista tukea, joka on hallituksen LAPE-kärkihankkeen punainen lanka: perheiden oikea-aikainen tuki. | |
Kärkihankkeen kirjaamat tavoitteet merkitsevät syviä rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia
lastensuojelutyöhön. Kärkihankkeen korostama hallinnonalojen ylittävä yhteistyö voi synnyttää
muutosvastarintaa, koska se edellyttää täysin uusien työtapojen omaksumista.
Hankkeen onnistuminen edellyttää aivan uudenlaista, avointa ja tasa-arvoista yhteistyötä myös asiakkaan kanssa. Tässä yhteistyössä epäkohtia esille nostavaa tahoa ei koeta uhkana omalle työlle, vaan epäkohdat pyritään poistamaan tehokkaasti.
Kärkihankkeeseen on kirjattu asiakasnäkökulma, toimenpiteiden lapsivaikutusten arviointi ja yhteistyö eri
tahojen välillä.
Voimassa oleva lastensuojelulaki kuitenkin oikeuttaa ja velvoittaa sosiaalityöntekijän määrittelemään asiakkaan tuen tarpeen.
Kärkihankkeen tavoitteet ja lastensuojelulaki ovat siis ristiriidassa keskenään. Kärkihankeen aikataulu
huomioiden pikaiset lakimuutokset ovat välttämättömiä.
Palvelujen ja tukitoimien järjestäminen palvelua käyttävän tahon tarpeiden mukaan tuo kustannussäästöjä, koska tällöin turhat ja vanhanaikaiset työmenetelmät jäävät pois käytöstä. Nykyaikaiset työkalupakit luodaan
kokemusasiantuntijoiden tietotaitoa hyödyntäen etsien vaihtoehtoiset keinot kodin ulkopuolelle sijoituksille.
Perheen jälleenyhdistämiset käynnistyvät.
Suomalainen lastensuojelutyö on matkalla kohti ihmisoikeussopimusten velvoitetta: Perhe on yhteiskunnan
perusyksikkö ja sitä tulee tukea.
Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja
☞ Miten toipua palvelujärjestelmän väkivallasta?
☞ Mielivaltainen oikeusjärjestelmä tuomitsee 4-vuotiaan elinkautiseen rikoksista, jotka hän on toteuttanut vuoden ikäisenä
☞ Vihapuhe ja -käytännöt tutkittava puolueettomasti
☞ Sosiaalihuoltolain henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuden esteet
☞ Turkulaisia vanhuksia pahoinpideltiin vuosia- kerro tietosi!
☞ Vihapuhe sosiaalityössä
☞ Mitä vihapuhe on?
☞ Muutos on alkanut lastensuojelussa
☞ Tekorikos vai tekemällä tehty rikosprosessi?
☞ Työttömän oikeusturva heikko
☞ Puhejudoa epäkohtien korjaamisen sijaan
☞ Kantelupäätös mm. Jupiterin asiaan
☞ Hyvä Outi Harju-Koskelin