Huostaanotot katkaisevat usein nuorten lähisuhteiden, koulutusurien ja terveydenhoidon lisäksi myös kuntoilumahdollisuudet.
Perhekodit ja lastensuojelulaitokset ovat usein totaalisia yhteisöjä, joissa esiintyy yrityksiä murtaa asukkien minuus ja laittomia yhteydenpidon, liikkumisen ja harrastamisen rajoituksia ilman perusteita ja valituskelpoisia päätöksiä.
Nyt totaalisissa laitoksissa eläville on kehitetty ilmainen ja tehokas kunto- ohjelma; convict conditioning.
Hyvä fyysinen kunto on paras suoja myös henkistä ja kemiallista väkivaltaa ja oman identiteetin riisto- ja murskausyrityksiä vastaan!
Sosiologi Erving Goffmanin mukaan seuraavat piirteet ovat ominaisia totaalisille yhteisöille, vaikka ne eivät välttämättä esiinny kaikissa tapauksissa samanaikaisesti:
- Totaaliset yhteisöt on eristetty ulkomaailmasta luonnonestein tai muurein.
- Asukkien yhteydet ulkomaailmaan ovat vähäiset.
- Henkilökunnan ja asukkien välillä vallitsee tiukka kahtiajako.
- Työ, vapaa-ajan vietto ja nukkuminen tapahtuvat kaikki samassa paikassa ja saman auktoriteetin silmälläpidon alaisina.
- Kaikki asukkien toiminnot tapahtuvat muiden samanarvoisten asukkien seurassa.
- Perhe-elämää ei ole.
- Vuorokausi on tarkoin jaoteltu ennalta määrätyn ohjelman mukaan.
- Asukkien elämää sitovat lukuisat yksityiskohtaiset säännöt, joita tuetaan rangaistuksin.
Totaaliset laitokset riisuvat asukeiltaan ihmisarvon viemällä mahdollisuudet määritellä ja tukea omaa identiteettiään esimerkiksi pukeutumisella tai muulla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Asukilta puuttuu yksityisyys, se näyttämön takapuoli, jossa hän voisi rentoutua ja ottaa etäisyyttä rooliinsa: asukki on asetettu jatkuvaan näkyvillä oloon ja roolinsa puolesta "totaaliseen identiteettiin".
Asukkien ja henkilökunnan maailmat pidetään tiukasti erillään toisistaan, ja asukki joutuu kuin uuden kulttuurin piiriin. Hänen täytyy luopua siviilielämänsä monista rooleista ja sopeutua yhteen ainoaan, asukin rooliin. Häneltä takavarikoidaan omaisuutta johon investoidaan minuutta sekä viedään yksityisyyden suoja ja ja mahdollisuus
seksuaalisiin kontakteihin. Asukkeja nöyryytetään epäkunnioittavalla puhetavalla ja murtamalla yksilön suoja ympäristöään vastaan.
Totaalisissa laitoksissa on usein hyvin kehittyneet etuoikeus- ja nöyryytysjärjestelmät, ja siviiliin pääsy on kytketty näihin. Kaikki asukkaiden henkilökunnalle esittämät asiat leimataan helposti turhaksi valitukseksi. Toisaalta ammattitaitoinen henkilökuntakaan ei voi harjoittaa kutsumustaan, hekin ovat järjestelmän "panttivankeja" . "Heidän on pakotettava asukit kuuliaisuuteen ja samalla annettava se vaikutelma, että he pitävät kiinni humaaneista normeista ja toteuttavat laitoksen rationaalisia päämääriä." Kirjoittaessaan henkilökunnan työstä Goffman puhuu asukeista "ihmismateriaalina", ja vertailee tämän käsittelyä elottoman materiaalin käsittelyyn ( Honkala, 2010, 22).
Totaalisten yhteisöjen laitostavan vaikutuksen Goffman näkee seurauksena sääntöjen ja roolien oppimisesta.
Moraalinen ura on tietoisuutta mistä tahansa stigmasta ("poltinmerkistä", joista mielisairaus on yksi esimerkki) ja sen omaa elämää ohjaavasta vaikutuksesta. Näillä ihmisillä ei ole mahdollisuuksia itsestä välittyvän vaikutelman hallintaan - toisin sanoen meidän muiden käytettävissä olevia keinoja minän esittämiseen.
Totaalisia yhteisöjä voikin pitää riskinä niin fyysiselle, sosiaaliselle kuin psyykkiselle hyvinvoinnille.
Miten selvitä järjissään totaalisessa yhteisössä?
Nuorten Ystävät ry:n laitokseen väärin perustein vangittu Krista kertoo:
"Perhekodissa olin etupäässä yksin. Sosiaalityöntekijäni antoivat minun käydä kotona vain kaksi kertaa kuussa. Aikaisemmin olin harrastanut miekkailua kolmesti viikossa. Olin myös osallistunut kilpailuihin.
Sitten perhekodin johtaja ilmoitti äkkiä, että sosiaalityöntekijäni olivat päättäneet kieltää minulta miekkailun ja töissä käymisen. En saanut perusteluja, miksi.
Krista toteaa säilyttäneensä mielenterveytensä mielivaltaisissa oloissa kieltäytymällä alistumasta. Tyttö kieltäytyi syömästä hänelle määrättyä vahvaa psykoosilääkettä, piti yhteyttä lastensuojelun kieltämään kriittiseen terapeuttiin ja kertoi koulun terveydenhoitajalle kohtelustaan.
”Kun perhekodin henkilökunta sai kuulla tästä, minulta kiellettiin terveydenhoitajalla ja kuraattorilla käynnit. Muilla lapsilla oli siihen oikeus, minulla ei. Papereissani luki, että minulta evättiin terveydenhuolto, sillä käytin sitä väärin. Mitään konkreettisia perusteluja ei ollut. Arkeni luisui tyhjän päälle. Olin jumissa: koti, työ, harrastus ja terveydenhuolto oli viety. Päiviini kuului vain koulunkäyntiä."
Sijoitusten oikeuttamiseksi ja korotettujen hoitomaksujen toivossa nuorille määrätään sijaishuoltopaikoissa turhia seulauksia ja tutkimuksia, diagnoosia tavoittelevia epätieteellisiä arviointeja ja turhia, usein vakavia haittavaikutuksia aiheuttavia lääkityksiä.
Muhoksen koulukodissa toimineen terveydenhoitajan työsuhde peruttiin laittomasti koe-aikana hänen kerrottuaan mitä koulukodissa tapatui:
– Lääkitystä käytettiin paljon nuorten hoidossa. Sain usein kritiikkiä puuttuessani rangaistuksiin ja kaikkiin omituisiin hoitokäytäntöihin.
Työnantaja ei pitänyt esimerkiksi terveydenhoitajan vaatimuksesta tutkituttaa kaikki laitoksessa tehtävät, vääriä tuloksia antaneet huumetestit.
Työnantajan mielestä terveydenhoitajan olisi pitänyt muuttaa terveydenhuollon kirjauksiaan liittyen Kristan putkatapahtumaan. Työnantaja vaati, ettei kirjauksissa mainittaisi Kristan olleen putkassa, vaan "rauhoittumishuoneessa".
– Putkan olemassaolo salattiin ulkopuolisilta, eikä sillä haluttu herättää sosiaalityöntekijöiden huomiota. Eihän sinne aluksi meinattu päästää edes 45 minuuttia –ohjelman toimittajia.
Lastensuojelulaitosten harjoittama minuuden riistäminen tapahtuu yleensä kieltämällä nuorilta kaikki henkilökohtaiset tavarat; puhelimet, harrastusvälineet, jopa huonekalut ja fyysinen itsemäärämisoikeus.
Veikkarin erityislastenkotiin sijoitetun isä kertoo: Todellisuudessa tämä uusbehavioristinen toimintatapa on lukkoja ovessa, huoneita mistä on poistettu huonekalut rangaistukseksi, nöyryyttämistä, alistamista, tarkastuksia ja kiinnikäymisiä intiimialueille eli täydellistä nöyryyttämistä. Tämä kaikki menee läpi kun kikkaillaan muutamalla sivistyssanalla.
- Vankilassa suljetulla osastolla on vapaampaa kuin tuolla, Nevalanmäen perhekodissa ollut poika arvioi kolmen viikon kokemuksestaan laitoksessa, joka mainostaa itseään perheenomaisena kasvatusympäristönä.
Sijaishuoltoselvityksessä monet lastensuojelulaitoksiin vangitut kertoivatkin tehneensä rikoksia vain päästäkseen vankilaan, jossa oli inhimillisemmät olosuhteet.
Nyt myös lastensuojelulaitoksiin vangituille ja eristetyille on oma kuntoiluohjelma, jota voi harjoittaa laitosten arjessa. Fyysisen kunnon kohentaminen kohentaa myös mielenterveyttä ja voi korjata loukatun itsetunnon.
Entinen vanki Paul Wade kehitti rangaistusvuosiensa aikana tehokkaan kuntoiluohjelman, jolle hän antoi nimen convict conditioning. Se on täysin ilmainen, helposti omaksuttavissa eikä vaadi kalliita apuvälineitä. Se on myös turvallinen, koska siinä hyödynnetään kehon omaa vastusta.
Kunto-ohjelman tekniikoita käyttivät jo muinaisen Rooman sotilaat ja gladiaattorit ja menetelmä- toisin kuin pelkkään ulkonäköön keskittyvät kehonrakennusohjelmat- todella kehittää lihasvoimaa.
Ohjelma ei vaadi rautaista alkukuntoa vaan kunto kehittyy pienin askelin omassa tahdissa.
Ohjelmaa voi harjoittaa huomaamatta laitosarjessa vaikkapa eristysrangaistuksen aikana putkassa tai tyhjennetyssä huoneessa.
Lokakuun liike suosittelee convict conditioning- kuntoiluohjelmaa kaikille sijaishuollon sosiaalivankeuteen tuomituille. Ohjelmaan voi tutustua täällä:
https://breakingmuscle.com/interviews/convict-conditioning-the-forgotten-art-of-bodyweight-training-book-excerpt
https://www.youtube.com/watch?v=D_fdeSQhMLk