Soittaako lehmus, laulaako satakieli
Tarkkanäköinen Astrid Lindgren kirjoitti aikanaan osuvia kuvauksia lastenkodeista ja vaivaistaloista ja edelleen pätevän kuvauksen Peppi Pitkätossua vainonneesta sosiaalityöntekijästä, Rissasen tädistä.
Lindgrenin sadussa Soittaako lehmus, laulaako satakieli kahdeksanvuotias Malin joutuu köyhille tarkoitettuun vaivaistaloon, jossa hän tutustuu Pomppa-Ullaan, Porkkaan, Hullu-Jokkeen ja muihin.
Malin lähtee kerjuulle Pomppa-Ullan kanssa ja on kiltti kaikille kohtaamilleen huono-osaisille.
Pappilassa hän kuulee luettavan kaunista satua lehmuksesta ja satakielestä, ja siitä alkaen usko kauneuteen kannattelee häntä.
Hän istuttaa lehmuksen siemenen maahan ja antaa viimein henkensä lehmukselle saadakseen sen soittamaan vaivaistalon asukkaiden iloksi.
"Ennen oli käsite " vaivaiset".
Se sisälsi kaikki, jotka tarvitsivat yhteiskunnan apua.
Paitsi tietysti ne, joille yhteiskunta maksoi niin ruhtinaallista "tukea", että heitä pidettiin yhteiskunnan tukipylväinä.
Kunnanvaivaisia varten sitten rakennettiin vaivaistaloja ja työhuoneita.
Niihin joutuneilla ei ollut kansalais- eikä ihmisoikeuksia.
Heitä sai ostaa kunnalta työkeikoille ja palauttaa sitten takaisin, kun ei enää tarvinnut.
Nyt kunnan vuokrakasarmista saa ostaa ihmisiä samoin - heistä vain ei tarvitse maksaa mitään.
Päin vastoin : kunta maksaa työnantajalle tästä jalomielisyydestä.
Varmuuden vuoksi nämä ihmiset kuitenkin pyritään julistamaan vajaavaltaisiksi sen lisäksi, että heidät on jo julistettu moraalittomiksi", kirjoittaa Helena Solin.
Entisaikaan sympatia eli kanssakärsiminen ei ollut vielä kiellettyä ja vaivaisuuttakin pidettiin kohtalona joten vaivaistalon asukki saattoi odottaa lähimmäisiltään armoa ja sääliä, erityisesti jos täytti hyväntekijöidensä puhtauskriteerit. Kolotuksia ja ikävää hoidettiin rukouksilla ja luonnonrohdoilla.
Sittemmin sympatian korvasi empaattinen paremmin- ja puolestatietäminen. Köyhyys ja vaivaisuus käsitettiin itseaiheutetuiksi elämänhallintapuutteiksi, joista asiantuntijoilla oli oikeus rangaista köyhiä ja vaivaisia. Vaivaisilta nuorilta kiellettiin rukoilu ja kipu- ja unirohdot riippuvuutta aiheuttavina ja määrättiin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tuottava masennuslääkitys.
Hyväntekeväisyysrouvat ja filantroopit korvautuivat vihreillä sosiaalikhmereillä, jotka perustivat tehokkaan tiedonhallinta- ja ilmiantojärjestelmän, jäljittivät huonoa sosiaaliperimää omatekoisilla testeillä, pakkosiirsivät nuoret sijaishuollon saaristokyliin, kielsivät heiltä koulunkäynnin ja vanhempien kaipaamisen ja rankaisivat nuoria ankarasti koti- ikävästä.
Tarkkanäköinen Astrid Lindgren kirjoitti aikanaan osuvia kuvauksia lastenkodeista ja vaivaistaloista ja edelleen pätevän kuvauksen Peppi Pitkätossua vainonneesta sosiaalityöntekijästä, Rissasen tädistä.
Lindgrenin sadussa Soittaako lehmus, laulaako satakieli kahdeksanvuotias Malin joutuu köyhille tarkoitettuun vaivaistaloon, jossa hän tutustuu Pomppa-Ullaan, Porkkaan, Hullu-Jokkeen ja muihin.
Malin lähtee kerjuulle Pomppa-Ullan kanssa ja on kiltti kaikille kohtaamilleen huono-osaisille.
Pappilassa hän kuulee luettavan kaunista satua lehmuksesta ja satakielestä, ja siitä alkaen usko kauneuteen kannattelee häntä.
Hän istuttaa lehmuksen siemenen maahan ja antaa viimein henkensä lehmukselle saadakseen sen soittamaan vaivaistalon asukkaiden iloksi.
"Ennen oli käsite " vaivaiset".
Se sisälsi kaikki, jotka tarvitsivat yhteiskunnan apua.
Paitsi tietysti ne, joille yhteiskunta maksoi niin ruhtinaallista "tukea", että heitä pidettiin yhteiskunnan tukipylväinä.
Kunnanvaivaisia varten sitten rakennettiin vaivaistaloja ja työhuoneita.
Niihin joutuneilla ei ollut kansalais- eikä ihmisoikeuksia.
Heitä sai ostaa kunnalta työkeikoille ja palauttaa sitten takaisin, kun ei enää tarvinnut.
Nyt kunnan vuokrakasarmista saa ostaa ihmisiä samoin - heistä vain ei tarvitse maksaa mitään.
Päin vastoin : kunta maksaa työnantajalle tästä jalomielisyydestä.
Varmuuden vuoksi nämä ihmiset kuitenkin pyritään julistamaan vajaavaltaisiksi sen lisäksi, että heidät on jo julistettu moraalittomiksi", kirjoittaa Helena Solin.
Entisaikaan sympatia eli kanssakärsiminen ei ollut vielä kiellettyä ja vaivaisuuttakin pidettiin kohtalona joten vaivaistalon asukki saattoi odottaa lähimmäisiltään armoa ja sääliä, erityisesti jos täytti hyväntekijöidensä puhtauskriteerit. Kolotuksia ja ikävää hoidettiin rukouksilla ja luonnonrohdoilla.
Sittemmin sympatian korvasi empaattinen paremmin- ja puolestatietäminen. Köyhyys ja vaivaisuus käsitettiin itseaiheutetuiksi elämänhallintapuutteiksi, joista asiantuntijoilla oli oikeus rangaista köyhiä ja vaivaisia. Vaivaisilta nuorilta kiellettiin rukoilu ja kipu- ja unirohdot riippuvuutta aiheuttavina ja määrättiin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tuottava masennuslääkitys.
Hyväntekeväisyysrouvat ja filantroopit korvautuivat vihreillä sosiaalikhmereillä, jotka perustivat tehokkaan tiedonhallinta- ja ilmiantojärjestelmän, jäljittivät huonoa sosiaaliperimää omatekoisilla testeillä, pakkosiirsivät nuoret sijaishuollon saaristokyliin, kielsivät heiltä koulunkäynnin ja vanhempien kaipaamisen ja rankaisivat nuoria ankarasti koti- ikävästä.
Soittaako sossu, laulaako psykologi?
Suomen työvoimapolitiikka alkaa olla siinä pisteessä, että palkaton työ on normaali olotila, kirjoittaa Saku Timonen.
"Kun joku työtön pullikoi vastaan eikä suostu palkattomaan työhön, niin viranomaiset ovat näköjään valmiita jopa kyseenalaistamaan hänen terveytensä ja kykynsä huolehtia itsestään. Näin kävi Seura-lehden artikkelin Miialle, joka sai tarpeekseen kahden vuoden palkattomasta työstä, kieltäytyi tekemästä sitä ja samalla kieltäytyi asioimasta Te-toimiston kanssa. Kunta teki hänestä edunvalvontailmoituksen maistraatille.
Kunnan sosiaalitoimi siis katsoi, että palkattomasta työstä ja Te-toimiston kanssa asioinnista kieltäytyvä on sairas, henkiseltä toiminnaltaan häiriintynyt tai muuten kykenemätön huolehtimaan asioistaan. Näin siitä huolimatta, että henkilöllä ei ole todettu mitään sairautta eikä hänen raha-asioistaankaan ole tietoa..
Nyt ei olla enää kaukana aiemmasta irtolaisten kohtelusta. Irtolaislaki oli voimassa vuoteen 1986 asti, ja se koski valla työtä ja riittäviä käteisvaroja oleskelevia. Lain mukaan irtolaiseksi katsotulle voitiin antaa velvoittavia viranomaismääräyksiä työstä ja asuinpaikasta. Jos määräykset eivät tehoneet, niin henkilö voitiin sijoittaa työlaitokseen. Hän menetti vapautensa pelkällä hallinnollisella määräyksellä.
Halu kohdella ihmisiä ja erityisesti työttömiä irtolaisena istuu näköjään sitkeässä. Jos joku ei halua tehdä palkatonta työtä eikä edes asioida työvoimaviranomaisten kanssa, niin hänessä on pakko olla jotain vikaa. Jos ei ole vikaa, niin ainakin hän voi esimerkillään opettaa muillekin kansalaistottelemattomuutta. Niinpä hänet on vaarallisena yksilönä pantava kuriin.
Olen ennenkin sanonut, että ajan ratasta ollaan kääntämässä takaisin 1800-luvulle, jolloin oli voimassa palveluspakko ja irtolaislainsäädäntö. Jokaisen oli oltava jonkun palveluksessa, jos hän ei ollut itsenäinen yrittäjä tai maanviljelijä. Työtön katsottiin irtolaiseksi ja passitettiin pakkotyölaitokseen tai kehruuhuoneeseen tuomittujen rikollisten joukkoon.
Näyttää siltä, että ajan ratas on jo kääntynyt ja työtön halutaan nähdä vajaavaltaisena. Nyt tarvitsee vain puhaltaa irtolaislainsäädännöstä pölyt, jotta työttömät voidaan tuomita pakkotyöhön. Käytännössähän jokainen toimeentulotuen asiakas voidaan katsoa vailla työtä ja riittäviä käteisvaroja oleskelevaksi"( Saku Timosen blogista 7.8.2018)
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/stressipallon-luomiskertomus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-taakkasiirtyma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/puhtaaksi-pesty-lastenkoti-romanien-ja-saamelaisten-sorto-siivotaan-pois-suomen-historiasta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helen-aidin-tarina-lastensuojelu-murensi-itsetuntoni
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-puhtauskultti-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakasohjausyksikk-peppi-emme-sijoita
Suomen työvoimapolitiikka alkaa olla siinä pisteessä, että palkaton työ on normaali olotila, kirjoittaa Saku Timonen.
"Kun joku työtön pullikoi vastaan eikä suostu palkattomaan työhön, niin viranomaiset ovat näköjään valmiita jopa kyseenalaistamaan hänen terveytensä ja kykynsä huolehtia itsestään. Näin kävi Seura-lehden artikkelin Miialle, joka sai tarpeekseen kahden vuoden palkattomasta työstä, kieltäytyi tekemästä sitä ja samalla kieltäytyi asioimasta Te-toimiston kanssa. Kunta teki hänestä edunvalvontailmoituksen maistraatille.
Kunnan sosiaalitoimi siis katsoi, että palkattomasta työstä ja Te-toimiston kanssa asioinnista kieltäytyvä on sairas, henkiseltä toiminnaltaan häiriintynyt tai muuten kykenemätön huolehtimaan asioistaan. Näin siitä huolimatta, että henkilöllä ei ole todettu mitään sairautta eikä hänen raha-asioistaankaan ole tietoa..
Nyt ei olla enää kaukana aiemmasta irtolaisten kohtelusta. Irtolaislaki oli voimassa vuoteen 1986 asti, ja se koski valla työtä ja riittäviä käteisvaroja oleskelevia. Lain mukaan irtolaiseksi katsotulle voitiin antaa velvoittavia viranomaismääräyksiä työstä ja asuinpaikasta. Jos määräykset eivät tehoneet, niin henkilö voitiin sijoittaa työlaitokseen. Hän menetti vapautensa pelkällä hallinnollisella määräyksellä.
Halu kohdella ihmisiä ja erityisesti työttömiä irtolaisena istuu näköjään sitkeässä. Jos joku ei halua tehdä palkatonta työtä eikä edes asioida työvoimaviranomaisten kanssa, niin hänessä on pakko olla jotain vikaa. Jos ei ole vikaa, niin ainakin hän voi esimerkillään opettaa muillekin kansalaistottelemattomuutta. Niinpä hänet on vaarallisena yksilönä pantava kuriin.
Olen ennenkin sanonut, että ajan ratasta ollaan kääntämässä takaisin 1800-luvulle, jolloin oli voimassa palveluspakko ja irtolaislainsäädäntö. Jokaisen oli oltava jonkun palveluksessa, jos hän ei ollut itsenäinen yrittäjä tai maanviljelijä. Työtön katsottiin irtolaiseksi ja passitettiin pakkotyölaitokseen tai kehruuhuoneeseen tuomittujen rikollisten joukkoon.
Näyttää siltä, että ajan ratas on jo kääntynyt ja työtön halutaan nähdä vajaavaltaisena. Nyt tarvitsee vain puhaltaa irtolaislainsäädännöstä pölyt, jotta työttömät voidaan tuomita pakkotyöhön. Käytännössähän jokainen toimeentulotuen asiakas voidaan katsoa vailla työtä ja riittäviä käteisvaroja oleskelevaksi"( Saku Timosen blogista 7.8.2018)
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/stressipallon-luomiskertomus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-taakkasiirtyma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/puhtaaksi-pesty-lastenkoti-romanien-ja-saamelaisten-sorto-siivotaan-pois-suomen-historiasta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helen-aidin-tarina-lastensuojelu-murensi-itsetuntoni
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-puhtauskultti-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakasohjausyksikk-peppi-emme-sijoita
RSS Feed
