Kuvankaappaus: dherbs.com Suomessa passitettiin mielisairaalaan noin 77 koulusurmalla uhannutta nuorta puolentoista vuoden aikana 2007–2009.
Näitä nuoria käytettiin aineistona ensimmäisessä suomalaisessa koulu-uhkaustutkimuksessa (Lindberg–Sailas–Kaltiala-Heino ”The Copycat Phenomenon after two Finnish School Shootings: an Adolescent Psychiatric Perspective”). Tutkimus julkaistiin vuonna 2012.
Tutkimuksen tarkoituksena oli luonnehtia nuoria (13–18-vuotiaita) ”kopiorikollisia”, jotka olivat uhanneet toteuttaa kouluampumisen ja jotka oli lähetetty tästä syystä psykiatriseen mielentila-arvioon aikavälillä 8.11.2007–30.6.2009. Tutkimuksen tekijät ottivat yhteyttä kaikkiin Suomen nuorisopsykiatrisiin yksiköihin, joita pyydettiin käymään läpi lähetteet tutkimuksen aikavälillä ja valitsemaan niistä tutkimuksessa hyödynnettäviksi tapaukset, jotka sisälsivät kouluampumisuhkauksia. (Lähde.)
Tutkimusryhmä sai Sosiaali- ja terveysministeriön luvalla käydä läpi nuorisopsykiatriseen arvioon lähetettyjen koulusurmauhkailijoiden potilasasiakirjoja. Nettiuhkailijoista kuusi oli valmistellut koulusurmaa.
Yhä enemmän epäilyjä, uhkakuvia ja ilmoituksia
Tutkimusajankohtana (2008) Ruovedellä asui lukiolaispoika nimeltään Samuli Saarinen, jonka poliisi nouti kotoa ja vei mielisairaalaan epäiltynä kouluampujana. Pakkotoimet johtuivat siitä, että hätäkeskus oli saanut ilmoituksen pojasta, joka lähestyi aseen kanssa koulua. Tosiasiassa näin ei ollut.
Saarisen tarinan tuo esiin Yle FOLKIN koskettava dokumentti Valheeseen vangittu. Aikaisemmin Saarisen elämää dokumentoi toimittaja Ami Assulin, ja Yle2:n Silminnäkijä teki aiheesta ohjelman. Se palkittiin Bonnierin journalismipalkinnolla vuonna 2012.
Näiden ohjelmien ansiosta koulukiusatun ja ampujaksi syyttä leimatun Samuli Saarisen tapaus on herättänyt keskustelua viranomaisten toimenpiteiden oikeellisuudesta.
Toisaalta myös viranomainen on ollut tukalassa tilanteessa, sillä jokainen koulusurmatragedia on lisännyt ilmoitusten ja epäilyjen määrää. Ennen Jokelan koulusurmaa (7.11.2007) poliisin tutkintaan päätyi vain 5–10 epäilyä tai uhkaa vuosittain. Sen jälkeen uhkakuvia kirjattiin vajaassa vuodessa 87. Kauhajoen tragedian (23.9.2008) jälkeen ilmoituksia jätettiin satoja. Vielä vuonna 2011 vuotuinen uhkien määrä oli noin 60. (Lähde.)
Lokakuun liike etsii epäiltyjä
Lokakuun liike kartoittaa koulusurmaajiksi epäiltyjen kokemuksia. Jos olet yksi mielisairaalaan suljetuista, koulusurmalla uhanneista tai syyttä kouluampujaksi epäillyistä nuorista, ota yhteys toimitukseen: [email protected].
Käsittelemme kirjeet luottamukselle, emmekä kirjoita artikkeleja tai viittaa tarinaasi ilman lupaasi, taustoja selvittämättä ja asiakirjoihin perehtymättä.
Lokakuun liike on aiemmin julkaissut tarinan perheestä, jonka kotiin virkavalta tuli lapseen kohdistuneen koulu-uhkailuepäilyn takia. Epäily osoittautui myöhemmin turhaksi. (Lue jutut tästä ja tästä.)
Lokakuun liike on myös tehnyt dokumentin ”SSRI – Hiljaiset sivuoireet”, joka tuo esiin mielialalääkkeiden ja koulusurmien yhteyden, sekä kirjoittanut lääkkeiden vaietuista vaaroista mm. artikkelissa Ketipinorin vaaroista vaietaan Suomessa.
Näitä nuoria käytettiin aineistona ensimmäisessä suomalaisessa koulu-uhkaustutkimuksessa (Lindberg–Sailas–Kaltiala-Heino ”The Copycat Phenomenon after two Finnish School Shootings: an Adolescent Psychiatric Perspective”). Tutkimus julkaistiin vuonna 2012.
Tutkimuksen tarkoituksena oli luonnehtia nuoria (13–18-vuotiaita) ”kopiorikollisia”, jotka olivat uhanneet toteuttaa kouluampumisen ja jotka oli lähetetty tästä syystä psykiatriseen mielentila-arvioon aikavälillä 8.11.2007–30.6.2009. Tutkimuksen tekijät ottivat yhteyttä kaikkiin Suomen nuorisopsykiatrisiin yksiköihin, joita pyydettiin käymään läpi lähetteet tutkimuksen aikavälillä ja valitsemaan niistä tutkimuksessa hyödynnettäviksi tapaukset, jotka sisälsivät kouluampumisuhkauksia. (Lähde.)
Tutkimusryhmä sai Sosiaali- ja terveysministeriön luvalla käydä läpi nuorisopsykiatriseen arvioon lähetettyjen koulusurmauhkailijoiden potilasasiakirjoja. Nettiuhkailijoista kuusi oli valmistellut koulusurmaa.
Yhä enemmän epäilyjä, uhkakuvia ja ilmoituksia
Tutkimusajankohtana (2008) Ruovedellä asui lukiolaispoika nimeltään Samuli Saarinen, jonka poliisi nouti kotoa ja vei mielisairaalaan epäiltynä kouluampujana. Pakkotoimet johtuivat siitä, että hätäkeskus oli saanut ilmoituksen pojasta, joka lähestyi aseen kanssa koulua. Tosiasiassa näin ei ollut.
Saarisen tarinan tuo esiin Yle FOLKIN koskettava dokumentti Valheeseen vangittu. Aikaisemmin Saarisen elämää dokumentoi toimittaja Ami Assulin, ja Yle2:n Silminnäkijä teki aiheesta ohjelman. Se palkittiin Bonnierin journalismipalkinnolla vuonna 2012.
Näiden ohjelmien ansiosta koulukiusatun ja ampujaksi syyttä leimatun Samuli Saarisen tapaus on herättänyt keskustelua viranomaisten toimenpiteiden oikeellisuudesta.
Toisaalta myös viranomainen on ollut tukalassa tilanteessa, sillä jokainen koulusurmatragedia on lisännyt ilmoitusten ja epäilyjen määrää. Ennen Jokelan koulusurmaa (7.11.2007) poliisin tutkintaan päätyi vain 5–10 epäilyä tai uhkaa vuosittain. Sen jälkeen uhkakuvia kirjattiin vajaassa vuodessa 87. Kauhajoen tragedian (23.9.2008) jälkeen ilmoituksia jätettiin satoja. Vielä vuonna 2011 vuotuinen uhkien määrä oli noin 60. (Lähde.)
Lokakuun liike etsii epäiltyjä
Lokakuun liike kartoittaa koulusurmaajiksi epäiltyjen kokemuksia. Jos olet yksi mielisairaalaan suljetuista, koulusurmalla uhanneista tai syyttä kouluampujaksi epäillyistä nuorista, ota yhteys toimitukseen: [email protected].
Käsittelemme kirjeet luottamukselle, emmekä kirjoita artikkeleja tai viittaa tarinaasi ilman lupaasi, taustoja selvittämättä ja asiakirjoihin perehtymättä.
Lokakuun liike on aiemmin julkaissut tarinan perheestä, jonka kotiin virkavalta tuli lapseen kohdistuneen koulu-uhkailuepäilyn takia. Epäily osoittautui myöhemmin turhaksi. (Lue jutut tästä ja tästä.)
Lokakuun liike on myös tehnyt dokumentin ”SSRI – Hiljaiset sivuoireet”, joka tuo esiin mielialalääkkeiden ja koulusurmien yhteyden, sekä kirjoittanut lääkkeiden vaietuista vaaroista mm. artikkelissa Ketipinorin vaaroista vaietaan Suomessa.
RSS Feed
