Lokakuun liike kertoi 9.3. jutussaan Sinin perheen tarinan, kertomuksen rankasta matkasta, jonka äiti lapsineen on joutunut kulkemaan haettuaan apua arkeensa ja lastensa koulunkäyntiin.
Sini oli talven aikana useita kertoja Lokakuun liikkeen toimittajaan yhteydessä tilanteensa johdosta, lähetteli sähköposteja, asiakirjoja ja lausuntoja työstön alla olevan jutun pohjaksi.
Helmikuun alussa Siniltä saapui sähköpostiviesti, jossa hän kertoi Viljakkalan koulun pommiuhkauksesta.
Tuolloin hän ei voinut vielä aavistaa, millaiset seuraukset uhkauksella olisi hänen perheelleen.
"Surullista varmasti. Kun tekijä paljastuu, onkohan taustalla samaa kohtelua kuin meillä? Se ei oikeuta tekoa millään tapaa, mutta jos kyse on nuoresta tai perheestä, joka on jäänyt ilman apua ja kohdeltu huonosti...ymmärrän tuota perhettä, vaikka en ymmärrä tekoa. Muuta en osaa sanoa asiaan. Ihmiset ovat jo selkäsaunoineen lähteneet liikkeelle. Voi Luoja jos se on lapsi. Kovaan tuomion lukuun joutuu yhteisössä," kirjoittaa Sini viestissään.
Sini kertoi, että oppilaiden vanhemmat saivat asiaan liittyvän tiedotteen Wilmaan vasta seuraavana päivänä, jolloin uutinen oli jo Aamulehdessä. Monet vanhemmat olivat järkyttyneitä ja vihaisia, kun eivät olleet lukeneet Wilmaa päivällä, joten ensimmäinen kosketus tilanteeseen oli läheisten soitto ja kysymys, kuinka lapset voivat. Lapsille olisi ollut tarpeen saada puhua asiasta ensin vanhempiensa kanssa eikä vain tulla suljetuiksi lukkojen taa seuraavana päivänä.
"Poliisit saapuivat yllättäen"
Lokakuun liike uutisoi Viljakkalan pommiuhkauksen pohjalta suoritetusta kotietsinnästä Ajankohtaisen Kakkosen käsiteltyä aihetta tiistaina 10.3. Uutisessa nostettiin esiin 17-vuotiaaseen poikaan kohdistunut poliisin epäilys.
Epäilyksen kohteena oli Sinin vanhin poika Timo. Koti, jonne poliisit yllättäen ilmestyivät, oli Sinin ja hänen lastensa koti.
"Ihmiset ovat jo selkäsaunoineen lähteneet liikkeelle. Voi Luoja jos se on lapsi. Kovaan tuomion lukuun joutuu yhteisössään."
Olisiko Sini uskonut tätä sähköpostiviestiä kirjoittaessaan, että epäilys lyötäisiin juuri hänen lapseensa?
"Eihän se tarkoita että Timo olisi mihinkään syyllinen, jos vasta epäillään", kertoi Sini poliisin vastanneen hänen tuskalliseen kysymykseensä, miksi poika lastataan syyllisyydellä jo tässä vaiheessa. Poliisin vastaus kuulosti Sinin korvissa sanahelinältä, koska poikaa kohdeltiin jo kuin rikollista.
Syytä on muistaa, että erityislapset kokevat yleensä tällaiset tilanteet erityisherkästi.
Poliisin toiminta ihmetyttää
Siniä ihmetyttää, millaisin perustein kotietsintöjä tehdään; onhan näet rankka toimenpide tunkeutua alueelle, jolla nautitaan kotirauhan suojaa. Eikö tietokoneet pitäisi tällaisessa tapauksessa hakea joka kodista?
Sini kuuli myöhemmin, että uhkauksessa oli käytetty amerikkalaista tiedustelupalvelun ohjelmaa, jonka kuka tahansa voi hakea netistä.
Sini miettii epäilyksen perusteita: Jos teini-ikäinen on kiinnostunut pelaamisesta, tekeekö se hänestä automaattisesti ”nörtin” tai mahdollisen epäillyn? Tällöin asian pitäisi koskea kaikkia pelaavia lapsia.
"Poliisi ja koulu pitävät huomenna tiedostustilaisuuden asiasta, ja olen varma, että he uhraavat tuon pojan, jotta saavat vihaiset vanhemmat ja lehdistön pois niskastaan", kirjoittaa Sini sähköpostissaan 3. maaliskuuta.
Äidin viesti kuvastaa suurta henkistä kuormitusta ja kokemuksen järkyttävyyttä, siitäkin huolimatta, että lapsi jossakin vaiheessa lopullisesti syyttömäksi todettaisiin.
Moni muukin asia tutkinnassa kummastuttaa. Poliisi toivoi, että aiheesta ei tulisi laajaa julkisuutta, koska tekijä toivoo julkisuutta. Opetuspäällikkö toivoi, että vanhemmat kieltäisivät lapsiaan antamasta haastatteluja. Kuitenkin Ajankohtaisen Kakkosen kuvausryhmä päästettiin kouluun. Samoin hämmästyttää poliisin toteamus, että uhkaukseen käytetty ohjelma on kaikkien saatavilla netissä, kun poliisin toiveena nimenomaan oli, että kukaan ei sellaista etsisi.
Tällä hetkellä uhkauksen tutkinta on yhä kesken. Perhe elää epätietoisuudessa, vaikka Sini ei usko pojallaan olleen osuutta tapahtuneeseen. Ja vaikka perheen tietokoneet on tarkastettu, epäilläänkö aina jatkossakin Timoa ensimmäisenä?
”Onko erityislasten leimaaminen ilmiö joka puolella? Joudunko aina hankaluuksiin pitäessäni lasten oikeuksista kiinni?”, Sini miettii.
Äidin pettymys: "Koulu ei ymmärtänyt Timon vaikeuksia"
Timolla todettiin aikoinaan ADD-tyyppinen aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, josta psykiatrin mukaan on ollut toiminnallista haittaa erityisesti koulussa, mutta myös kotona ja vapaalla.
Sini on kokenut viranomaisten sälyttäneen myös kaiken tämän hänen niskoilleen.
Oppimisvaikeuksien vuoksi Timolla on kouluvuosinaan ollut huonommuuden kokemusta ja sosiaalisiin tilanteisiin ja kokeisiin liittyvää jännitystä. Poissaoloja ja rästejä on kertynyt. Kynnys kouluun lähtemiseen on kohonnut pikku hiljaa, mikä psykiatrin lausunnon mukaan on johtunut osittain oppimisen haastellisuudesta, mutta myös siitä, että Timo on ollut ryhmässään vuotta vanhempi. Tukitoimien sijasta Timo oli nimittäin jätetty luokalleen.
Sini kertoo, että erään kerran Timo sai paniikkikohtauksen ja poistui luokasta. Tuon jälkeen Wilmaan ilmestyi häiritsevän käytöksen merkintä. Tiedossa oli tuolloin ollut sekin, että Timo oli nuorisotiimin asiakas.
Psykiatrilleen Timo oli kuvaillut ahdistuneisuutta ja keskittymisvaikeutta tunneilla, joilla joutui istumaan pitkään paikallaan ja vain kuuntelemaan opetusta.
"Timo on myös itse pyytänyt apua koululta tilanteeseensa, toivonut esimerkiksi pääsyä pienryhmään. Hän ei ole tullut kuulluksi, kuten en minäkään", kertoo Sini.
Myös palautteiden ristiriitaisuus hämmentää Siniä. Aika ajoin Timoa on koulun taholta kehuttu rauhalliseksi ja hyväkäytöksiseksi pojaksi, mutta kirjallisissa lausunnoissa lukee kuitenkin aivan muuta.
Sini harmittelee sitä, että vuodesta 2009 alkaen yhteisö on kivittänyt lasten itsetuntoa rikki. Kiitos huolipiiriläisten, lastensuojelun, koulun ja näiden välisten kytkyjen, koko perheeseen on lyöty ongelmaperheen leima.
"Emme olleet aina edes paikkakunnalla, kun minua ja lapsia syytettiin jostakin."
Koska yhteistyö viranomaisten kanssa oli jatkunut vuosikausia hankalana, Sini päätti muuttaa lastensa kanssa toiselle paikkakunnalle.
Luottamus viranomaisiin on jo kuitenkin rikkoutunut. ”Onko paikkakunnan valinnalla merkitystä? Rajaako raha raamit ihmisyydelle kaikkialla?”, Sini kysyy.
Hän toivoo, että saisi lapsineen aivan uuden alun.
Normaaliudesta
Sini on joutunut pohtimaan paljon käsitystään normaalista ja huomannut, kuinka helposti määrittelyihin hukkuu aito kohtaaminen ihmisten kesken.
"Siinä sitä sitten ollaan ̶ eksyksissä, avuttomina. Tiputettuina maailman oudoimpaan kolkkaan, keskelle ihmisjoukkoa, jossa kukaan ei ymmärrä eikä puhu samaa kieltä. Eleistä ja ilmeistäkään ei ymmärrä mitään, koska ihminen on rakentanut itselleen kahleet määrittelyillä. Välittäminen ja rakkaus toista kohtaan on omien kuvitelmien ja käsitysten vankilassa", Sini pohtii.
Timossa hän näkee paljon itseään: lapsen, joka on Peppi Pitkätossun tavoin haaksirikkoutunut monta kertaa. Poika ei kuitenkaan ole hyväksynyt kohtaloaan. Hän on lahjakas tunneälykkö, "ammatti-ihmisten" rankkauksella syrjäytynyt nuori. Tämä nuori on unelmoinut ja tehnyt tulevaisuuden suunnitelmia, vaikka seuraava särkyminen saattaa aina odottaa oven takana.
Sini kokee kulkeneensa lapsineen elämänmatkaa osana kahta erilaista maailmaa. Toinen on naurun, oivallusten ja uusien näkökulmien maailma, kun taas toinen on oppikirjojen, psykiatrian ja diagnostiikan maailma.
Syystäkin Sini on vihainen. Prosessin aikana hän kokee olevansa ainut, joka on noudattanut lakia. Hän on tehnyt kaikkensa auttaakseen lapsiaan. Sini on pysynyt käsittämättömän lujana, mutta hintansa ruljanssi on kuitenkin vaatinut.
"Jaksan ja venyn pitkälle, mutta jos mieli ei tunnista kuormaa, niin kroppa ilmoittaa. Pumppu lyö pahimmillaan tuhatta ja sataa. Olo on ajoittain fyysisesti todella väsynyt."
Matka
Sini kulkee muistoissa. Matka, jonka hän lastensa kanssa on kulkenut, on ollut pitkä. Eksymällä vähän väliä se on ̶ oivalluksen kautta ̶ aina alkanut uudestaan.
Kaikesta huolimatta matkan suunta ei oikeastaan ole muuttunut. Se on ollut aina sydämessä.
Myös vertaistukea Sini on saanut, esimerkiksi Leijonaemoista.
"Vapauttavinta on ajatus jälkipolvista, jotka näkevät arpemme historiassa. Tuon vuoksi heidän on niistä mahdollista vapautua. Ihmisen merkitys on pitkälti siinä, mitä hän kaipaa. Minä kaipaan monen muun tavoin vallankumousta. Toivon, että vielä koittaa päivä, jolloin voin kirjoittaa graduni vaikkapa Lokakuun liikkeen merkityksestä yhteiskunnan rakenteiden korjaustyössä", kertoo Sini.
Hän on käynnistellyt opintoja ja saanut uutta suuntaa työnäkymiinsä.
Suurin kaikista
Sini on joutunut arjessaan huomattavasti panostamaan lasten asioihin. Hän on esimerkiksi joutunut usein lähtemään töistä kesken päivän, jos lapsi on livahtanut koulupäivän jälkeen karkuun eikä ole siirtynyt iltapäivätoimintaan.
"Iltapäivätoiminnan ohjaajista kukaan ei ole suostunut hakemaan lasta luokasta", Sini toteaa.
Kaikkea tällaista työnantajat eivät ole hyvällä katsoneet, joten Sini on jäänyt usein oma-aloitteisesti työelämästä pois lasten etua katsoessaan.
Kaikella on tarkoituksensa, niin uskoo Sini. Hän pitää kokemuksiaan raskaina, mutta äärimmäisen arvokkaina. Elämänkaaren haasteet ja vastoinkäymiset ovat kääntyneet vahvuudeksi, joka pitää juuri nyt, tässä hetkessä, pystyssä.
Sini tahtoo opettaa lapsiaan rakentamaan itsestään myönteistä tarinaa vahvuuksien pohjalta, vaikka elämässä tapahtuisi negatiivisia asioita ja vaikka lapset kantaisivat kuinka isoa haastetta erilaisuudellaan.
Sinin suurimmat vahvuudet ovat totuus, oikeudenmukaisuus ja rakkaus. Ei ole epäilystäkään, mikä niistä on suurin. Sitä ei Siniltä voi viedä, vaikka muut oikeudet vietäisiin.
"Kaikki se kärsii ja kaikki se kestää. Meidän perheen rakkaus, joka ei päästä ketään helpolla."
Aiheesta aikaisemmin:
Ylöjärvi: Koulu ja lastensuojelu piinasivat perhettä vuosia
Viljakkalan pommiuhkaus: Poliisi teki kotietsinnän
Muita Lokakuun liikkeen julkaisuja:
☞ Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä
☞ Kristan tarina V: ”Hanttiin panemalla tunsin eläväni”
☞ Kunnon vanhemman standardi
☞ Kuka suojelisi ammattilaisuhreja lapsilta?
☞ Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
☞ Varhainen huoli ja puuttuminen - mielen sairautta
☞ Koulukiusatun äidin tuska: "Lapseni yritti itsemurhaa."
☞ Tampereen Takahuhdin koulu hyväksyy koulukiusaamisen
☞ Koulukiusaaminen räjähti käsiin
☞ Kuusi vuotta helvetissä
☞ Barometrin kertomaa
☞ Koulukiusaamisen karut kasvot
☞ Laki on niin kuin se luetaan
☞ Kotikoulu on oiva vaihtoehto
☞ Harrastustoiminta osaksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta
☞ Lokakuun liike selvittää lastensuojelun nykytilaa
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoi
☞ Lokakuun liike perustanut RINGIN lasten suojelemiseksi
☞ Ikonen: Kansanvalistusta lastensuojelun asiakkaalle
☞ Bergström: Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa
☞ Opas lastensuojelun asiakkuuteen joutuvalle
Sini oli talven aikana useita kertoja Lokakuun liikkeen toimittajaan yhteydessä tilanteensa johdosta, lähetteli sähköposteja, asiakirjoja ja lausuntoja työstön alla olevan jutun pohjaksi.
Helmikuun alussa Siniltä saapui sähköpostiviesti, jossa hän kertoi Viljakkalan koulun pommiuhkauksesta.
Tuolloin hän ei voinut vielä aavistaa, millaiset seuraukset uhkauksella olisi hänen perheelleen.
"Surullista varmasti. Kun tekijä paljastuu, onkohan taustalla samaa kohtelua kuin meillä? Se ei oikeuta tekoa millään tapaa, mutta jos kyse on nuoresta tai perheestä, joka on jäänyt ilman apua ja kohdeltu huonosti...ymmärrän tuota perhettä, vaikka en ymmärrä tekoa. Muuta en osaa sanoa asiaan. Ihmiset ovat jo selkäsaunoineen lähteneet liikkeelle. Voi Luoja jos se on lapsi. Kovaan tuomion lukuun joutuu yhteisössä," kirjoittaa Sini viestissään.
Sini kertoi, että oppilaiden vanhemmat saivat asiaan liittyvän tiedotteen Wilmaan vasta seuraavana päivänä, jolloin uutinen oli jo Aamulehdessä. Monet vanhemmat olivat järkyttyneitä ja vihaisia, kun eivät olleet lukeneet Wilmaa päivällä, joten ensimmäinen kosketus tilanteeseen oli läheisten soitto ja kysymys, kuinka lapset voivat. Lapsille olisi ollut tarpeen saada puhua asiasta ensin vanhempiensa kanssa eikä vain tulla suljetuiksi lukkojen taa seuraavana päivänä.
"Poliisit saapuivat yllättäen"
Lokakuun liike uutisoi Viljakkalan pommiuhkauksen pohjalta suoritetusta kotietsinnästä Ajankohtaisen Kakkosen käsiteltyä aihetta tiistaina 10.3. Uutisessa nostettiin esiin 17-vuotiaaseen poikaan kohdistunut poliisin epäilys.
Epäilyksen kohteena oli Sinin vanhin poika Timo. Koti, jonne poliisit yllättäen ilmestyivät, oli Sinin ja hänen lastensa koti.
"Ihmiset ovat jo selkäsaunoineen lähteneet liikkeelle. Voi Luoja jos se on lapsi. Kovaan tuomion lukuun joutuu yhteisössään."
Olisiko Sini uskonut tätä sähköpostiviestiä kirjoittaessaan, että epäilys lyötäisiin juuri hänen lapseensa?
"Eihän se tarkoita että Timo olisi mihinkään syyllinen, jos vasta epäillään", kertoi Sini poliisin vastanneen hänen tuskalliseen kysymykseensä, miksi poika lastataan syyllisyydellä jo tässä vaiheessa. Poliisin vastaus kuulosti Sinin korvissa sanahelinältä, koska poikaa kohdeltiin jo kuin rikollista.
Syytä on muistaa, että erityislapset kokevat yleensä tällaiset tilanteet erityisherkästi.
Poliisin toiminta ihmetyttää
Siniä ihmetyttää, millaisin perustein kotietsintöjä tehdään; onhan näet rankka toimenpide tunkeutua alueelle, jolla nautitaan kotirauhan suojaa. Eikö tietokoneet pitäisi tällaisessa tapauksessa hakea joka kodista?
Sini kuuli myöhemmin, että uhkauksessa oli käytetty amerikkalaista tiedustelupalvelun ohjelmaa, jonka kuka tahansa voi hakea netistä.
Sini miettii epäilyksen perusteita: Jos teini-ikäinen on kiinnostunut pelaamisesta, tekeekö se hänestä automaattisesti ”nörtin” tai mahdollisen epäillyn? Tällöin asian pitäisi koskea kaikkia pelaavia lapsia.
"Poliisi ja koulu pitävät huomenna tiedostustilaisuuden asiasta, ja olen varma, että he uhraavat tuon pojan, jotta saavat vihaiset vanhemmat ja lehdistön pois niskastaan", kirjoittaa Sini sähköpostissaan 3. maaliskuuta.
Äidin viesti kuvastaa suurta henkistä kuormitusta ja kokemuksen järkyttävyyttä, siitäkin huolimatta, että lapsi jossakin vaiheessa lopullisesti syyttömäksi todettaisiin.
Moni muukin asia tutkinnassa kummastuttaa. Poliisi toivoi, että aiheesta ei tulisi laajaa julkisuutta, koska tekijä toivoo julkisuutta. Opetuspäällikkö toivoi, että vanhemmat kieltäisivät lapsiaan antamasta haastatteluja. Kuitenkin Ajankohtaisen Kakkosen kuvausryhmä päästettiin kouluun. Samoin hämmästyttää poliisin toteamus, että uhkaukseen käytetty ohjelma on kaikkien saatavilla netissä, kun poliisin toiveena nimenomaan oli, että kukaan ei sellaista etsisi.
Tällä hetkellä uhkauksen tutkinta on yhä kesken. Perhe elää epätietoisuudessa, vaikka Sini ei usko pojallaan olleen osuutta tapahtuneeseen. Ja vaikka perheen tietokoneet on tarkastettu, epäilläänkö aina jatkossakin Timoa ensimmäisenä?
”Onko erityislasten leimaaminen ilmiö joka puolella? Joudunko aina hankaluuksiin pitäessäni lasten oikeuksista kiinni?”, Sini miettii.
Äidin pettymys: "Koulu ei ymmärtänyt Timon vaikeuksia"
Timolla todettiin aikoinaan ADD-tyyppinen aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, josta psykiatrin mukaan on ollut toiminnallista haittaa erityisesti koulussa, mutta myös kotona ja vapaalla.
Sini on kokenut viranomaisten sälyttäneen myös kaiken tämän hänen niskoilleen.
Oppimisvaikeuksien vuoksi Timolla on kouluvuosinaan ollut huonommuuden kokemusta ja sosiaalisiin tilanteisiin ja kokeisiin liittyvää jännitystä. Poissaoloja ja rästejä on kertynyt. Kynnys kouluun lähtemiseen on kohonnut pikku hiljaa, mikä psykiatrin lausunnon mukaan on johtunut osittain oppimisen haastellisuudesta, mutta myös siitä, että Timo on ollut ryhmässään vuotta vanhempi. Tukitoimien sijasta Timo oli nimittäin jätetty luokalleen.
Sini kertoo, että erään kerran Timo sai paniikkikohtauksen ja poistui luokasta. Tuon jälkeen Wilmaan ilmestyi häiritsevän käytöksen merkintä. Tiedossa oli tuolloin ollut sekin, että Timo oli nuorisotiimin asiakas.
Psykiatrilleen Timo oli kuvaillut ahdistuneisuutta ja keskittymisvaikeutta tunneilla, joilla joutui istumaan pitkään paikallaan ja vain kuuntelemaan opetusta.
"Timo on myös itse pyytänyt apua koululta tilanteeseensa, toivonut esimerkiksi pääsyä pienryhmään. Hän ei ole tullut kuulluksi, kuten en minäkään", kertoo Sini.
Myös palautteiden ristiriitaisuus hämmentää Siniä. Aika ajoin Timoa on koulun taholta kehuttu rauhalliseksi ja hyväkäytöksiseksi pojaksi, mutta kirjallisissa lausunnoissa lukee kuitenkin aivan muuta.
Sini harmittelee sitä, että vuodesta 2009 alkaen yhteisö on kivittänyt lasten itsetuntoa rikki. Kiitos huolipiiriläisten, lastensuojelun, koulun ja näiden välisten kytkyjen, koko perheeseen on lyöty ongelmaperheen leima.
"Emme olleet aina edes paikkakunnalla, kun minua ja lapsia syytettiin jostakin."
Koska yhteistyö viranomaisten kanssa oli jatkunut vuosikausia hankalana, Sini päätti muuttaa lastensa kanssa toiselle paikkakunnalle.
Luottamus viranomaisiin on jo kuitenkin rikkoutunut. ”Onko paikkakunnan valinnalla merkitystä? Rajaako raha raamit ihmisyydelle kaikkialla?”, Sini kysyy.
Hän toivoo, että saisi lapsineen aivan uuden alun.
Normaaliudesta
Sini on joutunut pohtimaan paljon käsitystään normaalista ja huomannut, kuinka helposti määrittelyihin hukkuu aito kohtaaminen ihmisten kesken.
"Siinä sitä sitten ollaan ̶ eksyksissä, avuttomina. Tiputettuina maailman oudoimpaan kolkkaan, keskelle ihmisjoukkoa, jossa kukaan ei ymmärrä eikä puhu samaa kieltä. Eleistä ja ilmeistäkään ei ymmärrä mitään, koska ihminen on rakentanut itselleen kahleet määrittelyillä. Välittäminen ja rakkaus toista kohtaan on omien kuvitelmien ja käsitysten vankilassa", Sini pohtii.
Timossa hän näkee paljon itseään: lapsen, joka on Peppi Pitkätossun tavoin haaksirikkoutunut monta kertaa. Poika ei kuitenkaan ole hyväksynyt kohtaloaan. Hän on lahjakas tunneälykkö, "ammatti-ihmisten" rankkauksella syrjäytynyt nuori. Tämä nuori on unelmoinut ja tehnyt tulevaisuuden suunnitelmia, vaikka seuraava särkyminen saattaa aina odottaa oven takana.
Sini kokee kulkeneensa lapsineen elämänmatkaa osana kahta erilaista maailmaa. Toinen on naurun, oivallusten ja uusien näkökulmien maailma, kun taas toinen on oppikirjojen, psykiatrian ja diagnostiikan maailma.
Syystäkin Sini on vihainen. Prosessin aikana hän kokee olevansa ainut, joka on noudattanut lakia. Hän on tehnyt kaikkensa auttaakseen lapsiaan. Sini on pysynyt käsittämättömän lujana, mutta hintansa ruljanssi on kuitenkin vaatinut.
"Jaksan ja venyn pitkälle, mutta jos mieli ei tunnista kuormaa, niin kroppa ilmoittaa. Pumppu lyö pahimmillaan tuhatta ja sataa. Olo on ajoittain fyysisesti todella väsynyt."
Matka
Sini kulkee muistoissa. Matka, jonka hän lastensa kanssa on kulkenut, on ollut pitkä. Eksymällä vähän väliä se on ̶ oivalluksen kautta ̶ aina alkanut uudestaan.
Kaikesta huolimatta matkan suunta ei oikeastaan ole muuttunut. Se on ollut aina sydämessä.
Myös vertaistukea Sini on saanut, esimerkiksi Leijonaemoista.
"Vapauttavinta on ajatus jälkipolvista, jotka näkevät arpemme historiassa. Tuon vuoksi heidän on niistä mahdollista vapautua. Ihmisen merkitys on pitkälti siinä, mitä hän kaipaa. Minä kaipaan monen muun tavoin vallankumousta. Toivon, että vielä koittaa päivä, jolloin voin kirjoittaa graduni vaikkapa Lokakuun liikkeen merkityksestä yhteiskunnan rakenteiden korjaustyössä", kertoo Sini.
Hän on käynnistellyt opintoja ja saanut uutta suuntaa työnäkymiinsä.
Suurin kaikista
Sini on joutunut arjessaan huomattavasti panostamaan lasten asioihin. Hän on esimerkiksi joutunut usein lähtemään töistä kesken päivän, jos lapsi on livahtanut koulupäivän jälkeen karkuun eikä ole siirtynyt iltapäivätoimintaan.
"Iltapäivätoiminnan ohjaajista kukaan ei ole suostunut hakemaan lasta luokasta", Sini toteaa.
Kaikkea tällaista työnantajat eivät ole hyvällä katsoneet, joten Sini on jäänyt usein oma-aloitteisesti työelämästä pois lasten etua katsoessaan.
Kaikella on tarkoituksensa, niin uskoo Sini. Hän pitää kokemuksiaan raskaina, mutta äärimmäisen arvokkaina. Elämänkaaren haasteet ja vastoinkäymiset ovat kääntyneet vahvuudeksi, joka pitää juuri nyt, tässä hetkessä, pystyssä.
Sini tahtoo opettaa lapsiaan rakentamaan itsestään myönteistä tarinaa vahvuuksien pohjalta, vaikka elämässä tapahtuisi negatiivisia asioita ja vaikka lapset kantaisivat kuinka isoa haastetta erilaisuudellaan.
Sinin suurimmat vahvuudet ovat totuus, oikeudenmukaisuus ja rakkaus. Ei ole epäilystäkään, mikä niistä on suurin. Sitä ei Siniltä voi viedä, vaikka muut oikeudet vietäisiin.
"Kaikki se kärsii ja kaikki se kestää. Meidän perheen rakkaus, joka ei päästä ketään helpolla."
Aiheesta aikaisemmin:
Ylöjärvi: Koulu ja lastensuojelu piinasivat perhettä vuosia
Viljakkalan pommiuhkaus: Poliisi teki kotietsinnän
Muita Lokakuun liikkeen julkaisuja:
☞ Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä
☞ Kristan tarina V: ”Hanttiin panemalla tunsin eläväni”
☞ Kunnon vanhemman standardi
☞ Kuka suojelisi ammattilaisuhreja lapsilta?
☞ Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
☞ Varhainen huoli ja puuttuminen - mielen sairautta
☞ Koulukiusatun äidin tuska: "Lapseni yritti itsemurhaa."
☞ Tampereen Takahuhdin koulu hyväksyy koulukiusaamisen
☞ Koulukiusaaminen räjähti käsiin
☞ Kuusi vuotta helvetissä
☞ Barometrin kertomaa
☞ Koulukiusaamisen karut kasvot
☞ Laki on niin kuin se luetaan
☞ Kotikoulu on oiva vaihtoehto
☞ Harrastustoiminta osaksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta
☞ Lokakuun liike selvittää lastensuojelun nykytilaa
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoi
☞ Lokakuun liike perustanut RINGIN lasten suojelemiseksi
☞ Ikonen: Kansanvalistusta lastensuojelun asiakkaalle
☞ Bergström: Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa
☞ Opas lastensuojelun asiakkuuteen joutuvalle
RSS Feed
