YHTEYTTÄ
Kadotetut lapset -työryhmä:
Huostaanotetut lapset väkivallan kohteena.
Valtio on ulkoistanut lapsiin kohdistuvan väkivallan
yksityisille toimijoille.
KADOTETUT LAPSET -TYÖRYHMÄN MIELENILMAUS EDUSKUNTATALOLLA HELSINGISSÄ 20.11.2020 KLO 13-15
Lasten sijaishuollossa tapahtuva kaltoinkohtelu, väkivalta, psyykelääkkeiden pakkokäyttö ja muu epäasiallinen kohtelu on valtion tiedossa, mutta asiaan ei ole puututtu. Sijaishuollossa elää massoittain lapsia, jotka ovat tarkoituksellisen ja tavoitteellisen sijaishuoltoon kiinnittämisen kohteena. Kouluterveyskyselyssä sijoitetut lapset kertovat väkivallasta. Väkivaltainen kohtelu synnyttää väkivaltaa. Kadotetut lapset-työryhmä vaatii sijaishuollon nykytilan selvittämistä ja lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamista.
Suomen valtio pyysi 20.11.2016 anteeksi sijaishuollossa kaltoinkohdelluilta sen jälkeen, kun sijaishuollon selvitys oli tehty ajalta 1937-1983 (STM raportteja ja muistioita 2016:22). Ministeri Juha Rehula ilmoitti Finlandiatalon tilaisuudessa, että hiljaisuuden aika on päättynyt. Hiljaisuus jatkuu. Sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelun seurauksena lapsiperheiden tilanne on 2000-luvulla heikentynyt. Joka toinen tunti joku lapsi jossain päin Suomea siirretään sijaishuoltoon.
Lastensuojelu on muuttunut kannattavaksi liiketoiminnaksi: yksityisten yritysten osuus lastensuojelulaitosten ylläpitäjinä on 90 %. Ylen selvityksen mukaan hoivabisneksestä tutut terveysjätit vuolevat miljoonia huostaanotetuilla lapsilla. Sijaishuollosta on tullut miljardibisnes (https://yle.fi/uutiset/3-11016328). Avoin keskustelu huostaanottojen juurisyistä on estynyt. Sen sijaan on käynnissä massiivinen mielipiteen muokkaus sijaishuollon puolesta.
Valvontaviranomaisten yllätyskäynnit lastensuojelulaitoksiin ovat paljastaneet, että lasten kaltoinkohtelu jatkuu. Kouluterveyskyselyssä sijoitetut lapset kertovat väkivallasta. Tutkimusten mukaan perhehoidossa olevien lasten (noin 8000) tilannetta ei käytännössä valvo kukaan. Sijoitetut lapset joutuvat pakenemaan sijaishuoltopaikoistaan ja ”hatkareissujen” aikana altistuvat rikosten ja huumeiden maailmaan. Karkumatkoja kirjataan vuosittain yli 3000 kpl. Näistä lapsista 30,5 % on joutunut jonkun rikoksen uhriksi. Sijaishuollossa olevilla lapsilla on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan kasvuympäristöön. Lasten kaltoinkohtelu on lopetettava, ratkaisu lastensuojelun kriisiin ei löydy kurinpitotoimien lisäämisestä. Sellaiset ehdotukset palvelevat ainoastaan sijaishuoltobisnestä.
Kadotetut lapset -työryhmä on esittänyt valtiolle syksyllä 2019 vaatimuksen sijaishuollossa olevien lasten ja heidän vanhempiensa puolueettoman haastattelututkimuksen käynnistämisestä. Lasten palauttaminen koteihinsa ja läheistensä luokse tulee käynnistää pikaisesti, sillä perheiden jälleenyhdistäminen tulee tehdä aina, kun se on mahdollista. Tilastojen valossa huostaanottoja lopetetaan ani harvoin, mikä tarkoittaa lainvastaista pysyvän huostaanoton työkulttuuria.
Lastensuojelun hankkeiden ongelmana on ollut se, että niitä suunniteltaessa ja toteutettaessa ei koskaan ole laajamittaisesti kuultu asiakasperheitä. Vanhempien ja lasten maalittaminen ja väärien johtopäätösten tekeminen esimerkiksi kiireellisistä sijoituksista palvelee sijaishuollon miljardibisnestä.
Tällä hetkellä lastensuojeluun siirtyy huomattava määrä lapsia, joilla on esim. terveydenhuollon tarve -ei siis lastensuojelun. Erityisesti neuropsykiatrisiin häiriöihin avun saaminen on satunnaista, liki mahdotonta, mikäli lapsella on lastensuojelun asiakkuus.
Vain haastattelemalla sijaishuollon kokeneita mahdollistuu lastensuojelupalveluiden vaikuttavuuden arviointi ja koko lastensuojelujärjestelmän uudelleenarviointi. Näin ollen nykytilaselvitys palvelee myös sosiaalityöntekijöitä, kun kukin lapsi ohjautuu oikealle hallinnonalalle pois lastensuojelusta.
Suomi ei tarvitse lisää sosiaalityöntekijöitä, vaan laadukkaat peruspalvelut perheille.
Kadotetut lapset -työryhmään kuuluu eri alojen asiantuntijoita, jolla on kokemusta joko työn kautta tai omakohtaisesti lastensuojelun toiminnasta ja perheeltään ja suvultaan kadonneista lapsista. Aktiiviset isoäidit perustivat ryhmän kesällä 2019. Työryhmä on odottanut, että se saisi rinnalleen lastensuojelujärjestö -nimellä toimivia tahoja vaatimaan nykytilaselvityksen käynnistämistä. Sijaishuollon lasten asia on suomalaisen yhteiskunnan häpeätahra. Moderni lastensuojelu ei ulkoista lapsia kodeistaan, vaan näkee lapsen läheiset voimavarana.
Lisätietoja:
[email protected].
https://kadotetutlapset.fi/index.php/2020/11/17/kadotetut-lapset-tyoryhman-mielenilmaus-edus-kuntatalolla/
Kadotetut lapset -työryhmä:
Huostaanotetut lapset väkivallan kohteena.
Valtio on ulkoistanut lapsiin kohdistuvan väkivallan
yksityisille toimijoille.
KADOTETUT LAPSET -TYÖRYHMÄN MIELENILMAUS EDUSKUNTATALOLLA HELSINGISSÄ 20.11.2020 KLO 13-15
Lasten sijaishuollossa tapahtuva kaltoinkohtelu, väkivalta, psyykelääkkeiden pakkokäyttö ja muu epäasiallinen kohtelu on valtion tiedossa, mutta asiaan ei ole puututtu. Sijaishuollossa elää massoittain lapsia, jotka ovat tarkoituksellisen ja tavoitteellisen sijaishuoltoon kiinnittämisen kohteena. Kouluterveyskyselyssä sijoitetut lapset kertovat väkivallasta. Väkivaltainen kohtelu synnyttää väkivaltaa. Kadotetut lapset-työryhmä vaatii sijaishuollon nykytilan selvittämistä ja lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamista.
Suomen valtio pyysi 20.11.2016 anteeksi sijaishuollossa kaltoinkohdelluilta sen jälkeen, kun sijaishuollon selvitys oli tehty ajalta 1937-1983 (STM raportteja ja muistioita 2016:22). Ministeri Juha Rehula ilmoitti Finlandiatalon tilaisuudessa, että hiljaisuuden aika on päättynyt. Hiljaisuus jatkuu. Sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelun seurauksena lapsiperheiden tilanne on 2000-luvulla heikentynyt. Joka toinen tunti joku lapsi jossain päin Suomea siirretään sijaishuoltoon.
Lastensuojelu on muuttunut kannattavaksi liiketoiminnaksi: yksityisten yritysten osuus lastensuojelulaitosten ylläpitäjinä on 90 %. Ylen selvityksen mukaan hoivabisneksestä tutut terveysjätit vuolevat miljoonia huostaanotetuilla lapsilla. Sijaishuollosta on tullut miljardibisnes (https://yle.fi/uutiset/3-11016328). Avoin keskustelu huostaanottojen juurisyistä on estynyt. Sen sijaan on käynnissä massiivinen mielipiteen muokkaus sijaishuollon puolesta.
Valvontaviranomaisten yllätyskäynnit lastensuojelulaitoksiin ovat paljastaneet, että lasten kaltoinkohtelu jatkuu. Kouluterveyskyselyssä sijoitetut lapset kertovat väkivallasta. Tutkimusten mukaan perhehoidossa olevien lasten (noin 8000) tilannetta ei käytännössä valvo kukaan. Sijoitetut lapset joutuvat pakenemaan sijaishuoltopaikoistaan ja ”hatkareissujen” aikana altistuvat rikosten ja huumeiden maailmaan. Karkumatkoja kirjataan vuosittain yli 3000 kpl. Näistä lapsista 30,5 % on joutunut jonkun rikoksen uhriksi. Sijaishuollossa olevilla lapsilla on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan kasvuympäristöön. Lasten kaltoinkohtelu on lopetettava, ratkaisu lastensuojelun kriisiin ei löydy kurinpitotoimien lisäämisestä. Sellaiset ehdotukset palvelevat ainoastaan sijaishuoltobisnestä.
Kadotetut lapset -työryhmä on esittänyt valtiolle syksyllä 2019 vaatimuksen sijaishuollossa olevien lasten ja heidän vanhempiensa puolueettoman haastattelututkimuksen käynnistämisestä. Lasten palauttaminen koteihinsa ja läheistensä luokse tulee käynnistää pikaisesti, sillä perheiden jälleenyhdistäminen tulee tehdä aina, kun se on mahdollista. Tilastojen valossa huostaanottoja lopetetaan ani harvoin, mikä tarkoittaa lainvastaista pysyvän huostaanoton työkulttuuria.
Lastensuojelun hankkeiden ongelmana on ollut se, että niitä suunniteltaessa ja toteutettaessa ei koskaan ole laajamittaisesti kuultu asiakasperheitä. Vanhempien ja lasten maalittaminen ja väärien johtopäätösten tekeminen esimerkiksi kiireellisistä sijoituksista palvelee sijaishuollon miljardibisnestä.
Tällä hetkellä lastensuojeluun siirtyy huomattava määrä lapsia, joilla on esim. terveydenhuollon tarve -ei siis lastensuojelun. Erityisesti neuropsykiatrisiin häiriöihin avun saaminen on satunnaista, liki mahdotonta, mikäli lapsella on lastensuojelun asiakkuus.
Vain haastattelemalla sijaishuollon kokeneita mahdollistuu lastensuojelupalveluiden vaikuttavuuden arviointi ja koko lastensuojelujärjestelmän uudelleenarviointi. Näin ollen nykytilaselvitys palvelee myös sosiaalityöntekijöitä, kun kukin lapsi ohjautuu oikealle hallinnonalalle pois lastensuojelusta.
Suomi ei tarvitse lisää sosiaalityöntekijöitä, vaan laadukkaat peruspalvelut perheille.
Kadotetut lapset -työryhmään kuuluu eri alojen asiantuntijoita, jolla on kokemusta joko työn kautta tai omakohtaisesti lastensuojelun toiminnasta ja perheeltään ja suvultaan kadonneista lapsista. Aktiiviset isoäidit perustivat ryhmän kesällä 2019. Työryhmä on odottanut, että se saisi rinnalleen lastensuojelujärjestö -nimellä toimivia tahoja vaatimaan nykytilaselvityksen käynnistämistä. Sijaishuollon lasten asia on suomalaisen yhteiskunnan häpeätahra. Moderni lastensuojelu ei ulkoista lapsia kodeistaan, vaan näkee lapsen läheiset voimavarana.
Lisätietoja:
[email protected].
https://kadotetutlapset.fi/index.php/2020/11/17/kadotetut-lapset-tyoryhman-mielenilmaus-edus-kuntatalolla/
RSS Feed
