Kuristajaviikuna, kuvakaappaus Real Monstrosities "Hermonsa menettänyt" nuori kuristi sosiaalityöntekijää – vuosien tuomio murhayrityksestä nurin hovissa
Nuoren miehen pitkä tuomio murhan yrityksestä kaatui hovioikeudessa, kertoo MTV- uutiset.
16-vuotias tekijä oli vuoden 2016 maaliskuussa osallistunut Limingan koulutuskeskuksessa tapaamiseen, jossa oli läsnä tämän sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän kanta nuoren sijoituspaikasta ei päätöksen kohdetta miellyttänyt, joten hän totesi tappavansa naisen.
Kun naista saatettiin ulos huoneesta oli nuori yllättäen hyökännyt takaapäin tämän kimppuun puristamalla tätä kurkusta kaksin käsin.
Ote irtosi, kun muut paikalla olleet henkilöt olivat tarttuneet voimallisesti nuoren käsistä kiinni. Tässä yhteydessä naisen pää kolahti johonkin kovaan.
Myös aiempia uhkauksia
Nuori oli uhkaillut naista jo aiemmin tappamisella, ja seuraamalla tätä selvittänyt tämän perheen kodin sijainnin.
Nuoren oman kertoman mukaan "tapan sut" -lausahdus on kuitenkin nuorten yleisesti käyttämää kieltä, joka ei tarkoita todellista uhkausta, vaan kertoo lausujan vihaisuudesta.
Nuori kertoi hänellä menneen tilanteessa hermot, koska hän koki sosiaalityöntekijän tehneen työnsä huonosti.
Uhri joutui sairaslomalle
Uhrille diagnosoitiin posttraumaattinen stressireaktio tapahtuman jälkeen, ja tapahtunut aiheutti hänelle unihäiriöitä, pelkotiloja ja työkyvyn alenemisen. Hän joutui tapahtuman johdosta sairaslomalle.
Käräjäoikeus oli katsonut asiassa olleen kyse murhan yrityksestä nuorena henkilönä, ja nuori tuomittiin 5 vuoden 8 kuukauden vankeuteen.
Murhasyytteet nurin
Turun hovioikeus katsoi asian kuitenkin toisin, ja hylkäsi syytteen murhan yrityksestä. Oikeuden mukaan tilanteessa ei syntynyt konkreettista vaaraa murhan tai tapon tunnusmerkistön täyttymisestä.
– Tämä tilanne ja tapahtumainkulusta käräjäoikeuden tuomioon kirjattu selvitys osoittavat, että henkirikoksen toteuttaminen on ollut käytännössä mahdotonta tai ainakin epätodennäköistä, tuomiossa todettiin.
Sen sijaan tekijä tuomittiin nuorena henkilönä tehdyistä pahoinpitelystä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Rangaistus oli 8 kuukauden vankeusrangaistus, jossa oli otettu huomioon nuoren aiempi rangaistus toisesta teosta.
Lisäksi tekijä määrättiin korvaamaan uhrille 4000 euroa kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitata sekä 500 euroa henkisestä kärsimyksestä. (MTV-uutiset, 15.5.2018)
Sosiaalityöntekijän päätös on ollut motiivi rikoksiin aiemminkin. Iltasanomat uutisoi viime vuonna, kuinka johtavan sosiaalityöntekijän päätös johti kahden nuoren julmaan kostoon. Parivaljakko tunkeutui naamioituneena yöllä naisen kotiin ja pahoinpiteli naista sekä hänen aviomiestään. Pariskunta myös ryöstettiin.
Molemmat tekijät myönsivät kuulusteluissa, että isku oli kosto nuorempaan mieheen kohdistuneista sosiaalitoimen huostaanotto- ja sijoittamispäätöksistä ( IS, 9.2.2017).
Lastensuojelutausta ennustaa korkeampaa todennäköisyyttä tehdä rikoksia tai joutua rikoksen uhriksi
Huostaanotto on todistettu sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijäksi (mm. Iivari 1996; Kela 2010; Sisäministeriö 15/2014; Sotkanet).
Huostaanotettujen suomalaislasten ja -nuorten kuolleisuus on suurempi kuin muiden ikäistensä.
Lastensuojelutausta ennustaa muita ikäryhmän lapsia korkeampaa todennäköisyyttä syrjäytyä, tehdä rikoksia tai joutua itse rikoksen uhriksi (SOTKANET).
Lastensuojelujärjestelmä ei onnistu suojelemaan lapsia ja nuoria itsetuhoiselta käyttäytymiseltä tai seksuaaliselta ja muulta väkivallalta huostaanoton aikana ja sen jälkeen.
Erilaiset sijaishoitajat olivat jopa 70-kertainen riski lapsen omiin biologisiin vanhempiin nähden.
Suomalaisen kouluterveys- kyselyn mukaan sijoitetuilla nuorilla on viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin.
Huostaanotetut nuoret päätyvät itsemurhaan muita suomalaisnuoria yleisemmin, ja heidän kuolemansa taustalla on tavallista yleisemmin onnettomuus tai alkoholin tai huumeiden käyttö.
Toisin kuin usein oletetaan, tytöt eivät sopeudu vaikeisiin olosuhteisiin poikia paremmin, sillä huostaanotettujen tyttöjen kuolleisuus oli tutkimuksessa yhtä suuri kuin huostaanotettujen poikien. Tutkimuksessa käytetyt tiedot perustuvat Stakesin ylläpitämään lastensuojelurekisteriin ja väestörekisteriin. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1991 - 1997 huostaanotettuja lapsia, joiden kuolleisuutta verrattiin väestörekisterin perusteella yleiseen kuolleisuuteen. Mukana oli yli 13 000 lasta. Lapset olivat syntyneet vuosina 1973 - 1997 ja heitä seurattiin vuoden 1999 loppuun saakka. (British Medical Journal 2001;323:207-208)
Nuoren miehen pitkä tuomio murhan yrityksestä kaatui hovioikeudessa, kertoo MTV- uutiset.
16-vuotias tekijä oli vuoden 2016 maaliskuussa osallistunut Limingan koulutuskeskuksessa tapaamiseen, jossa oli läsnä tämän sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän kanta nuoren sijoituspaikasta ei päätöksen kohdetta miellyttänyt, joten hän totesi tappavansa naisen.
Kun naista saatettiin ulos huoneesta oli nuori yllättäen hyökännyt takaapäin tämän kimppuun puristamalla tätä kurkusta kaksin käsin.
Ote irtosi, kun muut paikalla olleet henkilöt olivat tarttuneet voimallisesti nuoren käsistä kiinni. Tässä yhteydessä naisen pää kolahti johonkin kovaan.
Myös aiempia uhkauksia
Nuori oli uhkaillut naista jo aiemmin tappamisella, ja seuraamalla tätä selvittänyt tämän perheen kodin sijainnin.
Nuoren oman kertoman mukaan "tapan sut" -lausahdus on kuitenkin nuorten yleisesti käyttämää kieltä, joka ei tarkoita todellista uhkausta, vaan kertoo lausujan vihaisuudesta.
Nuori kertoi hänellä menneen tilanteessa hermot, koska hän koki sosiaalityöntekijän tehneen työnsä huonosti.
Uhri joutui sairaslomalle
Uhrille diagnosoitiin posttraumaattinen stressireaktio tapahtuman jälkeen, ja tapahtunut aiheutti hänelle unihäiriöitä, pelkotiloja ja työkyvyn alenemisen. Hän joutui tapahtuman johdosta sairaslomalle.
Käräjäoikeus oli katsonut asiassa olleen kyse murhan yrityksestä nuorena henkilönä, ja nuori tuomittiin 5 vuoden 8 kuukauden vankeuteen.
Murhasyytteet nurin
Turun hovioikeus katsoi asian kuitenkin toisin, ja hylkäsi syytteen murhan yrityksestä. Oikeuden mukaan tilanteessa ei syntynyt konkreettista vaaraa murhan tai tapon tunnusmerkistön täyttymisestä.
– Tämä tilanne ja tapahtumainkulusta käräjäoikeuden tuomioon kirjattu selvitys osoittavat, että henkirikoksen toteuttaminen on ollut käytännössä mahdotonta tai ainakin epätodennäköistä, tuomiossa todettiin.
Sen sijaan tekijä tuomittiin nuorena henkilönä tehdyistä pahoinpitelystä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Rangaistus oli 8 kuukauden vankeusrangaistus, jossa oli otettu huomioon nuoren aiempi rangaistus toisesta teosta.
Lisäksi tekijä määrättiin korvaamaan uhrille 4000 euroa kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitata sekä 500 euroa henkisestä kärsimyksestä. (MTV-uutiset, 15.5.2018)
Sosiaalityöntekijän päätös on ollut motiivi rikoksiin aiemminkin. Iltasanomat uutisoi viime vuonna, kuinka johtavan sosiaalityöntekijän päätös johti kahden nuoren julmaan kostoon. Parivaljakko tunkeutui naamioituneena yöllä naisen kotiin ja pahoinpiteli naista sekä hänen aviomiestään. Pariskunta myös ryöstettiin.
Molemmat tekijät myönsivät kuulusteluissa, että isku oli kosto nuorempaan mieheen kohdistuneista sosiaalitoimen huostaanotto- ja sijoittamispäätöksistä ( IS, 9.2.2017).
Lastensuojelutausta ennustaa korkeampaa todennäköisyyttä tehdä rikoksia tai joutua rikoksen uhriksi
Huostaanotto on todistettu sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijäksi (mm. Iivari 1996; Kela 2010; Sisäministeriö 15/2014; Sotkanet).
Huostaanotettujen suomalaislasten ja -nuorten kuolleisuus on suurempi kuin muiden ikäistensä.
Lastensuojelutausta ennustaa muita ikäryhmän lapsia korkeampaa todennäköisyyttä syrjäytyä, tehdä rikoksia tai joutua itse rikoksen uhriksi (SOTKANET).
Lastensuojelujärjestelmä ei onnistu suojelemaan lapsia ja nuoria itsetuhoiselta käyttäytymiseltä tai seksuaaliselta ja muulta väkivallalta huostaanoton aikana ja sen jälkeen.
Erilaiset sijaishoitajat olivat jopa 70-kertainen riski lapsen omiin biologisiin vanhempiin nähden.
Suomalaisen kouluterveys- kyselyn mukaan sijoitetuilla nuorilla on viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin.
Huostaanotetut nuoret päätyvät itsemurhaan muita suomalaisnuoria yleisemmin, ja heidän kuolemansa taustalla on tavallista yleisemmin onnettomuus tai alkoholin tai huumeiden käyttö.
Toisin kuin usein oletetaan, tytöt eivät sopeudu vaikeisiin olosuhteisiin poikia paremmin, sillä huostaanotettujen tyttöjen kuolleisuus oli tutkimuksessa yhtä suuri kuin huostaanotettujen poikien. Tutkimuksessa käytetyt tiedot perustuvat Stakesin ylläpitämään lastensuojelurekisteriin ja väestörekisteriin. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1991 - 1997 huostaanotettuja lapsia, joiden kuolleisuutta verrattiin väestörekisterin perusteella yleiseen kuolleisuuteen. Mukana oli yli 13 000 lasta. Lapset olivat syntyneet vuosina 1973 - 1997 ja heitä seurattiin vuoden 1999 loppuun saakka. (British Medical Journal 2001;323:207-208)
RSS Feed
