Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistaminen.
Lakiin esitetään uusia säännöksiä muun muassa huoltajien velvollisuudesta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset vuoroasumisesta.
Lapsen tapaamisoikeutta koskevaan tuomioistuimen päätökseen voitaisiin asettaa uhkasakko.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien sopimusten valikoimaa ehdotetaan laajennettavaksi.
Huoltajien välisestä tehtävienjaosta, oheishuoltajasta ja tietojensaantioikeudesta voitaisiin jatkossa sopia sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella.
Lakiin ehdotetaan muutoksia, joilla vahvistetaan lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn.
Oikeudenkäyntimenettelyyn ehdotetaan myös muutoksia, joiden tavoitteena on nopeuttaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia oikeudenkäyntejä ja karsia tarpeettomia uusintakäsittelyjä. (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/8075 /OMML_47_2017_Lapsenhuolto.pdf)
Vuonna 2015 joka seitsemäs erolapsi aloitti vuoroasumisen, sosiaalitoimen vahvistamista asumissopimuksista selviää. Vuoroasuminen on tilastointia yleisempää, sillä vanhemmat päättävät siitä usein ilman viranomaisia Elatusvelvollisten liiton puheenjohtaja Ahti Hurmalainen sanoo.
Hurmalaisen mielestä vuoroasuminen on huomioitava myös elatuslaissa, joka uudistunee vuonna 2020. Pelkästään termit, kuten lähi- ja etävanhempi, kaipaavat päivitystä.
Elatusvelvollisuus erityisesti vuoroasumistilanteissa olisi määriteltävä uudelleen. Epäoikeudenmukaiseksi on koettu myös elatusapuasiaan sovellettavat oikeudenkäyntikulusäännökset.
Vuoroasuminen kirjataan lakiin
Vuoroasuminen olisi jatkossa eroperheiden virallinen vaihtoehto, ja tieto siitä näkyisi esimerkiksi väestötietojärjestelmässä.
– Jos molemmat vanhemmat ovat yhtä lailla lapsen arjessa mukana ja lapsi asuu molempien luona lähes yhtä paljon, on koettu epäoikeudenmukaiseksi, että toinen on oikeudellisesti vain tapaava vanhempi, kertoo lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen oikeusministeriöstä.
Oikeusministeriön työryhmän ehdottama uudistus ei heti muuttaisi esimerkiksi oikeutta asumistukeen, lapsilisiin tai koulukuljetuksiin. Se olisi kuitenkin pohja muille muutoksille.
– Tämä on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että tukia ja palveluita voitaisiin uudistaa ja että voitaisiin harkita niiden antamista kahteen kotiin, Outi Kemppainen sanoo.
Lapselle oikeus tavata läheistä henkilöä
Uutta olisi myös se, että lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Mikäli lapsen ja tietyn henkilön välillä on erityisen läheinen ja vakiintunut suhde, joka on verrattavissa lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen, voitaisiin tapaamisoikeus vahvistaa täytäntöönpanokelpoisella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Tällaisia erityisen läheisiä aikuisia lapselle voivat olla vaikkapa samassa taloudessa asunut isovanhempi tai sijaisvanhempi tai vanhemmasta eronnut entinen avio- tai avopuoliso.
Tarkoitus on, että lapsen huolto turvaisi lapselle myönteiset ja läheiset suhteet kaikkien tärkeiden ihmisten osalta.
Vieraannuttamisen estämiseksi uhkasakko
Myös sovittujen tapaamisten estämiseen ja lapsen vieraannuttamiseen toisesta vanhemmasta halutaan puuttua aiempaa napakammin.
– Jos on epäilyksiä, että tapaamisoikeuden toteutumisessa voi olla vaikeuksia, sen tehostamiseksi voisi asettaa sakon uhan, Outi Kemppainen sanoo.
Uhkasakko voitaisiin määrätä jo silloin, kun tuomioistuin antaa lapsen ja vanhemman tapaamisoikeutta koskevan päätöksen.
Uhkasakkojen uhrit: etukäteinen ilmoitusvelvollisuus muutosta vaarantaa väkivaltaa pakenevien hengen
Lisäksi vanhemman pitäisi ilmoittaa etukäteen, jos hän aikoo muuttaa ja se vaikuttaa toisen vanhemman ja lapsen tapaamisiin.
Suurin osa lausunnonantajista kannatti etukäteisen ilmoitusvelvollisuuden säätämistä lapsen asuinpaikan muuttoa koskevissa tilanteissa.
Etukäteiseen ilmoitusvelvollisuuteen suhtautuivat varauksellisesti Lastensuojelujärjestö Uhkasakkojen Uhrit ja Kaapatut lapset ry.
Lastensuojelujärjestö Uhkasakkojen Uhrit totesi, että muutosta ilmoittaminen etukäteen vaarantaisi vakavasti väkivaltaa pakenevien perheenjäsenten hengen.
Lapsen mielipide huomioidaan entistä tarkemmin
Lapsen mielipidettä kuunnellaan esimerkiksi asumisjärjestelyissä jatkossa nykyistä tarkemmalla korvalla, jos ehdotetut uudistukset menevät läpi.
– Myös riidattomissa asioissa pitäisi varmistua siitä, että lapsen mielipide on otettu huomioon. Nykyisin lapsen mielipidettä ei erikseen ole selvitetty, jos vanhemmat ovat olleet yksimielisiä, lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen oikeusministeriöstä sanoo.
Kurttila: Ei ikärajoja lapsen kuulemiseen
Lapsen oikeuksien sopimus korostaa erityisesti lapsen oikeutta tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on tyytyväinen, että lapsen mielipide aiotaan ottaa tulevaisuudessa entistä vahvemmin huomioon erotilanteessa.
Kurttila ei halua lakiin ikärajoja.
- Lapsi on kohdattava aina yksilönä, vaikka olisi kyse saman ikäisistä lapsista. Tilanteet ovat hyvin vaihtelevia. Pidän tärkeänä, että laissa ei ole ikärajoja, jossa aletaan kuulemaan. Ne lyövät helposti todellisuutta vastaan. Sen takia on hyvä puhua kaikista lapsista eli alle 18-vuotiaista.
LSKL: lapsen etu, tutkimustieto ja eroauttaminen keskiöön
LSKL:n mukaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään sekä saada tietoa itseään koskevista asioista on tuettava. Oleellista on, kuinka aikuiset, niin vanhemmat kuin ammattilaiset, kykenevät luomaan lapselle osallisuutta mahdollistavan ja tukevan, turvallisen ympäristön.
Lapsenhuoltolain läpileikkaava tekijänä sekä lähtökohtana tulisi olla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen oikeudet ja erityisesti sopimuksen kannalta keskeinen lapsen edun periaate.
LSKL korostaa lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä lapsenhuoltolain uudistamisessa.
Keskusliitto pitää myös tärkeänä, että lapsenhuoltolain uudistuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ja uudistusten tulee perustua tutkittuun tietoon.
Lapsenhuoltolain uudistamisen rinnalla on myös tärkeää kehittää laaja-alaista ja monipuolista eroauttamista lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE). Lapselle on pystyttävä turvaamaan läheisten ihmissuhteiden jatkuminen luontevasti osana hänen arkeaan.
Sateenkaariperheet ry piti tärkeänä, että lain uudistamishankkeen tavoitteena pidetään lapsen edun toteutumista kaikissa perhetilanteissa. Perheiden moninaisuus tulisi laittaa aidosti uudistushankkeen keskeiseksi fokukseksi.
Helsingin hallinto-oikeus, Lapsiasiavaltuutettu ja Isät lasten asialla ry ehdottivat tarkempien säännösten ottamista lakiin siitä, mihin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota lapsen etua arvioitaessa. Vertailukohdaksi mainittiin mm. lastensuojelulain 4 § 2 momentti.
Isät lasten asialla ry esitti myös lapsen edun vastaisten toimien kirjaamista lakiin.
Lastensuojelujärjestö Uhkasakkojen Uhrit ehdotti, että lakiin säädetään periaate, jonka mukaan läheisilleen väkivaltaiselle ei myönnetä lapsen huoltajuutta ja hänen tapaamisensa lasten kanssa toteutetaan vain valvotusti.
Ensi- ja turvakotien liiton mukaan tapaamis- ja huoltajuusoikeuksien käyttäminen ei saa vaarantaa lasten tai perheväkivallan uhriksi joutuneen toisen vanhemman oikeuksia tai turvallisuutta. Vieraannuttamista arvioitaessa ja määrittelyssä tulee huomioida perheessä tapahtunut väkivalta. Myös lapsen pelko tavata etävanhempaa on otettava vakavasti–on vältyttävä tilanteilta, joissa lapsi on pakotettu tapaamaan vanhempaa, jota pelkää.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/lapsen-huolto-ja-tapaamisoikeus.aspx
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75377/OMML_35_2016_Lapsen_huolto_Lausuntotiivistelma.pdf?sequence=1
Lakiin esitetään uusia säännöksiä muun muassa huoltajien velvollisuudesta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset vuoroasumisesta.
Lapsen tapaamisoikeutta koskevaan tuomioistuimen päätökseen voitaisiin asettaa uhkasakko.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien sopimusten valikoimaa ehdotetaan laajennettavaksi.
Huoltajien välisestä tehtävienjaosta, oheishuoltajasta ja tietojensaantioikeudesta voitaisiin jatkossa sopia sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella.
Lakiin ehdotetaan muutoksia, joilla vahvistetaan lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn.
Oikeudenkäyntimenettelyyn ehdotetaan myös muutoksia, joiden tavoitteena on nopeuttaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia oikeudenkäyntejä ja karsia tarpeettomia uusintakäsittelyjä. (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/8075 /OMML_47_2017_Lapsenhuolto.pdf)
Vuonna 2015 joka seitsemäs erolapsi aloitti vuoroasumisen, sosiaalitoimen vahvistamista asumissopimuksista selviää. Vuoroasuminen on tilastointia yleisempää, sillä vanhemmat päättävät siitä usein ilman viranomaisia Elatusvelvollisten liiton puheenjohtaja Ahti Hurmalainen sanoo.
Hurmalaisen mielestä vuoroasuminen on huomioitava myös elatuslaissa, joka uudistunee vuonna 2020. Pelkästään termit, kuten lähi- ja etävanhempi, kaipaavat päivitystä.
Elatusvelvollisuus erityisesti vuoroasumistilanteissa olisi määriteltävä uudelleen. Epäoikeudenmukaiseksi on koettu myös elatusapuasiaan sovellettavat oikeudenkäyntikulusäännökset.
Vuoroasuminen kirjataan lakiin
Vuoroasuminen olisi jatkossa eroperheiden virallinen vaihtoehto, ja tieto siitä näkyisi esimerkiksi väestötietojärjestelmässä.
– Jos molemmat vanhemmat ovat yhtä lailla lapsen arjessa mukana ja lapsi asuu molempien luona lähes yhtä paljon, on koettu epäoikeudenmukaiseksi, että toinen on oikeudellisesti vain tapaava vanhempi, kertoo lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen oikeusministeriöstä.
Oikeusministeriön työryhmän ehdottama uudistus ei heti muuttaisi esimerkiksi oikeutta asumistukeen, lapsilisiin tai koulukuljetuksiin. Se olisi kuitenkin pohja muille muutoksille.
– Tämä on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että tukia ja palveluita voitaisiin uudistaa ja että voitaisiin harkita niiden antamista kahteen kotiin, Outi Kemppainen sanoo.
Lapselle oikeus tavata läheistä henkilöä
Uutta olisi myös se, että lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Mikäli lapsen ja tietyn henkilön välillä on erityisen läheinen ja vakiintunut suhde, joka on verrattavissa lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen, voitaisiin tapaamisoikeus vahvistaa täytäntöönpanokelpoisella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Tällaisia erityisen läheisiä aikuisia lapselle voivat olla vaikkapa samassa taloudessa asunut isovanhempi tai sijaisvanhempi tai vanhemmasta eronnut entinen avio- tai avopuoliso.
Tarkoitus on, että lapsen huolto turvaisi lapselle myönteiset ja läheiset suhteet kaikkien tärkeiden ihmisten osalta.
Vieraannuttamisen estämiseksi uhkasakko
Myös sovittujen tapaamisten estämiseen ja lapsen vieraannuttamiseen toisesta vanhemmasta halutaan puuttua aiempaa napakammin.
– Jos on epäilyksiä, että tapaamisoikeuden toteutumisessa voi olla vaikeuksia, sen tehostamiseksi voisi asettaa sakon uhan, Outi Kemppainen sanoo.
Uhkasakko voitaisiin määrätä jo silloin, kun tuomioistuin antaa lapsen ja vanhemman tapaamisoikeutta koskevan päätöksen.
Uhkasakkojen uhrit: etukäteinen ilmoitusvelvollisuus muutosta vaarantaa väkivaltaa pakenevien hengen
Lisäksi vanhemman pitäisi ilmoittaa etukäteen, jos hän aikoo muuttaa ja se vaikuttaa toisen vanhemman ja lapsen tapaamisiin.
Suurin osa lausunnonantajista kannatti etukäteisen ilmoitusvelvollisuuden säätämistä lapsen asuinpaikan muuttoa koskevissa tilanteissa.
Etukäteiseen ilmoitusvelvollisuuteen suhtautuivat varauksellisesti Lastensuojelujärjestö Uhkasakkojen Uhrit ja Kaapatut lapset ry.
Lastensuojelujärjestö Uhkasakkojen Uhrit totesi, että muutosta ilmoittaminen etukäteen vaarantaisi vakavasti väkivaltaa pakenevien perheenjäsenten hengen.
Lapsen mielipide huomioidaan entistä tarkemmin
Lapsen mielipidettä kuunnellaan esimerkiksi asumisjärjestelyissä jatkossa nykyistä tarkemmalla korvalla, jos ehdotetut uudistukset menevät läpi.
– Myös riidattomissa asioissa pitäisi varmistua siitä, että lapsen mielipide on otettu huomioon. Nykyisin lapsen mielipidettä ei erikseen ole selvitetty, jos vanhemmat ovat olleet yksimielisiä, lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen oikeusministeriöstä sanoo.
Kurttila: Ei ikärajoja lapsen kuulemiseen
Lapsen oikeuksien sopimus korostaa erityisesti lapsen oikeutta tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on tyytyväinen, että lapsen mielipide aiotaan ottaa tulevaisuudessa entistä vahvemmin huomioon erotilanteessa.
Kurttila ei halua lakiin ikärajoja.
- Lapsi on kohdattava aina yksilönä, vaikka olisi kyse saman ikäisistä lapsista. Tilanteet ovat hyvin vaihtelevia. Pidän tärkeänä, että laissa ei ole ikärajoja, jossa aletaan kuulemaan. Ne lyövät helposti todellisuutta vastaan. Sen takia on hyvä puhua kaikista lapsista eli alle 18-vuotiaista.
LSKL: lapsen etu, tutkimustieto ja eroauttaminen keskiöön
LSKL:n mukaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään sekä saada tietoa itseään koskevista asioista on tuettava. Oleellista on, kuinka aikuiset, niin vanhemmat kuin ammattilaiset, kykenevät luomaan lapselle osallisuutta mahdollistavan ja tukevan, turvallisen ympäristön.
Lapsenhuoltolain läpileikkaava tekijänä sekä lähtökohtana tulisi olla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen oikeudet ja erityisesti sopimuksen kannalta keskeinen lapsen edun periaate.
LSKL korostaa lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä lapsenhuoltolain uudistamisessa.
Keskusliitto pitää myös tärkeänä, että lapsenhuoltolain uudistuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ja uudistusten tulee perustua tutkittuun tietoon.
Lapsenhuoltolain uudistamisen rinnalla on myös tärkeää kehittää laaja-alaista ja monipuolista eroauttamista lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE). Lapselle on pystyttävä turvaamaan läheisten ihmissuhteiden jatkuminen luontevasti osana hänen arkeaan.
Sateenkaariperheet ry piti tärkeänä, että lain uudistamishankkeen tavoitteena pidetään lapsen edun toteutumista kaikissa perhetilanteissa. Perheiden moninaisuus tulisi laittaa aidosti uudistushankkeen keskeiseksi fokukseksi.
Helsingin hallinto-oikeus, Lapsiasiavaltuutettu ja Isät lasten asialla ry ehdottivat tarkempien säännösten ottamista lakiin siitä, mihin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota lapsen etua arvioitaessa. Vertailukohdaksi mainittiin mm. lastensuojelulain 4 § 2 momentti.
Isät lasten asialla ry esitti myös lapsen edun vastaisten toimien kirjaamista lakiin.
Lastensuojelujärjestö Uhkasakkojen Uhrit ehdotti, että lakiin säädetään periaate, jonka mukaan läheisilleen väkivaltaiselle ei myönnetä lapsen huoltajuutta ja hänen tapaamisensa lasten kanssa toteutetaan vain valvotusti.
Ensi- ja turvakotien liiton mukaan tapaamis- ja huoltajuusoikeuksien käyttäminen ei saa vaarantaa lasten tai perheväkivallan uhriksi joutuneen toisen vanhemman oikeuksia tai turvallisuutta. Vieraannuttamista arvioitaessa ja määrittelyssä tulee huomioida perheessä tapahtunut väkivalta. Myös lapsen pelko tavata etävanhempaa on otettava vakavasti–on vältyttävä tilanteilta, joissa lapsi on pakotettu tapaamaan vanhempaa, jota pelkää.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/lapsen-huolto-ja-tapaamisoikeus.aspx
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75377/OMML_35_2016_Lapsen_huolto_Lausuntotiivistelma.pdf?sequence=1
RSS Feed
