Aamulehti kertoo artikkelissaan: YK:hon vedonnut asianajaja: ”En voi hyväksyä sitä, miten Suomessa kohdellaan perheväkivallan uhreja” (12.2.2017), kuinka asianajaja Susan Hindström omistautuu tapaukselle, jossa perheen äidin pahoinpitelystä tuomitulle isälle määrättiin heidän yhteisen lapsensa yksinhuolto.
Hindströmmin valmistelema ihmisoikeusvalitus on saanut YK:n komitean reagoimaan tilanteeseen. Kyseessä on ensimmäinen Suomesta koskaan YK:n Cedaw-komitealle (Committee on the Elimination of Discrimination Against Women) tehty valitus lapsen ja väkivallan uhriksi joutuneen äidin suojasta.Valtiovalta toistaiseksi on pitäytynyt järkkymättömästi vanhoissa kaavoissaan valituksesta tai YK:n kannanotosta huolimatta.
"Suomi on loukannut useita naisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen velvoitteita", kertoo porilainen oikeustieteen maisteri Susan Hindström.
Valituksen aiheena on tuomioistuimen lainvoimainen päätös myöntää pienen lapsen yksinhuoltajuus väkivaltarikoksesta tuomitulle isälle ja sulkea väkivallan uhriksi joutunut lapsen äiti kokonaan huollon ulkopuolelle.
Lounaissuomalaisen pariskunnan yhteisen lapsen epäillään isänsä luona joutuneen kärsimään tämän väkivaltaisesta käyttäytymisestä tuomion jälkeen.
Cedaw-komitea vaati valituksen johdosta jo toukokuussa 2016 Suomen valtiota ryhtymään kiireellisiin toimiin lapsen suojelemiseksi ja suorittamaan viipymättä kattavat tutkimukset lapseen kohdistuneiden pahoinpitelyepäilyjen selvittämiseksi.
Vaatimusta ei kunnioitettu ja Valtio ei toteuttanut vaadittuja toimenpiteitä. Poliisi kuuli epäiltyä, mutta päätti esitutkinnan kuulematta lasta tahi todistajia. Hindströmin mukaan lääkärikään ei tutkinut lapsen mahdollisia vammoja. Poliisi on joutunut avaamaan, joulukuussa 2016 ilmenneen väkivaltaepäilyn velvoittamana, rikosilmoituksien tutkinnan uudelleen.
"Lapsen koskemattomuutta ei kuitenkaan ole vieläkään turvattu. YK:n komitea joutui vielä tammikuussa huomauttamaan Suomen valtiota aiemmin antamastaan vaatimuksesta," Hindström kertoo.
Hän painottaa, että YK:n komitea vaatii kiireellisiä väliaikaistoimia vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa.
"Siksi on erityisen huolestuttavaa, ettei ihmisoikeuksien mallimaaksi profiloituva Suomi turvaa lapsen tilannetta, kun valitusmenettely on vireillä."
Tilanne eskaloitui huoltajuusriidasta.
Lakinainen kääntyi YK:n komitean puoleen, koska hänen mukaansa lounaissuomalaisen äidin kohtelu ei ole ollut oikeudenmukaista eivätkä viranomaiset ole suojanneet äitiä tai lasta väkivallalta tai sen seurauksilta.
Kun vuonna 1958 syntynyt yrittäjämies ja hänen huomattavasti nuorempi, vuonna 1972 syntynyt kumppaninsa erosivat, Varsinais-Suomen käräjäoikeus määräsi syksyllä 2013 silloin kaksivuotiaan lapsen yksinhuoltajuuden isälle. Käräjäoikeus katsoi isän antaneen turvallisen ja tasapainoisen kuvan vanhempana.
"Isän yksinhuolto on lisäriitaisuuksien välttämiseksi lapsen edun mukaista", oikeus päätteli tuomiossaan.
Seuraavana vuonna käräjäoikeus tuomitsi eroperheen isän sakkoihin entisen kumppaninsa, lapsen äidin, pahoinpitelystä. Mies iski naiselta silmän mustaksi joulun alla 2011. Kaksi myöhempää pahoinpitelysyytettä oikeus kuitenkin hylkäsi.
Valitus lapsen huoltajuudesta oli tuolloin vireillä. Tuomio väkivallasta ei vaikuttanut tuomioistuimen ratkaisuun, kun Turun hovioikeus puoli vuotta myöhemmin vahvisti isälle lapsen yksinhuoltajuuden.
Korkein oikeus (KKO) tapansa mukaan lapsiasioissa ei myöntänyt lapsen äidille valituslupaa.
Susan Hindström kertoo, että Suomen tuomioistuinlaitokset sekä sosiaaliviranomaiset eivät ymmärrä perheväkivaltaa ilmiönä, eivätkä myöskään siihen liittyvää valta-asetelmaa tekijän ja uhrin välillä. "Viranomaisilla on stereotyyppien näkemys perheväkivallasta. Viranomaiset syyllistävät uhria väkivallan seurauksista, kuten uhrin tekijää kohtaan tuntemasta pelosta," Hindström väittää.
Valituksessaan YK:n komitealle Hindström tuo esille kuinka Suomessa perheväkivaltaa vähätellään. Sitä pidetään ”yksityisasiana”, ja huoltoriitojen yhteydessä esiin tulevaa perheväkivaltaa ”vanhempien välisenä erimielisyytenä”. Hindströmin mukaan viranomaisten tiedot ihmisoikeussopimuksista ja ymmärrys niiden ihmisille takaamista oikeuksista ovat surkeita.
Hindström viittaa Teija Hautasen vuonna 2010 tekemään väitöskirjaan Väkivalta ja huoltoriidat, jonka tutkimusaineisto käsitti yli 150 huoltoriitaa, joihin liittyy perheväkivalta.
"Väkivalta ei väitöskirjan mukaan saa huoltoriidoissa sitä merkitystä, jonka se ansaitsisi, kun puhutaan uhrin ja lapsen suojasta. Lapsen yksinhuolto ja asuminen voidaan antaa myös väkivaltarikoksesta tuomitulle vanhemmalle."
Susan Hindström työskentelee perheväkivallan uhrisi joutuneen naisen puolesta pro bono publicona (ei laskuta päämiestään - juristin sosiaalinen omatunto). 38-vuotias kolmen lapsen äiti on parhaillaan hoitovapaalla.
"Viranomaisten asenne on ylimielinen, jos näistä asioista muistuttaa," hän huomauttaa
Tilanne erittäin vaativa ja raskas, vaan Susan Hindströmin motivaatiota lisäävät omakohtaiset kokemukset väkivallan merkityksen vähätelystä.
"Minua on syyllistetty väkivallan esiin tuomisesta viranomaismenettelyssä sekä kehotettu ja jopa painostettu ottamasta aihepiiriä enää esiin. Siksi haluan saada muutosta aikaan."
Lokakuun Liike kunnioittaa Susan Hindströmmin panosta väkivallan kierteen katkaisemiseksi ja erityisesti rakentellisen väkivallan katkaisemiseksi. Lakiasiantuntijat, jotka ottavat tehtäväkseen parantaa Suomessa oikeusturvaamme sekä ihmisoikeuksiemme toteutumista tekevät sitä tärkeää työtä, jota toimituksemme toivoo tulevassa saada havaita enemmänkin. On erityisen surullista, että vain kahdessa yksittäistapauksessa on lähestytty YK:ta, kun Valtiossamme varmasti olisi paljon enemmän tapauksia, joita tulisi tarkastella tarkemmin.
Lokakuun Liike muistuttaa, että tutkitusti Suomessa ei toteudu moniammatillinen yhteistyö viranomaistaholla toivotulla tavalla. Myöskin useat väitöskirjat, joissa tutkitaan väkivaltaa, väärää vallankäyttöä, nostavat esille Suomessa valtavan hätätilan, johon ei ole osattu puuttua Valtion toimesta antaen kansalleen tarvittavan tuen väkivallan kierteen katkaisemiseksi.
On erittäin valitettavaa, että Suomen valtiossa samaiset tuomarit, jotka tuomitsevat väkivallasta, eivät osaa ymmärtää väärää vallankäyttöä moninaisesti ilmentyvänä sekä moninaisesti yhteiskuntaamme vaikuttavana.
Tuomiovalta ei kykene havaitsemaan rakenteellista väkivaltaa, jota se kohdistaa kansaan korkeassa päätösvallassaan. Vielä kauhistuttavampaa on, ettei sosiaalitoimi, ole edes lailla velvoitettu kouluttautumaan väkivaltatyöhön tuota kierrettä ratkaisukeskeisin menetelmin katkaisemaan.
Olli Matikaisen mukaan uuden ajan alun tai minkä tahansa aikakauden väkivallan problematiikkaa on mahdotonta tarkastella irrallaan maailmankuvallisista tekijöistä, jotka eivät yksiselitteisesti palaudu esimerkiksi politiikkaan tai talouteen. Sillä, kuinka ihmisten, ryhmien, instituutioiden ja yliluonnollisen väliset suhteet ymmärretään, on kauaskantoisia psykologisia vaikutuksia. Erityisen selvästi nämä perustavanlaatuiset rakenteet tulevat esille väkivallan keskeisen instituution, verikoston kohdalla. Ne muuttuvat, ja tämän hitaan, synkretistisen muutoksen peruspiirteiden osoittamista Matikainen pitää eräänä tutkimuksensa päätuloksena.
Lue myös:
YK:hon vedonnut asianajaja: ”En voi hyväksyä sitä, miten Suomessa kohdellaan perheväkivallan uhreja” (Aamulehti - 12.2.2017): https://www.aamulehti.fi/…/ykhon-vedonnut-asianajaja-en-vo…/
Väkivalta ja huoltoriidat (Teija Hautanen 2010):
http://tampub.uta.fi/…/ha…/10024/66642/978-951-44-8192-5.pdf
Väitös lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta lastensuojeluasioissa (STT 4.4.2017):
https://www.sttinfo.fi/…/vaitos-lapsen-oikeuksista-ja-niide…
Väkivalta naisen elämän varjona - Tutkimus parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten elämänkulusta ja selviytymisestä (Auli Ojuri 2004) :
https://lauda.ulapland.fi/…/Auli_Ojuri_v%C3%A4it%C3%B6skirj…
Väkivalta, vallankäyttö ja vahingoittuminen naisten perhesuhteissa (Marianne Notko 2011):
https://jyx.jyu.fi/…/hand…/123456789/25769/9789513941789.pdf
Naisten tekemä väkivalta (Emmi Lattu 2016):
https://tampub.uta.fi/…/…/10024/99101/978-952-03-0138-5.pdf…
Väkivallan kulttuurihistoriaa - Olli Matikaisen väitöshaastattelu (Historian Tietosanomat - Jari Eilola):
http://www.ennenjanyt.net/4-02/matikain.htm
TIEDOTE: Naisiin kohdistuva väkivalta laajamittaista - Suomen ratifioitava Istanbulin sopimus (Ihmisoikeuskeskus 5.3.2014):
http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x177247=287926
Väitös: Taloudellinen väkivalta pilaa parisuhteen – "Aina jännitti mennä kauppaankin" (YLE 6.4.2017):
http://yle.fi/uutiset/3-9549863
RAHAKONFLIKTIT JA TALOUDELLINEN
VÄKIVALTA PARISUHTEISSA (Anniina Kattila 2017):
http://www.doria.fi/…/handle/10024/133966/AnnalesC434Kaitti…
Hindströmmin valmistelema ihmisoikeusvalitus on saanut YK:n komitean reagoimaan tilanteeseen. Kyseessä on ensimmäinen Suomesta koskaan YK:n Cedaw-komitealle (Committee on the Elimination of Discrimination Against Women) tehty valitus lapsen ja väkivallan uhriksi joutuneen äidin suojasta.Valtiovalta toistaiseksi on pitäytynyt järkkymättömästi vanhoissa kaavoissaan valituksesta tai YK:n kannanotosta huolimatta.
"Suomi on loukannut useita naisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen velvoitteita", kertoo porilainen oikeustieteen maisteri Susan Hindström.
Valituksen aiheena on tuomioistuimen lainvoimainen päätös myöntää pienen lapsen yksinhuoltajuus väkivaltarikoksesta tuomitulle isälle ja sulkea väkivallan uhriksi joutunut lapsen äiti kokonaan huollon ulkopuolelle.
Lounaissuomalaisen pariskunnan yhteisen lapsen epäillään isänsä luona joutuneen kärsimään tämän väkivaltaisesta käyttäytymisestä tuomion jälkeen.
Cedaw-komitea vaati valituksen johdosta jo toukokuussa 2016 Suomen valtiota ryhtymään kiireellisiin toimiin lapsen suojelemiseksi ja suorittamaan viipymättä kattavat tutkimukset lapseen kohdistuneiden pahoinpitelyepäilyjen selvittämiseksi.
Vaatimusta ei kunnioitettu ja Valtio ei toteuttanut vaadittuja toimenpiteitä. Poliisi kuuli epäiltyä, mutta päätti esitutkinnan kuulematta lasta tahi todistajia. Hindströmin mukaan lääkärikään ei tutkinut lapsen mahdollisia vammoja. Poliisi on joutunut avaamaan, joulukuussa 2016 ilmenneen väkivaltaepäilyn velvoittamana, rikosilmoituksien tutkinnan uudelleen.
"Lapsen koskemattomuutta ei kuitenkaan ole vieläkään turvattu. YK:n komitea joutui vielä tammikuussa huomauttamaan Suomen valtiota aiemmin antamastaan vaatimuksesta," Hindström kertoo.
Hän painottaa, että YK:n komitea vaatii kiireellisiä väliaikaistoimia vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa.
"Siksi on erityisen huolestuttavaa, ettei ihmisoikeuksien mallimaaksi profiloituva Suomi turvaa lapsen tilannetta, kun valitusmenettely on vireillä."
Tilanne eskaloitui huoltajuusriidasta.
Lakinainen kääntyi YK:n komitean puoleen, koska hänen mukaansa lounaissuomalaisen äidin kohtelu ei ole ollut oikeudenmukaista eivätkä viranomaiset ole suojanneet äitiä tai lasta väkivallalta tai sen seurauksilta.
Kun vuonna 1958 syntynyt yrittäjämies ja hänen huomattavasti nuorempi, vuonna 1972 syntynyt kumppaninsa erosivat, Varsinais-Suomen käräjäoikeus määräsi syksyllä 2013 silloin kaksivuotiaan lapsen yksinhuoltajuuden isälle. Käräjäoikeus katsoi isän antaneen turvallisen ja tasapainoisen kuvan vanhempana.
"Isän yksinhuolto on lisäriitaisuuksien välttämiseksi lapsen edun mukaista", oikeus päätteli tuomiossaan.
Seuraavana vuonna käräjäoikeus tuomitsi eroperheen isän sakkoihin entisen kumppaninsa, lapsen äidin, pahoinpitelystä. Mies iski naiselta silmän mustaksi joulun alla 2011. Kaksi myöhempää pahoinpitelysyytettä oikeus kuitenkin hylkäsi.
Valitus lapsen huoltajuudesta oli tuolloin vireillä. Tuomio väkivallasta ei vaikuttanut tuomioistuimen ratkaisuun, kun Turun hovioikeus puoli vuotta myöhemmin vahvisti isälle lapsen yksinhuoltajuuden.
Korkein oikeus (KKO) tapansa mukaan lapsiasioissa ei myöntänyt lapsen äidille valituslupaa.
Susan Hindström kertoo, että Suomen tuomioistuinlaitokset sekä sosiaaliviranomaiset eivät ymmärrä perheväkivaltaa ilmiönä, eivätkä myöskään siihen liittyvää valta-asetelmaa tekijän ja uhrin välillä. "Viranomaisilla on stereotyyppien näkemys perheväkivallasta. Viranomaiset syyllistävät uhria väkivallan seurauksista, kuten uhrin tekijää kohtaan tuntemasta pelosta," Hindström väittää.
Valituksessaan YK:n komitealle Hindström tuo esille kuinka Suomessa perheväkivaltaa vähätellään. Sitä pidetään ”yksityisasiana”, ja huoltoriitojen yhteydessä esiin tulevaa perheväkivaltaa ”vanhempien välisenä erimielisyytenä”. Hindströmin mukaan viranomaisten tiedot ihmisoikeussopimuksista ja ymmärrys niiden ihmisille takaamista oikeuksista ovat surkeita.
Hindström viittaa Teija Hautasen vuonna 2010 tekemään väitöskirjaan Väkivalta ja huoltoriidat, jonka tutkimusaineisto käsitti yli 150 huoltoriitaa, joihin liittyy perheväkivalta.
"Väkivalta ei väitöskirjan mukaan saa huoltoriidoissa sitä merkitystä, jonka se ansaitsisi, kun puhutaan uhrin ja lapsen suojasta. Lapsen yksinhuolto ja asuminen voidaan antaa myös väkivaltarikoksesta tuomitulle vanhemmalle."
Susan Hindström työskentelee perheväkivallan uhrisi joutuneen naisen puolesta pro bono publicona (ei laskuta päämiestään - juristin sosiaalinen omatunto). 38-vuotias kolmen lapsen äiti on parhaillaan hoitovapaalla.
"Viranomaisten asenne on ylimielinen, jos näistä asioista muistuttaa," hän huomauttaa
Tilanne erittäin vaativa ja raskas, vaan Susan Hindströmin motivaatiota lisäävät omakohtaiset kokemukset väkivallan merkityksen vähätelystä.
"Minua on syyllistetty väkivallan esiin tuomisesta viranomaismenettelyssä sekä kehotettu ja jopa painostettu ottamasta aihepiiriä enää esiin. Siksi haluan saada muutosta aikaan."
Lokakuun Liike kunnioittaa Susan Hindströmmin panosta väkivallan kierteen katkaisemiseksi ja erityisesti rakentellisen väkivallan katkaisemiseksi. Lakiasiantuntijat, jotka ottavat tehtäväkseen parantaa Suomessa oikeusturvaamme sekä ihmisoikeuksiemme toteutumista tekevät sitä tärkeää työtä, jota toimituksemme toivoo tulevassa saada havaita enemmänkin. On erityisen surullista, että vain kahdessa yksittäistapauksessa on lähestytty YK:ta, kun Valtiossamme varmasti olisi paljon enemmän tapauksia, joita tulisi tarkastella tarkemmin.
Lokakuun Liike muistuttaa, että tutkitusti Suomessa ei toteudu moniammatillinen yhteistyö viranomaistaholla toivotulla tavalla. Myöskin useat väitöskirjat, joissa tutkitaan väkivaltaa, väärää vallankäyttöä, nostavat esille Suomessa valtavan hätätilan, johon ei ole osattu puuttua Valtion toimesta antaen kansalleen tarvittavan tuen väkivallan kierteen katkaisemiseksi.
On erittäin valitettavaa, että Suomen valtiossa samaiset tuomarit, jotka tuomitsevat väkivallasta, eivät osaa ymmärtää väärää vallankäyttöä moninaisesti ilmentyvänä sekä moninaisesti yhteiskuntaamme vaikuttavana.
Tuomiovalta ei kykene havaitsemaan rakenteellista väkivaltaa, jota se kohdistaa kansaan korkeassa päätösvallassaan. Vielä kauhistuttavampaa on, ettei sosiaalitoimi, ole edes lailla velvoitettu kouluttautumaan väkivaltatyöhön tuota kierrettä ratkaisukeskeisin menetelmin katkaisemaan.
Olli Matikaisen mukaan uuden ajan alun tai minkä tahansa aikakauden väkivallan problematiikkaa on mahdotonta tarkastella irrallaan maailmankuvallisista tekijöistä, jotka eivät yksiselitteisesti palaudu esimerkiksi politiikkaan tai talouteen. Sillä, kuinka ihmisten, ryhmien, instituutioiden ja yliluonnollisen väliset suhteet ymmärretään, on kauaskantoisia psykologisia vaikutuksia. Erityisen selvästi nämä perustavanlaatuiset rakenteet tulevat esille väkivallan keskeisen instituution, verikoston kohdalla. Ne muuttuvat, ja tämän hitaan, synkretistisen muutoksen peruspiirteiden osoittamista Matikainen pitää eräänä tutkimuksensa päätuloksena.
Lue myös:
YK:hon vedonnut asianajaja: ”En voi hyväksyä sitä, miten Suomessa kohdellaan perheväkivallan uhreja” (Aamulehti - 12.2.2017): https://www.aamulehti.fi/…/ykhon-vedonnut-asianajaja-en-vo…/
Väkivalta ja huoltoriidat (Teija Hautanen 2010):
http://tampub.uta.fi/…/ha…/10024/66642/978-951-44-8192-5.pdf
Väitös lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta lastensuojeluasioissa (STT 4.4.2017):
https://www.sttinfo.fi/…/vaitos-lapsen-oikeuksista-ja-niide…
Väkivalta naisen elämän varjona - Tutkimus parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten elämänkulusta ja selviytymisestä (Auli Ojuri 2004) :
https://lauda.ulapland.fi/…/Auli_Ojuri_v%C3%A4it%C3%B6skirj…
Väkivalta, vallankäyttö ja vahingoittuminen naisten perhesuhteissa (Marianne Notko 2011):
https://jyx.jyu.fi/…/hand…/123456789/25769/9789513941789.pdf
Naisten tekemä väkivalta (Emmi Lattu 2016):
https://tampub.uta.fi/…/…/10024/99101/978-952-03-0138-5.pdf…
Väkivallan kulttuurihistoriaa - Olli Matikaisen väitöshaastattelu (Historian Tietosanomat - Jari Eilola):
http://www.ennenjanyt.net/4-02/matikain.htm
TIEDOTE: Naisiin kohdistuva väkivalta laajamittaista - Suomen ratifioitava Istanbulin sopimus (Ihmisoikeuskeskus 5.3.2014):
http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x177247=287926
Väitös: Taloudellinen väkivalta pilaa parisuhteen – "Aina jännitti mennä kauppaankin" (YLE 6.4.2017):
http://yle.fi/uutiset/3-9549863
RAHAKONFLIKTIT JA TALOUDELLINEN
VÄKIVALTA PARISUHTEISSA (Anniina Kattila 2017):
http://www.doria.fi/…/handle/10024/133966/AnnalesC434Kaitti…
RSS Feed
