Toivion näkemyksen toi esille Helsingin Uutiset artikkelissaan:
Asianajaja: "Apu, jonka väsynyt vanhempi tarvitsee, kannattaa hakea muualta kuin lastensuojelusta" (17.11.2016):
– Riidat ovat pahentuneet. Siinä vaiheessa, kun päädytään riitelemään tuomioistuimeen, mitään keinoja ei kaihdeta. Toisesta vanhemmasta kaivetaan sähköposteja ja vanhoja lääkärintodistuksia myöten kaikki menneisyys, jos ihminen on ollut esimerkiksi masennuksen takia terapiassa tai saanut sakot.
Toivion mukaan pariskunnan riidat tuodaan usein mukaan huoltajuuskiistoihin.
– Se on nykyään iso ongelma. Lapsen ja omat asiat sekoitetaan. Pahimmissa riidoissa etävanhempi eristetään ja vieraannutetaan lapsesta.
Toivion ammatillinen kokemus ei mairittele lastensuojelun osallisuutta eroperheiden kriisissä:
– Apu kohdennetaan sattumanvaraisesti. Vanhemmat eivät hyödy siitä, että joku tulee kotiin juttelemaan ja sanoo, että koitas nyt. Apu pitäisi olla konkreettista. Lastensuojelun työntekijöiden pitäisi jalkautua paljon nykyistä enemmän.
Toivio on nähnyt vierestä tilanteita, joissa lastensuojelun pitäisi ryhtyä nopeisiin huostaanottoihin. Toisessa tapauksessa taas huostaanottoon tai muihin järeisiin toimiin ryhdytään, vaikka niihin ei ehkä olisi tarvetta.
– Yhteydenotto saatetaan kääntää avuntarvitsijaa vastaan. Lastensuojelua ehdottomasti tarvitaan, mutta toimintatapoja pitäisi uudistaa. Toisaalta, jos uskoudut lastensuojelulle ja tulee avioero, lastensuojelu otetaan ikään kuin aseeksi, vaikka ihminen on ollut ihan normaalisti väsynyt.
Toivio esittää lasten edun toteutumisen mahdollistumiseksi ratkaisuna ettei ettei huoltajuusriitoja ryhdyttäisi puimaan heti eron jälkeen, jolloin tunteet ovat pinnassa.
Vanhempien negatiivinen suhtautuminen toisiinsa erokriisin aikana, syyllistäminen ja tuomitseva asenne, estää yhdessä suunnitellun ratkaisun mahdollistumisen. Lapsen parempaa tulevaa ei tueta, vaan vanhempi tai vanhemmat riitaisuudessaan saattavat hakea vain omaa etuaan. Kun vanhemmat eivät välitä toisistaan kasvatuskumppaneina, jää lapsikin välittämisen ulkopuolelle.
– Ensin pitäisi selvittää oma pää ja sen jälkeen ryhtyä tekemään ratkaisuja, toteaa Toivio.
Sovittelumahdollisuus on osaltaan vähentänyt oikeusriitoja. Suurin osa huoltajuusasioista sovitaan lastenvalvojan tai asianajajan luona. Eroissa naiset ovat aloitteellisempia.
– Pienten lasten vanhempien erot ovat ongelma.
Toivio käsittelee kokemuksiaan lastensuojelusta myös uusimmassa romaanissaan, Kuka lasta varjelee. Kirjassa asianajaja Katariina Elosalon neuvo yksinhuoltajaäideille on yksinkertainen: "Älä luota lastensuojeluun, vaikka olisit kuinka väsynyt." Kirjan tarinat ovat fiktiivisiä, mutta Toivio on törmännyt työssään vastaavanlaisiin tapauksiin.
– Konkreettinen apu, jonka väsynyt vanhempi tarvitsee, kannattaa hakea jostain muualta. Pelkkä puhe ei auta ihmistä.
THL on kiinnittänyt huomiota myös tähän olosuhteeseen, jossa vanhempien vakavat riita-asiat kuormittavat lapsia, vanhempia sekä kokonaisia sukuja. Vielä ei ole lastensuojelulla suunnitelmallisia keinoja kirjattuna näiden olosuhteiden hahmottamiseen sekä tarvittavan tuen antamiseen. THL toivookin tarvittavan tutkimustiedon saamista, jotta tuki voitaisiin suunnitella näihin tuentarpeisiin.
Lokakuun liike tahtoo muistuttaa lastensuojelua, että monen perheen eroon johtaa perhe-elämän suuret haasteet. Ennakoivalla perhe-elämää kunnioittavalla tuella voidaan poistaa vanhemmilta haasteiden kuormaa ja näin myös mahdollistaa ydinperheiden eheänä pysyminen tai eroperheen arjen luonnistuminen vanhempien välisessä tarvittavassa sovussa.
Lue myös:
Asianajaja: "Apu, jonka väsynyt vanhempi tarvitsee, kannattaa hakea muualta kuin lastensuojelusta" (Helsingin uutiset - 17.11.2016):
http://www.helsinginuutiset.fi/…/455506-asianajaja-apu-jonk…
Lapsen asema erotilanteessa (THL - Lastensuojelun käsikirja - 4.4.2016):
https://www.thl.fi/…/erityiskys…/lapsen-asema-erotilanteessa
KUKA LASTA VARJELEE - Marja Toivio:
http://arktinenbanaani.fi/…/kuka_lasta_varjel…/9789522702975