Lokakuun liike
  • etusivu
  • lokakuun liike
  • LL-Uutiset
  • Dokumentit
  • Perheeni tarina
  • blogit
  • palvelujärjestelmät

Lastensuojelu "suojeli" perheen evakkoon Kankaanpäässä

27/10/2014

59 Comments

 
Picture
Kankaanpäässä on meneillään episodi, jossa perhe on joutunut lähtemään kodistaan lastensuojelun uhatessa perheen poikaa kiireellisellä sijoituksella. Perheeseen kuuluu äiti ja esikoululainen poika sekä lukiota käyvä tyttö. Perheen ajojahti on kestänyt yli kaksi vuotta.

Poika oli vapaaehtoisessa avohuollon sijoituksessa sijaisperheessä vielä hetki sitten, mutta äiti lopetti sijoituksen lapsen kohtelun vuoksi.



Sijaisäiti laiminlöi lapsen hoidon

Tapahtumat kärjistyivät, kun pojalta meni käsi sijoiltaan, eikä sijaisperhe toimittanut lasta lääkärille. Porin kaupungissa ei kuulemma ole sellaista tohtoria, joka saisi käden paikoilleen.

Tapaus käsivarren lyhyt historia kuuluu seuraavasti: Pojalla on luksaatiomenneisyys, eli käsi on mennyt sijoiltaan samalla tavalla ennenkin. Tällä kertaa käsi meni sijoiltaan päiväkodissa. Tapahtuman aikaan elettiin torstain aamupäivää ja asiasta ilmoitettiin sijaisäidille. Hän oli shoppailemassa Porissa, eikä pitänyt suuremmin kiirettä pojan hoitoon saattamisessa. Sijaisäiti nouti pojan vasta iltapäivällä päiväkodista.

Poikaa ei viety lääkäriin, vaan jollekin epäviralliselle niksauttajalle väänneltäväksi, mutta kättä ei saatu paikoilleen. Tätä äiti ei tiennyt.

Seuraavana päivänä poika tapasi äitiään, joka huomasi heti, ettei käsi ole kunnossa, vaikka sijaisäiti väitti toisin. Todistajan läsnäollessa käsi luiskahti paikoilleen perjantaina illalla kello 21.05, kun äiti oli jo soittanut Poriin, että ovat tulossa lääkäriin.

Äiti otti yhteyttä lastensuojeluun ja sai tietää, kuinka kauan pojan kanssa oli viivytelty, kuinka sijaisperhe oli väittänyt sossuille käden olevan kunnossa ja äidin ja pojan vain valehtelevan asiasta.


Startti pitkälle piinalle: paikkakunnan vaihdos

Kaikki alkoi syksyllä 2012, kun äiti saapui Kankaanpäähän Keuruulta. Äiti oli käyttänyt lääkkeitä väärin noin kaksi vuotta ja hakenut apua ongelmaansa itse. Perhe oli Keuruun sosiaalitoimen kautta ohjattu Kankaanpään A-kodille hoitoon. "Lapset tulevat ehdottomasti mukaan", oli sossu sanonut, sillä äiti oli kykenevä huolehtimaan heistä ongelmastaan huolimatta.

A-kodin hoitojakso kesti viitisen kuukautta, jonka jälkeen se sovitusti lopetettiin. Perhe muutti pysyvästi Kankaanpäähän.

Saanen lainata Putous-ohjelman karjalaista hahmoa: Se oli virhe.

Perheen kimppuun kävi lastensuojelu.


Epäilyksiä, uhkauksia ja riittämätöntä tukea

Lastensuojelu antoi omanlaistaan pakkohoitoa perheelle uhaten äitiä alati huostaanotolla, mikäli äiti ei tukitoimiin suostu. Tietenkin äidin tuli rampata seuloissa, koska sossu odotti kieli pitkällä retkahtamista. 15 vuoden takaisia asiakirjoja kaiveltiin esille ja huoli perustettiin niiden varaan.

Perhetyö kävi kotona, se tutki asuntoa ja penkoi jääkaappia. Josko sieltä löytyisi maitolitran ja puolukoiden sijaan litra bubrea ja pakastettuja bentsoja? Koko ajan äitiä muistutettiin siitä, että yksikin retkahdus johtaa lasten huostaanottoon.

Äiti löysi miehen ja meni naimisiin, mutta sosiaalitoimen ulottaessa epäilynsä myös aviomieheen vesittyi liittokin ja pariskunta erosi. Perhe vaihtoi asuntoaan homeen vuoksi, johon sossu lupaili vuolaasti taloudellista apua, mutta ei auttanut. Toimeentulotuki oli muutoinkin tiukassa, koska perheellä on koira ja kissa.

Luitte ihan oikein: koira ja kissa kuluttavat liikaa rahaa, ja koira on käsketty myydä pois. Käsky on kirjallisena sossun omissa lippulappusissa.

Kankaanpään sossussa lienee ollut käytössä väärä opetusvideo: Tuntematon sotilas. Siinä kun krapulainen sotilas kehui elävänsä puoli vuotta yhdellä suolaisella silakalla. Samaa linjaa noudattaen Kankaanpään sossu on sitä mieltä, että äidin tulee elää vähintään yhtä kauan yhdellä Coton de Tulearilla.

Sijaisperhe, jonne poika avohuollon sijoituksena laitettiin, sai vajaat 6000 euroa starttirahaa ja aloituskorvausta. Äidille annettiin 10 euroa per päivä ruokarahaa poikaa varten, kun poika kävi kotilomillaan. Papereihin on kirjattuna erikseen, että raha on tarkoitettu käytettäväksi ruokaan; sillä ei saa viedä poikaa Hesburgeriin. Mitähän Kankaanpään sossu luulee Hesburgerissa myytävän?

Kaiken tämän keskellä äiti oli retkahtanut opioidipohjaisiin lääkkeisiin, mutta piti asian omana tietonaan peläten menettävänsä lapsensa. Hän kertoi syövänsä lääkkeitä, jotta jaksaisi arjessa. Sekaisin hän ei ollut, kukaan ei huomannut mitään.


Jahtaamista ja pelkoa

Vaikka sossu ei vielä tiennyt retkahduksesta, se ryhtyi huostaamaan koulukasta, tytärtä, jolla oli keskittymisongelma ja seiskan keskiarvo. Tytär oli myös kokeillut kansallispirtelöämme olutta kolmasti ja jäänyt kiinni.

Sossu oli sijoittamassa tytärtä laitokseen. Tyttärellä diagnosoitiin adhd, mikä selitti keskittymisongelmat.

Perheelle järjestettiin kotisairaanhoidon ammattilaisporukka Tampereen Näsimentorista, joilta toki odotettiin lausuntoa. Näsimentor teki työnsä, ja hyvin tekikin, sillä tyttären sijoitus peruttiin. Äiti oli kovin tyytyväinen Näsimentorilaisten tapaan kuulla perhettä ja nähdä asioiden laidat. Tyttären adhd saatiin aisoihin lääkityksellä ja koulu alkoi sujua hyvin.

Tämän jälkeen äiti haki jälleen apua ongelmaansa.

Se oli virhe.

Taas uhattiin kiireellisellä sijoituksella. Äiti meni A-kodille kuntoutukseen. Hän vietti päivät kuntoutuksessa ja yöpyi kotona. Poika kävi päivisin päiväkotia.

Helmikuussa 2014 äiti antoi yhden positiivisen seulan. Äiti sai puhelinsoiton, että lapset lähtevät nyt ja poika haettiin päiväkodilta ja tytär kotoa.

Äiti valitti asiaansa hoitavasta sosiaaliviranomaisesta ja Martta vaihdettiin Annikaan. Kiiresijoitus lopetettiin 1,5 viikon kuluttua Annikan toimesta. Uusi asiakassuunnitelma tehtiin ja pakotetut tukitoimet lopetettiin. Normaalia elämää yritettiin jatkaa, mutta jälleen kerran äiti oli turvautunut lääkkeisiin.

Sossun pelko peitti auringon kuin paikalleen jämähtänyt sadepilvi.

Äidillä todettiin adhd. Elettiin heinäkuuta 2014. Äiti hakeutui jälleen hoitoon. Hän kertoo, että ei millään tavoin piilottele ongelmaansa. Haastatellessani äitiä hän on hyvin avoin riippuvuudestaan. "Mulla on reseptilääke, en käytä suonensisäisiä aineita."


Murennusta kannustuksen sijaan

Tiedän itse, kuinka mahdotonta voi olla kuntoutuminen, kun siihen ei anneta muita eväitä kuin epäily siitä, että retkahtaa. Olen nimittäin seurannut korvaushoitoa läheltä, joten tiedän mistä puhun.

Äiti kertoo haluavansa kuntoutua. Kun kuuntelen äidin kertomusta, ihmettelen ties monettako kertaa maamme ammattilaisia, joihin tulisi voida luottaa:

"Kaikkeen olen suostunut vuosien ajan, kun joka palaverissa on sanottu, että ellen suostu, lapset huostataan", kertoo äiti.

Hän on koko ajan yrittänyt itse ajaa lastensa etua ongelmastaan huolimatta ja hakenut rehellisesti apua:

"En häpeä opioidiriippuvuuttani tai korvaushoitoasiaa, kaiken saa julkaista."

Miksi Kankaanpään sossu haluaa ajaa äidin nurkkaan uhkailemalla? Miksi se ei auta niin, että avusta olisi oikeasti hyötyä?

Heinäkuussa äiti siis hakeutui saamaan apua, ja sossu ehdotti avohuollon sijoitusta pojalle. Vanhempi tytär muutti omilleen aloittaessaan lukion 9 keskiarvolla. Kelatkaa taaksepäin ja kiittäkää Näsimentoria järkevästä lausunnosta. En nimittäin usko, että tyttö olisi edes ammattikoulussa, jos hänet olisi kiiresijoitettu laitokseen.

Äiti suostui avohuollon sijoitukseen; poika menisi ihan kivalta näyttävään perheeseen, kunnes korvaushoidon arviointijakso olisi ohitse, ja palaisi sitten kotiin. Poika voisi jatkaa tutussa eskarissa ja pääsisi kotilomille. Tähän äiti luotti.

Se oli virhe.


Vieraannuttaminen alkoi

Hyvin nopeasti äidille asetettiin yhteydenpitorajoitukset. Sijaisperhe ja sossu tehtailivat ne yhdessä. Äiti pyysi saada poikaansa kotiin joka viikonloppu, mutta sai päätöksen joka toisesta viikonlopusta. Tämä on ainoa päätös, joka äidille on rajoituksista toimitettu.

Rajoitukset koskivat kuitenkin myös puheluita ja muuta yhteydenpitoa. "Sijaisperheen vankan kokemuksen mukaan on lapselle kidutusta olla tiiviisti yhteydessä äitiinsä."

Tuosta ei paljon huumoria revitä.

Viikon sijoituksessa olon jälkeen poika kutsui jo sijaisperheen vanhempia isäksi ja äidiksi. Äiti huomautti tästä, ja siitä suututtiin. Pojalle huudettiin, kun hän yritti kutsua sijaisvanhempiaan näiden omilla nimillä: "Minä olen äiti!"

Äiti kertoi sosiaalitoimelle asiasta, mutta ei saanut sieltä vastakaikua.

"No eihän me sitä huostattu!" tuumasi sossu, ilmeisesti yrittäen osoittaa äidille, miten helluja he olivat olleet, vaikka äiti oli retkahdellutkin.

Äidin kanta kertoo kaiken: "No kun te koko ajan sanoitte, että huostaatte lapset!"

Niin. Pakon edessä on helppo saada suostumus mihin tahansa. Jos vaihtoehto on sijoitus kauas hornan tuuttiin, niin kuka tahansa äiti suostuu avohuollon tukitoimena tehtävään sijoitukseen.

Toisin sanoen äiti eli jatkuvassa pelossa. Sosiaalitoimi muistutti äitiä tästä tasaisin väliajoin: "Jos et suostu, niin lapset kiiresijoitetaan". Laissa tällaista kaupankäyntiä kutsutaan kiskonnaksi tai petolliseksi menettelyksi, valtuuksien väärinkäytöksi ja arvottomaksi menettelyksi.


Kulissien takana tapahtui

Poika kertoi sijaisperheessä tapahtuvasta toiminnasta muutakin. “Siellä juodaan kaljaa, ne menevät punaisiksi ja huutavat”. Saunassa käytiin kaikki samaan aikaan teinien ja muiden kanssa. Kaikki tämä ahdisti poikaa. Hän pelkäsi.

Äiti kantoi poikaa avohuollon sijoitukseen kotilomilta itkevänä ja petauspatjoihin tarrautuneena, itku kurkussa. Sijaisperhe ei edes kommunikoinut äidin kanssa. Poika kertoi, että asioista oli kielletty puhumasta kotilomilla. " Äiti, mä en pysty hengittämään kunnolla", poika sanoi ahdistuksen kasvaessa kestämättömäksi.

Sijaisperhe väitti pojan valehtelevan, samoin äidin. Sijaisperhe soitteli sossuun tehden perättömiä ilmoituksia äidin hoivasta. Lopulta, kun pojan käsi meni sijoiltaan, äiti katkaisi vapaaehtoisuuteen perustuvan avohuollon sijoituksen saatuaan tietää asioiden oikean laidan.

Äiti vaati lapsen kuulemista sosiaalitoimelta, ja saikin kutsun tulla toimistolle. Sinne oli tultava yksin, tai sijoitusta ei voitaisi keskeyttää. Äidille kerrotiin, että poika tultaisiin sijoittamaan Eemelin lastensuojelulaitokseen, joka sijaitsee Harjavallassa, mikäli äiti ei suostuisi jatkamaan avohuollon sijoitusta.

"Et tule saamaan lasta ikinä takaisin", sanoi sossu.

Lisäksi äidille lupailtiin yhtäkkiä, kuinka poika pääsisi kotilomille ja saisi muitakin etuuksia, jos vain äiti sallisi sijoituksen jatkua ja vetäisi rikosilmoituksensa pois.

Äiti ei suostunut. Hän ehdotti perhekuntoutusta vaikkapa Päiväperhossa Tampereella tai intensiivistä perhetyötä niin, että saisi itse olla pojan kanssa.

"Sellainen olisi liian iso muutos lapsen elämässä!" totesi sossu. Älykästä logiikkaa, lastenkotiin sijoittaminenhan ei muuttaisi pojan elämää millään tavalla?!


Manipulointia ja kiristystä

10.10.2014 äiti vaati, että lasta kuullaan. Hän saikin käskyn, että poika haetaan kello 14 kuultavaksi, ja kello 15.30 äidin tulee saapua toimistolle sopimaan sijaisperheen kanssa. Äiti ei tähän suostunut, vaan vaati sosiaalitoimea kotiinsa kuulemaan poikaa. Sossu purjehti paikalle ja heitti äidin ja tämän ystävän ulos kuulemisen ajaksi.

Äiti oli pyytänyt tukihenkilökseen kuulemistilanteeseen työntekijää Näsimentorista, mutta tähän sossu ei suostunut.

Äiti meni kuitenkin asujan oikeudella asuntonsa keittiöön, kun toisessa huoneessa kuultiin poikaa. Äiti kuuli osan keskustelusta. Poikaa painostettiin palaamaan sijaisperheeseen ja lupailtiin, että "ei ne enää juo, ei siellä enää olla alasti eikä ne enää huuda".

Viimeinen käsky sosiaalitoimelta palauttaa lapsi avohuollon sijoitukseen, jonka äiti oli siis jo katkaissut ja joka perustuu vapaaehtoisuuteen (ts. huoltajan suostumukseen) oli:

"Jos et suostu, poika haetaan kello 18 kiireelliseen sijoitukseen."


Pako alkoi

Äiti lähti lapsensa kanssa kotoaan evakkoon. Hän ei aio jatkaa avohuollon sijoitusta. Rikosilmoitus on ja pysyy. Äiti on ollut yhteydessä AVIin ja saanut sieltä ohjeet tehdä kantelu suoraan ja heti aluehallintovirastolle sekä ohjeen tehdä lastensuojeluilmoitus sijaisperheestä. Valvova elin on todennut äidille kehotuksen yhteydessä, että sosiaalitoimi on rikkonut perheen oikeuksia räikeällä tavalla.

Viimeisin tieto on, että sijaisperhettä koskeva lastensuojeluilmoitus on käsitelty ja sijaisperhe kieltää kaiken, joten asia on sillä sipuli. Perhettä ei tutkita eikä hutkita sen kummemmin.

Tosin laki sanoo, että jokaisen ilmoituksen johdosta tehdään lastensuojelutarpeen kartoitus, jonka jälkeen päätetään, onko perheessä lastensuojelun tarvetta. Kankaanpäässä sossut ovat kuitenkin meedioita tai ennustajia, joilla on kristallipallo. He ennustivat, että äidin tekemä ilmoitus on perätön. Äiti nimittäin kertoi minulle: “Se lastensuojeluilmoitus, jonka tein tänään, oli käsitelty jo eilen”.


Kirj.huom: Sosiaaliviranomaisten etunimet on vaihdettu.  




Aiheeseen liittyvä Lokakuun liikkeen kirjoitus:

LL listaa: 67 yritystukea saanutta lastensuojelufirmaa 2011/12



59 Comments

Sinivalkoinen painajainen Osa II: Ihme ja kumma

27/10/2014

16 Comments

 
Picture
Monelle tutun lastenlaulun sanat alkaa maailmassa monta on ihmeellistä asiaa mutta tässä tapauksessa totuus on taruakin ihmeellisempää.
Keskitymme jutussa kuvaamaan viranomaistoiminnan virheitä ja jätämme vähemmälle käsittelylle sen pohdinnan, missä määrin nuorten päihteidenkäyttö on käypä syy erottaa lapsi vanhemmistaan ja auttaako sijaishuolto lasta päihteettömyydessä.

Sinivalkoinen painajainen: Jutun Maria-tyttö täytti syyskuun alussa 18 vuotta. Maria ja isänsä hakivat huostaanoton purkua jo tammikuussa. Sosiaalityöntekijä ehti väittää, että isä on vetänyt vaateen pois. Kiistaton purkuhakemus on jätetty sähköpostitse helmikuussa.

Heinäkuun viimeinen päivä Marian isä sai sosiaalityöntekijältä seuraavan sähköpostin:

"En tavoittanut sinua eilen puhelimella, joten laitan lyhyesti tärkeimmät asiat sähköpostilla, kuten toivoitkin. Olen eilen valmistellut päätöksen yhteydenpidon rajoituksen lopettamisesta, minkä esimieheni on vahvistanut. Päätös tulee sinulle postitse. Yhteydenpitoasian lisäksi olisin halunnut keskustella hakemastasi huostaanoton purusta. Valmistelen päätöstä huostaanoton jatkamisesta kunnes tyttäresi täyttää 18-vuotta ja olen varannut sinulle ajan kuulemiseen. Kuuleminen on täällä sosiaalikeskuksessa 12.8. klo 12. Kutsu on tulossa niin ikään postitse.

Sijaishuoltopaikan ja tyttäresi mukaan itsenäistymisharjoittelu on sujunut hyvin, mikä oli mukava kuulla. Sijaishuoltopaikan ja tytön kanssa on nyt sovittu, että itsenäistymisharjoittelu jatkuu ja elokuun aikana työskentely ja tapaamiset tapahtuvat tytön asunnolla tai erikseen sovitussa paikassa. Tytöllä on kuitenkin edelleen paikka sijaishuoltopaikassa, ja hän voi olla sinne yhteydessä tarvittaessa milloin tahansa."

Jokainen voi tahollaan miettiä, kuinka asioita on saatu vitkutettua loppuun saakka.


Hämmästyttää...


Aloitusosassa kerrotut vastoinkäymiset ovat jatkuneet. On mm. selvinnyt, että Marialla oli ollut harrasterahoja käyttämättä vajaat 500 euroa. Isän puuttumisen myötä rahat käytettiin oikeaan alkuperäiseen tarkoitukseensa. Ilman häntä nekin rahat olisivat oletettavasti jääneet lastenkodin kassaan.

Lastenkotiyrityksen kanssa on aloitettu neuvottelut vahinkojen korvaamiseksi. Keskusteluiden perusteella huostaa on jatkettu tarpeettomasti ja väärentämällä kirjauksia. Keskeistä on, että lastenkodin henkilöstö on halunnut Marialle kontakteja psykiatriseen hoitoon, sekä lasten ja nuorten poliklinikalle, mutta lastenkodin kirjaukset eivät kulje tapahtumien kanssa käsi kädessä. Esimerkiksi psykiatrian ylilääkärin mukaan heiltä ei ole annettu sellaisia lausuntoja, kuin lastenkodin kirjauksissa lukee. Valelausunnoilla on perusteltu suurinta osaa rajoituksia ja huostaanoton jatkamista.

Isä kokee, että valheellisen toiminnan taka-ajatuksena on ollut vain tienata tytön kustannuksella.


Kummastuttaa...


Maria asuu vakituisesti omassa vuokra-asunnossa, mutta käy nukkumassa joka viikko yhden yön lastenkodissa, jolloin laitospaikka pysyy ja yritys kuittaa kaikki tuet näennäisestä asukistaan.

Tämä on yleinen käytäntö, vaikka asia pitäisi voida hoitaa toisellakin tavoin ottaen huomioon, että lastensuojelu on verovaroin rahoitettua toimintaa. On enemmän kuin väärin, että laitokset rahastavat asiakkailla, jotka eivät todellisuudessa asu laitoksissa. Kyse on isoista rahoista; esim. Marian papereista selviää, että tyhjästä laitoshuoneesta on maksettu heinäkuun alusta 346 euroa per vuorokausi.

Tosiasiassa alle 18-vuotiaasta on joku aikuinen aina vastuussa; yleensä oma vanhempi, sijoituslapsen kohdalla sosiaalityöntekijän valtuuttama sijaisvanhempi tai laitoksen henkilökunta.

Sosiaalityöntekijä ei voi lopettaa alle 18-vuotiaan sijoitusta, vaikka nuori muuttaisikin omaa itsenäistymisasuntoonsa. Sijoitus päättyy täysi-ikäisyyteen tai muuttoon vanhempien luo. Tässä tapauksessa oikea marssijärjestys olisi ollut, että Marian sijoitus olisi purettu, ja hän olisi päässyt muuttamaan takaisin kotiin. Ja sieltä sitten omaan vuokra-asuntoon, jolloin vanhemmat olisivat vastuunkantajia.

Mielenkiintoista on myös käytäntö itsenäistyvän laitosnuoren käyttövarojen suhteen. Tarkoitushan on, että nuori oppisi suunnittelemaan rahankäyttöään.

Marian kohdalla on sovittu yhdeksän euron päivärahasta. Tarkoittaa, että hänellä on sen verran rahaa käytettävissään päivää kohden ruokaa ja muita taloustarvikkeita varten.

Pari kertaa viikossa Maria käy lastenkodin työntekijän kanssa kaupassa. Jos rahaa ei kulu tarpeeksi suhteessa päivärahaan, jäljelle jäävän summan menettää kokonaan.

Ei ole olemassa mitään asiakasvaratiliä, jonne käyttämättömät rahat kerääntyisivät säästöön.

Minkälaisen rahankäytön mallin tämä opettaa? Että tuhlaa kaikki heti, mitä saat käteesi?

Käytäntö perustellaan sillä, että lastenkodin kirjanpidossa pitää kaikesta olla kuitti. Eli jos nuori saa tietyn rahamäärän kauppareissua varten, hänen pitää tuoda kuitti ja loput rahat takaisin, jotta kirjanpito stemmaa. Aivan varmasti tämänkin voisi toteuttaa toisin.


...Pientä kulkijaa

Tässä ote 4.9. isän ja tyttären kirjeen yhteenvedosta sosiaaliasiamiehelle (nimet poistettu):

"Sosiaalityöntekijä väittää selvityksessään, että Maria on altistunut itsensä seksuaaliselle hyväksikäytölle. Huostaanottoa perustellaan, että on mahdollista, että hän joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Eikö jokainen maamme lapsi voi joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja sosiaalityöntekijän tulkinnan mukaan siis jokainen lapsi on huostaan otettava. Näin ei tietenkään asia ole vaan tämä väite seksuaalisen hyväksikäytön uhasta on sosiaalityöntekijän mielikuvituksen tuotetta. Marian psyykkisestä hyvinvoinnista ei ole ollut huolta kuin sosiaalityöntekijällä. Tämän todistaa sosiaalityöntekijälle toimitettu Nuorisopsykiatrian ylilääkärin lausunto (KTS Liite). Myöskään lääkärin lausunto ei tue tätä sosiaalityöntekijän väitettä. Mikään fakta ei myöskään tue sosiaalityöntekijän väitettä itsetuhoisuudesta vaan tämäkin on sosiaalityöntekijän mielikuvituksen tuotetta.

Sosiaalityöntekijä myös antaa kuvan selvityksessään, että Maria olisi päihteiden väärinkäyttäjä ja on tuekseen pyytänyt lausunnon sairaanhoitajalta. Ensinnäkään sairaanhoitajalla ei ole oikeutta edes antaa lausuntoa varsinkaan näinkin monisäikeisessä ja vaikeassa asiassa, vaan sen antaa aina lääkäri. Toisin sanoen sairaanhoitajan lausunnolla ei ole mitään merkitystä yhtään missään. Sosiaalityöntekijä perustaa arvionsa Marian päihteiden käytöstä vain sairaanhoitajan näkemykseen, jolla ei ole edes oikeutta antaa lausuntoa tähän asiaan. Tämä herättää epäilyn, että sosiaalityöntekijä on ensiksi yrittänyt saada lausuntoa lasten- ja nuorten poliklinikalta lääkäriltä, joka ei ole suostunut kirjoittamaan sosiaalityöntekijän kannalta mieleistä todistusta, ja tämän jälkeen sosiaalityöntekijä on kääntynyt sairaanhoitajan puoleen ja saanut tämän kirjoittamaan mieleisensä todistuksen. Maria myös kiistää jyrkästi sairaanhoitajan tulkinnat ja väitteet.

Marialla ei ole koskaan ollut minkäänlaista ongelmaa päihteiden kanssa. Tämän todistaa jo se tosiasia, ettei Lasten- ja nuorten poliklinikalla ole koskaan otettu yhtään positiivista ns. huumeseulaa. Tämänkin faktan sosiaalityöntekijä unohtaa lahjakkaasti. Sosiaalityöntekijä myös mainitsee Lahden Stopparin, joka on erikoistunut päihdenuorten hoitoon. Sosiaalityöntekijä unohtaa mainita, että Lahden Stopparin loppuraportissa todetaan, ettei Marialla ole päihdeongelmaa."

...

Sosiaalityöntekijä väittää, että suhteet isään olisivat olleet ristiriitaisia. Tosiasiassa kyseessä on ollut vain ja ainoastaan teini-ikäisen normaali mielialojen vaihtelu jotka sosiaalityöntekijä on tarkoituksenhakuisesti tulkinnut väärin. Tämän tulkinnan mukaan voidaan maamme jokainen teini huostaanottaa, koska kinaavat vanhempiensa kanssa.

Huostaanoton purkua on kiistatta vaadittu 10.2.2014 ja sosiaalityöntekijä järjesti kuulemisen 29.8.2014. Tässä tilaisuudessa oli paikalla Marian isä, Turun sosiaaliasiamies ja sosiaalityöntekijät. Sosiaalityöntekijät yrittävät kovalla painostuksella saada isältä allekirjoitusta huostaanottoa koskevaan päätökseen, koska olivat jo valmistelleet päätöksen. Sosiaaliasiamies puuttui keskusteluun, että ette te voi vaatia ihmistä allekirjoittamaan papereita, joihin ei ole edes saanut tutustua. Isä ei antanut kantaansa huostaanottoon ja kiivaan keskustelun jälkeen paperit mukaansa. Sosiaalitoimen lähettämässä kirjatussa kutsukirjeessä ilmoitetaan, että asiakkaalla on oikeus vastata seitsemän päivän kuluessa kuulemisesta.

Aika mikä tosiasiallisesti on mennyt huostaanoton purun vaatimisesta kuulemiseen on melkein yhdeksän kuukautta ja emme missään tapauksessa pidä tätä lapsen edun mukaisena toimintana vaan mielivaltana ja hälläväliä asenteena Suomen tasavallan säätämiä lakeja ja asetuksia kohtaan.

Näihin syihin vedoten vaadimmekin huostaanoton välitöntä purkua. Kohtuullista olisi purkaa huostaanotto ottaen huomioon, että kiistaton vaatimus huostaanoton purkamisesta on esitetty 10.2.2014."


Epävirallinen tieto: Turun tarkastuslautakunta ottanut tarkasteluun lastensuojelun sopimuskäytännöt ja rahankäytön

Käänteinen todistustaakka on lastensuojelussa arkipäivää. Vaikka perinteisesti pitäisi olla syytön, kunnes toisin todistetaan. Ilmeisesti tämä ei koske lasten ja nuorten vanhempia, eikä lapsia ja nuoria itseään.

Kantelu oikeusasiamiehelle, ja oikeusjuttu lastenkotia vastaan. Sekö on lastensuojelun päämäärä?

Toimitukselle annetun epävirallisen tiedon mukaan syyskuun puolivälissä Turun tarkastuslautakunta on ottanut Turun lastensuojelun sopimuskäytännöt ja rahankäytön tarkastelun alle. Kiinnostusta on herättänyt suulliset sopimukset, kotiutusharjoittelussa kertyvät kulut ja kuinka sosiaalitoimi on hoitanut laissa määrätyn valvontavastuun lastenkodeissa.

Selvitys aloitetaan välittömästi.

Ymmärtääkö tilintarkastajat lastensuojelulain määräyksiä?


Entäpä työsopimus- ja osakeyhtiölain määräyksiä lastensuojelun kannalta? Osakeyhtiölain mukaan hallituksen päätöksien on oltava yrityksen edun mukaisia. Työsopimuslaissa taas velvoitetaan työntekijät toimimaan työnantajan yritystoimintaa edistävällä tavalla.

Lastensuojeluyrityksissä edellä mainitut lait velvoittavat pitämään asiakkaat laitoksissa. Keinolla millä hyvänsä.


Marian isä kirjoittaa Lokakuun liikkeen toimitukselle:
"Minusta voisi erittäin hyvin tuoda esiin laitoksen nimen ja taustayhtiön. Eli Care Component Veikkarin erityislastenkoti."

---

Lue myös Lokakuun liikkeen muita viimeaikaisia julkaisuja sijaislasten kohteluun liittyen:


Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä
Nuorten Ystävien koulukoti: sakkotuomio vapaudenriistosta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta

Sijaisäiti runteli tyttöä kääretortun takia
Facebook-kohu: "Voiko firman kunniaa loukata?" - Lokakuun liikkeen analyysi Ylen sijaishuoltouutisista
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"


Kemi-Tornio: Sijaisäiti sai ehdollista pahoinpitelystä
Valtio ei ole ottanut sijaishuollon väkivaltaa vakavasti
Kemi-Tornio: Lasten pahoinpitelystä syytetty sijaisvanhempi on lehtori ja Perhehoitoliiton hallituksen entinen jäsen

TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS IV: Huostia tukenut lastensuojelukerroin poistuu pian 
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"


16 Comments

Haastattelussa entinen johtava sosiaalityöntekijä

22/10/2014

5 Comments

 
Picture
On epärealistista ajatella, että lastensuojelussa ei koskaan tehtäisi mitään väärin, että lastensuojelu olisi erehtymätön, virheetön ja täydellinen maailma.

Jokaisella alalla ja jokaisessa ammatissa, jossa ihmiset toimivat, tehdään kaiken hyvän ja laadukkaan työn ohella välillä isompia ja pienempiä virheitä - milloin kiireessä ja paineessa, toisinaan täysin vahingossa, joskus asioita ymmärretään väärin, kaikkea ei aina osata eikä tiedetä, tilanteet tulevat yllättäen, tehdään vääriä arvioita ja tulkintoja, ei tunnisteta omaa osaamista tai osaamattomuutta asioiden suhteen, työn vaatimukset voivat olla liian korkeat tai matalat.

Näiden asioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on jo iso askel kohti parempaa tekemistä sekä molemminpuolista ymmärtämistä.

Haastattelimme eläkkeellä olevaa entistä johtavaa sosiaalityöntekijää, joka on työskennellyt pitkään lastensuojelussa. Haastateltavamme jakaa ajatuksen siitä, että vaikka lastensuojelun tarkoitus on toimia lapsen parhaaksi, se ei aina onnistu tehtävässään täydellisesti, asioita on mahdollista tehdä entistä paremmin ja paremmalla asenteella.

Millaisia vaikeuksia ja ongelmia kohtasit lastensuojelutyössä?

Olin johtavana sosiaalityöntekijänä pienessä yksikössä, jossa hoidettavanani oli toimeentulotuki- ja päihdehuoltoasiakkaiden lisäksi lastensuojelutyötä. Töitä oli henkilöstömäärään nähden liikaa ja lastensuojelutyö vaikeaa ja vaativaa. Omat haasteensa työhön toivat myös perheiden erilaiset kulttuuriset tekijät ja ihmisten erilaiset käsitykset normatiivista asioista.

Mitä mieltä olet kritiikistä lastensuojelua kohtaan?

Ihmisillä on halu saattaa viranomaiset vastuuseen teoistaan, toisinaan täysin oikeutetusti. Joillekin taas kritiikki on itse tarkoitus, ilman sen ihmeellisempää perustetta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kaiken viranomaistoiminnan tulee kestää se, että toiminta asetetaan kyseenalaiseksi.

Olivatko lastensuojelussa tehdyt päätökset aina oikeita, perusteltuja ja lain mukaisia?

Siihen tietysti pyrittiin. Varmasti joskus olisi voinut toimia toisinkin. Jokainen ihminen, myös viranomainen, toimii toisinaan omien sympatioidensa ja antipatioidensa kautta. Yleisesti onneksi vuosien varrella on vanhan ajan viranomaismielivallasta siirrytty yhä enemmän ajattelemaan, että asiakkaalla on oikeuksia. Tästä huolimatta jotkut sosiaalityöntekijät edelleen käyttävät valtaansa vain siksi, että heillä sitä on.

Oli varmasti asiakkaita, joista et henkilökohtaisesti pitänyt. Miten se vaikutti työhösi?

Aina on se riski, että jos loukkaantuu tai suuttuu asiakkaaseen jostain syystä, niin toimii sen mukaisesti. Vaikka johtotasolta on määritelty normit miten toimitaan, niin käytettävissä on myös aika paljon pelivaraa. Joissakin tapauksissa saatoin olla asiakkaalle tyly vain siksi, että asiakas ei miellyttänyt minua. Toisinaan erimielisyyttä taas aiheuttivat puhtaat väärinkäsitykset puolin ja toisin.

Toisaalta saatoin olla niissä piireissä välillä liian lepsu ja tästä taas kollegat eivät pitäneet, koska silloin heidän toimintansa vaikutti liian tiukalta ja taipumattomalta. Toimeentuloasiakkaiden kanssa ajattelin, että annan mieluummin huijata itseäni kuin vedän maton jonkun apua tarvitsevan jalkojen alta.

Erehtyminen on inhimillistä, mutta onko viranomainen erehtymätön. Tehdäänkö huostaanottoja koskaan tarpeettomasti tai "huterin perustein"?

Uskon, että huostaanottoja tehdään joskus liian löyhin perustein tai ennen kuin kaikki muut keinot on käytetty ja koitettu. Toisaalta aina ei tunnisteta lapsen hätää, vaikka pitäisi.

Voiko yksittäinen tukkapölly tai vanhempien kovaääninen perheriita olla syy huostaanottoon?

Ei voi olla, eikä pidä olla. Elämä on täynnä erilaisia tilanteita, eikä yksittäisen tilanteen perusteella voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Joskus on tärkeää muistuttaa vanhempia siitä, miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa lapseen. Usein jo lapsen näkökulman muistuttaminen riittää korjaamaan tilanteen. Suuri merkitys on sosiaalityöntekijän omalla elämänkokemuksella ja sillä miten osaa suhteuttaa asioita. Kun parisuhteessa on ongelmia, niin silloin monesti huudetaan. Äiditkin huutavat toisinaan lapsilleen.

Voiko köyhyys olla syy huostaanottoon?

Ei voi. Köyhyys on peruste saada toimeentulotukea, se ei ole huostaanottoperuste.

Huostaanotetut lapset – tulivatko pelastetut lapset pelastetuksi?

Oman työn arvioiminen on vaikeaa, koska sitä uskoo tehneensä asioita enimmäkseen oikein ja oikein perustein. Sillä tavoin mikään huostaanottopäätös ei ole jäänyt vaivaamaan, että olisin mielestäni tehnyt päätöksiä väärin tarkoitusperin tai väärin perustein. Huostaanottoratkaisut tehtiin hyvin konkreettisin perustein, mutta tuliko lapsi siltikään pelastetuksi, siitä en ole ollenkaan varma.

En tiedä pelastuivatko kaikki ne lapset/nuoret, jotka otettiin huostaan esim. oman päihteiden käytön takia, jatkuivatko lapsen/nuoren ongelmat huostaanotosta huolimatta vai pahenivatko ne.

Ikävimmät muistot lastensuojelusta liittyvät niihin lapsiin, jotka olivat kokeneet vakavaa väkivaltaa ja kaltoin kohtelua ja joille ei sijaisperheistäkään löytynyt sellaista rakastavaa aikuista, joka olisi saanut lapsen toipumaan. Pelastetut lapset eivät aina tulleet pelastetuksi, vaikka lastensuojelu tuli avuksi.

Aivan niin kuin perheissä niin myös sijaishoitopaikoissa asioiden hoitaminen on paljolti riippuvainen siellä toimivista ihmisistä. On paljon hyviä sijaisperheitä ja lastensuojelulaitoksia, joissa toimitaan lapsen etu huomioiden ja lapsen parhaaksi. Mutta kaikki eivät suinkaan ole sopivia sijaisvanhemmiksi tai toimimaan lastensuojelutyössä. Olen ikäväkseni törmännyt sellaiseenkin sijaisperheeseen, jonka tarkoituksena oli saada lapsesta vain rahaa.

Miksi huostaanottojen määrä on kasvanut niin hurjasti?

Lastensuojelussa normatiivisuuden vaatimukset ovat tiukentuneet ja huostaanottojen kynnys madaltunut.

Osaltaan lastensuojelusta on myös tullut liian tehokasta. Tämän muutoksen on saanut aikaan tehokkaasti toimiva sosiaalipäivystys. Samalla seula on tullut niin tiheäksi, että kiireellisten huostaanottojen määrä on kasvanut ja yhä useampi perhe on joutunut lastensuojelun asiakkaaksi ja tarkkailun alle. Sosiaalipäivystyksen tehokkuus on yhtä aikaa sekä hyvä että huono asia. Parhaassa tapauksessa se pelastaa lapsia, mutta samalla se mahdollistaa myös ylilyönnit.

Pitäisikö lastensuojelulakia mielestäsi muuttaa?

Laissa ei niinkään ole vikaa, kuin sen soveltajissa ja heidän asenteissaan.

Miten sinä kehittäisit tulevaisuuden lastensuojelua?

Lastensuojeluun tarvitaan lisää työntekijöitä. Itse panostaisin erityisesti perhetyöhön, muihin tukitoimiin ja ennalta ehkäiseviin palveluihin. Kotiapua pitäisi olla tarjolla lapsiperheille ilman lastensuojeluasiakkuutta. Kotiavulla voitaisiin parhaassa tapauksessa estää lastensuojelun tarve kokonaan.

Lastensuojelussa ajatellaan kovin pessimistisesti päihdeperheistä, ettei kuntoutusta kannata edes yrittää. Minusta päihdekuntoutusta kannattaa yrittää aina, kun asiakas on siihen itse valmis. Joillekin kuntoutuksesta on apua ja jonkun perheen se voi pelastaa, vaikka tilastollisesti tulokset olisivat heikkoja. Jos näitä palveluita ei käytetä, niitä ei kohta ole tarjolla ja sekin olisi murheellinen tilanne.

Perheet tarvitsevat motivoivaa lähitukea kuntoutumiseen, paranemiseen ja toipumiseen, oli ongelma perheessä sitten mikä tahansa. Tukiperheet ja tukihenkilöt ovat olleet avuksi monelle lapselle ja heidän perheilleen. Tukiperheiden avulla voisi olla mahdollista vähentää huostaanottojen tarvetta.


Lue myös muita uusia juttujamme:



Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia


10 muutosehdotusta: Kohti parempaa perheidensuojelua
Lokakuun liike - rakenteellista sosiaalityötä

Kristan tarina I: Hyväksikäytetty tyttö huostaan 
Kristan tarina II: Kahden psykiatrin eriävät näkemykset 
Kristan tarina III: Taistelu vääriä tulkintoja vastaan 
Kristan tarina IV:  Tyhjän päällä lastenkodissa 
Kristan tarina V: ”Hanttiin panemalla tunsin eläväni”

Soluttautuja meni kristallipallon sisään ja kertoo nyt mitä näki!

Uhka vai välitön vaara?

LL listaa: 67 yritystukea saanutta lastensuojelufirmaa 2011/12
5 Comments

    Perheeni tarina

    "Yksittäistapauksia" väkivaltiosta
    Perheeni tarina -sivuille toimitetaan vaiettuja "yksittäistapauksia".
    Jos sinulla on tarina kerrottavana tai kotivideo julkaistavana, luethan ensin julkaisuehdot täältä ja ota sitten yhteys toimittajiimme:
    info@lokakuunliike.com.

    Lisää tarinoita täällä:

    *Kauhutarina
    LL-Kotivideot
    "Mielivaltaisia huostaan-ottoja ei oikeastaan ole."
    – Seppo Sauro, LSKL.

    Perheadressit

    RSS Feed

    Tarinoita mediassa:

    Picture
    ☞Ani 

    Picture
    ☞Krista

    Picture
    ☞Kirsi 
    ja Lauri

    Picture
    ☞Jyly ja Johanna

    Picture
    ☞Tapani

    Picture
    ☞Roosa Anniina

    Picture
    ☞Heidi

    Picture
    ☞Vivian

    Picture
    ☞Sari

    Picture
    ☞Henri

    Picture
    ☞Mari

    Picture
    ☞Hely

    Picture
    ☞Mikko

    Picture
    ☞Milla

    Picture
    ☞Mirja

    Picture
    ☞Johanna

    Picture
    ☞Anneli

    Picture
    ☞Hanna

    Picture
    ☞Huosta-päiväkirja

    Picture
    ☞Uupunut äiti

    Picture
    Marjaana

    Picture
    ☞Mikael Gabriel 

    Picture
    Mareena
    1 & 2
    & 3

    Picture
    ☞Tiina B  1 & 2.

    Picture
    ☞Netta

    Picture
    ☞Maiti ja Ivika

    Picture
    ☞Pako 1 ja 2.

    Picture
    ☞Sami

    Picture
     ☞Ari

    Picture
    ☞Ida

    Picture
    ☞Thomas & Jennie

    Arkistot

    April 2016
    January 2016
    October 2015
    July 2015
    June 2015
    April 2015
    March 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    August 2014
    July 2014
    June 2014
    May 2014
    April 2014
    March 2014

    Kategoriat

    All
    Aluehallintovirasto
    Asiakirja
    AVI
    Eerika
    Hely-harvistola
    Isovanhemmuus
    Joensuun Lastensuojelu
    Kankaanpää
    Kerimäki
    Kotiintuloaika
    Kritiikki
    Lapsen Huolto
    Lastensuojelu Alkutapaaminen
    Lastensuojeluilmoitus
    Lastensuojelulaitos
    Mervi Maksimainen
    Mervi Sinivirta
    Nelivuotistarkastus
    Neuvola
    Oikeustoimikelpoinen
    Pedofilia
    Pedofiliahysteria
    Poliisikaksikko
    Punkaharjun Soslapsikylä
    Rattijuopumus
    Savonlinna
    Savonlinnan Lastensuojelu
    Seksuaalinen Hyväksikäyttö
    Sijaishuolto
    Sosiaalipäivystys
    SosiaalipäivystyS
    Sosiaalityöntekijä
    SOS Lapsikylä
    THL
    THL + Laaja Terveystarkastus
    Touko Tarkki
    Vantaa Lastensuojelu
    Vantaan Lastensuojelu
    Vilja-Eerika
    Viranomainen

    RSS Feed

    Touko Tarkki, Eerika Tarkki, Vilja Eerika, Marja-Lea Tarkki, Vilja Eerika, Eerika, Eerikan murha, Sirpa Laamanen, Touko, Tarkki, Askola, lastensuojelu, huostaanotto, viranomaisrikollisuus, perheoikeus, lastenoikeudet
    Lokakuunliike.com Pagerank
INFO-sivu
takaisin alkuun

Huolilaskuri
Lokakuun liike on ihmisoikeusliike: rakenteellista sosiaalityötä, tutkivaa journalismia, valtakunnansovittelua, kansansivistystä ja viranomaistarkastustoimintaa tukevaa kolmannen sektorin työtä.
Picture