Kuvankaappaus: strokeassociation.org Johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen mustamaalaa vanhempia mielisairaiksi.
Äiti sai vihdoin tarpeenselvityksen asiakirjan. Kirjaus on sosiaalityöntekijän tulkintaa.
Tulostuspäivämäärää ei kirjauksessa selviä. Tässä lain vastainen virhe.
Kirjausta on selkeästi muokattu moneen otteeseen, mutta muokkauspäivämääriä ei ole kirjattu. Tässä lain vastainen virhe. Kirjaamispäivämääräksi on merkattu 11.4.2016, mutta jostain syystä kirjauksessa kirjoitetaan mm. menneessä aikamuodossa päivästä 19.4.2016.
Kuinka on voinut johtava sosiaalityöntekijä Mustonen kirjata 11.4.2016 tarpeenselvityksen asiakirjaan lauseen:
"...sillä lastensuojelun asiakkuus aloitettiin 19.4.2016, ennen..."?
Aikamatkaavatko Helsingin lastensuojelun tarpeenselvittäjät?
Kirjaamisen tulisi olla tarkkaa ja kirjaamisessa tulisi tulla esille päiväykset milloin kirjausta jatketaan missäkin asiassa. Kirjaus ei saa ikinä olla viranomaisen omaa tulkintaa. Kirjaukseen ei saa tehdä muutoksia poistamalla sieltä mitään, mutta sinne tulee lisätä tietoihin korjatut tiedot ja tuoda esille, jos kirjaus sisältääkin alkuperäisessä muodossa väärää, virheellistä tai valheellista tietoa tai sosiaaliviranomaisen omaa tulkintaa.
Mitä Tiina Mustonen sitten kirjasi:
Tiina Mustonen kehuu isän ja isän puolison kirjauksessaan ja jättää kaikki lapsen olosuhteisiin isän kotioloissa esitetyt huolet aukikirjaamatta täysin ja kokonaan. Jopa ne, jotka ovat tuoneet perhetyö ja Turvakotikin esille. Isän lapseen kohdistama fyysinen väkivalta ja heitteillejättö ei kirjaannu. Äitipuolen lapseen kohdistama henkinen väkivalta ei kirjaannu. Mustonen on valikoinut kirjaukseen vain isästä positiiviset aisat ja tulkitsee äidin mielenterveydentilan huolestuttavaksi.
Samaahan toteutettiin pienen Vilja Eerikankin tilanteessa ja Eerika lopulta kuoli. Johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen on valmis vaarantamaan Suomen lapset työotteellaan.
Mustonen aloitti lapsen asiakkuuden juuri sillä, mistä Lassilan lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä Anitta Jokinen Pro Gradussaan teki huomioita Helsingistä: kirjaukset eivät kohtaa lapsien olosuhteita, vaan ovat sosiaalivirkailijoiden tulkintaa. Mustonen teki lapsen lastensuojeluasiakkuudesta teatteria, jossa hän toimi käsikirjoittajana totuuden päälle kirjaten vain sen mitä mielikuvituksensa keksii.
Kauhukseen äiti huomasi, että taustatietoihin roolituksessakin oli kirjattu ensin lapsen nimi, sitten isän nimi, sitten seuraavaksi tärkeänä isän puoliso ja viimeisenä äiti. Jostain syystä äiti oli viimeiseksi jätettävä lapsen tarpeenselvityksessä ja merkityksellisemmäksi lastensuojelussa asetetaan henkilöistä isän puoliso. Myös kirjauksen loppuun Aristoteleellistä ympyräkaaren teatraalista kirjausmenetelmää käyttäen Mustonen kirjaa näytelmänsä roolihahmot järjestykseen, jossa äiti jätetään vähäisemmäksi ja viimeiseksi ja kuvataan suureksi uhkaksi lapselle.
Tarpeenselvityksessä ei juurikaan kirjoiteta mitään itse lapsesta. Hyvin vähän. Ei ihme, eipä lasta ole tavattu ja lapsen tapaamissita ei ole viimeisen puolentoista vuoden ajalta kuin yksi avaava kirjaus. Tiina Mustonen ei tavannut itse koskaan lasta yhdenkään lastensuojeluilmoituksen kohdalla. Ei edes, kun äiti kertoi lapsen kertoneen itkeneensä koko illan ja lapsen kertoneen haluavansa kuolla, koska äitipuoli uhkailee lasta henkisellä väkivallalla. Johtava sosiaalityöntekijä Mustonen selvittelee lapsien olosuhteita työhuoneestaan käsin ja määrittää äidin lapselle vaaralliseksi, koska äiti kertoo sen mitä lapsi kertoo.
Pieni Vilja Eerikakin kuoli näin typerän toiminnan takia. Eerikan äitikin määriteltiin hulluksi ja helsinkiläisen Outi Harju-Koskelinin Pro Gardussa, jopa syypääksi Eerikan kuolemaan, vaikka lastensujeluhan tuomitiin isän ja sän puolison kanssa.
Tiina Mustonen kirjaa lapsen asiakkuushistoriaa pääpiirtein, mutta ei avaa sitä. Hän luettelee mitä avohuollon toimenpiteitä lapselle on annettu. Syvempää tutkimusta Mustonen ei tehnyt mihinkään asiaan. irjaukseen ei kirjaannu kuinka äiti on mustamaalattu mitään tukimatta lapsen isän ja isän puolison kanssa, vaikka äiti ilmoitti tästäkin Mustoselle. Kirjaukseen ei kirjaannu, kuinka lastensuojelu on mustamaalannut äidin, vaikka äiti ilmoitti tästäkin Mustoselle. Kirjaukseen ei kirjaannu, että äiti on pyytänyt tukea, koska isän puoliso väittää lapsen elinpiiriin äidin olevan insesti.
Mustonen määrittää itse, että hän on käsitellyt lain mukaisesti lapsen lastensuojeluilmoitukset, kun ei ole ikinä edes tavannut lasta. Hän ei tavannut lasta, vaikka lapseen kohdistettiin henkistä väkivaltaa ja lapsi ilmoitti halusta kuolla. Onkohan Mustonen vähän jäävi itse tätä arvioimaan? Miten hän voi tietää, onko hän selvittänyt kaiken lain mukaisesti ja sen mukaan, kun tarve vaatii, kun ei hän edes tavannut lasta? Hän ei tavannut ketään. Lastensuojeluilmoitukset koskevat lasta ja vain lasta tulee tuolloin todella kuulla.
Mustonen kirjoittaa:
"Äidin viesteistä ja ilmoituksista on tullut esiin, että äiti sanoittaa lapselle sitä, että hän haluaisi olla lapsen kanssa enemmän ja että isä ja isän puoliso toimivat väärin lasta ja äitiä kohtaan."
Äidin viestissä ei ole lukenut mitään tällaista.
Äiti on tuonut selkeästi esille lastensuojelulle, että lapsi sanoittaa haluaan olla enemmän äitinsä kanssa ja pyytää tätä koko ajan. Lapsi tahtoo asua äidin ja isän luona tasapuolisesti. Äiti ei puhu lapselle pahaa isästä, sillä se olisi väärin isää kohtaan. Äiti ei ole ikinä sanonut lapselle, että isä tekee väärin. Äiti totesi isän heittäessä lasta lattialle suutuspäissään, että isän teko oli väärin, kun lapsi kysyi saako sellaista tehdä ja jatkoi siihen perään, että tietää isän rakastavan lastaan silti. Ei äidin tarvitse sanoa lapselle isän toimiessaan vieraannuttajana isän tekevän väärin, sillä kyllä 9-vuotias sellaisen sanomattakin ymmärtää, kun lapsi pyytää saada tavata äitiään useammin ja äiti lupaa kysyä sitä isältä ja joutuu ilmoittamaan lapselle, että isä ei suostunut.
Kirjauksessa ei lue, että lapsi sanoittaa pelkäävänsä isäänsä ja puhua isälleen avoimesti, vaikka äiti kertoi tämänkin Mustoselle.
Äiti tietää, että yhdeksänvuotias ei ikätasoltaan kykenisi edes käsittelemään mitään tällaista vielä. Äiti tietää, että kaikesta voi puhua lapsen kanssa kun lapsi aikuistuu ja silloin lapselle voi jo sanoa, että lastensujelu ei suojellut lasta vaan teki lapselle törkeän teon omaa etueen tavoitellessaan ja isä teki väärin tätä mahdollisuutta hyväksikäyttäessään ja isä on kenties narsisti, koska tahtoi satuttaa äitiä ja lasta näin vihassaan äitiä kohtaan.
Kun lapsi on aikuinen, lapselle voi selittää mitä sana narsismi tarkoittaa, mitä on sosiopatia ja mitä psykopatia. Niin jos lapsi on silloin itse yhä elossa.
Miksi äiti haavoitaisi henkisesti kuormittunutta lastaan puhumalla pahaa isästä, kun tietää itsekin miten pahalta lasesta tuntui kun isä ja isän puoliso puhui pahaa äidistä ja miltä se tuntuu äidistä itsestään? Miksi äiti haavottaisi isän ja lapsen suhdetta, kun tietää sen lasta kohtaan väkivallaksi? Äiti on kykenevä empatiaan, eikä satuttaisi näin lastaan tai lapsen isää. Miksi siis satuttaa isää, joka kostaisi äidille väkivallan kierteellä.
Miksi sitten vastuusosiaalityöntekijä Mustonen kirjaa näin?
Johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen tahtoi kostaa äidille kirjaamalla jotain näin törkeää tärkeään asiakirjaan, jotta lapsen isä saisi paremman otteen vieraannuttamiseen. Mustonen halusi kostaa äidille sen, että Miero julkaisi Lokakuun Liikeessä Kivikon lastensuojelun tarpeenselvityksen johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustosesta sekä hänen esimiehestään sosiaalityönpäällikkö Terhi Leinosta äidin näkemyksiä heidän työskentelyotteestaan sekavassa ja mielivaltaisessa lastensuojelubisneksessä, jota norsunluutornistaan johtaa nykyään Helsingissä Saila Nummikoski, jonka mielestä kaikki Helsingin lastensuojelun ongelmat on jo korjattu. Mustonen tahtoi kostaa sen, et häntä arvosteltiin epäpäteväksi ja ammattitaidottomaksi sekä epäloogisesti ajattelevaksi uskomuksiinsa uskovaksi ilman kykyä asialliseen ihmisiin tutustumiseen.
Nähtävästi Helsingin lastensuojelun johtajankin mielestä on aivan normaalia, että lukuisten lastensuojeluilmoitusten kohdalla jätetään täysin kohtaamatta lapsi kuukausien ajan ja kun lapsi sanoittaa kuolemantoiveitaan, ei silloinkaan lasta tavata. Tämä on valtiomme pääkaupungin lastensuojelun johtajankin näkemys, sillä eihän näin voisi muutoin käydä. Varsinkin kun lapsen sanoittaessa kuolemantoiveitaan äiti soitti myös lastensuojelun johtajan sihteerille ja pyysi tätä viestittämään äidin avunpyynnön lastensuojelun johtajalle, koska Kivikon lastensuojelun tarpeenselvityksen johtava sosiaalityöntekijä Mustonen ei vastaa lasten kehitystarpeisiin perusturvallisuuden tarpeen selvittämisessä, kun äiti ilmoittaa lapseen kohdistetusta väkivallasta.
Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski otti Suomen valtion lastensuojelullisen työn johtajan paikan ja ei välitä siitä, että alaisensa eivät jälkeen Eerikan kuolemankaan kuule lapsia ja tee asiallista tutkimustyötä.
Tarpeenselvityksen kirjaukseen ei päässyt tieto siitä, että myös Turvakodin Kilpola esitti Mustoselle useaan otteeseen huolensa lapseen kohdistetun lähisuhdeväkivallan takia. Kirjaukseen ei päässyt myöskään tieto, että Mustonen ei ensin edes viitsinyt vastata Turvakodin Kilpolan yhteydenottopyyntöön ja Kilpola sekä äiti joutuivat tätä useaan otteeseen pyytämään. Tiina Mustonen peitteli lapseen kohdistetun väkivallan isän kotona jättäen tahallisesti asian tutkimatta, kun asia olisi pitänyt tutkia. Tähän erikoistunut Kilpola tarjosi tähän Mustoselle tukeaan. Mustonen haluaa peittää lastensuojelun virheen siirtää lapsi väkivaltaisen vanhemman huoltoon.
Kirjauksessa ei lue, ettei lastensuojelu ole juuri koskaan kuullut lasta. Kirjauksessa ei lue, ettei lastensuojelu ole ikinä tavannut lasta ja äitiä yhdessä.
Kirjauksessa selviää, että tarpeenselvityksen aikana ei tavattu lasta. Kirjauksessa ei selviä, että tarpeenselvityksen aikana ei tavattu ketään ja kysytty edes mitä koet tarvitsevasi lastensuojelulta.
Kirjauksessa ei ole avattu auki, että kirjaaja asettaa oman tulkintansa kerrotun edelle ja uskoo, että hänelle kerrottu on valhetta ja hänen tulkintansa on totuus. Kirjaaja ei siis ole tietoisesti läsnä kirjatessaan, vaan uskoo tulkintaansa totuutena.
Voisko joku kertoa Kivikon lastensuojelun tarpeenselvitykseen sekä erityisesti tarpeenselvityksiä johtavalle sosiaalityön päällikkö Terhi Leinolle ja kaikken tärkeimmälle johtajalle eli lastensuojelun johtaja Saila Nummikoskelle mitä on sosiaalipedagogiikka ja mitä tarkoittaa tarpeenselvitys. Tarpeenselvitys on sitä, että tavataan ihmiset ja kysytään heiltä mitä he tarvitsevat, mitä he tahtovat saavuttaa ja mitä keinoja he luulisivat lastensuojelun voivan niihin tarpeisiin kenties tarjoavan. Ihan samalla tavalla toimii kaikki muutkin alat, kun kohtaavat asiakkaansa. Tämä ei ole rakettitiedettä.
Jostain syystä kirjaukseen ei kirjattu, kuinka äitiä oli Vuosaaren lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä Laura Laineen toimesta mustamaalattu törkein väittein, joiden takana ei ollut mitään tutkimuksia. Jostain syystä kirjaukseen ei kirjaantunut, kuinka äidin useista pyynnöistä huolimatta kieltäytyi Lassilan lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä Anitta Jokinen tukemasta äidin äitiyttä ja ilmoitti lain vastaisesti, että äidin äitiyttä ei tarvitse tukea, koska äiti ei ole huoltaja.
Myöskään ei kirjaantunut lapsen läheisiä koskevaan osioon, kuinka lapsen äidin koko suku on tyytymätön tilanteeseen ja toteaa lapsen isän toteuttavan vieraannuttamista. Ei kirjautunut kuinka lapsen täti on soittanut lastensuojeluun ja kertonut huolensa lapsesta, kun lapsen äitipuoli väitti lapselle, että tuomari on päättänyt, ettei lapsi saa soittaa äidilleen. Kirjaukseen ei kirjaannu, kuinka lapsen mummo on tuonut esille, että isä ei anna tavata lasta.
Kirjauksessa ei lue, että isä on todennut ettei anna äidin suvun tavata lasta, koska nämä kertovat lastensuojelulle kuinka huonosti isä huoltaa lapsen.
Jostain syystä yksikään vierannuttava toimenpide, joita lapsen isä ja isän puoliso on kohdistanut lapseen koko lapsen lastensuojeluasiakkuuden ajan, ei kirjaudu ollenkaan tarpeenselvitykseen. Äitipuolihan on hankkinut kotiinsa turvalaitteet ja kertonut lapselle ne hankkineensa äitiä varten turvatakseen lapsen äidiltään ja lisäksi todennut, että lapsi ei saa kotiavanta, koska äiti varastaisi avaimen lapselta ja murtautuisi heille. Sen sijaan kirjautui väite, että isä ja isän puoliso eivät puhu pahaa äidistä lapselle, vaikka isä oli jopa myöntänyt tällaisen teon Mustoselle ihan itse ja se on kirjaantunut Mustosen omasta "kynästä."
Tiina Mustonen tapaamatta lasta kääntää äidin tekemät lastensuojeluilmoitukset törkeästi äidin äitiyttä vastaan.
Tapaamatta lasta tai äitiä, Mustonen väittää, että
"lapsi on joutunut kärsimään äidin isään ja isän puolisoon kohdistamien syytösten takia."
Mustonen jättää kirjoittamatta, että isä on ottanut lastensuojeluilmoitukset puheessaan esille lapselle haukkuakseen äitiä ja saanut lapsen itkemään. Nyt kirjauksesta saa kuvan, että äidin tekemät lastensuojeluilmoitukset ovat syytöksiä sen sijaan, että ne olisivat kertomuksia siitä mitä lapsi sanoittaa oloistaan isällä äidille ja havaintoja missä kunnossa lapsi tulee isältä äidin luokse. Mustonen siis retoriikan keinoin otti isän taasen sinne marttyyriasemaan, vaikka äiti aiemmin ilmoitti Mustoselle koko ajattelumallin epäkypsäksi, ammattitaidottomaksi ja älyttömäksi.
Äidin lastensuojeluilmoitukset ovat oleet selkeitä avunpyyntöjä lapselle ja hänelle sekä isälle ja isän puolisolle.
Ei siinä kaikki, sillä tässä tulee Mustosen törkein teko:
Kun Mustonen ei tapaa lasta ja tutki lastensuojeluilmoituksia edes silloin, kun lapsi sanoittaa kuolemantoiveitaan, kun lastensuojeluilmoitukset kertovat, että lapseen kohdistetaan rakaa henkistä väkivaltaa mm. vieraannuttamisen monimuoitoisin keinoin ja lasta ei kuulla isällään ja lasta uhkaillaan fyysisellä väkivallalla sekä kohdistetaan henkistä väkivaltaa uhkailemalla henkisellä väkivallalla ja kun lapsi tulee äidin luokse kello 16:00 tapaamiseen samatta isällään koko päivänä ruokaa kaikki hiukset yhteen takkuun sekoittuneena ja ilman hampaiden pesua useaan päivään liian vähissä vaatteissa tai liian kuumissa vaatteissa (kevät helteillä toppavaatteissa), kirjoittaa johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen sosiaalityönpäällikkö Terhi Leinon luvalla:
" Äidin yhteydenotot ja sähköpostit, joissa äiti on kuvannut isän ja isän avopuolison toimintaa sekä syytösten ja vaatimusten saamat mittasuhteet herättävät huolta äidin psyykkisestä voinnista."
Eli tapaamatta lasta, tutkimatta mitään, kohtaamatta ketään, arvioi johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen äidin psyykkistä tilaa ilman minkäänlaista kompetenssia tällaiseen, vaikka äiti on tuonut jo aiemmin selväksi Mustoselle, ettei Mustosen ammattitaito riitä tällaiseen ja hänellä ei tällaiseen arvioon ole edes oikeutta.
Myös pienen Vilja Eerikan tapauksessa Helsingin lastensuojelun sosiaaliviranomaiset arvioivat äidin, joka ilmoitti selkeästi ja toistuvasti huolta lapsen oloista, mielisairaaksi. Lpasen olosuhteita ei kartoitettu asianmukaisesti akuutisti, lasta ei kohdattu ja lapsi hyljätiiin. Sosiaalityöntekijöiden oma tukinta meni tuolloinkin lapsen edun ja lapsen tarpeiden edelle.
Äiti on tutkittu mielenterveydeltään tarkkaan. Äidillä ei ole ollut vuoteen minkään mielisairauden oireita. Äiti on kriisioireillut aemmin, jota patologisoi erityisesti Vuosaaren lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä Laura Laine, joka väitti olevansa äidin psykiatrista hoitotahoa ammatillisesti pätevämpi jopa ilman koulutusta koko alalle ja joka teki Valviraan kantelun äidin hoidosta ilman menestystä. Laine koetti tehdä äidistä vakavasti mielisairasta hullua ja satutti vakavasti äitiä ja häiritsi näin äidin hoitoa. Äiti on kertonut tämän puhelimessa johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustoselle. Äiti ei ole ollut ikinä psykoottinen, mutta nyt Tiina Mustonen tahtoo arvioida, että äidin tekemät ilmoitukset ovat mittasuhteiltaan mielisairautta kuvaavaa, vaikka hän ei tavannut koskaan lasta, isää tai äitiä.
Kummaa on että Mustosen näkemyksen mukaan täytyy siis olla samassa psykoosissa äidin kanssa äidin koko suku, läheiset ja ystävät sekä äidin psykiatrinen hoitotaho ja heidän kaikkien kuvittelevan kaiken. Tiina Mustonenhan tapaamatta ketään ei kuvittele mitään, vaan tietää asiat ja selvitti tarpeet omasta mielestään.
Meillä siis johtavat sosiaalityöntekijät voivat Helsingissä hankkia itselleen huolipsykoosin viikottaisissa yksikköjensä joukkohysteriapalvereissaan ja kirjoittaa huolipsykoosissaan kuvitelmiaan kirjauksiinsa totuutenaan. Näissä sitten yhdessä tulkitaan tulkintoja ja laitetaan tulkinnat yhdeksi kokonaisuudeksi aivan samoin kuin kirjoittaisi elokuvan käsikirjoitusta. Nämä epätieteelliset tutkimukset ovat kyllä kummaa valtion rahojen haaskausta.
Lisäksi Mustonen kirjoittaa huolekseen:
"Työskentelyn aikan esiin tullut äidin tapa mitätöidä ja moittia sitä, miten isä ja isän avopuoliso huolehtivat lapsesta, tekee vanhempien yhteistyön mahdottomaksi."
Eiköhän Mustonen tee toiminnallaan todellisen lastensuojelullisen työn mahdottomaksi? Mustosen kirjaushan on oiva ase isälle ja varmasti lisää isän aggressiivisuutta äitiä kohtaan ja on omiaan syventämään erokriisiä, joka on kestänyt jo vuosia. Vieraannuttajaisähän saa Mustosen kirjauksesta oivan aseen äidin äitiyttä vastaan, joka jopa kelpaa todisteena suoraan äidin äitiyttä vastaan oikeudessa.
Eli kun äiti ilmoittaa epäkohdista lapsen huollossa lastensuojeluilmoituksessa ja kertoo kuinka lapsi tahtoo kuolla, tulkitsee äitiä tapaamatta johtava sosiaalityöntekijä Mustonen sen mitätöinniksi ja moitteeksi. Mustonen on tainnut unohtaa lastensuojelun humaanin lähtökohdan, jonka äiti kyllä tuntee ja on aukikirjannut jopa. Äiti on tuonut tarkasti esille, että isä ja isän puoliso tarvitsevat vanhemmuuteensa tukea ja heitä nevovan tahon. Ei äiti ole tahtonut ketään mitätöidä, sehän olisi henkistä väkivaltaa.
Äiti ei ole koskaan halunnut viedä lapselta isää, vaikka isä on väkivaltainen ja välinpitämätön lasta kohtaan. Pahinta väkivaltaa kohdistaa, mitä maailmassa lapseen voi kohdistaa, viemällä valhein lapselta äidin ja asettamalla lapsen asumaan paikkaan, jossa lapsella ei ole kaikki hyvin suostumatta tuen piiriin avoimesti.
Isä ei suostu laajentamaan lapsen tapaamisoikeutta, vaikka lapsi ja äiti tätä toivovat. Tätäkään Mustonen ei kirjaa asiakassuunnitelmaan, ekä näe asian edessä edes tarvetta työskennellä, vaikka lapsen vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta, lapsen äitiä ja äidin puoleista sukua kohtaan. Mustonen ei tahdo katkaista tätä väkivaltaa.
On erittäin kummalllista, että sosiaalityön päällikkö Terhi Leinon johtamisen alla on johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen näin saanut kohdistaa äitiä kohtaan henkistä väkivaltaa. Äiti määritellään lastensuojeluilmoitusten kohdalla mielisairaaksi, vaikka kukaan ei niitä koskaan mitenkään tutkinut lasta, äitiä ja isää niiden asiassa avoimesti tavaten ja äiti määritellään ja tulkitaan vielä epähuumaaniksi ihmiseksi, joka tahtoo mitätöidä isän isyyden. Lisäksi jätetään täysin huomioimatta vieraannuttaminen ja sen vakava uhka lapsen mielenterveydelle lapsen sanoittaessa kuolemantoiveitaan.
Vaikka äiti on kertonut johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustoselle, että käy perheneuvolassa vieraannuttamisen uhrina tuessa ja vakavan väkivallan uhrina eli lastensuojelun kohdistaman rakenteellisen väkivallan, henkisen väkivallan, uhrina psykoterapiassa, ettei uhriudu ja jatka väkivallan kierrettä itse toimien samoin kuin häntä kohtaan toimitaan tai kriisioireile ja traumatisoidu, Tiina Mustonen toteuttaa rakaa henkistä väkivaltaa käyttäen valta-asemaansa viranomisena väärin ja äitiä tuntematta väittää äidin mitätöivän isän isyyttä ja kertoo huolekseen äidin lastensuojuilmoitusten olevan vain äidin mielisairautta.
Mustonen siis pitää omaa tulkintaansa eli omaa mielikuvitustaan arvokkaampana tietolähteenä, kuin äidin itsensä sanoittamaa tietoa itsestään.
Tämän jälkeen Mustonen kirjaa vielä, että lapselle tulisi asettaa äidin kanssa valvotut tapaamiset ja hän haki tätä. Perusteluksi laittaa, että jos äidin ja isän välit eivät korjaannu, hän päättä kostaa näin lapselle ja äidille. Mustonen määritti äidin syypääksi vieraannuttamistilanteeseensa ja oikeutetuksi vieraannuttamiseen ja tahtoi syventää vieraannuttamista. Eikös tapaamisten evääminen rankaisumuotona ollut lastensuojelussa jopa kielettyä. Ja miksi juuri lapselta pitää taas viedä äiti, joka ei mitään pahaa lapselle ole tehnyt?
Mitkä ovat lastensuojelulliset toimintamotiivit, kun ne eivät kohtaa lapsen tarpeita ja eivät mitenkään kohtaa EU:n ihmisoikeussopimusta, jonka mukaan perhe-elämää tulee kunnioittaa?
Äiti leikkii lapsen kanssa aina kun lapsi tulee hänen luokseen. Isä ei leiki lapsen kanssa, isä tuijottaa tv:tä ja on paljon poissa kotonta. Isän puoliso ei tee mitään lapsen kanssa, vaan katsoo tapeltilta ohjelmia ja puhuu tärkeitä puheluja, koska on tärkeä johtava lääkäri. Silti ainut aikuinen, joka on lapsen kanssa siinä lapselle luontaisessa tilassa, pitäisi viedä lapselta. Äiti joka askartelee lapsen leluille kalusteita lapsen kanssa, pelaa muistipelejä, rakentaa legoilla ja tekee LPS videoita ja valmistaa lapsen lempiruokaa, on lastensuojelun mielestä se lapselle paha ihminen.
Helsingin lastensuojelun Kivikon lastensuojelun tarpeenselvityksen johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustosen tarpeenselvitys on kostokirjelmä äidille, joka arvosteli Mustosta Mieron välityksellä Lokakuun Liikeessä.
Missä on lapsen etu?
Kun sosiaalityöntekijä käyttää lasta kuin lapsi kuningasta ja toteuttaa työtään vain omaa etuaan hakien kostaakseen äidille, joka kertoo Suomelle miten toteuttaa Helsingin lastensuojelu työtään, tulee sosiaalityöntekijä erottaa virastaan heti. Eikö vakavista tahallisista virheistä tule erottaa?
Mustonen ei tavannut lasta ja tahtoi lapselta viedä äidin, jota lapsi kaipaa valtavasti ja vielä sanoittaa sitä ja se lukee asiakirjassa, johon Mustonenkin viittaa tarpeenselvityksessä. Hän tosin jättää sen kohdan kirjaamatta tarpeenselvitykseen, jotta saa todisteita muokaten äidin näyttämään huonolta ihmiseltä.
Onko Tiina Mustosella mielenterveysongelmia, sillä Mustosen toiminta vaikuttaa kognitiiviseltä dissonaatiolta, joka mm. psykopaateilla saa aikaan oletuksen, että osatiedon varassa voi rakentaa todellisuudenkuvan ja sellaiset tiedot, jota eivät tue tuota subjektiivista todellisuuden kuvaa, voi jättää huomioimatta? Mustonenhan toimii juuri näin.
Lapsen uusi avohuollon sosiaalityöntekijä käänti veneen ja esti Tiina Mustosen sekä Terhi Leinon suunnitelmat. Hän totesi, ettei ollut nähnyt tarpeenselvityksessä yhtäkään perustelua mikä olisi ollut lapsen edun mukainen Mustosen totettamassa tarpeenselvityksessä. Mieron näkemys on, että Mustonen ei toteuttanut tarpeenselvitystä ollenkaan. Mustonen vain kirjoitteli paperiin omia subjektiivisia näkemyksiään ja tulkintojaan lastensuojeluilmoituksista selkeästi marttyyrivieraannuttajan puolelle kääntyen ja hylkäsi samalla lapsen.
Mustonen käänsi selkänsä lapsen tarpeille ja teki töitä vieraannuttaja isän eteen. Mustonen hylkäsi lapsen oman edun tavoittelussaan kostaakseen äidille Mieron häneen kohdistaman kritiikin.
Mustonen ei edes poistanut tarpeenselvityksestä lapsen nykyisen sosiaalivirkailijan nimeä tämän sitä pyytäessä, eikä kunniottanut työtoverinsa näkemystä siitä mitä on ammatillisestipätevä työskentely. Kivikon tarpeenselvityksen johtava sosiaalityöntekijän mielestä voi viralliseen asiakirjaan kirjata ihan mitä vain, tarpeenselvittäjiksi ihmisiä, jotka eivät ole itse selvittämiseen osallistuneet, eivätkä edes koe Mustosen toimintaa selvittämiseksi.
Täällä Mieron tiellä varoitan nyt vakavasti sosiaalivirkailija Tiina Mustosesta. Pyydän koko Suomea, älkää palkatko häntä enää viranomaisen asemaan. Ei lasta saa hylätä ja käyttää vallan välineenä kostoksi, kun ei pidä saamastaan kritiikistä. Kyllä Mierokin tietää, että sossula Lokakkuun Liikettä vihaa. Mutta herranen aika, ettehän te vihassa saa toimia. Ei tunneminä kykene loogiseen ajatteluun. On todela epäloogista väittää suojelevansa lasta, kun käyttää asemaansa koston välineenä lastensuojelua neuvovaa vanhempaa kohtaan.
Johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen ei ole vielä tarpeeksi kypsä työmaailmaan. Hänen työtapansa eivät ole esimerkillisiä eli sopivia johtaville tai vastaaville viranomaisille. Hän ei vielä tunne alaansa tarpeeksi hyvin. Hän ei edes tiedä, mikä kaikki on väärin ja oikein ja mikä todella on lapsen ja perheiden etu. Hän ei tiedä mikä kaikki on väkivaltaa, eikä selkeästi seuraa niitä tietolähteitä, jotka tuovat esille mitä kaikkea liittyy lastensuojelun kriisiin, epäammattimaisiin toimiin, eroperheiden kriiseihin, vieraannuttamiseen ja lastensuojelumaailmaan kokonaisuudessaan. Hän ei tiedä mitä on hyvin tehty asiakaslähtöinen tutkimus, eikä erota totuutta kuvitelmistaan. Voitteko lähettää hänet takaisin koulunpenkille, jotta jonain päivänä hänestäkin kuoriutuu kunnolla lastemme tarpeisiin vastaava Suomen kansalainen ja kansalle kelpaava viranomainen.
Meidän ei tule mitätöidä Mustosen ihmisarvoa, mutta me voimme todeta, että hän on pätemätön työhönsä. Hän voi opiskelulla saavuttaa todellisen pätevyyden, mutta se vaatisi reflektaatiota ja hyvää johtajaa, johon ei taida sosiaalityön päälikkö Terhi Leino olla kykenevä.
Yhä kohdellaan vanhempia kuin Eerikan äitiä Helsingin lastensuojelussa. Tämä taitaa olla sosiaalityön päällikkö Riitta Vartion sekä sosiaalityön päällikkö Terhi Leinon yhteinen linjaus, sillä molempien alaiset tätä toteuttavat. Tarkoituksena kaiketi mustamaalata järkevät vanhemmat, jotka tuovat esille, että lastensuojelussa on vielä paljon kehitettävää? Mitä hyötyä on oikeudenkäynneistä ja Valvirasta, kun mikään ei kuitenkaan Helsingissä muutu?
Jos haluatte tukea äitiä ja muita helsinkiläisiä ja erityisesti lapsiamme, voitte laittaa kannanottonne suoraan Tiina Mustoselle ja Terhi Leinolle otsikolla:
Kohti parempaa työotetta
[email protected]
[email protected]
kannattaa laittaa kopio myös lastensuojelun johtaja Saila Nummikoskelle:
[email protected]
Katsotaan saadaanko me kauniisti pyytämällä muutosta vihdoin aikaan. Erityisesti sosiaalialan, terveydenhoitoalan ja lastenhoitoalan ammattilaiset ottakaa kantaa ja neuvokaa Helsinkiä. Ei täällä muuten mikään paremmaksi muutu.
Ei Miero sossulalle pahaa halua. Tahtoo vain lasten ja perheiden sosiaalituen tämän päivän tasovaatimuksia vastaavaksi.
PS: Tarpeenselvitys tuli avoimessa kirjekuoressa postista. Päällä oli postin huomautustarra asiasta. Voisiko Mustonen olla tarkempi, kun salaisia asiakirjoja lähettelee?
Luen myös:
☞ Psykoterapeutti: avoimet adoptiot ovat useimmiten huijausta
☞ Kun HoivaOnni ei hoivaa tai tuo onnea
☞ Räppärit rappiotaiteilijoina
☞ Vakava varoitus –Helsingin lastensuojelu kostaa vieraannuttamisella
☞ Tuomas Kurttila- pysyvä huostaanotto ei ole lapsen etu
☞ Luokanopettaja luokkavallan asialla?
☞ Anders Breivik ja väkivallan anatomia
☞ Pedofiilit lastensuojelun historiassa Vol. 1.
☞ Minä, Pelastakaa Lapset ja Merikratos
☞ Avoin adoptio ei ole vaihtoehto vaan riski
☞ Turvapaikanhakija
lapsista tuli bisnestä
☞ Laitosvalta tsaarin aikaisena jäänteenä
☞ Huoltokiista Vantaalla: sos.työntekijä päätti olla äidin puolella
Äiti sai vihdoin tarpeenselvityksen asiakirjan. Kirjaus on sosiaalityöntekijän tulkintaa.
Tulostuspäivämäärää ei kirjauksessa selviä. Tässä lain vastainen virhe.
Kirjausta on selkeästi muokattu moneen otteeseen, mutta muokkauspäivämääriä ei ole kirjattu. Tässä lain vastainen virhe. Kirjaamispäivämääräksi on merkattu 11.4.2016, mutta jostain syystä kirjauksessa kirjoitetaan mm. menneessä aikamuodossa päivästä 19.4.2016.
Kuinka on voinut johtava sosiaalityöntekijä Mustonen kirjata 11.4.2016 tarpeenselvityksen asiakirjaan lauseen:
"...sillä lastensuojelun asiakkuus aloitettiin 19.4.2016, ennen..."?
Aikamatkaavatko Helsingin lastensuojelun tarpeenselvittäjät?
Kirjaamisen tulisi olla tarkkaa ja kirjaamisessa tulisi tulla esille päiväykset milloin kirjausta jatketaan missäkin asiassa. Kirjaus ei saa ikinä olla viranomaisen omaa tulkintaa. Kirjaukseen ei saa tehdä muutoksia poistamalla sieltä mitään, mutta sinne tulee lisätä tietoihin korjatut tiedot ja tuoda esille, jos kirjaus sisältääkin alkuperäisessä muodossa väärää, virheellistä tai valheellista tietoa tai sosiaaliviranomaisen omaa tulkintaa.
Mitä Tiina Mustonen sitten kirjasi:
Tiina Mustonen kehuu isän ja isän puolison kirjauksessaan ja jättää kaikki lapsen olosuhteisiin isän kotioloissa esitetyt huolet aukikirjaamatta täysin ja kokonaan. Jopa ne, jotka ovat tuoneet perhetyö ja Turvakotikin esille. Isän lapseen kohdistama fyysinen väkivalta ja heitteillejättö ei kirjaannu. Äitipuolen lapseen kohdistama henkinen väkivalta ei kirjaannu. Mustonen on valikoinut kirjaukseen vain isästä positiiviset aisat ja tulkitsee äidin mielenterveydentilan huolestuttavaksi.
Samaahan toteutettiin pienen Vilja Eerikankin tilanteessa ja Eerika lopulta kuoli. Johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen on valmis vaarantamaan Suomen lapset työotteellaan.
Mustonen aloitti lapsen asiakkuuden juuri sillä, mistä Lassilan lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä Anitta Jokinen Pro Gradussaan teki huomioita Helsingistä: kirjaukset eivät kohtaa lapsien olosuhteita, vaan ovat sosiaalivirkailijoiden tulkintaa. Mustonen teki lapsen lastensuojeluasiakkuudesta teatteria, jossa hän toimi käsikirjoittajana totuuden päälle kirjaten vain sen mitä mielikuvituksensa keksii.
Kauhukseen äiti huomasi, että taustatietoihin roolituksessakin oli kirjattu ensin lapsen nimi, sitten isän nimi, sitten seuraavaksi tärkeänä isän puoliso ja viimeisenä äiti. Jostain syystä äiti oli viimeiseksi jätettävä lapsen tarpeenselvityksessä ja merkityksellisemmäksi lastensuojelussa asetetaan henkilöistä isän puoliso. Myös kirjauksen loppuun Aristoteleellistä ympyräkaaren teatraalista kirjausmenetelmää käyttäen Mustonen kirjaa näytelmänsä roolihahmot järjestykseen, jossa äiti jätetään vähäisemmäksi ja viimeiseksi ja kuvataan suureksi uhkaksi lapselle.
Tarpeenselvityksessä ei juurikaan kirjoiteta mitään itse lapsesta. Hyvin vähän. Ei ihme, eipä lasta ole tavattu ja lapsen tapaamissita ei ole viimeisen puolentoista vuoden ajalta kuin yksi avaava kirjaus. Tiina Mustonen ei tavannut itse koskaan lasta yhdenkään lastensuojeluilmoituksen kohdalla. Ei edes, kun äiti kertoi lapsen kertoneen itkeneensä koko illan ja lapsen kertoneen haluavansa kuolla, koska äitipuoli uhkailee lasta henkisellä väkivallalla. Johtava sosiaalityöntekijä Mustonen selvittelee lapsien olosuhteita työhuoneestaan käsin ja määrittää äidin lapselle vaaralliseksi, koska äiti kertoo sen mitä lapsi kertoo.
Pieni Vilja Eerikakin kuoli näin typerän toiminnan takia. Eerikan äitikin määriteltiin hulluksi ja helsinkiläisen Outi Harju-Koskelinin Pro Gardussa, jopa syypääksi Eerikan kuolemaan, vaikka lastensujeluhan tuomitiin isän ja sän puolison kanssa.
Tiina Mustonen kirjaa lapsen asiakkuushistoriaa pääpiirtein, mutta ei avaa sitä. Hän luettelee mitä avohuollon toimenpiteitä lapselle on annettu. Syvempää tutkimusta Mustonen ei tehnyt mihinkään asiaan. irjaukseen ei kirjaannu kuinka äiti on mustamaalattu mitään tukimatta lapsen isän ja isän puolison kanssa, vaikka äiti ilmoitti tästäkin Mustoselle. Kirjaukseen ei kirjaannu, kuinka lastensuojelu on mustamaalannut äidin, vaikka äiti ilmoitti tästäkin Mustoselle. Kirjaukseen ei kirjaannu, että äiti on pyytänyt tukea, koska isän puoliso väittää lapsen elinpiiriin äidin olevan insesti.
Mustonen määrittää itse, että hän on käsitellyt lain mukaisesti lapsen lastensuojeluilmoitukset, kun ei ole ikinä edes tavannut lasta. Hän ei tavannut lasta, vaikka lapseen kohdistettiin henkistä väkivaltaa ja lapsi ilmoitti halusta kuolla. Onkohan Mustonen vähän jäävi itse tätä arvioimaan? Miten hän voi tietää, onko hän selvittänyt kaiken lain mukaisesti ja sen mukaan, kun tarve vaatii, kun ei hän edes tavannut lasta? Hän ei tavannut ketään. Lastensuojeluilmoitukset koskevat lasta ja vain lasta tulee tuolloin todella kuulla.
Mustonen kirjoittaa:
"Äidin viesteistä ja ilmoituksista on tullut esiin, että äiti sanoittaa lapselle sitä, että hän haluaisi olla lapsen kanssa enemmän ja että isä ja isän puoliso toimivat väärin lasta ja äitiä kohtaan."
Äidin viestissä ei ole lukenut mitään tällaista.
Äiti on tuonut selkeästi esille lastensuojelulle, että lapsi sanoittaa haluaan olla enemmän äitinsä kanssa ja pyytää tätä koko ajan. Lapsi tahtoo asua äidin ja isän luona tasapuolisesti. Äiti ei puhu lapselle pahaa isästä, sillä se olisi väärin isää kohtaan. Äiti ei ole ikinä sanonut lapselle, että isä tekee väärin. Äiti totesi isän heittäessä lasta lattialle suutuspäissään, että isän teko oli väärin, kun lapsi kysyi saako sellaista tehdä ja jatkoi siihen perään, että tietää isän rakastavan lastaan silti. Ei äidin tarvitse sanoa lapselle isän toimiessaan vieraannuttajana isän tekevän väärin, sillä kyllä 9-vuotias sellaisen sanomattakin ymmärtää, kun lapsi pyytää saada tavata äitiään useammin ja äiti lupaa kysyä sitä isältä ja joutuu ilmoittamaan lapselle, että isä ei suostunut.
Kirjauksessa ei lue, että lapsi sanoittaa pelkäävänsä isäänsä ja puhua isälleen avoimesti, vaikka äiti kertoi tämänkin Mustoselle.
Äiti tietää, että yhdeksänvuotias ei ikätasoltaan kykenisi edes käsittelemään mitään tällaista vielä. Äiti tietää, että kaikesta voi puhua lapsen kanssa kun lapsi aikuistuu ja silloin lapselle voi jo sanoa, että lastensujelu ei suojellut lasta vaan teki lapselle törkeän teon omaa etueen tavoitellessaan ja isä teki väärin tätä mahdollisuutta hyväksikäyttäessään ja isä on kenties narsisti, koska tahtoi satuttaa äitiä ja lasta näin vihassaan äitiä kohtaan.
Kun lapsi on aikuinen, lapselle voi selittää mitä sana narsismi tarkoittaa, mitä on sosiopatia ja mitä psykopatia. Niin jos lapsi on silloin itse yhä elossa.
Miksi äiti haavoitaisi henkisesti kuormittunutta lastaan puhumalla pahaa isästä, kun tietää itsekin miten pahalta lasesta tuntui kun isä ja isän puoliso puhui pahaa äidistä ja miltä se tuntuu äidistä itsestään? Miksi äiti haavottaisi isän ja lapsen suhdetta, kun tietää sen lasta kohtaan väkivallaksi? Äiti on kykenevä empatiaan, eikä satuttaisi näin lastaan tai lapsen isää. Miksi siis satuttaa isää, joka kostaisi äidille väkivallan kierteellä.
Miksi sitten vastuusosiaalityöntekijä Mustonen kirjaa näin?
Johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen tahtoi kostaa äidille kirjaamalla jotain näin törkeää tärkeään asiakirjaan, jotta lapsen isä saisi paremman otteen vieraannuttamiseen. Mustonen halusi kostaa äidille sen, että Miero julkaisi Lokakuun Liikeessä Kivikon lastensuojelun tarpeenselvityksen johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustosesta sekä hänen esimiehestään sosiaalityönpäällikkö Terhi Leinosta äidin näkemyksiä heidän työskentelyotteestaan sekavassa ja mielivaltaisessa lastensuojelubisneksessä, jota norsunluutornistaan johtaa nykyään Helsingissä Saila Nummikoski, jonka mielestä kaikki Helsingin lastensuojelun ongelmat on jo korjattu. Mustonen tahtoi kostaa sen, et häntä arvosteltiin epäpäteväksi ja ammattitaidottomaksi sekä epäloogisesti ajattelevaksi uskomuksiinsa uskovaksi ilman kykyä asialliseen ihmisiin tutustumiseen.
Nähtävästi Helsingin lastensuojelun johtajankin mielestä on aivan normaalia, että lukuisten lastensuojeluilmoitusten kohdalla jätetään täysin kohtaamatta lapsi kuukausien ajan ja kun lapsi sanoittaa kuolemantoiveitaan, ei silloinkaan lasta tavata. Tämä on valtiomme pääkaupungin lastensuojelun johtajankin näkemys, sillä eihän näin voisi muutoin käydä. Varsinkin kun lapsen sanoittaessa kuolemantoiveitaan äiti soitti myös lastensuojelun johtajan sihteerille ja pyysi tätä viestittämään äidin avunpyynnön lastensuojelun johtajalle, koska Kivikon lastensuojelun tarpeenselvityksen johtava sosiaalityöntekijä Mustonen ei vastaa lasten kehitystarpeisiin perusturvallisuuden tarpeen selvittämisessä, kun äiti ilmoittaa lapseen kohdistetusta väkivallasta.
Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski otti Suomen valtion lastensuojelullisen työn johtajan paikan ja ei välitä siitä, että alaisensa eivät jälkeen Eerikan kuolemankaan kuule lapsia ja tee asiallista tutkimustyötä.
Tarpeenselvityksen kirjaukseen ei päässyt tieto siitä, että myös Turvakodin Kilpola esitti Mustoselle useaan otteeseen huolensa lapseen kohdistetun lähisuhdeväkivallan takia. Kirjaukseen ei päässyt myöskään tieto, että Mustonen ei ensin edes viitsinyt vastata Turvakodin Kilpolan yhteydenottopyyntöön ja Kilpola sekä äiti joutuivat tätä useaan otteeseen pyytämään. Tiina Mustonen peitteli lapseen kohdistetun väkivallan isän kotona jättäen tahallisesti asian tutkimatta, kun asia olisi pitänyt tutkia. Tähän erikoistunut Kilpola tarjosi tähän Mustoselle tukeaan. Mustonen haluaa peittää lastensuojelun virheen siirtää lapsi väkivaltaisen vanhemman huoltoon.
Kirjauksessa ei lue, ettei lastensuojelu ole juuri koskaan kuullut lasta. Kirjauksessa ei lue, ettei lastensuojelu ole ikinä tavannut lasta ja äitiä yhdessä.
Kirjauksessa selviää, että tarpeenselvityksen aikana ei tavattu lasta. Kirjauksessa ei selviä, että tarpeenselvityksen aikana ei tavattu ketään ja kysytty edes mitä koet tarvitsevasi lastensuojelulta.
Kirjauksessa ei ole avattu auki, että kirjaaja asettaa oman tulkintansa kerrotun edelle ja uskoo, että hänelle kerrottu on valhetta ja hänen tulkintansa on totuus. Kirjaaja ei siis ole tietoisesti läsnä kirjatessaan, vaan uskoo tulkintaansa totuutena.
Voisko joku kertoa Kivikon lastensuojelun tarpeenselvitykseen sekä erityisesti tarpeenselvityksiä johtavalle sosiaalityön päällikkö Terhi Leinolle ja kaikken tärkeimmälle johtajalle eli lastensuojelun johtaja Saila Nummikoskelle mitä on sosiaalipedagogiikka ja mitä tarkoittaa tarpeenselvitys. Tarpeenselvitys on sitä, että tavataan ihmiset ja kysytään heiltä mitä he tarvitsevat, mitä he tahtovat saavuttaa ja mitä keinoja he luulisivat lastensuojelun voivan niihin tarpeisiin kenties tarjoavan. Ihan samalla tavalla toimii kaikki muutkin alat, kun kohtaavat asiakkaansa. Tämä ei ole rakettitiedettä.
Jostain syystä kirjaukseen ei kirjattu, kuinka äitiä oli Vuosaaren lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä Laura Laineen toimesta mustamaalattu törkein väittein, joiden takana ei ollut mitään tutkimuksia. Jostain syystä kirjaukseen ei kirjaantunut, kuinka äidin useista pyynnöistä huolimatta kieltäytyi Lassilan lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä Anitta Jokinen tukemasta äidin äitiyttä ja ilmoitti lain vastaisesti, että äidin äitiyttä ei tarvitse tukea, koska äiti ei ole huoltaja.
Myöskään ei kirjaantunut lapsen läheisiä koskevaan osioon, kuinka lapsen äidin koko suku on tyytymätön tilanteeseen ja toteaa lapsen isän toteuttavan vieraannuttamista. Ei kirjautunut kuinka lapsen täti on soittanut lastensuojeluun ja kertonut huolensa lapsesta, kun lapsen äitipuoli väitti lapselle, että tuomari on päättänyt, ettei lapsi saa soittaa äidilleen. Kirjaukseen ei kirjaannu, kuinka lapsen mummo on tuonut esille, että isä ei anna tavata lasta.
Kirjauksessa ei lue, että isä on todennut ettei anna äidin suvun tavata lasta, koska nämä kertovat lastensuojelulle kuinka huonosti isä huoltaa lapsen.
Jostain syystä yksikään vierannuttava toimenpide, joita lapsen isä ja isän puoliso on kohdistanut lapseen koko lapsen lastensuojeluasiakkuuden ajan, ei kirjaudu ollenkaan tarpeenselvitykseen. Äitipuolihan on hankkinut kotiinsa turvalaitteet ja kertonut lapselle ne hankkineensa äitiä varten turvatakseen lapsen äidiltään ja lisäksi todennut, että lapsi ei saa kotiavanta, koska äiti varastaisi avaimen lapselta ja murtautuisi heille. Sen sijaan kirjautui väite, että isä ja isän puoliso eivät puhu pahaa äidistä lapselle, vaikka isä oli jopa myöntänyt tällaisen teon Mustoselle ihan itse ja se on kirjaantunut Mustosen omasta "kynästä."
Tiina Mustonen tapaamatta lasta kääntää äidin tekemät lastensuojeluilmoitukset törkeästi äidin äitiyttä vastaan.
Tapaamatta lasta tai äitiä, Mustonen väittää, että
"lapsi on joutunut kärsimään äidin isään ja isän puolisoon kohdistamien syytösten takia."
Mustonen jättää kirjoittamatta, että isä on ottanut lastensuojeluilmoitukset puheessaan esille lapselle haukkuakseen äitiä ja saanut lapsen itkemään. Nyt kirjauksesta saa kuvan, että äidin tekemät lastensuojeluilmoitukset ovat syytöksiä sen sijaan, että ne olisivat kertomuksia siitä mitä lapsi sanoittaa oloistaan isällä äidille ja havaintoja missä kunnossa lapsi tulee isältä äidin luokse. Mustonen siis retoriikan keinoin otti isän taasen sinne marttyyriasemaan, vaikka äiti aiemmin ilmoitti Mustoselle koko ajattelumallin epäkypsäksi, ammattitaidottomaksi ja älyttömäksi.
Äidin lastensuojeluilmoitukset ovat oleet selkeitä avunpyyntöjä lapselle ja hänelle sekä isälle ja isän puolisolle.
Ei siinä kaikki, sillä tässä tulee Mustosen törkein teko:
Kun Mustonen ei tapaa lasta ja tutki lastensuojeluilmoituksia edes silloin, kun lapsi sanoittaa kuolemantoiveitaan, kun lastensuojeluilmoitukset kertovat, että lapseen kohdistetaan rakaa henkistä väkivaltaa mm. vieraannuttamisen monimuoitoisin keinoin ja lasta ei kuulla isällään ja lasta uhkaillaan fyysisellä väkivallalla sekä kohdistetaan henkistä väkivaltaa uhkailemalla henkisellä väkivallalla ja kun lapsi tulee äidin luokse kello 16:00 tapaamiseen samatta isällään koko päivänä ruokaa kaikki hiukset yhteen takkuun sekoittuneena ja ilman hampaiden pesua useaan päivään liian vähissä vaatteissa tai liian kuumissa vaatteissa (kevät helteillä toppavaatteissa), kirjoittaa johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen sosiaalityönpäällikkö Terhi Leinon luvalla:
" Äidin yhteydenotot ja sähköpostit, joissa äiti on kuvannut isän ja isän avopuolison toimintaa sekä syytösten ja vaatimusten saamat mittasuhteet herättävät huolta äidin psyykkisestä voinnista."
Eli tapaamatta lasta, tutkimatta mitään, kohtaamatta ketään, arvioi johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen äidin psyykkistä tilaa ilman minkäänlaista kompetenssia tällaiseen, vaikka äiti on tuonut jo aiemmin selväksi Mustoselle, ettei Mustosen ammattitaito riitä tällaiseen ja hänellä ei tällaiseen arvioon ole edes oikeutta.
Myös pienen Vilja Eerikan tapauksessa Helsingin lastensuojelun sosiaaliviranomaiset arvioivat äidin, joka ilmoitti selkeästi ja toistuvasti huolta lapsen oloista, mielisairaaksi. Lpasen olosuhteita ei kartoitettu asianmukaisesti akuutisti, lasta ei kohdattu ja lapsi hyljätiiin. Sosiaalityöntekijöiden oma tukinta meni tuolloinkin lapsen edun ja lapsen tarpeiden edelle.
Äiti on tutkittu mielenterveydeltään tarkkaan. Äidillä ei ole ollut vuoteen minkään mielisairauden oireita. Äiti on kriisioireillut aemmin, jota patologisoi erityisesti Vuosaaren lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijä Laura Laine, joka väitti olevansa äidin psykiatrista hoitotahoa ammatillisesti pätevämpi jopa ilman koulutusta koko alalle ja joka teki Valviraan kantelun äidin hoidosta ilman menestystä. Laine koetti tehdä äidistä vakavasti mielisairasta hullua ja satutti vakavasti äitiä ja häiritsi näin äidin hoitoa. Äiti on kertonut tämän puhelimessa johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustoselle. Äiti ei ole ollut ikinä psykoottinen, mutta nyt Tiina Mustonen tahtoo arvioida, että äidin tekemät ilmoitukset ovat mittasuhteiltaan mielisairautta kuvaavaa, vaikka hän ei tavannut koskaan lasta, isää tai äitiä.
Kummaa on että Mustosen näkemyksen mukaan täytyy siis olla samassa psykoosissa äidin kanssa äidin koko suku, läheiset ja ystävät sekä äidin psykiatrinen hoitotaho ja heidän kaikkien kuvittelevan kaiken. Tiina Mustonenhan tapaamatta ketään ei kuvittele mitään, vaan tietää asiat ja selvitti tarpeet omasta mielestään.
Meillä siis johtavat sosiaalityöntekijät voivat Helsingissä hankkia itselleen huolipsykoosin viikottaisissa yksikköjensä joukkohysteriapalvereissaan ja kirjoittaa huolipsykoosissaan kuvitelmiaan kirjauksiinsa totuutenaan. Näissä sitten yhdessä tulkitaan tulkintoja ja laitetaan tulkinnat yhdeksi kokonaisuudeksi aivan samoin kuin kirjoittaisi elokuvan käsikirjoitusta. Nämä epätieteelliset tutkimukset ovat kyllä kummaa valtion rahojen haaskausta.
Lisäksi Mustonen kirjoittaa huolekseen:
"Työskentelyn aikan esiin tullut äidin tapa mitätöidä ja moittia sitä, miten isä ja isän avopuoliso huolehtivat lapsesta, tekee vanhempien yhteistyön mahdottomaksi."
Eiköhän Mustonen tee toiminnallaan todellisen lastensuojelullisen työn mahdottomaksi? Mustosen kirjaushan on oiva ase isälle ja varmasti lisää isän aggressiivisuutta äitiä kohtaan ja on omiaan syventämään erokriisiä, joka on kestänyt jo vuosia. Vieraannuttajaisähän saa Mustosen kirjauksesta oivan aseen äidin äitiyttä vastaan, joka jopa kelpaa todisteena suoraan äidin äitiyttä vastaan oikeudessa.
Eli kun äiti ilmoittaa epäkohdista lapsen huollossa lastensuojeluilmoituksessa ja kertoo kuinka lapsi tahtoo kuolla, tulkitsee äitiä tapaamatta johtava sosiaalityöntekijä Mustonen sen mitätöinniksi ja moitteeksi. Mustonen on tainnut unohtaa lastensuojelun humaanin lähtökohdan, jonka äiti kyllä tuntee ja on aukikirjannut jopa. Äiti on tuonut tarkasti esille, että isä ja isän puoliso tarvitsevat vanhemmuuteensa tukea ja heitä nevovan tahon. Ei äiti ole tahtonut ketään mitätöidä, sehän olisi henkistä väkivaltaa.
Äiti ei ole koskaan halunnut viedä lapselta isää, vaikka isä on väkivaltainen ja välinpitämätön lasta kohtaan. Pahinta väkivaltaa kohdistaa, mitä maailmassa lapseen voi kohdistaa, viemällä valhein lapselta äidin ja asettamalla lapsen asumaan paikkaan, jossa lapsella ei ole kaikki hyvin suostumatta tuen piiriin avoimesti.
Isä ei suostu laajentamaan lapsen tapaamisoikeutta, vaikka lapsi ja äiti tätä toivovat. Tätäkään Mustonen ei kirjaa asiakassuunnitelmaan, ekä näe asian edessä edes tarvetta työskennellä, vaikka lapsen vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta, lapsen äitiä ja äidin puoleista sukua kohtaan. Mustonen ei tahdo katkaista tätä väkivaltaa.
On erittäin kummalllista, että sosiaalityön päällikkö Terhi Leinon johtamisen alla on johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen näin saanut kohdistaa äitiä kohtaan henkistä väkivaltaa. Äiti määritellään lastensuojeluilmoitusten kohdalla mielisairaaksi, vaikka kukaan ei niitä koskaan mitenkään tutkinut lasta, äitiä ja isää niiden asiassa avoimesti tavaten ja äiti määritellään ja tulkitaan vielä epähuumaaniksi ihmiseksi, joka tahtoo mitätöidä isän isyyden. Lisäksi jätetään täysin huomioimatta vieraannuttaminen ja sen vakava uhka lapsen mielenterveydelle lapsen sanoittaessa kuolemantoiveitaan.
Vaikka äiti on kertonut johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustoselle, että käy perheneuvolassa vieraannuttamisen uhrina tuessa ja vakavan väkivallan uhrina eli lastensuojelun kohdistaman rakenteellisen väkivallan, henkisen väkivallan, uhrina psykoterapiassa, ettei uhriudu ja jatka väkivallan kierrettä itse toimien samoin kuin häntä kohtaan toimitaan tai kriisioireile ja traumatisoidu, Tiina Mustonen toteuttaa rakaa henkistä väkivaltaa käyttäen valta-asemaansa viranomisena väärin ja äitiä tuntematta väittää äidin mitätöivän isän isyyttä ja kertoo huolekseen äidin lastensuojuilmoitusten olevan vain äidin mielisairautta.
Mustonen siis pitää omaa tulkintaansa eli omaa mielikuvitustaan arvokkaampana tietolähteenä, kuin äidin itsensä sanoittamaa tietoa itsestään.
Tämän jälkeen Mustonen kirjaa vielä, että lapselle tulisi asettaa äidin kanssa valvotut tapaamiset ja hän haki tätä. Perusteluksi laittaa, että jos äidin ja isän välit eivät korjaannu, hän päättä kostaa näin lapselle ja äidille. Mustonen määritti äidin syypääksi vieraannuttamistilanteeseensa ja oikeutetuksi vieraannuttamiseen ja tahtoi syventää vieraannuttamista. Eikös tapaamisten evääminen rankaisumuotona ollut lastensuojelussa jopa kielettyä. Ja miksi juuri lapselta pitää taas viedä äiti, joka ei mitään pahaa lapselle ole tehnyt?
Mitkä ovat lastensuojelulliset toimintamotiivit, kun ne eivät kohtaa lapsen tarpeita ja eivät mitenkään kohtaa EU:n ihmisoikeussopimusta, jonka mukaan perhe-elämää tulee kunnioittaa?
Äiti leikkii lapsen kanssa aina kun lapsi tulee hänen luokseen. Isä ei leiki lapsen kanssa, isä tuijottaa tv:tä ja on paljon poissa kotonta. Isän puoliso ei tee mitään lapsen kanssa, vaan katsoo tapeltilta ohjelmia ja puhuu tärkeitä puheluja, koska on tärkeä johtava lääkäri. Silti ainut aikuinen, joka on lapsen kanssa siinä lapselle luontaisessa tilassa, pitäisi viedä lapselta. Äiti joka askartelee lapsen leluille kalusteita lapsen kanssa, pelaa muistipelejä, rakentaa legoilla ja tekee LPS videoita ja valmistaa lapsen lempiruokaa, on lastensuojelun mielestä se lapselle paha ihminen.
Helsingin lastensuojelun Kivikon lastensuojelun tarpeenselvityksen johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustosen tarpeenselvitys on kostokirjelmä äidille, joka arvosteli Mustosta Mieron välityksellä Lokakuun Liikeessä.
Missä on lapsen etu?
Kun sosiaalityöntekijä käyttää lasta kuin lapsi kuningasta ja toteuttaa työtään vain omaa etuaan hakien kostaakseen äidille, joka kertoo Suomelle miten toteuttaa Helsingin lastensuojelu työtään, tulee sosiaalityöntekijä erottaa virastaan heti. Eikö vakavista tahallisista virheistä tule erottaa?
Mustonen ei tavannut lasta ja tahtoi lapselta viedä äidin, jota lapsi kaipaa valtavasti ja vielä sanoittaa sitä ja se lukee asiakirjassa, johon Mustonenkin viittaa tarpeenselvityksessä. Hän tosin jättää sen kohdan kirjaamatta tarpeenselvitykseen, jotta saa todisteita muokaten äidin näyttämään huonolta ihmiseltä.
Onko Tiina Mustosella mielenterveysongelmia, sillä Mustosen toiminta vaikuttaa kognitiiviseltä dissonaatiolta, joka mm. psykopaateilla saa aikaan oletuksen, että osatiedon varassa voi rakentaa todellisuudenkuvan ja sellaiset tiedot, jota eivät tue tuota subjektiivista todellisuuden kuvaa, voi jättää huomioimatta? Mustonenhan toimii juuri näin.
Lapsen uusi avohuollon sosiaalityöntekijä käänti veneen ja esti Tiina Mustosen sekä Terhi Leinon suunnitelmat. Hän totesi, ettei ollut nähnyt tarpeenselvityksessä yhtäkään perustelua mikä olisi ollut lapsen edun mukainen Mustosen totettamassa tarpeenselvityksessä. Mieron näkemys on, että Mustonen ei toteuttanut tarpeenselvitystä ollenkaan. Mustonen vain kirjoitteli paperiin omia subjektiivisia näkemyksiään ja tulkintojaan lastensuojeluilmoituksista selkeästi marttyyrivieraannuttajan puolelle kääntyen ja hylkäsi samalla lapsen.
Mustonen käänsi selkänsä lapsen tarpeille ja teki töitä vieraannuttaja isän eteen. Mustonen hylkäsi lapsen oman edun tavoittelussaan kostaakseen äidille Mieron häneen kohdistaman kritiikin.
Mustonen ei edes poistanut tarpeenselvityksestä lapsen nykyisen sosiaalivirkailijan nimeä tämän sitä pyytäessä, eikä kunniottanut työtoverinsa näkemystä siitä mitä on ammatillisestipätevä työskentely. Kivikon tarpeenselvityksen johtava sosiaalityöntekijän mielestä voi viralliseen asiakirjaan kirjata ihan mitä vain, tarpeenselvittäjiksi ihmisiä, jotka eivät ole itse selvittämiseen osallistuneet, eivätkä edes koe Mustosen toimintaa selvittämiseksi.
Täällä Mieron tiellä varoitan nyt vakavasti sosiaalivirkailija Tiina Mustosesta. Pyydän koko Suomea, älkää palkatko häntä enää viranomaisen asemaan. Ei lasta saa hylätä ja käyttää vallan välineenä kostoksi, kun ei pidä saamastaan kritiikistä. Kyllä Mierokin tietää, että sossula Lokakkuun Liikettä vihaa. Mutta herranen aika, ettehän te vihassa saa toimia. Ei tunneminä kykene loogiseen ajatteluun. On todela epäloogista väittää suojelevansa lasta, kun käyttää asemaansa koston välineenä lastensuojelua neuvovaa vanhempaa kohtaan.
Johtava sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen ei ole vielä tarpeeksi kypsä työmaailmaan. Hänen työtapansa eivät ole esimerkillisiä eli sopivia johtaville tai vastaaville viranomaisille. Hän ei vielä tunne alaansa tarpeeksi hyvin. Hän ei edes tiedä, mikä kaikki on väärin ja oikein ja mikä todella on lapsen ja perheiden etu. Hän ei tiedä mikä kaikki on väkivaltaa, eikä selkeästi seuraa niitä tietolähteitä, jotka tuovat esille mitä kaikkea liittyy lastensuojelun kriisiin, epäammattimaisiin toimiin, eroperheiden kriiseihin, vieraannuttamiseen ja lastensuojelumaailmaan kokonaisuudessaan. Hän ei tiedä mitä on hyvin tehty asiakaslähtöinen tutkimus, eikä erota totuutta kuvitelmistaan. Voitteko lähettää hänet takaisin koulunpenkille, jotta jonain päivänä hänestäkin kuoriutuu kunnolla lastemme tarpeisiin vastaava Suomen kansalainen ja kansalle kelpaava viranomainen.
Meidän ei tule mitätöidä Mustosen ihmisarvoa, mutta me voimme todeta, että hän on pätemätön työhönsä. Hän voi opiskelulla saavuttaa todellisen pätevyyden, mutta se vaatisi reflektaatiota ja hyvää johtajaa, johon ei taida sosiaalityön päälikkö Terhi Leino olla kykenevä.
Yhä kohdellaan vanhempia kuin Eerikan äitiä Helsingin lastensuojelussa. Tämä taitaa olla sosiaalityön päällikkö Riitta Vartion sekä sosiaalityön päällikkö Terhi Leinon yhteinen linjaus, sillä molempien alaiset tätä toteuttavat. Tarkoituksena kaiketi mustamaalata järkevät vanhemmat, jotka tuovat esille, että lastensuojelussa on vielä paljon kehitettävää? Mitä hyötyä on oikeudenkäynneistä ja Valvirasta, kun mikään ei kuitenkaan Helsingissä muutu?
Jos haluatte tukea äitiä ja muita helsinkiläisiä ja erityisesti lapsiamme, voitte laittaa kannanottonne suoraan Tiina Mustoselle ja Terhi Leinolle otsikolla:
Kohti parempaa työotetta
[email protected]
[email protected]
kannattaa laittaa kopio myös lastensuojelun johtaja Saila Nummikoskelle:
[email protected]
Katsotaan saadaanko me kauniisti pyytämällä muutosta vihdoin aikaan. Erityisesti sosiaalialan, terveydenhoitoalan ja lastenhoitoalan ammattilaiset ottakaa kantaa ja neuvokaa Helsinkiä. Ei täällä muuten mikään paremmaksi muutu.
Ei Miero sossulalle pahaa halua. Tahtoo vain lasten ja perheiden sosiaalituen tämän päivän tasovaatimuksia vastaavaksi.
PS: Tarpeenselvitys tuli avoimessa kirjekuoressa postista. Päällä oli postin huomautustarra asiasta. Voisiko Mustonen olla tarkempi, kun salaisia asiakirjoja lähettelee?
Luen myös:
☞ Psykoterapeutti: avoimet adoptiot ovat useimmiten huijausta
☞ Kun HoivaOnni ei hoivaa tai tuo onnea
☞ Räppärit rappiotaiteilijoina
☞ Vakava varoitus –Helsingin lastensuojelu kostaa vieraannuttamisella
☞ Tuomas Kurttila- pysyvä huostaanotto ei ole lapsen etu
☞ Luokanopettaja luokkavallan asialla?
☞ Anders Breivik ja väkivallan anatomia
☞ Pedofiilit lastensuojelun historiassa Vol. 1.
☞ Minä, Pelastakaa Lapset ja Merikratos
☞ Avoin adoptio ei ole vaihtoehto vaan riski
☞ Turvapaikanhakija
lapsista tuli bisnestä
☞ Laitosvalta tsaarin aikaisena jäänteenä
☞ Huoltokiista Vantaalla: sos.työntekijä päätti olla äidin puolella
RSS Feed
