Helsingissä lastensuojelun avohuollon ostopalveluna Helsingin kunnan Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksesta voi lastensuojelun avohuolto ostaa Helsinkiläisille arvioinnin lapsen olosuhteesta sijoittamalla lapsen kolmeen eri yksikköön (Punapirtti, Sinipirtti ja Keltapirtti), joissa lapsella on oma huone. Lisäksi laitoksesta saa myös perhekuntoutusta, jolloin lapsi perheineen lähetetään arvioitavaksi Perhepirttiin ja saa asunnon, aamiaisen ja päivällisen arviointikuntoutuksen aikana. Käsittääkseni Oulunkylän kuntoutusta ei käytetä kuntoutusmielessä, vaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän tilauksesta huostaanoton perusteiden kasaamiseen eli olosuhteissa olevien virheellisyyksien listaamiseen.
Olen tutkinut Oulunkylän perhekuntoutuksen Perhepirttiyksikön toimintaa, jota johtaa vastaava ohjaaja Pasi Lehto (sairaanhoitaja, sosionomi) ja jonka hallinnollinen johtaja on Nina Peltola, ja valitettavasti todella monessa asiassa olen havainnut vakavia huolenaiheita, joiden mukaan lapset voisi nähdä Oulunkylän perhekuntoutuksen työntekijöiden vuoksi vaarannettuina sekä mitätöityinä perus- ja ihmisoikeuksiensa edessä.
Perhepirtissä työskentelee perheterapeuttina psykoterapeutti Ilkka Määttä, jonka toiminta ei vaikuta mielestäni ammatillisuutta esilletuovana muutamassa hänen sanoittamassa näkemyksessään, joihin palaan myöhemmin tulevissa surkeissa kynäelmissäni. Hänet myös ilmoitetaan Punapirtin, Sinpirtin ja Keltapirtin työntekijäksi Helsingin Kaupungin nettisivuilla.
Käsittääkseni Oulunkylän Perhekuntoutuskeskus on noin seitsemän vuotta vanha ja erittäin kalliilla rakennettu talo, jossa mm. on huoneissa hapen laatutasoa mittaavat anturit, jotka lisäävät tarvittaessa ilman vaihtoa. Osasta huoneista löytyy myös lattialämmitys perinteisten pattereiden sijaan, mikä on lapsiystävällinen ajatus. Tilasta löytyy myös suurehko liikuntasali mm. koripallopeluumahdollisuudella sekä myös tällä hetkellä käytöstä poistettu saunatila, jonka läheisyydestä löytyy myös Perhepirtistä erillinen asunto perhekuntoutujalla, joka tarvitsee yksityisyyttä.
Vaikka kaikki on luotu kovalla rahalla ja suunniteltu kalliilla tällainen hienon näköinen pystiä muistuttava toimintayksikkö, jonne työpaikan saamista voisi katsoa jo suurena palkintona elämän työstä, näiden lasten, jotka lastensuojelu lähettää perhekuntoutukseen asiakkaiksi, salaiseksi luokitellut yksityiset tiedot, eivät ole suojattuna.
Erään lapsen asiassa lasta tapaava vanhempi, joka ei ole sijoitettuna Perhepirttiin lapsen kanssa, lapsen ollessa Perhepirtissä toisen vanhemman kanssa arvioinnin kohteena vakavan huostaanoton uhan alla, sai vastaava ohjaaja Pasi Lehdon ollessa vuosilomalla yhteyshenkilökseen perheterapeutti Ilkka Määtän, vaadittuaan tietoa ja yhteistyötä, kun Oulunkylä aluksi koki, ettei lasta tapaava vanhempi ole lapselle tärkeä läheinen ja ole tarpeessa mitenkään osallistuttaa perhekuntoutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vanhempi soitti Perhepirtin numeroon tiedustellakseen Määtän sähköpostiosoitetta ja se luovutettiin ilolla todeten että se on ilkka.maatta@hel.fi.
Vanhempi laittoi kyseiseen sähköpostiosoitteeseen sähköpostia. Hän ei aluksi lukenut mailiosoitteesta takaisin saamaansa viestiä, sillä laki kieltää viranomaisia vastaamasta salaista asiasisältöä sähköpostilla luovuttaen, jos sähköposti ei ole salattu. Helsingin kuntaa ei ole kiinnostanut luoda salattua sähköpostia lastensuojelun tietoturvan lisäämiseksi ja lastensuojeluilmotuksia tehdään sähköpostein. Hyvään hallintoon kuuluu kuitenkin ilmoittaa, että on vastaanottanut sähköpostin ja samalla todeta ettei voimassa olevien lakien vuoksi voi kommentoida mitään saadun sähköpostin sisällöstä sähköpostin välityksellä, koska sähköposti ei ole salattu.
Vanhempi ihmetteli, ettei perheterapeutti Ilkka Määttä reagoinut mitenkään saamiinsa sähköposteihin, koska ei saanut puhelimitse yhteydenottoa ja tarkisti minkälaisen vastauksen oli saanut Määtältä sähköpostilla.
Yllätyksekseen hän luki viestin, jossa luki:
Hi!
Nämä viestit eivät kuulune minulle!
- Ilkka -
Sähköpostin perässä oli tieto, että sähköpostit oli vastaanottanut Helsingin kaupungin mittauspäällikkö (Stara, KTR, Läntinen mittaus) Ilkka Määttä.
Vanhempi soitti Perhepirtin numeroon ja kertoi, että hänelle oli antanut Perhepirtin työntekijä virheellisen sähköpostiosoitteen perheterapeutti Ilkka Määtälle ja sähköpostien menneen tästä syystä mittauspäällikkö Ilkka Määtälle. Vanhempi painotti, että silloin kun asiakas kysyy kunnan työntekijältä perheterapeutti Määtän sähköpostiosoitetta, vastuu sähköpostin oikeinkirjoituksesta siirtyy sähköpostiosoitteen kertoneelle työntekijälle. Valituksen vastaanottanut työntekijä tarjoutui tarkistamaan perheterapeutti Määtän sähköpostiosoitteen, mutta ei kyennyt tähän sillä havaitsi toimistossa, että heidän työntekijöiden sähköpostilistassa ei ollut ollenkaan perheterapeutti Ilkka Määtän sähköpostiosoitetta.
Vanhemmalle sähköpstiosoitteen antanut ei siis ollut sähköpostiosoitetta antaessaan edes koettanut tai voinut tarkistaa perheterapeutti Ilkka Määtän sähköpostiosoitetta, vaan oli vain kuvitellut sen olevan jotain.
Vanhempi myöhemmin ilmoitti puhelimessa perheterapeutti Ilkka Määtälle, että hänen sähköpostinsa olivat menneet mittauspäällikkö Ilkka Määtälle aiemmin kirjoittamistani syistä.
Perheterapeutti Määttä kertoi vanhemmalle, ettei hän suinkaan ollut ensimmäinen, jonka kohdalla näin olisi käynyt ja lisäsi, että aiemmin oli mittauspäällikkö Ilkka Määttä lähettänyt perheterapeutti Ilkka Määtälle tarkoitetut sähköpostit perheterapeutti Ilkka Määtälle eteenpäin niiden jouduttua hänen sähköpostikansioonsa ja sittemmin lopettaneen tämän. Hän totesi Oulunkylän perhekuntoutuksen tiedossa olevan, että Helsingin palvelusta löytyy myös mittauspäällikkö Ilkka Määttä.
Perheterapeutti Määttä totesi kyseessä olleen inhimillinen virhe. Hän perusteli tätä sillä, että uudet työntekijät eivät tienneet mittauspäällikkö Määtän olevuudesta.
Vanhemman lähettäessä perheterapeutti Ilkka Määtälle sähköposteja, hän oli myös lähettänyt samalla kopion vastaava ohjaaja Pasi Lehtoa sijaistaneelle Nina Peltolalle. Peltola ei ollut havainnut myöskään, että perheterapeutti Ilkka Määttä ei ole voinut saada hänelle tarkoitettuja sähköposteja, koska vanhemman kirjaama sähköpostiosoite oli mittauspäällikkö Määtän. Tarkistaminen tilanteessa, jossa Oulunkylän perhekuntoutuskeskus on tietoinen mittauspäällikkö Määtän olevuudesta ei siis toteutunut tässäkään muodossa Oulunkylän perhekuntoutuksen toteutumisesta vastaavan Peltolan toimesta.
Perhekuntoutuskeskuksen hallinnollinen johtaja Nina Peltola on vanhemmalle retostellut koulutus- ja työhistoria taustaansa tarkasti avaten ja alaistensa koulutustaustaa korostaen, että heillä ovat kaikki korkean luokan ammattilaisia. Myös Peltola on sitä mieltä, että kyseessä on inhimillinen virhe.
Vanhempi ihmetteli Määtälle ja Peltolalle olosuhdetta, jossa perheterapeutti Ilkka Määttä on tietoinen mittauspäällikkö Määtän olevuudesta, mutta ei ole tehnyt mitään sen eteen, ettei tällaisia tilanteita syntyisi enää.
Vanhempi otti Määtälle puheenaiheeksi Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksen omavalvontasuunnitelman ja kysyi perheterapeutti Määtältä miksi sen sisällössä ei ole mitenkään huomioitu tätä riskiä, sillä eihän kukaan saa aloittaa työskentelyä Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksessa ennen omavalvontasuunnitelmaan tutustumista. Näin ollen, jos asia olisi oikea-aikaisesti huomioitu omavalvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, uudet työntekijät olisivat tästä tietoisia. Vanhempi ihmetteli myös miksi perheterapeutti Määttä ei ole tällaisessa tilanteessa viitsinyt edes käydä lisäämässä sähköpostiosoitettaan työtekijöiden sähköpostilistaan.
Oulunlylän perhekuntoutuskeskuksen 27.11.2017 päivitetyn omavalvontasuunniteleman mukaan toimintayksikön suunnittelusta ja seurannasta vastaa lastensuojelupalvelujen päällikkö Anita Lindfors ja toimintayksiköstä vastaava esimies on perhekuntoutuksen päällikkö Nina Peltola (toimivapaan sijainen 31.12.2018 asti).
Vanhemmalle Peltola on todennut, ettei hän suostu ollenkaan tekemään asiakkaiden kanssa suorassa vuorovaikutuksessa työtä keskustelemalla mahdollisista ongelmista Oulunkylän perhekuntoutuksen palvelun tarjonnassa. Käsittääkseni Lindfors kiertää kaikkien epäkohtien tunnustamista sellaisilla kliseisillä ilmauksilla kuten: "Tieto on kehittyväistä". Lindfors on saanut palautteen eräältä vanhemmalta, että tiedon kehittyminen on tiedon vastaanottajan vastuulla, mutta Lindfors ei tainnut tätä tietoa ottaa vastaan kehittääkseen tietämystään tiedon olevuudesta ja kehityksestä.
Omavalvontasuunnitelmassa todetaan kohdassa 4. RISKINHALLINTA:
Sosiaali- ja terveystoimialan johdolla on vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuuden järjestämisestä. Johdon on huolehdittava, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen, asiakaspalvelun sekä turvallisen ja laadukkaan hoidon.
Asiakas- ja potilasturvallisuus sekä omavalvonta perustuvat riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia otetaan huomioon monipuolisesti. Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen.
Työyhteisön koulutus, turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät ovat ensisijaisia keinoja vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisessa. Uusien työntekijöiden sekä opiskelijoiden perehdyttäminen toimipisteen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä (s.10).
Kohdassa 4.2. RISKIHALLINNAN TYÖNJAKO todetaan:
Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, asiakasturvallisuus- ja omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen (s.10)
Kohdassa 4.3.
RISKIHALLINTA PERHEKUNTOUTUKSESSA todetaan:
Perhekuntoutuksessa riskien hallintaan kuuluu ennakointi, palvelun laadun varmistaminen erityisesti asiakastyön näkökulmasta sekä jatkuva seuranta. Henkilökunnalta ja asiakkailta tuleva palaute käsitellään toimipisteittäin tiimeissä, esimieskokouksissa sekä perhekuntoutuksen omassa yhteistoimintarakenteessa (s.11).
Kohdassa 4.4. RISKIEN TUNNISTAMINEN PERHEKUNTOUTUKSESSA todetaan:
Perhekuntoutuksessa on tunnistettu ja analysoitu riskejä erityisesti asiakastyön näkökulmasta. Riskien tunnistaminen on tehty kaikissa toimipisteissä ja arviointiin ovat osallistuneet työpisteiden yhteistoimintaedustajat.
Tunnistettuja riskejä ovat sosiaalihuollon palvelujen järjestämiseen ja palvelun oikea-aikaisuuteen liittyvät kysymykset.
Perhekuntoutuksessa riskitekijä on palvelun tarjoaminen oikea-aikaisesti ja viiveettä palvelua tilattaessa (s.11).
Lisäksi riskinä voi esiintyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuusasiat liikkuvassa työssä kuten puhelimen käyttö, dokumenttien lukeminen ja asiakastapahtumien kirjaaminen muissa kuin omissa toimipisteissä.
Salassapito on työntekijän vastuulla ja esimiesten on perehdytyksessä huolehdittava siitä, että työntekijät ovat perillä salassapidon periaatteista myös työskenneltäessä työpisteen ulkopuolella.
Perhekuntoutuksen oma yhteistoimintarakenne toimii riskinhallinnan arviointityöryhmänä, joka käsittelee säännöllisesti henkilökunnalta ja asiakkailta tulevaa palautetta (s.12).
Kohdassa 4.5. RISKIEN KÄSITTELEMINEN PERHEKUNTOUTUKSESSA todetaan:
Perhekuntoutuksessa on käytössä toimialan yhteinen, sisäisessä verkossa toimiva Työsuojelupakki. Työsuojelupakkiin kirjataan kaikki turvallisuuspoikkeamat kuten läheltä piti –tilanteet, havaitut vaaratekijät sekä uhka- ja väkivaltatilanteet (s.13).
Kohdassa 4.6. KORJAAVAT TOIMENPITEET JA MUUTOKSISTA TIEDOTTAMINEN todetaan:
Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.
Esimiehet vastaavat toiminnan toteutumisesta ja sitä tukevasta riittävästä ja ajantasaisesta ohjeistuksesta sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille (s.13).
Täällä Mieron oudoksutulla tiellä ihmettelen miten on mahdollista, kun tuollainen todella hienoon kieliasuun kirjattu monisanainen (en avannut kaikkea teille riskinhallinnasta omavalvontasuunnitelmassa) omavalvontasuunnitelma on osattu mahdollisesti tilata joltakulta kirjoittamisen ammattilaiselta, miksi ihmeessä perheterapeutti Ilkka Määtälle tarkoitetut sähköpostit ohjataan Perhepirtin työntekijän toimesta lähettämään vielä vuonna 2018 mittauspäällikkö Ilkka Määtälle, kun perheterapeutti Ilkka Määttä on ollut täysin tietoinen mittauspäällikkö Ilkka Määtän olevuudesta ja näin on käynyt aiemminkin?
Mikä merkitys on tällä hienosti kirjatulla toimintasuunnitelmalla, jonka avulla Oulunkylän perhekuntoutuskeskus on saanut Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta toimiluvan, jos työntekijöiden yhteisössä ei ole huomioitu tietoturvariskiä ja jos tämä tiedon liikkumiseen monimuotoisen riskin tuottava olosuhde ei ole kiinnostanut lastensuojelupalvelujen päällikkö Anita Lindforssia senkään vertaa, että tietoturvariski olisi päätynyt mitenkään mainituksi omavalvontasuunnitelmassa.
Mitä jos joku ilmoittaa vakavasta väkivallan vaarasta perheterapeutti Määtälle sähköpostilla ja se kulkeutuukin mittauspäällikkö Määtälle, joka kaiketi tietää, ettei saisi lukea hänelle ei-tarkoitettujen sähköpostien sisältöä, kun perheterapeutti Määttä on määrätty yhteyshenkilöksi?
Perheterapeutti Ilkka Määttäähän sitoo myös velvoite toimia niin, ettei hänelle tarkoitettu tieto menisi mittauspäällikkö Ilkka Määtälle. Psykoterpeuttina häntä velvoittaa korkeammat eettiset velvoitteet, mutta hänen mielestään kyseisen tapahtuman kohdalla kyse oli VAIN inhimillisestä virheestä. Psykoterapeuttien tehtävähän on olla mahdollisimman tietoisesti läsnä tässä maailmassa ja kantaa vastuuta toiminnastaan. Psykoterapeutinhan tulee ottaa vastaan käsittääkseni 10 kertaa vuodessa työhönohjausta. Mistä muusta nyt voisi olla kysymys olosuhteessa, kuin inhimillisestä virheestä? Voisiko kyse olla iankaikkisesta tahallisesta tietoisesti toteutetusta välinpitämättömyydestä?
Huomautan, ettei kukaan meistä kykene olemaan koskaan 100 %:sesti tietoisesti läsnä ja toisilla taito tietoiseen läsnäoloon on korkeampi kuin toisilla. Myös välittäminen on kyky, jossa toiset ovat toisia taitavempia.
Perhekuntoutuksen päällikkö Nina Peltola totesi vanhemmalle puhelimessa, että vanhempi toimii hänen mielestään väärin, kun puhelun välityksellä koetti kertoa Peltolalle epäkohdista Oulunkylän työskentelyssä ja toiveistaan toiminnallisiin korjauksiin. Peltola peräänkuullutti vanhempaa olemaan mielummin yhteydessä sosiaaliasiamieheen ja sosiaaliasiamiehen avustuksella tekemään kirjallisen muistutuksen ja kantelun. Peltola toisti itseään painottaen vanhemman toimivan väärin, kun soittaa hänelle suoraan puhelimella ja ei kuullostanut ollenkaan iloiselta, vaan pikemminkin hyvin kireältä ja tärkeäksi itsensä luokittelevalta samalla kun luetteli koulutustaustaansa ja työkokemustaustaansa. Näin ollen ongelmien oikea-aikainen käsittely lykkäytyy tällaisen toiminnallisen ohjeistuksen vuoksi myös tilanteessa, jossa Oulunkylän perhekuntoutus ei ole viitsinyt itse toimia omavalvontasuunnitelmansa mukaisesti oikea-aikaisesti.
Kuka siis oikeastaan johtaa ja valvoo Oulunkylän perhekuntoutusta ja keitä siellä todella on töissä?
On hyvin kummaa, jos Helsingin lastensuojelu ei ollut tästä tietoturvariskistä jo myös tietoinen.
Perheterapeutti Ilkka Määtän sähköpostiosoite onkin ilkka.s.maatta@hel.fi. Oulunkylän vastaanoton henkilökuntaa esittelevällä sivulla ilmoitetaan perheterapeutti Ilkka Määtän puhelinnumero, mutta ei sähköpostiosoitetta.
Suosittelen kaikkia, jotka jotenkin joutuvat kytköksiin Oulunkylän kuntoutuskeskuksen tai perheterapeutti Ilkka Määtän kanssa, vaatimaan tietoturvan toteuttamista jo sopimusneuvotteluissa ja vaatimuksen kirjaamisen vaatimista sopimukseen sekä kuntoutussuunnitelmaan.
Tutustu uteliaisuudessasi myös:
Tietoturvariskien hallinta sekä tietoturvallisuuden arviointi ja mittaaminen (VM 8.10.2009):
https://www.vahtiohje.fi/…/tietoturvariskien-hallinta-seka-…
Yrityksen prosessien tietoturvariskien
hallintamalli (Reid Anne-Maarit, 2010):
https://www.theseus.fi/bitstre…/…/10024/15737/Reid_Anne.pdf…
Kyberturvallisuus - organisaation ja tietojen suojaaminen, EU:n tietosuoja-asetukset (Tuomas Tonteri, 16.2.2017):
https://www.slideshare.net/…/kyberturvallisuus-organisaatio…
TIETOTURVAOPAS YRITYKSILLE (Keskus-Kauppakamari):
https://kauppakamari.fi/…/2016/11/tietoturvaopas-yrityksill…
Tietoturvan Oppimispäiväkirja:
http://isolantietoturvapaivakirja.blogspot.fi/
Tää on hauska:
Eliminoi tietoturvariskit (office animals):
http://www.officeanimals.com/…/14/eliminoi-tietoturvariskit/
Olen tutkinut Oulunkylän perhekuntoutuksen Perhepirttiyksikön toimintaa, jota johtaa vastaava ohjaaja Pasi Lehto (sairaanhoitaja, sosionomi) ja jonka hallinnollinen johtaja on Nina Peltola, ja valitettavasti todella monessa asiassa olen havainnut vakavia huolenaiheita, joiden mukaan lapset voisi nähdä Oulunkylän perhekuntoutuksen työntekijöiden vuoksi vaarannettuina sekä mitätöityinä perus- ja ihmisoikeuksiensa edessä.
Perhepirtissä työskentelee perheterapeuttina psykoterapeutti Ilkka Määttä, jonka toiminta ei vaikuta mielestäni ammatillisuutta esilletuovana muutamassa hänen sanoittamassa näkemyksessään, joihin palaan myöhemmin tulevissa surkeissa kynäelmissäni. Hänet myös ilmoitetaan Punapirtin, Sinpirtin ja Keltapirtin työntekijäksi Helsingin Kaupungin nettisivuilla.
Käsittääkseni Oulunkylän Perhekuntoutuskeskus on noin seitsemän vuotta vanha ja erittäin kalliilla rakennettu talo, jossa mm. on huoneissa hapen laatutasoa mittaavat anturit, jotka lisäävät tarvittaessa ilman vaihtoa. Osasta huoneista löytyy myös lattialämmitys perinteisten pattereiden sijaan, mikä on lapsiystävällinen ajatus. Tilasta löytyy myös suurehko liikuntasali mm. koripallopeluumahdollisuudella sekä myös tällä hetkellä käytöstä poistettu saunatila, jonka läheisyydestä löytyy myös Perhepirtistä erillinen asunto perhekuntoutujalla, joka tarvitsee yksityisyyttä.
Vaikka kaikki on luotu kovalla rahalla ja suunniteltu kalliilla tällainen hienon näköinen pystiä muistuttava toimintayksikkö, jonne työpaikan saamista voisi katsoa jo suurena palkintona elämän työstä, näiden lasten, jotka lastensuojelu lähettää perhekuntoutukseen asiakkaiksi, salaiseksi luokitellut yksityiset tiedot, eivät ole suojattuna.
Erään lapsen asiassa lasta tapaava vanhempi, joka ei ole sijoitettuna Perhepirttiin lapsen kanssa, lapsen ollessa Perhepirtissä toisen vanhemman kanssa arvioinnin kohteena vakavan huostaanoton uhan alla, sai vastaava ohjaaja Pasi Lehdon ollessa vuosilomalla yhteyshenkilökseen perheterapeutti Ilkka Määtän, vaadittuaan tietoa ja yhteistyötä, kun Oulunkylä aluksi koki, ettei lasta tapaava vanhempi ole lapselle tärkeä läheinen ja ole tarpeessa mitenkään osallistuttaa perhekuntoutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vanhempi soitti Perhepirtin numeroon tiedustellakseen Määtän sähköpostiosoitetta ja se luovutettiin ilolla todeten että se on ilkka.maatta@hel.fi.
Vanhempi laittoi kyseiseen sähköpostiosoitteeseen sähköpostia. Hän ei aluksi lukenut mailiosoitteesta takaisin saamaansa viestiä, sillä laki kieltää viranomaisia vastaamasta salaista asiasisältöä sähköpostilla luovuttaen, jos sähköposti ei ole salattu. Helsingin kuntaa ei ole kiinnostanut luoda salattua sähköpostia lastensuojelun tietoturvan lisäämiseksi ja lastensuojeluilmotuksia tehdään sähköpostein. Hyvään hallintoon kuuluu kuitenkin ilmoittaa, että on vastaanottanut sähköpostin ja samalla todeta ettei voimassa olevien lakien vuoksi voi kommentoida mitään saadun sähköpostin sisällöstä sähköpostin välityksellä, koska sähköposti ei ole salattu.
Vanhempi ihmetteli, ettei perheterapeutti Ilkka Määttä reagoinut mitenkään saamiinsa sähköposteihin, koska ei saanut puhelimitse yhteydenottoa ja tarkisti minkälaisen vastauksen oli saanut Määtältä sähköpostilla.
Yllätyksekseen hän luki viestin, jossa luki:
Hi!
Nämä viestit eivät kuulune minulle!
- Ilkka -
Sähköpostin perässä oli tieto, että sähköpostit oli vastaanottanut Helsingin kaupungin mittauspäällikkö (Stara, KTR, Läntinen mittaus) Ilkka Määttä.
Vanhempi soitti Perhepirtin numeroon ja kertoi, että hänelle oli antanut Perhepirtin työntekijä virheellisen sähköpostiosoitteen perheterapeutti Ilkka Määtälle ja sähköpostien menneen tästä syystä mittauspäällikkö Ilkka Määtälle. Vanhempi painotti, että silloin kun asiakas kysyy kunnan työntekijältä perheterapeutti Määtän sähköpostiosoitetta, vastuu sähköpostin oikeinkirjoituksesta siirtyy sähköpostiosoitteen kertoneelle työntekijälle. Valituksen vastaanottanut työntekijä tarjoutui tarkistamaan perheterapeutti Määtän sähköpostiosoitteen, mutta ei kyennyt tähän sillä havaitsi toimistossa, että heidän työntekijöiden sähköpostilistassa ei ollut ollenkaan perheterapeutti Ilkka Määtän sähköpostiosoitetta.
Vanhemmalle sähköpstiosoitteen antanut ei siis ollut sähköpostiosoitetta antaessaan edes koettanut tai voinut tarkistaa perheterapeutti Ilkka Määtän sähköpostiosoitetta, vaan oli vain kuvitellut sen olevan jotain.
Vanhempi myöhemmin ilmoitti puhelimessa perheterapeutti Ilkka Määtälle, että hänen sähköpostinsa olivat menneet mittauspäällikkö Ilkka Määtälle aiemmin kirjoittamistani syistä.
Perheterapeutti Määttä kertoi vanhemmalle, ettei hän suinkaan ollut ensimmäinen, jonka kohdalla näin olisi käynyt ja lisäsi, että aiemmin oli mittauspäällikkö Ilkka Määttä lähettänyt perheterapeutti Ilkka Määtälle tarkoitetut sähköpostit perheterapeutti Ilkka Määtälle eteenpäin niiden jouduttua hänen sähköpostikansioonsa ja sittemmin lopettaneen tämän. Hän totesi Oulunkylän perhekuntoutuksen tiedossa olevan, että Helsingin palvelusta löytyy myös mittauspäällikkö Ilkka Määttä.
Perheterapeutti Määttä totesi kyseessä olleen inhimillinen virhe. Hän perusteli tätä sillä, että uudet työntekijät eivät tienneet mittauspäällikkö Määtän olevuudesta.
Vanhemman lähettäessä perheterapeutti Ilkka Määtälle sähköposteja, hän oli myös lähettänyt samalla kopion vastaava ohjaaja Pasi Lehtoa sijaistaneelle Nina Peltolalle. Peltola ei ollut havainnut myöskään, että perheterapeutti Ilkka Määttä ei ole voinut saada hänelle tarkoitettuja sähköposteja, koska vanhemman kirjaama sähköpostiosoite oli mittauspäällikkö Määtän. Tarkistaminen tilanteessa, jossa Oulunkylän perhekuntoutuskeskus on tietoinen mittauspäällikkö Määtän olevuudesta ei siis toteutunut tässäkään muodossa Oulunkylän perhekuntoutuksen toteutumisesta vastaavan Peltolan toimesta.
Perhekuntoutuskeskuksen hallinnollinen johtaja Nina Peltola on vanhemmalle retostellut koulutus- ja työhistoria taustaansa tarkasti avaten ja alaistensa koulutustaustaa korostaen, että heillä ovat kaikki korkean luokan ammattilaisia. Myös Peltola on sitä mieltä, että kyseessä on inhimillinen virhe.
Vanhempi ihmetteli Määtälle ja Peltolalle olosuhdetta, jossa perheterapeutti Ilkka Määttä on tietoinen mittauspäällikkö Määtän olevuudesta, mutta ei ole tehnyt mitään sen eteen, ettei tällaisia tilanteita syntyisi enää.
Vanhempi otti Määtälle puheenaiheeksi Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksen omavalvontasuunnitelman ja kysyi perheterapeutti Määtältä miksi sen sisällössä ei ole mitenkään huomioitu tätä riskiä, sillä eihän kukaan saa aloittaa työskentelyä Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksessa ennen omavalvontasuunnitelmaan tutustumista. Näin ollen, jos asia olisi oikea-aikaisesti huomioitu omavalvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, uudet työntekijät olisivat tästä tietoisia. Vanhempi ihmetteli myös miksi perheterapeutti Määttä ei ole tällaisessa tilanteessa viitsinyt edes käydä lisäämässä sähköpostiosoitettaan työtekijöiden sähköpostilistaan.
Oulunlylän perhekuntoutuskeskuksen 27.11.2017 päivitetyn omavalvontasuunniteleman mukaan toimintayksikön suunnittelusta ja seurannasta vastaa lastensuojelupalvelujen päällikkö Anita Lindfors ja toimintayksiköstä vastaava esimies on perhekuntoutuksen päällikkö Nina Peltola (toimivapaan sijainen 31.12.2018 asti).
Vanhemmalle Peltola on todennut, ettei hän suostu ollenkaan tekemään asiakkaiden kanssa suorassa vuorovaikutuksessa työtä keskustelemalla mahdollisista ongelmista Oulunkylän perhekuntoutuksen palvelun tarjonnassa. Käsittääkseni Lindfors kiertää kaikkien epäkohtien tunnustamista sellaisilla kliseisillä ilmauksilla kuten: "Tieto on kehittyväistä". Lindfors on saanut palautteen eräältä vanhemmalta, että tiedon kehittyminen on tiedon vastaanottajan vastuulla, mutta Lindfors ei tainnut tätä tietoa ottaa vastaan kehittääkseen tietämystään tiedon olevuudesta ja kehityksestä.
Omavalvontasuunnitelmassa todetaan kohdassa 4. RISKINHALLINTA:
Sosiaali- ja terveystoimialan johdolla on vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuuden järjestämisestä. Johdon on huolehdittava, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen, asiakaspalvelun sekä turvallisen ja laadukkaan hoidon.
Asiakas- ja potilasturvallisuus sekä omavalvonta perustuvat riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia otetaan huomioon monipuolisesti. Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen.
Työyhteisön koulutus, turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät ovat ensisijaisia keinoja vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisessa. Uusien työntekijöiden sekä opiskelijoiden perehdyttäminen toimipisteen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä (s.10).
Kohdassa 4.2. RISKIHALLINNAN TYÖNJAKO todetaan:
Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, asiakasturvallisuus- ja omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen (s.10)
Kohdassa 4.3.
RISKIHALLINTA PERHEKUNTOUTUKSESSA todetaan:
Perhekuntoutuksessa riskien hallintaan kuuluu ennakointi, palvelun laadun varmistaminen erityisesti asiakastyön näkökulmasta sekä jatkuva seuranta. Henkilökunnalta ja asiakkailta tuleva palaute käsitellään toimipisteittäin tiimeissä, esimieskokouksissa sekä perhekuntoutuksen omassa yhteistoimintarakenteessa (s.11).
Kohdassa 4.4. RISKIEN TUNNISTAMINEN PERHEKUNTOUTUKSESSA todetaan:
Perhekuntoutuksessa on tunnistettu ja analysoitu riskejä erityisesti asiakastyön näkökulmasta. Riskien tunnistaminen on tehty kaikissa toimipisteissä ja arviointiin ovat osallistuneet työpisteiden yhteistoimintaedustajat.
Tunnistettuja riskejä ovat sosiaalihuollon palvelujen järjestämiseen ja palvelun oikea-aikaisuuteen liittyvät kysymykset.
Perhekuntoutuksessa riskitekijä on palvelun tarjoaminen oikea-aikaisesti ja viiveettä palvelua tilattaessa (s.11).
Lisäksi riskinä voi esiintyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuusasiat liikkuvassa työssä kuten puhelimen käyttö, dokumenttien lukeminen ja asiakastapahtumien kirjaaminen muissa kuin omissa toimipisteissä.
Salassapito on työntekijän vastuulla ja esimiesten on perehdytyksessä huolehdittava siitä, että työntekijät ovat perillä salassapidon periaatteista myös työskenneltäessä työpisteen ulkopuolella.
Perhekuntoutuksen oma yhteistoimintarakenne toimii riskinhallinnan arviointityöryhmänä, joka käsittelee säännöllisesti henkilökunnalta ja asiakkailta tulevaa palautetta (s.12).
Kohdassa 4.5. RISKIEN KÄSITTELEMINEN PERHEKUNTOUTUKSESSA todetaan:
Perhekuntoutuksessa on käytössä toimialan yhteinen, sisäisessä verkossa toimiva Työsuojelupakki. Työsuojelupakkiin kirjataan kaikki turvallisuuspoikkeamat kuten läheltä piti –tilanteet, havaitut vaaratekijät sekä uhka- ja väkivaltatilanteet (s.13).
Kohdassa 4.6. KORJAAVAT TOIMENPITEET JA MUUTOKSISTA TIEDOTTAMINEN todetaan:
Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.
Esimiehet vastaavat toiminnan toteutumisesta ja sitä tukevasta riittävästä ja ajantasaisesta ohjeistuksesta sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille (s.13).
Täällä Mieron oudoksutulla tiellä ihmettelen miten on mahdollista, kun tuollainen todella hienoon kieliasuun kirjattu monisanainen (en avannut kaikkea teille riskinhallinnasta omavalvontasuunnitelmassa) omavalvontasuunnitelma on osattu mahdollisesti tilata joltakulta kirjoittamisen ammattilaiselta, miksi ihmeessä perheterapeutti Ilkka Määtälle tarkoitetut sähköpostit ohjataan Perhepirtin työntekijän toimesta lähettämään vielä vuonna 2018 mittauspäällikkö Ilkka Määtälle, kun perheterapeutti Ilkka Määttä on ollut täysin tietoinen mittauspäällikkö Ilkka Määtän olevuudesta ja näin on käynyt aiemminkin?
Mikä merkitys on tällä hienosti kirjatulla toimintasuunnitelmalla, jonka avulla Oulunkylän perhekuntoutuskeskus on saanut Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta toimiluvan, jos työntekijöiden yhteisössä ei ole huomioitu tietoturvariskiä ja jos tämä tiedon liikkumiseen monimuotoisen riskin tuottava olosuhde ei ole kiinnostanut lastensuojelupalvelujen päällikkö Anita Lindforssia senkään vertaa, että tietoturvariski olisi päätynyt mitenkään mainituksi omavalvontasuunnitelmassa.
Mitä jos joku ilmoittaa vakavasta väkivallan vaarasta perheterapeutti Määtälle sähköpostilla ja se kulkeutuukin mittauspäällikkö Määtälle, joka kaiketi tietää, ettei saisi lukea hänelle ei-tarkoitettujen sähköpostien sisältöä, kun perheterapeutti Määttä on määrätty yhteyshenkilöksi?
Perheterapeutti Ilkka Määttäähän sitoo myös velvoite toimia niin, ettei hänelle tarkoitettu tieto menisi mittauspäällikkö Ilkka Määtälle. Psykoterpeuttina häntä velvoittaa korkeammat eettiset velvoitteet, mutta hänen mielestään kyseisen tapahtuman kohdalla kyse oli VAIN inhimillisestä virheestä. Psykoterapeuttien tehtävähän on olla mahdollisimman tietoisesti läsnä tässä maailmassa ja kantaa vastuuta toiminnastaan. Psykoterapeutinhan tulee ottaa vastaan käsittääkseni 10 kertaa vuodessa työhönohjausta. Mistä muusta nyt voisi olla kysymys olosuhteessa, kuin inhimillisestä virheestä? Voisiko kyse olla iankaikkisesta tahallisesta tietoisesti toteutetusta välinpitämättömyydestä?
Huomautan, ettei kukaan meistä kykene olemaan koskaan 100 %:sesti tietoisesti läsnä ja toisilla taito tietoiseen läsnäoloon on korkeampi kuin toisilla. Myös välittäminen on kyky, jossa toiset ovat toisia taitavempia.
Perhekuntoutuksen päällikkö Nina Peltola totesi vanhemmalle puhelimessa, että vanhempi toimii hänen mielestään väärin, kun puhelun välityksellä koetti kertoa Peltolalle epäkohdista Oulunkylän työskentelyssä ja toiveistaan toiminnallisiin korjauksiin. Peltola peräänkuullutti vanhempaa olemaan mielummin yhteydessä sosiaaliasiamieheen ja sosiaaliasiamiehen avustuksella tekemään kirjallisen muistutuksen ja kantelun. Peltola toisti itseään painottaen vanhemman toimivan väärin, kun soittaa hänelle suoraan puhelimella ja ei kuullostanut ollenkaan iloiselta, vaan pikemminkin hyvin kireältä ja tärkeäksi itsensä luokittelevalta samalla kun luetteli koulutustaustaansa ja työkokemustaustaansa. Näin ollen ongelmien oikea-aikainen käsittely lykkäytyy tällaisen toiminnallisen ohjeistuksen vuoksi myös tilanteessa, jossa Oulunkylän perhekuntoutus ei ole viitsinyt itse toimia omavalvontasuunnitelmansa mukaisesti oikea-aikaisesti.
Kuka siis oikeastaan johtaa ja valvoo Oulunkylän perhekuntoutusta ja keitä siellä todella on töissä?
On hyvin kummaa, jos Helsingin lastensuojelu ei ollut tästä tietoturvariskistä jo myös tietoinen.
Perheterapeutti Ilkka Määtän sähköpostiosoite onkin ilkka.s.maatta@hel.fi. Oulunkylän vastaanoton henkilökuntaa esittelevällä sivulla ilmoitetaan perheterapeutti Ilkka Määtän puhelinnumero, mutta ei sähköpostiosoitetta.
Suosittelen kaikkia, jotka jotenkin joutuvat kytköksiin Oulunkylän kuntoutuskeskuksen tai perheterapeutti Ilkka Määtän kanssa, vaatimaan tietoturvan toteuttamista jo sopimusneuvotteluissa ja vaatimuksen kirjaamisen vaatimista sopimukseen sekä kuntoutussuunnitelmaan.
Tutustu uteliaisuudessasi myös:
Tietoturvariskien hallinta sekä tietoturvallisuuden arviointi ja mittaaminen (VM 8.10.2009):
https://www.vahtiohje.fi/…/tietoturvariskien-hallinta-seka-…
Yrityksen prosessien tietoturvariskien
hallintamalli (Reid Anne-Maarit, 2010):
https://www.theseus.fi/bitstre…/…/10024/15737/Reid_Anne.pdf…
Kyberturvallisuus - organisaation ja tietojen suojaaminen, EU:n tietosuoja-asetukset (Tuomas Tonteri, 16.2.2017):
https://www.slideshare.net/…/kyberturvallisuus-organisaatio…
TIETOTURVAOPAS YRITYKSILLE (Keskus-Kauppakamari):
https://kauppakamari.fi/…/2016/11/tietoturvaopas-yrityksill…
Tietoturvan Oppimispäiväkirja:
http://isolantietoturvapaivakirja.blogspot.fi/
Tää on hauska:
Eliminoi tietoturvariskit (office animals):
http://www.officeanimals.com/…/14/eliminoi-tietoturvariskit/
RSS Feed
