Lokakuun liike
  • etusivu
  • lokakuun liike
  • LL-Uutiset
  • Dokumentit
  • Perheeni tarina
  • blogit
  • palvelujärjestelmät

Lapsen etua Joensuulaiseen tapaan

16/12/2014

11 Comments

 
Picture
Marraskuussa 2011 saapui Joensuun sosiaaliviranomaiselle lastensuojeluilmoitus, jossa kerrottiin lapsen äidin olleen 1,69 promillen humalassa. Ilmoituksen sosiaalipäivystykseen teki sairaankuljetus. Äiti itse oli soittanut sairaankuljetuksen paikalle huonon olonsa vuoksi. Tilanteessa lapsi oli kertonut peittelevänsä äidin nukkumaan ja huolehtivansa tästä. Asunto oli sotkuinen. Lapsen isä asui tuolloin toisella puolella katua ja oli selvinpäin. Sosiaalipäivystäjä jätti lapsen kuitenkin äidin luokse, koska sairaankuljetus oli arvioinut äidin kykenevän huolehtimaan lapsestaan. Sosiaalipäivystäjän tehtävä on tehdä arviointi siitä, onko lapsen edun mukaista olla jossakin tietyssä tilanteessa. Tämän vastuunsa päivystävä sosiaaliviranomainen siis siirsi sairaankuljetukselle.

Lastensuojeluilmoituksen myötä käynnistettiin lastensuojelutarpeen selvitys. Isä kutsuttiin paikalle vain kerran, kuuntelemaan äidin puolustelua. Isää ei neuvottu tai oheistettu, miten lapsen kannalta olisi tilanteessa hyvä edetä. Koska isä ei kysynyt. Hallinnossa on olemassa neuvontavelvoite, jonka mukaan asiakasta on oheistettava esittämällä ne vaihtoehdot, joita asiakkaalla on käytössään. Sosiaalitoimi ei vaivautunut moiseen.

Isä otti omatoimisesti yhteyden asianajotoimistoon joulukuussa 2011 saadakseen neuvoja lapsen tilanteeseen. Tammikuussa 2012 lastensuojelun asiakkuus suljettiin. Äiti vakuutti sosiaaliviranomaiset puhumalla. Avohuollon tukitoimia ei aloitettu, lapsen kertomaa siitä, miten hän joutuu äidistään huolehtimaan, ei selvitetty tarkemmin. Jopa lääkärin lausumissa todetaan lastensuojeluilmoitusten syyksi äidin alkoholismi. Asia jätettiin selvittämättä. Ainoaksi perusteeksi lastensuojeluasiakkuuden päättämiseen oli äidin suullinen vakuuttelu asioiden oikeasta laidasta. 

Isä vei asian kuitenkin käräjäoikeuteen ja Follo-sovittelussa saatiin aikaiseksi määräaikainen sopimus, joka tuli voimaan maaliskuussa 2013.

Huhtikuulla lapsesta tehtiin jälleen lastensuojeluilmoitus. Ilmoittajatahona oli tällä kertaa koulu. Rehtori ja lapsen luokanvalvoja olivat haistaneet äidin hengityksen haisevan vahvasti alkoholille. Sosiaalitoimi reagoi järjestämällä palaverin toukokuulle. Äiti selitti hajua hengityksessään lääkärin määräämällä, alkoholipitoisella lääkkeellä. Samaan aikaan isä katsoi parhaaksi keskeyttää sovittelut ja viedä asian suoraan käräjäoikeuden pääkäsittelyyn.

Elokuussa 2012 lapsi otettiin lastensuojelun asiakkaaksi. Jossakin kohdassa asiakirjoja mainitaan toisen vanhemman hankaloittavan tilannetta. Viittaus on epäselvä, ja siitä saa käsityksen, että isän toimet lapsensa edun toteutumiseksi on koettu hankaloittavaksi asianhaaraksi.

Marraskuussa pidettiin käräjäoikeuden pääkäsittelyä edeltävä valmisteluistunto. Isä kertoo tuomarin moittineen tilannetta: Hänen mielestään asia olisi tullut ratkaista jossakin muualla, kuin käräjäoikeudessa. Niin, varmaankin hän tarkoitti sosiaalitoimea. 

Oikeus määräsi olosuhdeselvitykset tehtäväksi kolmen kuukauden ajalle. Sosiaalitoimella oli käytettävissään samat asiakirjat, joilla isä oli todentanut tilannetta käräjäoikeudellekkin. Olosuhdeselvittäjät eivät ottaneet kantaa asiakirjoihin millään tavalla. Huhtikuussa 2013 lapsen asuminen siirtyi kuitenkin isälle oikeuden päätöksellä. 

Syyskuussa saapui jälleen lastensuojeluilmoitus, tällä kertaa poliisin tekemänä. Äiti oli ollut lapsen seurassa päihtyneenä ja puhaltanut 1,15 promillea. Äiti oli kertonut jonkun puukottaneen häntä ulkona ja hänet oli kuljetettu terveydentilan arviointiin keskussairaalaan. Lapsi oli viety turvaan mummolaan. Samalla käynnillä oli todettu asunnon olevan sotkuinen ja lattian olleen kissan ulosteissa. Haju oli “ runsas”. Herää kysymys, miksi aikaisemmin 1,69 promillea puhaltanut äiti oli huonokuntoisena todettu sosiaalipäivystäjän mukaan kyvykkääksi huolehtimaan lapsestaan, mutta tällä kertaa 1,15 promillea puhaltanut samainen äiti ei sitä ollut? Miksi nyt vietiin lapsi turvaan, mutta edellisellä kerralla ei? 

Laissa ei ole määritelty promillerajaa, jonka vaikutuksen alaisena henkilö on lapsenhoitokykyinen. Laissa ei ole erikseen kiellettyä tai sallittua olla humalassa lapsen läsnäollessa. Mutta laissa velvoitetaan viranomainen, lastensuojelija, arvioimaan tilanne tapauskohtaisesti. Tulkitsiko sossu A lakia eri tavoin kuin sossu B? Toisin sanoen, hyväksyikö sossu A lapsen heitteillepanon, jota sossu B ei hyväksynyt?

Asiasta järjestettiin palaveri sosiaalitoimessa, jonne isäkin kutsuttiin. Sovittiin, että lapsen ollessa tapaamisella äitinsä luona, sosiaalitoimi käy puhalluttamassa äidin ja todentamassa äidin tilan.

Toukokuussa 2014 isä tiedusteli sosiaalitoimelta, mikä tilanne mahtaa olla tällä hetkellä? Sosiaalivirkailija kertoi, että äidin päihteettömyys on todennettu kahtena perättäisenä päivänä lapsen ollessa äidillään. Sosiaalipäivystäjän mielestä äidin kunto oli ihan ok, hän oli tarkastanut äidin kunnon puhelinsoitolla. Puhelin tuntuu olevan Joensuussa todentamisväline monenlaisissa asioissa. Sosiaalitoimi oli tehnyt kotikäyntejä sekä ollut puhelimessa äidin kanssa “useasti”. Alkoholin vaikutuksen alaisuudessa oleminen voidaan siis Joensuussa todentaa puhelinsoitolla? Moisesta tekniikasta olisi poliisikin varmasti kiitollinen. Ehkä Joensuun sosiaalivirastosta osataan neuvoa, mistä semmoisia puhelimia saa.

Lastensuojelun asiakkuus päätettiin kesäkuussa 2014.

Isä sai tarpeekseen pompottelusta. Sosiaalitoimi jätti tekemättä sille kuuluvan neuvontavelvoitteen, jonka vuoksi isälle tuli maksettavaksi yli 7 tuhannen euron oikeudenkäyntikulut. Lapsen asuminenhan oli riitauettava oikeudessa, koska sosiaalitoimi ei oheistanut isää lapsen asumisen suhteen.  

Isä kanteli aluehallintovirastoon. 

Laissa sanotaan, että viranomaisvastuuta ei saa siirtää kuin poikkeustapauksissa ja silloinkin sillä, jolle vastuu siirretään, tulee olla riittävä koulutus ja ammattitaito. Onko siis sairaankuljetuksella sosiaaliviranomaisen pätevyys? Ilmeisesti Joensuun sosiaalipäivystyksen mielestä on.

Miksi lastensuojeluasiakkuus suljettiin, vaikka näyttöä äidin päihdekäytöstä oli? Vieläpä viranomaistahoilta? Riittääkö asiakkuuden sulkemiseen se, että vanhempi itse vain väittää kaiken olevan okei? Äidin päihdekäyttö jätettiin kokonaan todentamatta. Tukitoimia ei aloitettu. Sosiaalitoimen kootuissa selityksissä esitetään, että tukitoimet ovat vapaaehtoisia. Ketään ei voida pakottaa ottamaan niitä vastaan. Sosiaalitoimen mielestä äidin sanaa päihteettömyydestä oli uskottava, etenkin kun päihdekäyttöä ei oltu voitu toteen näyttää. 

Montako tapausta me tiedämmekään, joissa tukitoimet, väärinkin kohdennetut, on ollut pakko ottaa vastaan huostaanoton uhalla? Perheitä on pakotettu jos jonkinlaisiin tukitoimiin aina avohuollon sijoituksia myöten. Sosiaalitoimen selitys on itsessään jo naurettava, sillä jokainen lastensuojelun kanssa tekemisissä ollut tietää, kuinka kaukana vapaaehtoisuus tilanteesta oikeasti on. 

Toistuva humalatila, ambulanssi paikanpäällä, lapsen vieminen turvaan mummolaan, puukotetun äidin kuskaaminen sairaalaan yhdistettynä sosiaaliviranomaisiin johtaa yleensä kiiresijoitukseen. Välittömästi paikan päältä. Isä asui kadun toisella puolella ja lapsi jätettiin silti humalaisen äidin hoivaan, äidin, jonka lapsi kertoi peittelevänsä nukkumaan. Asiakirjoissa näkyy lääkärin todentama alkoholismi. Dokumenttijälki jää myös sairaankuljetukselta ja poliisilta. Promillet on todennettu. Mitä muuta todennettavaa äidin alkoholismissa vielä oli? Mitä muuta olisi kuulunut näkyä, kuulua, esiintyä, että sosiaalitoimi olisi kyennyt “todentamaan äidin alkoholismia”?

Miksi isää ei vaivauduttu millään tavalla neuvomaan lapsen asiassa? Isä asui lähellä lasta, kadun toisella puolella. Eikö sosiaalitoimelle pälkähtänyt päähän ehdottaa, että asumisen siirtyminen isälle saattaisi helpottaa lapsen tilannetta? Sosiaalitoimi vetosi siihen, että isä ei kertaakaan esittänyt toivetta asumisen muuttumisesta. Palataan neuvontavelvoitteen tarkoitukseen, joka on nimenomaan neuvoa asiakasta asioissa, joita tämä ei vielä tiedä tai osaa kysyä. Sitä vartenhan koko neuvontavelvoite siellä laissa on!

Isän kokee tulleensa kohdelluksi epätasa-arvoisesti. Mikäli hän olisi puhaltanut viranomaisten todentamana liki kaksi promillea ja ollut vastaavasti kyvytön huolehtimaan lapsestaan, olisi lapsi varmasti kiiresijoitettu. Jos hän olisi selittänyt juomistaan sillä, että lääkäri määräsi alkoholipitoista lääkettä, häntä tuskin olisi edes kuunneltu saati uskottu. 

Isä pohtii ja vertaa koko tapausta rattijuopumukseen. Yhtä hyvin rattijuoppo voisi kieltää olevansa humalassa, vaikka promillemittari näyttäisi kuinka hurjaa lukemaa. Jos kerran äidin sanaan luotetaan vastoin promillemittarin lukemaa, eikö rattijuoponkin sanaa tulisi yhtä lailla uskoa? Lakihan velvoittaa kohtelemaan kaikkia yhdenvertaisesti, eli samassa tilanteessa samalla tavalla. Jos rattijuoppo siis sanoisi olevansa selvä ja ajokunnossa, tulisi poliisin toivottaa “hyvää matkaa” ja siinä kaikki. Jos taas ajatellaan sosiaalipäivystäjän ajatelleen, että äiti oli humalatilastaan huolimatta kykenevä huolehtimaan lapsestaan niin yhtä lailla poliisi voisi soveltaa rattijuopon kohdalla seuraavasti:

“ Onhan se päässyt autoon ja saanut auton vielä liikkeellekkin! Joten eiköhän se ole ajokuntoinen.... Pidätetään se sitten, jos se sattuu ajamaan kolarin... “

Laki on lastensuojelussa niin kuin sitä halutaan lukea, isä sanoo. Mutta kun sen lain pitäisi suojella lasta, ei vanhempaa. Joensuun lastensuojelu tuntui viis veisaavan pääasiasta ja keskittyvän äidin paapomiseen lapsen edun kustannuksella.

Tai sitten niillä oli kiire olla huostaamassa joku, jolla oli jalassaan eriväriset sukat.

Aluehallintovirasto ei ole vielä ottanut kantaa tapaukseen. Siihen, onko Joensuu velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut ja tehtiinkö sosiaalitoimessa virhe. Viime aikoina lapsia on kuollut, olemme lukeneet uutisia perhesurmista. AVIssa saattaa siis olla kiire. Ehkä siellä on jopa paniikki? Joka tapauksessa siellä sietäisi joka ikisen virkaatekevän miettiä, kuinka todennäköistä tässäkin tapauksessa on ollut lapsen terveyden välitön vaarantaminen.

Vieläpä sosiaalitoimen siunaamana.


Muita uusia LL-julkaisuja:

☞ Maanpakolainen
☞ Suomalaislapset viikkoja kaapattuina Ruotsin sosiaalin tuella
☞ Miksi huostaanottoliikeyritykset leimaavat huostaanotut lapset psyykkisesti sairaiksi?
☞ Home -ongelmat vallankäytön välineenä
☞ Kynttiläpalkinto Lokakuun Liikkeen blogistille
☞ Stop! Haminan Stoppari
☞ Lastensuojelu "suojeli" perheen evakkoon Kankaanpäässä

11 Comments
Jansku
16/12/2014 02:05:36 am

Jos pelkästään alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen on sinällään peruste huostaanotolle ja lapsen siirtämiselle toiselle vanhemmalle, niin n. 60 % Suomen lapsista vaihtaa asuinpaikkaa vähintään kerran vuodessa.
Mutta isähän oli tietysti absolutisti.

Reply
Jansku
16/12/2014 02:10:42 am

Ei tuo kyllä kovin hyvää kuvaa anna isän älykkyysosamäärästä, jos hän ei ihan itse kykene ymmärtämään, että hän voi hakea lapsen huoltajuutta ja asumista itselleen.
Taitaa uusavuttomuus saavuttaa taas uuden huipun.

Reply
niino
16/12/2014 10:21:40 am

Voidaan olettaa myös että kommentoija ajattelee kuten lastensuojelu. Isä on vain tyhmä! ja lapsi saa olla turvaton!
Perusdilemmahan on kuitenkin virheellinen, koska mikäli äiti ei ole alaikäinen niin hänen suojelemiseksi ei tarvitse lastensuojelua vaan hoitoon ohjaus. Tsemppiä isälle taistelussa tuulimyllyjä ja byrokratiaa vastaan.

Reply
Just joo
16/12/2014 10:48:03 am

Tasokasta toimintaa. Olen alkoholistin lapsi.Minä, siskoni ja veljeni opimme jo pieninä ettei aikuisesta ole turvaa, hellää syliä tai huolehtijaa. jo ennen kouluikää vajaa kaks vuotta vanhempi siskoni teki ruuat, kävimme kaupassa ja hoidimme vauvaikäisen pikkuveikan. Tietääköhä sossit minkälaiselle turvattomuudelle ne lapsen altistaa? Tietääkö sossit minkälaisen tulevaisuuden tarjoavat kun asuu sellaisen ihmisen kanssa jolle alkoholi merkitsee eniten?

Reply
joopa joo
16/12/2014 12:14:10 pm

Jos tämä lapsi olisi otettu huostaan, niin Lokakuun liike olisi tehnyt jutun kuinka lapsi otetaan huostaan vain sen takia, että on joskus peitellyt äitinsä.

Reply
Toimitus link
17/12/2014 12:27:41 pm

Ei olisi. Laki ja oikeudenmukaisuus on Lokakuun Liikkeen ohjenuora. Jos rikot sitä, niin kerromme sen. Kannattaa myös siellä viranomaisportaassa oppia se.

Reply
Eerikan äiti
19/7/2015 06:55:15 am

Tarinan äiti vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin julkisuudesta tuttu Vilja Eerikan äiti, jonka alkoholinkäyttöä Lokakuun :Liike puolusti ja piti hyväksyttävänä elämäntapana. Yhtäläisyyksiä mm siivoton koti, äidin vahva mieltymys alkoholiin lapsensa edelle sekä lähellä asuvan isovanhemman luo turvakäynnit.

Millä perusteella valitsitte tämän jutun äidin liki kelvottomaksi huoltajaksi, vaikka lapsi itsekin tahtoi kotiin jäädä, ja Eerikan äidin pyhimykseksi? Isän kertomaa uskoen, kuten sossut Eerikan tapauksessa?

Petu
18/12/2014 02:02:37 am

Vaikea ottaa asiaan kantaa kun ei ole tiedossa lapsen ikää - miksi sitä ette kerro?
Tilanne on todellakin erilainen jos lapsi on 16v. tai 8v.
-molemmat varmasti osaavat äidin sänkyyn peitellä?

Reply
Jarmo Vilponen
9/2/2015 06:40:49 am

Alkoholi (viina) on viisasten juoma, mutta paljon pahaa se saa aikaan viisaiden ja vähemmänviisaiden sitä 'nauttiessa'. Rapula kun tulee niin valmiiksi väsyneellä vanhemmalla on entistä hankalampi olla! EN HALUA TÄLLÄ SEN ENEMPÄÄ ASETTUA TÄSSÄ TAPAUKSESSA KENENKÄÄN PUOLELLE, TOTEAN VAIN TÄLLAISEN SEIKAN, JOKA VOI VAIKUTTAA LAPSEEN MM. SITEN, ETTÄ LAPSI PELKÄÄ.
Monissa tilanteissa olisi hyvä ottaa huomioon nimenomaan pienten lasten kyky tai kyvyttömyys ymmärtää tilanteiden vakavuutta. Lapsen fyysinen rankaiseminen suutuksissaan tai missä tahansa mielentilassa ja missä tilanteessa tahansa vaikuttaa monella tavalla lapseen. Pienellä lapsella kun ei ole 'pitkän tähtäimen suunnitelmia' tai mitään erityisiä intressejä tilannekohtaisesti. Lapsella on vain hyvin rajallinen keinovalikoima osoittaa mielipidettään tai väsymystään jne. vain kiukuttelemalla tai ns. 'panemalla vastaan' (rimpuilu) tilannekohtaisesti on lapsen tapa osoittaa tahtonsa. Lapsi elää hetkessä ja kaikista tärkein pienelle lapselle on jatkuvasti saada tuntea rehellinen ja aito tunne siitä, että on turvallista olla. Tällainen tunne saavutetaan erityisesti rakkauden osoittamisella, täsmällisellä päivärytmillä ja rehellisesti keskustelemalla. Pieni lapsi ei ole silti mitenkään vähemmän reakoiva tai tyhmä, vaan lapsi elää hetkessä ja kehittää taitojaan pienissä sykleissä. (käsittääkseni jotenkin näin voi kasvatusasioita suurpiirteisesti luonnehtia) On hyvä muistaa, että mikäli joku asia on aikuisilla (huoltajilla) epävarma tai jotenkin arvelluttava ja pieni lapsi huomaa sen, niin silloin lapsi jo yleensä pelkää!
Toinen asia on hyvä muistaa eli rankaisemisessa (kielletyssä fyysisessäkin rankaisutilanteessa) on sisältönä se, että lapselle syntyy tärkeät rajat. Ruumiillistakaan rankaisua ei lapsi välttämättä koe vääränä jos asia on selkeästi ymmärrettävissä ja lapsi tietää rikkoneensa sääntöjä. Tällaisessa tilantessa ainakin miesten (poikien) maailmassa huoltajalla kasvaa auktoriteetti lastaan kohtaan. Olen lukenut, että lapsi hyväksyy väkivaltaakin, mikäli tilanne selkeästi on rankaisua tyypiltään. Olen myös itse kokenut asiat, kun saimme selkäsaunat nahkaremmillä muutaman kerran ja ihan syystä. Kuitenkin näissä tapahtumissa mitä täällä käsitellään tuntuisi 'linjakkuus' ja 'oikeudenmukaisuus' olevan hukassa ja uskon sen johtuvan siitä, ettei asioista voi suoraan keskustella, koska ne ovat laissa kiellettyjä.

Kirjoitankin tähän oikein isoilla kirjaimilla että: ASIAT KAIPAAVAT AVOIMUUTTA JA NIIDEN KÄSITTELYSSÄ TARVITAAN JUURI NIMENOMAAN DIALOGIA! (jos joku ei tiedä mikä on dialohi niin se kannattaa selvittää ihan perusteellisesti)

Paljon olisi vielä sanottavaa, mutta tällaisia kaikkia perusasioita lastensuojelijat ja perheet tarvitsevat käyttöönsä lisää ja 'kaunopuheiset valehtelut' voisi jättää vähemmälle, kun on näyttöön perustuvaa, että "ihminen on erehtyväinen".

Reply
Jarmo Vilponen
24/6/2016 11:56:34 pm

Käytän jonkinverran ronskia esimerkkiä omista lapsuuteni kokemuksista, mutta en missään nimessä halua tai toivo lapsien kasvatuksen ajautuvan kenelläkään RAAEMPAAN TAI ANKARAMPAAN SUUNTAAN!

Kerron siis sen mitä olen kokenut lapsena ja kuinka asiat ovat elämäni eri vaiheissa muovautuneet mielessäni. Sen haluan lisätä (korjata ja oikaista kirjoittamassani) vielä, että ei selkäsauna lapsena tuntunut heti "oikeudenmukaiselta", siis antakaa vaan nahkaremeleiden olla kaapissa ja pöksyjä kannattamassa!

Ystävällisin kesäterveisin Juhannusaattona nyt 2016 täältä Kontiolahdesta, johon olen melko erikoisten viranhaltijoiden kieroilevien temppujen vuoksi jotenkin juuttunut. Pois täältä tekisi mieli, mutta liukastumistapaturman (2004) ym. 'jälkimaininkien' vuoksi ei terveyteni (toimintakyky) ja kunnan palveluiden heikon tason vuoksi kykene muuttamaan.
Mikäli joku asianajaja tuntee kutsua lukiessaan tätä ja muita asioitamme auttaa, niin kotivakuutus oli vielä tapaturman sattuessa olemassa ja vastatoimista on todistusaineistoa paljolti. (nimeäni googlettamalla löytyy tapahtumia meidän 'sopastamme')

Jaksamista perheille ja kaikkea parasta LAPSEN EDUN nimissä kaikille!

Jarmo

Reply
Jarmo Vilponen
11/2/2015 07:39:28 am

Olisi tosi arvokasta työtä jos löytäisin tästä Joensuun läheltä perheen tai vaikka x-perheen isin (ero?), joka kykenisi tieteellisesti (antropolikan jne.) pohjalta kartoittamaan asioita jotka toimivat/eivät toimi hyvinvointipalveluissa perhepoliittisella sektorilla ja siis laajalla kentällä, kuten "hallintoalat ylittävät palvelut" pitää toimia.
Tällaista työtä tarvitaan, siis juuri tätä julkisuutta josta syystä tai toisesta vaietaan.
Tulisi ainakin miettiä minkälaiset 'tabut' ja muut seikat ovat lähtökohtaisesti näiden kysymyksessä olevien ongelmien taustalla? Varmasti löytyy alueellisia eroja virheissä, mutta miten kyetään siis auttamaan lastensuojelua ja kyetäänkö esim. jo todettuihin johtajaongelmiin puuttumaan ja miten parhaiten, kun valtaa voidaan piiloluonteisesti käyttää väärin vastatoimena tietenkin myös. Mä ainakin luen/näen näistä linjattomuuksista yhtäläisyyttä enempäänkin kuin vain säästöihin. Erityisesti ainakin kiinnostaa johtajakoulutus ja koulutus laajemminkin, kun olen huomannut esim. Kontiolahdella sosiaalijohtaja Annikki Gröhn:in ainoastaan käyneen joissakin Kaste-1 ohjelman koulutuksissa, joissa SOTE peruspalveluiden 'pohjia valettiin' ja joita koulutuksia ilman ei voi onnistua uudistuksissa ollenkaan. Tää Rouva Gröhn oli jäämässä juuri eläkkeeelle ja ilmeisesti hänellä oli joutilasta aikaa koulutuksissa käydä?? (siis alueellista "hiljaista tietoa" kokoamaan kokemusasiantuntijat ja ne jotka tuntevat kutsun Suojella Lapsia ja Perheitä)
TÄMÄKIN ASIAKOKONAISUUS KÄSITTÄÄKSENI VAIN JATKUU?

Jarmo
044 5509920

Reply



Leave a Reply.

    Perheeni tarina

    "Yksittäistapauksia" väkivaltiosta
    Perheeni tarina -sivuille toimitetaan vaiettuja "yksittäistapauksia".
    Jos sinulla on tarina kerrottavana tai kotivideo julkaistavana, luethan ensin julkaisuehdot täältä ja ota sitten yhteys toimittajiimme:
    info@lokakuunliike.com.

    Lisää tarinoita täällä:

    *Kauhutarina
    LL-Kotivideot
    "Mielivaltaisia huostaan-ottoja ei oikeastaan ole."
    – Seppo Sauro, LSKL.

    Perheadressit

    RSS Feed

    Tarinoita mediassa:

    Picture
    ☞Ani 

    Picture
    ☞Krista

    Picture
    ☞Kirsi 
    ja Lauri

    Picture
    ☞Jyly ja Johanna

    Picture
    ☞Tapani

    Picture
    ☞Roosa Anniina

    Picture
    ☞Heidi

    Picture
    ☞Vivian

    Picture
    ☞Sari

    Picture
    ☞Henri

    Picture
    ☞Mari

    Picture
    ☞Hely

    Picture
    ☞Mikko

    Picture
    ☞Milla

    Picture
    ☞Mirja

    Picture
    ☞Johanna

    Picture
    ☞Anneli

    Picture
    ☞Hanna

    Picture
    ☞Huosta-päiväkirja

    Picture
    ☞Uupunut äiti

    Picture
    Marjaana

    Picture
    ☞Mikael Gabriel 

    Picture
    Mareena
    1 & 2
    & 3

    Picture
    ☞Tiina B  1 & 2.

    Picture
    ☞Netta

    Picture
    ☞Maiti ja Ivika

    Picture
    ☞Pako 1 ja 2.

    Picture
    ☞Sami

    Picture
     ☞Ari

    Picture
    ☞Ida

    Picture
    ☞Thomas & Jennie

    Arkistot

    April 2016
    January 2016
    October 2015
    July 2015
    June 2015
    April 2015
    March 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    August 2014
    July 2014
    June 2014
    May 2014
    April 2014
    March 2014

    Kategoriat

    All
    Aluehallintovirasto
    Asiakirja
    AVI
    Eerika
    Hely-harvistola
    Isovanhemmuus
    Joensuun Lastensuojelu
    Kankaanpää
    Kerimäki
    Kotiintuloaika
    Kritiikki
    Lapsen Huolto
    Lastensuojelu Alkutapaaminen
    Lastensuojeluilmoitus
    Lastensuojelulaitos
    Mervi Maksimainen
    Mervi Sinivirta
    Nelivuotistarkastus
    Neuvola
    Oikeustoimikelpoinen
    Pedofilia
    Pedofiliahysteria
    Poliisikaksikko
    Punkaharjun Soslapsikylä
    Rattijuopumus
    Savonlinna
    Savonlinnan Lastensuojelu
    Seksuaalinen Hyväksikäyttö
    Sijaishuolto
    Sosiaalipäivystys
    SosiaalipäivystyS
    Sosiaalityöntekijä
    SOS Lapsikylä
    THL
    THL + Laaja Terveystarkastus
    Touko Tarkki
    Vantaa Lastensuojelu
    Vantaan Lastensuojelu
    Vilja-Eerika
    Viranomainen

    RSS Feed

    Touko Tarkki, Eerika Tarkki, Vilja Eerika, Marja-Lea Tarkki, Vilja Eerika, Eerika, Eerikan murha, Sirpa Laamanen, Touko, Tarkki, Askola, lastensuojelu, huostaanotto, viranomaisrikollisuus, perheoikeus, lastenoikeudet
    Lokakuunliike.com Pagerank
INFO-sivu
takaisin alkuun

Huolilaskuri
Lokakuun liike on ihmisoikeusliike: rakenteellista sosiaalityötä, tutkivaa journalismia, valtakunnansovittelua, kansansivistystä ja viranomaistarkastustoimintaa tukevaa kolmannen sektorin työtä.
Picture