Valtaa käyttää valtio. Korkeinta valtaa, joka määrittelee meille olosuhteet, joissa meidän sopii elää. Valtio määrittelee lait ja normit, joita noudattamalla kansakunta ei ajaudu kaaokseen.
Poliisi käyttää valtaa, joka on sille suotu järjestyksen ylläpitoa varten. Yrityksillä on valtaa, sillä niillä on rahaa. Virastojen virkailijoilla on valtaa, he päättävät mm työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta.
Onko perusmaukalla valtaa?
Jos oikeudet voidaan laskea vallaksi niin on. Toki kaikkialla, missä on oikeuksia on myös velvollisuuksia. Sitä korostetaan meille usein.
- Jos esimerkiksi haluaa saada ruhtinaallisen työttömyyskorvauksensa, velvollisuus on täyttää kelalomake. Ja toimittaa liitteet ja olla ajoissa.
Harva kokee, että myös viranomaisella on velvollisuuksia, esimerkiksi neuvontavelvoite.
Velvoite, joka velvoittaa virkaa tekevän neuvomaan meitä vaikkapa aanelosten täyttämisessä. Kunhan muistamme kysyä.
Onko viranomaisen valta suhteessa velvoitteeseen epätasa-arvossa verrattuna perusmaukan oikeuteen suhteessa velvollisuuteen?
Nimittäin, kun nuorena tyttönä kävin verotoimistossa laskettamassa veroprosenttini, kukaan ei kertonut minulle, että tietyn osan yli tienaaminen tekee koko potin verolliseksi ja sain kunnian maksaa lisäveroa kolmen tuhannen markan edestä.
"Sinä et kysynyt"
Jos perusmaukka toteaa vaikkapa sosiaaliviranomaiselle jättäneensä kertomatta jotakin oleellista syyllä, että "sinä et kysynyt", niin kuinkahan on suhtautuminen toimeentulotuen takaisinmaksun kanssa? Takaisinperinnän nakki heilahtaa ja eräpäivä oli tyyliin jo eilen.
Valtaa on myös olla käyttämättä valtaa, joka henkilölle on suotu. Epämieluisan päätöksenteon voi siirtää toiselle tai voi piiloutua suurempaa valtaa käyttävän selän taakse.
"Tämä päätös on tullut ohjeena ylempää"
Näin selitti eräs sosiaaliviranomainen perheelle, joka tivasi perusteltua syytä lapsensa huostaanottoon. Kun aikaa kului, vaihtui selityksen muoto:
"Tämä on hallinto-oikeuden päätös, emme me voi sille mitään."
Jäljelle jäi vain kysymys, miksi hallinto-oikeus päätti, mitä päätti? Johonkin ja jonkun tekemään hakemukseen perusteluineen hallinto-oikeuskin päätöksensä perusti.
Tuomioistuin käyttää valtaa.
Nyrkkeilijän väitettiin hakanneen tyttöystävänsä, nyrkkeilijä sai tuomion. Hentoisessa tytössä ei ollut yhtäkään mustelmaa eivätkä paikalla olleet todistajat havainneet väkivallan merkkejä tapahtumankulussa.
Rikosoikeuden puolella liikkuu huhuja, että laki on aina epäselvissä tapauksissa syytetyn puolella, jotta vääriä tuomioita ei tulisi. Jotta syytön ei joutuisi kärsimään rangaistusta ei yhtään mistään.
No, laithan ovat vain ohjenuora. Niitä tulee ja täytyy soveltaa aina tilanteen mukaan. On mahdotonta säätää lakia, joka kävisi yksiin joka ikisen jutun kanssa.
Mitä sitten tulisi ajatella tulkinnasta, jossa yksinhuoltaja määritellään lapsikaappariksi? Tai tulkinnasta, jossa ulosottomies ei ulosmittaa yhtikäs mitään, vaikka asiasta on lainvoimainen päätös?
Entäpä jos perusmaukka tällaisissa tapauksissa, oikeutensa tietäen, toimisi itse? Velkoja hakisi velalliselta pari nojatuolia, vanhan Saabin ja päältäajettavan ruohonleikkurin velkojen vastineeksi?
Vallan kohteiksi joutuvat myös sellaiset ihmiset, jotka ovat kyvyttömiä käyttämään oikeuksiaan.
Lapset ovat riippuvaisia aikuisista. Aikuiset päättävät, toteutuvatko lasten oikeudet lapsen elämässä. Konestomme ei juurikaan puutu siihen, noudatetaanko lasten oikeutta tavata molempia vanhempiaan. Oikeus antaa kyllä päätöksen erotilanteessa lapsen huollosta ja asumisesta, mutta päätöksen toteutumisen turvaaminen on hyvin heikoissa kantimissa.
Oikeus antaa päätöksen lapsen huostaanotosta, mutta sijaisperheiden tai laitosten olosuhteita ja toimintatapoja ei käytännössä valvo kukaan.
Vanhusten oloja erilaisissa laitoksissa valvovat lähinnä omaiset. Hetkittäin otsikoihin nousevat tarinat vanhusten huonosta ravitsemuksesta tai surkeasta hygieniasta. Ne kuitataan korkeamman, virkaa tekevän, koulutetun esimiehen valkokauluskommentilla "yksittäistapaus" tai " väärinkäsitys", jonka jälkeen saamme lukea kolmen kappaleen verran ylistystä henkilökunnan ammattimaisuudesta.
Mielenterveyspotilaat jonottavat oikeuksiaan saada hoitoa.
Koululaiset jonottavat oikeuttaan saada erityisopetusta.
Vammaiset jonottavat oikeuksiaan päästä työpajoistaan oikeisiin töihin ja saada oikeaa palkkaa, sillä he kyllä kykenevät myös siihen.
Maailmassa rikkoontuneet jonottavat oikeuttaan päästä työkyvyttömyyseläkkeelle samaan aikaan, kun vielä kuosissa olevat jonottavat työpaikkojaan.
Samaan aikaan, kun valtiomme huolestuu syrjäytyvistä kansalaisistaan se käyttää koko ajan valtaa eri sektoreilla tulkiten, että 9 euron päiväpalkka laittaa hymyilemään kuin Irvikissa ja nostaa hameet korviin.
Media käyttää valtaa.
Se kirjoittaa koulukiusaamisesta oppilaitoksen näkökulman. Se kertoo sosiaalityöntekijän näkökulman siitä, miten kannattaa suhtautua mediaan. Se kertoo asiantuntijan näkökulman Euroopan rahapolitiikasta. Se kertoo siitä, miten Jyrki Katainen itki pitäessään jäähyväispuhettaan ja siitä, miten pahasti poliisin hevoseen osui mielenosoituksessa.
Mitä "valtaa" jää perusmaukalle?
Perusmaukka voi aina kirjoittaa mielipideosastolle. Perusmaukka voi olla yhteydessä potilasasiamieheen. Yli 10 000 euron menetyksissä perusmaukka voi nostaa kanteen. Perusmaukka voi valittaa seuraavaan oikeusasteeseen, AVIin, Valviraan, eduskunnan oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerille, kuluttaja-asiamiehelle, vaahdota somessa, tehdä aloitteen, lähteä astalo kourassa Arkadianmäelle...
Perusmaukka voi äänestää. Suomessahan valta on kansalla.
Jännä ajatus.
Että valta olisi kansalla.
Kansalla ei ole valtaa, sillä on vallankäytön valtuutusoikeus.
Kun seurailee maamme menoa, voisi melkein sanoa, että olemme kaikki edunvalvonnassa.
Olemme varsin vallatonta porukkaa.
Poliisi käyttää valtaa, joka on sille suotu järjestyksen ylläpitoa varten. Yrityksillä on valtaa, sillä niillä on rahaa. Virastojen virkailijoilla on valtaa, he päättävät mm työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta.
Onko perusmaukalla valtaa?
Jos oikeudet voidaan laskea vallaksi niin on. Toki kaikkialla, missä on oikeuksia on myös velvollisuuksia. Sitä korostetaan meille usein.
- Jos esimerkiksi haluaa saada ruhtinaallisen työttömyyskorvauksensa, velvollisuus on täyttää kelalomake. Ja toimittaa liitteet ja olla ajoissa.
Harva kokee, että myös viranomaisella on velvollisuuksia, esimerkiksi neuvontavelvoite.
Velvoite, joka velvoittaa virkaa tekevän neuvomaan meitä vaikkapa aanelosten täyttämisessä. Kunhan muistamme kysyä.
Onko viranomaisen valta suhteessa velvoitteeseen epätasa-arvossa verrattuna perusmaukan oikeuteen suhteessa velvollisuuteen?
Nimittäin, kun nuorena tyttönä kävin verotoimistossa laskettamassa veroprosenttini, kukaan ei kertonut minulle, että tietyn osan yli tienaaminen tekee koko potin verolliseksi ja sain kunnian maksaa lisäveroa kolmen tuhannen markan edestä.
"Sinä et kysynyt"
Jos perusmaukka toteaa vaikkapa sosiaaliviranomaiselle jättäneensä kertomatta jotakin oleellista syyllä, että "sinä et kysynyt", niin kuinkahan on suhtautuminen toimeentulotuen takaisinmaksun kanssa? Takaisinperinnän nakki heilahtaa ja eräpäivä oli tyyliin jo eilen.
Valtaa on myös olla käyttämättä valtaa, joka henkilölle on suotu. Epämieluisan päätöksenteon voi siirtää toiselle tai voi piiloutua suurempaa valtaa käyttävän selän taakse.
"Tämä päätös on tullut ohjeena ylempää"
Näin selitti eräs sosiaaliviranomainen perheelle, joka tivasi perusteltua syytä lapsensa huostaanottoon. Kun aikaa kului, vaihtui selityksen muoto:
"Tämä on hallinto-oikeuden päätös, emme me voi sille mitään."
Jäljelle jäi vain kysymys, miksi hallinto-oikeus päätti, mitä päätti? Johonkin ja jonkun tekemään hakemukseen perusteluineen hallinto-oikeuskin päätöksensä perusti.
Tuomioistuin käyttää valtaa.
Nyrkkeilijän väitettiin hakanneen tyttöystävänsä, nyrkkeilijä sai tuomion. Hentoisessa tytössä ei ollut yhtäkään mustelmaa eivätkä paikalla olleet todistajat havainneet väkivallan merkkejä tapahtumankulussa.
Rikosoikeuden puolella liikkuu huhuja, että laki on aina epäselvissä tapauksissa syytetyn puolella, jotta vääriä tuomioita ei tulisi. Jotta syytön ei joutuisi kärsimään rangaistusta ei yhtään mistään.
No, laithan ovat vain ohjenuora. Niitä tulee ja täytyy soveltaa aina tilanteen mukaan. On mahdotonta säätää lakia, joka kävisi yksiin joka ikisen jutun kanssa.
Mitä sitten tulisi ajatella tulkinnasta, jossa yksinhuoltaja määritellään lapsikaappariksi? Tai tulkinnasta, jossa ulosottomies ei ulosmittaa yhtikäs mitään, vaikka asiasta on lainvoimainen päätös?
Entäpä jos perusmaukka tällaisissa tapauksissa, oikeutensa tietäen, toimisi itse? Velkoja hakisi velalliselta pari nojatuolia, vanhan Saabin ja päältäajettavan ruohonleikkurin velkojen vastineeksi?
Vallan kohteiksi joutuvat myös sellaiset ihmiset, jotka ovat kyvyttömiä käyttämään oikeuksiaan.
Lapset ovat riippuvaisia aikuisista. Aikuiset päättävät, toteutuvatko lasten oikeudet lapsen elämässä. Konestomme ei juurikaan puutu siihen, noudatetaanko lasten oikeutta tavata molempia vanhempiaan. Oikeus antaa kyllä päätöksen erotilanteessa lapsen huollosta ja asumisesta, mutta päätöksen toteutumisen turvaaminen on hyvin heikoissa kantimissa.
Oikeus antaa päätöksen lapsen huostaanotosta, mutta sijaisperheiden tai laitosten olosuhteita ja toimintatapoja ei käytännössä valvo kukaan.
Vanhusten oloja erilaisissa laitoksissa valvovat lähinnä omaiset. Hetkittäin otsikoihin nousevat tarinat vanhusten huonosta ravitsemuksesta tai surkeasta hygieniasta. Ne kuitataan korkeamman, virkaa tekevän, koulutetun esimiehen valkokauluskommentilla "yksittäistapaus" tai " väärinkäsitys", jonka jälkeen saamme lukea kolmen kappaleen verran ylistystä henkilökunnan ammattimaisuudesta.
Mielenterveyspotilaat jonottavat oikeuksiaan saada hoitoa.
Koululaiset jonottavat oikeuttaan saada erityisopetusta.
Vammaiset jonottavat oikeuksiaan päästä työpajoistaan oikeisiin töihin ja saada oikeaa palkkaa, sillä he kyllä kykenevät myös siihen.
Maailmassa rikkoontuneet jonottavat oikeuttaan päästä työkyvyttömyyseläkkeelle samaan aikaan, kun vielä kuosissa olevat jonottavat työpaikkojaan.
Samaan aikaan, kun valtiomme huolestuu syrjäytyvistä kansalaisistaan se käyttää koko ajan valtaa eri sektoreilla tulkiten, että 9 euron päiväpalkka laittaa hymyilemään kuin Irvikissa ja nostaa hameet korviin.
Media käyttää valtaa.
Se kirjoittaa koulukiusaamisesta oppilaitoksen näkökulman. Se kertoo sosiaalityöntekijän näkökulman siitä, miten kannattaa suhtautua mediaan. Se kertoo asiantuntijan näkökulman Euroopan rahapolitiikasta. Se kertoo siitä, miten Jyrki Katainen itki pitäessään jäähyväispuhettaan ja siitä, miten pahasti poliisin hevoseen osui mielenosoituksessa.
Mitä "valtaa" jää perusmaukalle?
Perusmaukka voi aina kirjoittaa mielipideosastolle. Perusmaukka voi olla yhteydessä potilasasiamieheen. Yli 10 000 euron menetyksissä perusmaukka voi nostaa kanteen. Perusmaukka voi valittaa seuraavaan oikeusasteeseen, AVIin, Valviraan, eduskunnan oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerille, kuluttaja-asiamiehelle, vaahdota somessa, tehdä aloitteen, lähteä astalo kourassa Arkadianmäelle...
Perusmaukka voi äänestää. Suomessahan valta on kansalla.
Jännä ajatus.
Että valta olisi kansalla.
Kansalla ei ole valtaa, sillä on vallankäytön valtuutusoikeus.
Kun seurailee maamme menoa, voisi melkein sanoa, että olemme kaikki edunvalvonnassa.
Olemme varsin vallatonta porukkaa.
RSS Feed
