Ajattelin pitkästä aikaa vain rentoutua, kun on sunnuntai ja takana hurja viikko, sekä edessä toinen samanmoinen. Läksin lueskelemaan Iltalehteä. Vältin sotet ja kehysriihet, halusin lukea jotakin hömppää, aivotonta, jossa ei tarvitse ajatella. Hömppää minä sitten löysinkin ja se siitäkin sunnuntaifiiliksestä sitten...
Iltalehdessä oli vanha juttu napattuna VAU.fi:stä. Varallisuusvalmentaja ja tv-julkkis Terhi Majasalmi ja Marttojen erityisneuvoja Tuija Kokkonen jakoivat suuria viisauksiaan perheille siitä, miten säästää rahaa.
http://www.iltalehti.fi/perhe/2014022018057652_pr.shtml
Ainahan elintasosta voi tinkiä, sen tietää jokainen ja moni tinkii tälläkin hetkellä, vaikka ei elintasoa olisi koskaan nähnytkään muussa kuin sanamuodossa.
Majasalmen ajatusmaailma on se, että palkasta laitetaan aina 10 prosenttia sivuun, jolloin on pyitä pivossa pahan päivän varalle. Ne lapsiperheet ja moni lapsetonkin perhe, jotka minä tunnen, haluaisivat tietää, missä maassa Majasalmen suunnitelma on mahdollista toteuttaa? Suomessa perusduunarilla menee kaikki, mikä tuleekin. Kuvitteleeko Majasalmi, että Suomessa ihmiset elävät, kuin hullu mies Huittisista, joka syö enemmän kuin tienaa ja loput laittaa pankkiin?
Marttojen edustaja neuvoo menemään ruokakauppaan täysin vatsoin, niin ei tule tehtyä heräteostoksia. Kun vielä selventäisi tuhansille työttömille perheille, mikä se "täysin vatsoin" on?
Kauppaan tulee ottaa myös mukaan lista, sekin vähentää heräteostoksia. Meikäläisen perheen heräteostokset ovat yleensä siellä poistolaarissa, jossa hinnat ovat alennettuina 30-50% viimeisen myyntipäivän vuoksi. Martta tai ei, mutta luulisi ymmärtävän, että lapsiperheen äiti ei osta viimeisellä parilla kympillä makaronien sijasta lohta silloin, kun sen parin kympin on pakko riittää seuraavat kaksi viikkoa.
Seuraavaksi neuvotaan säästämään siten, ettei heitetä ruokaa roskiin. Tähteistä voi tehdä seuraavana päivänä muunneltua ruokaa. Ja ruokaa voi pakastaa. Tässä vaiheessa alkoi todella ärsyttää koko artikkeli. Luuleeko jutun naiskaksikko, että perheissä ei nyt jo väännetä yli neljä päivää vanhoista jämistä pöperöä? Tai, että se ruoka edes ehtii pakastimeen asti? Voihan sitä porkkanaa raastaa vaikka kilon sinne jauhelihakastikkeen sekaan. Se ei kuitenkaan estä kattilan pohjaa pilkottamasta, kun viisihenkinen perhe poistuu ruokapöydästä. Ja satun tietämään, että monen lapsiperheen pakastimessa on lähinnä mielikuvia.
Ehkä kutsun Marttaliiton edustajat meille kylään ja konkretisoin asiaa. Paistan 800 grammaa jauhelihaa. Jatkan sitä soijarouheella ja porkkanalla niin, että siitä tulee noin 5-6 litran kastike. Lisukkeeksi keitän pussillisen perunaa tai kaksi pussillista spaghettia. Sitten laitetaan kello käymään, aamupäivällä yhdentoista aikaan. Pysäytetään kello, kun viimeiset kastikkeet kaavitaan illalla lämpöisien voileipien päälle. Katsotaan sitten, mitä Martta leipoo seuraavana päivänä tyhjästä.
Jutun kauhun ja komiikan sekainen loppuhuipennus kuului seuraavasti: välttäkää isoja asuntolainoja. Vauvoja odottavien käsitykset ovat kuulemma usein sellaiset, että lapset tulee kasvattaa omakotitaloissa. Ja vieläpä sellaiset, että perheen koon kasvaessa pitää saada entistä isompi asunto.
"- Päätös pitää tehdä tietoisesti. Jos ostan toisen asunnon, otan itselleni tietyt, mahdollisesti suuremmat taloudelliset velvoitteet kannettavaksi. Lisäksi muutos voi tuottaa muita lisäkustannuksia kuten toisen auton hankinnan. Kaikki taloudelliset päätökset kannattaa miettiä tarkkaan joka kantilta, Majasalmi summaa."
Aivan, kuin Suomessa olisi mahdollista perheellisten tuosta vain saada asuntolaina. Onkohan näiltä tädeiltä jäänyt huomaamatta, että työttömiä perheitä on maassamme aika pirun paljon? Ja lisää tulee.
Majasalmen mielestä isompi asunto vaatii kenties toisen autonkin. Eihän sitä nyt voi omakotitalon pihassa pelkkää Nissanin Micraa seisottaa, naapurien naureskeltavana. Kaikki taloudelliset päätökset kannattaa siis miettiä tarkkaan ja joka kantilta.
Minä tiedän, että perheet miettivät niitä jo, joka helvetin päivä. Miettivät, ostanko kaksi vai kolme litraa maitoa: jos ostan kaksi, saan isomman kananmunalaatikon, mutta silloin maito on säännösteltävä. Ostanko lapselle uudet kengät kirpputorilta nyt, vai menisikö vielä kolme viikkoa teipattuna noilla vanhoilla, kunnes tulee se leikattu lapsilisä? Sanonko irti vakuutuksen vai otanko huolikarttariskin ja soitan koululle, että poika lainaa koulun luistimia tänäkin vuonna? Maksanko veromätkyni vai jätänkö maksamatta ja ostan lapsilleni joululahjat? Menenkö sossuun nöyristelemään vai vieläkö tämä kuu menisi, jos itse syön vain joka toinen päivä? Onkohan Valintatalossa joka hyllyn välissä kameravalvonta, jos sujautan pari ylimääräistä kaurahiutalepakettia vaunujen vaippakassiin?
Jep. Tässä esimerkkejä ihmisten "elämänlaadusta". Ihmisten, jotka ottavat minuun yhteyttä ja kertovat elämänkokemuksiaan köyhyydestä. Varallisuusvalmennusta he eivät tarvitse. Heillä ei ole varallisuutta, mitä valmentaa.
Ellei osaa muuta, kuin eliittiä neuvoa, olkoon hiljaa. On lyödyn lyömistä ryhtyä neuvomaan köyhää säästämään sellaisesta, mitä hänellä ei ole.
Vaan "niinhän se pappikin kyselöö, vaikka takuulla tietää."
Iltalehdessä oli vanha juttu napattuna VAU.fi:stä. Varallisuusvalmentaja ja tv-julkkis Terhi Majasalmi ja Marttojen erityisneuvoja Tuija Kokkonen jakoivat suuria viisauksiaan perheille siitä, miten säästää rahaa.
http://www.iltalehti.fi/perhe/2014022018057652_pr.shtml
Ainahan elintasosta voi tinkiä, sen tietää jokainen ja moni tinkii tälläkin hetkellä, vaikka ei elintasoa olisi koskaan nähnytkään muussa kuin sanamuodossa.
Majasalmen ajatusmaailma on se, että palkasta laitetaan aina 10 prosenttia sivuun, jolloin on pyitä pivossa pahan päivän varalle. Ne lapsiperheet ja moni lapsetonkin perhe, jotka minä tunnen, haluaisivat tietää, missä maassa Majasalmen suunnitelma on mahdollista toteuttaa? Suomessa perusduunarilla menee kaikki, mikä tuleekin. Kuvitteleeko Majasalmi, että Suomessa ihmiset elävät, kuin hullu mies Huittisista, joka syö enemmän kuin tienaa ja loput laittaa pankkiin?
Marttojen edustaja neuvoo menemään ruokakauppaan täysin vatsoin, niin ei tule tehtyä heräteostoksia. Kun vielä selventäisi tuhansille työttömille perheille, mikä se "täysin vatsoin" on?
Kauppaan tulee ottaa myös mukaan lista, sekin vähentää heräteostoksia. Meikäläisen perheen heräteostokset ovat yleensä siellä poistolaarissa, jossa hinnat ovat alennettuina 30-50% viimeisen myyntipäivän vuoksi. Martta tai ei, mutta luulisi ymmärtävän, että lapsiperheen äiti ei osta viimeisellä parilla kympillä makaronien sijasta lohta silloin, kun sen parin kympin on pakko riittää seuraavat kaksi viikkoa.
Seuraavaksi neuvotaan säästämään siten, ettei heitetä ruokaa roskiin. Tähteistä voi tehdä seuraavana päivänä muunneltua ruokaa. Ja ruokaa voi pakastaa. Tässä vaiheessa alkoi todella ärsyttää koko artikkeli. Luuleeko jutun naiskaksikko, että perheissä ei nyt jo väännetä yli neljä päivää vanhoista jämistä pöperöä? Tai, että se ruoka edes ehtii pakastimeen asti? Voihan sitä porkkanaa raastaa vaikka kilon sinne jauhelihakastikkeen sekaan. Se ei kuitenkaan estä kattilan pohjaa pilkottamasta, kun viisihenkinen perhe poistuu ruokapöydästä. Ja satun tietämään, että monen lapsiperheen pakastimessa on lähinnä mielikuvia.
Ehkä kutsun Marttaliiton edustajat meille kylään ja konkretisoin asiaa. Paistan 800 grammaa jauhelihaa. Jatkan sitä soijarouheella ja porkkanalla niin, että siitä tulee noin 5-6 litran kastike. Lisukkeeksi keitän pussillisen perunaa tai kaksi pussillista spaghettia. Sitten laitetaan kello käymään, aamupäivällä yhdentoista aikaan. Pysäytetään kello, kun viimeiset kastikkeet kaavitaan illalla lämpöisien voileipien päälle. Katsotaan sitten, mitä Martta leipoo seuraavana päivänä tyhjästä.
Jutun kauhun ja komiikan sekainen loppuhuipennus kuului seuraavasti: välttäkää isoja asuntolainoja. Vauvoja odottavien käsitykset ovat kuulemma usein sellaiset, että lapset tulee kasvattaa omakotitaloissa. Ja vieläpä sellaiset, että perheen koon kasvaessa pitää saada entistä isompi asunto.
"- Päätös pitää tehdä tietoisesti. Jos ostan toisen asunnon, otan itselleni tietyt, mahdollisesti suuremmat taloudelliset velvoitteet kannettavaksi. Lisäksi muutos voi tuottaa muita lisäkustannuksia kuten toisen auton hankinnan. Kaikki taloudelliset päätökset kannattaa miettiä tarkkaan joka kantilta, Majasalmi summaa."
Aivan, kuin Suomessa olisi mahdollista perheellisten tuosta vain saada asuntolaina. Onkohan näiltä tädeiltä jäänyt huomaamatta, että työttömiä perheitä on maassamme aika pirun paljon? Ja lisää tulee.
Majasalmen mielestä isompi asunto vaatii kenties toisen autonkin. Eihän sitä nyt voi omakotitalon pihassa pelkkää Nissanin Micraa seisottaa, naapurien naureskeltavana. Kaikki taloudelliset päätökset kannattaa siis miettiä tarkkaan ja joka kantilta.
Minä tiedän, että perheet miettivät niitä jo, joka helvetin päivä. Miettivät, ostanko kaksi vai kolme litraa maitoa: jos ostan kaksi, saan isomman kananmunalaatikon, mutta silloin maito on säännösteltävä. Ostanko lapselle uudet kengät kirpputorilta nyt, vai menisikö vielä kolme viikkoa teipattuna noilla vanhoilla, kunnes tulee se leikattu lapsilisä? Sanonko irti vakuutuksen vai otanko huolikarttariskin ja soitan koululle, että poika lainaa koulun luistimia tänäkin vuonna? Maksanko veromätkyni vai jätänkö maksamatta ja ostan lapsilleni joululahjat? Menenkö sossuun nöyristelemään vai vieläkö tämä kuu menisi, jos itse syön vain joka toinen päivä? Onkohan Valintatalossa joka hyllyn välissä kameravalvonta, jos sujautan pari ylimääräistä kaurahiutalepakettia vaunujen vaippakassiin?
Jep. Tässä esimerkkejä ihmisten "elämänlaadusta". Ihmisten, jotka ottavat minuun yhteyttä ja kertovat elämänkokemuksiaan köyhyydestä. Varallisuusvalmennusta he eivät tarvitse. Heillä ei ole varallisuutta, mitä valmentaa.
Ellei osaa muuta, kuin eliittiä neuvoa, olkoon hiljaa. On lyödyn lyömistä ryhtyä neuvomaan köyhää säästämään sellaisesta, mitä hänellä ei ole.
Vaan "niinhän se pappikin kyselöö, vaikka takuulla tietää."
RSS Feed
