Tilaa meiltä Varo.fi- organisaatiokartoitus
Kartoitusjakso tehdään, kun sosiaalityöntekijän kasvusta ja kehityksestä on huoli. Huoli voi johtua joko työntekijän omaan käytökseen tai työpaikan olosuhteisiin liittyvistä vaikeuksista.
Kartoitusta voidaan käyttää erityisesti silloin, kun halutaan selvittää lapsikeskeisesti ja systemaattisesti koko organisaation toimintakykyä: vaikeuksia, voimavaroja ja vahvuuksia.
Juristit kohtaavat työssään karkeasti jaoteltuna neljän tasoisia työntekijöitä;
epätietoisten työntekijöiden ryhmä, epäluuloisten työntekijöiden ryhmä, työhönsä pettyneidentyöntekijöiden ryhmä ja niin sosiaalitoimeen kuin asiakkaisiin monipuolisesti pettyneidentyöntekijöiden ryhmä.
Viimeksi mainittu on kaikessa toivottomuudessaan hyvin kiinnostava ryhmä. Ryhmää voisi kutsua myös nimellä työhönsä leipääntyneet vaikeat työntekijät, ellei se olisi niin leimaavaa.
Kartoitukseen tulevien sosiaalityöntekijöiden olisi hyvä lukea ennen haastatteluja Lokakuun Liikkeen Huoli Puheeksi- koulutuspaketti ja miettiä mihin ryhmään he kuuluvat:
1) epätietoisten työntekijöiden ryhmä nk. ”läheisriippuvaiset”
2) epäluuloisten työntekijöiden ryhmä nk. ” skanneriautistit”
3) työhönsä pettyneiden työntekijöiden ryhmä nk. ” psykopuoskarit” ja
4) niin sosiaalitoimeen kuin asiakkaisiin monipuolisesti pettyneiden työntekijöiden ryhmä nk. ” nekrofiilit”
Sosiaalityöntekijöiden oma sosiaaliasiavaltuutettu kehottaa tutkimukseen osallistuvia työpaikkakiusattuja, irtisanottuja, pahoinpideltyjä ja sairaslomalle päätyneitä sosiaalityöntekijöitä pohtimaan miten vaikeaksi työntekijäksi tullaan ja voisiko ryhmiä olla enemmänkin esim. tunnevammaisten tumpeloiden, narsististen nillittäjien, vikuroivien viisastelijoiden ryhmä jne.
Organisaatiokartoituksessa käytetään Lokakuun Liikkeen kehittämää kokonaisvaltaista Huoli puheeksi- arviointimallia ja VARO .fi- seulontaa.
Kartoitusjakson aluksi selvitetään lapsen/nuoren, vanhempien sekä mahdollisen verkoston huolenaiheet liittyen työntekijöiden ja organisaation lainalaisuuteen, toimintakäytäntöihin, kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi kartoitetaan työntekijöiden aiemmat auttamisyritykset, tukitoimet, palaute ja saadut muistutukset ja huomautukset.
Tämän jälkeen arvioidaan yhdessä perheenjäsenten kanssa organisaation toimintamallia, joka koostuu seuraavista osa-alueista: ammatillisuus, organisaation omistussuhteet, kommunikaatio, työntekijöiden tunne-taidot, tietoisuustaidot, verkoston liittoumat, työntekijöiden identiteetti ja soveltuvuus.
Lopuksi perheenjäsenten kanssa tutkitaan työntekijöiden perhetausta , työhistoria, omaisuus ja omistussuhteet sekä niiden vaikutukset nykyhetkeen.
Työskentely arviointiyksiköissämme on aina erittäin korkeatasoista. Arviointivälineinä käytämme Expose CPS:n kehittämiä arviointityökaluja. Arviointimallien sisältökuvaukset, arviointilomakkeet ja pisteytysohjeet englannista suomeksi teemme tiimityönä arvioitavien sosiaalityöntekijäkuormien hallitsemiseksi.
Kartoitusjakson tuloksena laaditaan organisaatioprofiili, jonka avulla voidaan tehdä kokonaisarvio työntekijöiden elämästä ja ihmissuhteista sekä tunnistaa, miten työntekijöiden voimavarat, vahvuudet ja vaikeudet vaikuttavat organisaation kykyyn vastata lapsen tarpeisiin. Organisaatiokartoituksen pohjalta päästään suunnittelemaan työntekijöiden elämässä ja ihmissuhteissa tarvittavia muutoksia sekä työntekijöiden tarvitsemia tuen ja auttamisen muotoja.
Kartoitusjakson pituus on 3 kuukautta ja se tehdään työparityönä ( kokemusasiantuntija- toimittaja ja juristi).
Tarvittaessa kartoitusjakso voi jatkua kuntoutusjaksona tai muina yksittäisinä avohuollon tukipalveluina, kuten tukihenkilötoimintana, moninäkökulmaisena kokemusasiantuntijakonsultaationa, varo –valmennuksena tai valvontaviranomaisen tarkkailuna.
Mikäli työntekijän tilanne sitä vaatii, kartoitusjakson jälkeen voidaan päätyä myös sosiaalityöntekijän sijoittamiseen joko RISE:n Pikku-Parolantie 7:ään tai johonkin muuhun työntekijän tarpeita vastaavaan organisaatioon. Vaikka arviointiryhmä saattaa joutua tekemään raskaan päätöksen, se tehdään kuitenkin aina systeemisesti ja työntekijän edun mukaisesti neuvottelemalla päätöksestä esimiesten kanssa esimerkiksi niin, että tehdään vapaaehtoinen sijoituspäätös.
VARO.fi -työmenetelmä
VARO.fi on strukturoitu huolen seulontamalli, jossa on sovittu etenemisjärjestys. Työmenetelmän tarkoitus ei ole luoda läheistä suhdetta viranomaiseen, vaan ensisijaisena tavoitteena on saada mahdollisimman tulkintavapaata tietoa asiakashaastatteluista ja kolmannelta tietolähteeltä perustaksi arvioinnille, jota käytetään perusteluna palvelu- ja hoitoonohjaukseen , yhteydenottoihin valvontaviranomaisille ja hallintokanteluille.
Esimerkiksi sosiaalityöntekijä Varpu Vaarasalmen liputus/puuttumiskynnyksen ylittävä VARO-luku muodostuu asiakkaiden ja esimiehen huolihavainnoista, Vaarasalmen korkeasta henkilökohtaisesta huoli- indeksistä, apuvälinetaulukosta, jossa riskitekijät ylittävät suojaavat tekijät ( ylipaino+ rytmihäiriöt+ seminaarijuopottelu + univaikeudet+ avioero >elinikäinen työpaikka + asunto-osake + Talentian virkistysjaoston jäsenyys) ja kahdeksalla eri huoliarviointitaulukon elämänalueella todetuista ongelmista.
Yleisesti tiedetään, että viranomaisen ammattieettisen kehityksen kannalta riskitekijöitä ovat muun muuassa liiallinen teoriapainotteisuus, psykoanalyyttiset näkemykset, konkreettisesta työstä vieraantuminen, haluttomuus käsitellä oman työskentelyn havaittuja puutteita , suojattu tausta, lapsettomuus, perheettömyys, suuri tai huonosti toimiva työyksikkö ja valvonnan puute.
Huoli-indeksin tarkoitus on objektivoida osittain henkilökohtaista tulkintavaraa sisältävää haastattelumetodia. Indeksikysymyksiksi ovat valikoituneet viranomaisen aiemmat huomautukset, asiakkaiden kanssa koetut ongelmat,tehdyt sijoitukset, mielialan vaihtelut, epätieteellisten menetelmien käyttö ja vuorovaikutushäiriöt.
Tietokantasovelluksella (eVAROfi) haastatteluista kerätyt tiedot kirjataan suoraan tietokone-ohjelmaan ja taltioidaan 120 vuoden ajaksi KATASTRO.fi- tietokantaan, jonne tulevat asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit voivat halutessaan tehdä hakuja.
Arviointiprosessissa VARO-haastatteluista ja tietolähteiltä saatua tietoa reflektoidaan kokemusasiantuntijan omaan tieto-taitopohjaan, elämänkatsomukseen ja -kokemukseen. Sukulaisuussuhteiden selvittämisessä ja henkilönimien paikantamisessa voi apuna käyttää sukukarttaa.
VARO- huolihampurilainen
VARO-palautteen antamisessa voi käyttää niin sanottua hampurilaismallia eli esittää ensin ne hyvät arvioinnissa havaitut asiat, kuten vahvuudet ja suojaavat tekijät, sitten huolta nostattaneet asiat ja näihin liittyvät suositukset sekä näiden päälle vielä uudelleen ne vahvuudet, joita pitää tärkeänä käyttää, jotta viranomaisen tilannetta voitaisiin parantaa. On tärkeää käyttää mahdollisimman konkreettista kieltä. Hampurilainen (vahvuudet), huolipihvi, mausteena olevat suositukset ja toimenpide-ehdotukset esitetään käyttäen sitä kieltä ja niitä ilmaisuja, joiden kautta ne arvioinnissa on tunnistettu.
Huolihampurilainen
Halkaistu sympatiasämpylä
huolipihvi
kaloriton huolilevite
kevyesti fabrikoitu huolilausunto
bing- ripaus rakkautta
bong- lusikallinen moniammatillista konsultaatiota
ding- hyppysellinen empatiaa
dong- oikeusasiamiehen puhuttelu
Varo.fi-arviointimalli on osa Viranomaisohjausunionin (VOSU) viisivuotista palvelujärjestelmän perusparannukseen pyrkivää PAM- SOKKA IRTI- projektia (Palvelujärjestelmä Avattava Muutokselle- Sosiaalityön Osaamisen Kehittämiskapasiteetti Ilon kautta Riemuun ja Tuloksellisiin Innovaatioihin) ja se on myös ehdolla Lokakuun liikkeen VPK- Vuoden Paras Käytäntö- palkinnonsaajaksi. Varo.fi- on Viranomaisohjausunioni VOSU:n vuoden 2017 kärkihanke ja mallin toteuttamiseen aiotaan anoa 800. 000 euroa kehittämis- ja juurruttamistukea Euroopan sosiaalirahastolta (ESR).
Lokakuun Liike, VOSU ja Valpas- viranomaisvalvontapalvelu
Kartoitusjakso tehdään, kun sosiaalityöntekijän kasvusta ja kehityksestä on huoli. Huoli voi johtua joko työntekijän omaan käytökseen tai työpaikan olosuhteisiin liittyvistä vaikeuksista.
Kartoitusta voidaan käyttää erityisesti silloin, kun halutaan selvittää lapsikeskeisesti ja systemaattisesti koko organisaation toimintakykyä: vaikeuksia, voimavaroja ja vahvuuksia.
Juristit kohtaavat työssään karkeasti jaoteltuna neljän tasoisia työntekijöitä;
epätietoisten työntekijöiden ryhmä, epäluuloisten työntekijöiden ryhmä, työhönsä pettyneidentyöntekijöiden ryhmä ja niin sosiaalitoimeen kuin asiakkaisiin monipuolisesti pettyneidentyöntekijöiden ryhmä.
Viimeksi mainittu on kaikessa toivottomuudessaan hyvin kiinnostava ryhmä. Ryhmää voisi kutsua myös nimellä työhönsä leipääntyneet vaikeat työntekijät, ellei se olisi niin leimaavaa.
Kartoitukseen tulevien sosiaalityöntekijöiden olisi hyvä lukea ennen haastatteluja Lokakuun Liikkeen Huoli Puheeksi- koulutuspaketti ja miettiä mihin ryhmään he kuuluvat:
1) epätietoisten työntekijöiden ryhmä nk. ”läheisriippuvaiset”
2) epäluuloisten työntekijöiden ryhmä nk. ” skanneriautistit”
3) työhönsä pettyneiden työntekijöiden ryhmä nk. ” psykopuoskarit” ja
4) niin sosiaalitoimeen kuin asiakkaisiin monipuolisesti pettyneiden työntekijöiden ryhmä nk. ” nekrofiilit”
Sosiaalityöntekijöiden oma sosiaaliasiavaltuutettu kehottaa tutkimukseen osallistuvia työpaikkakiusattuja, irtisanottuja, pahoinpideltyjä ja sairaslomalle päätyneitä sosiaalityöntekijöitä pohtimaan miten vaikeaksi työntekijäksi tullaan ja voisiko ryhmiä olla enemmänkin esim. tunnevammaisten tumpeloiden, narsististen nillittäjien, vikuroivien viisastelijoiden ryhmä jne.
Organisaatiokartoituksessa käytetään Lokakuun Liikkeen kehittämää kokonaisvaltaista Huoli puheeksi- arviointimallia ja VARO .fi- seulontaa.
Kartoitusjakson aluksi selvitetään lapsen/nuoren, vanhempien sekä mahdollisen verkoston huolenaiheet liittyen työntekijöiden ja organisaation lainalaisuuteen, toimintakäytäntöihin, kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi kartoitetaan työntekijöiden aiemmat auttamisyritykset, tukitoimet, palaute ja saadut muistutukset ja huomautukset.
Tämän jälkeen arvioidaan yhdessä perheenjäsenten kanssa organisaation toimintamallia, joka koostuu seuraavista osa-alueista: ammatillisuus, organisaation omistussuhteet, kommunikaatio, työntekijöiden tunne-taidot, tietoisuustaidot, verkoston liittoumat, työntekijöiden identiteetti ja soveltuvuus.
Lopuksi perheenjäsenten kanssa tutkitaan työntekijöiden perhetausta , työhistoria, omaisuus ja omistussuhteet sekä niiden vaikutukset nykyhetkeen.
Työskentely arviointiyksiköissämme on aina erittäin korkeatasoista. Arviointivälineinä käytämme Expose CPS:n kehittämiä arviointityökaluja. Arviointimallien sisältökuvaukset, arviointilomakkeet ja pisteytysohjeet englannista suomeksi teemme tiimityönä arvioitavien sosiaalityöntekijäkuormien hallitsemiseksi.
Kartoitusjakson tuloksena laaditaan organisaatioprofiili, jonka avulla voidaan tehdä kokonaisarvio työntekijöiden elämästä ja ihmissuhteista sekä tunnistaa, miten työntekijöiden voimavarat, vahvuudet ja vaikeudet vaikuttavat organisaation kykyyn vastata lapsen tarpeisiin. Organisaatiokartoituksen pohjalta päästään suunnittelemaan työntekijöiden elämässä ja ihmissuhteissa tarvittavia muutoksia sekä työntekijöiden tarvitsemia tuen ja auttamisen muotoja.
Kartoitusjakson pituus on 3 kuukautta ja se tehdään työparityönä ( kokemusasiantuntija- toimittaja ja juristi).
Tarvittaessa kartoitusjakso voi jatkua kuntoutusjaksona tai muina yksittäisinä avohuollon tukipalveluina, kuten tukihenkilötoimintana, moninäkökulmaisena kokemusasiantuntijakonsultaationa, varo –valmennuksena tai valvontaviranomaisen tarkkailuna.
Mikäli työntekijän tilanne sitä vaatii, kartoitusjakson jälkeen voidaan päätyä myös sosiaalityöntekijän sijoittamiseen joko RISE:n Pikku-Parolantie 7:ään tai johonkin muuhun työntekijän tarpeita vastaavaan organisaatioon. Vaikka arviointiryhmä saattaa joutua tekemään raskaan päätöksen, se tehdään kuitenkin aina systeemisesti ja työntekijän edun mukaisesti neuvottelemalla päätöksestä esimiesten kanssa esimerkiksi niin, että tehdään vapaaehtoinen sijoituspäätös.
VARO.fi -työmenetelmä
VARO.fi on strukturoitu huolen seulontamalli, jossa on sovittu etenemisjärjestys. Työmenetelmän tarkoitus ei ole luoda läheistä suhdetta viranomaiseen, vaan ensisijaisena tavoitteena on saada mahdollisimman tulkintavapaata tietoa asiakashaastatteluista ja kolmannelta tietolähteeltä perustaksi arvioinnille, jota käytetään perusteluna palvelu- ja hoitoonohjaukseen , yhteydenottoihin valvontaviranomaisille ja hallintokanteluille.
Esimerkiksi sosiaalityöntekijä Varpu Vaarasalmen liputus/puuttumiskynnyksen ylittävä VARO-luku muodostuu asiakkaiden ja esimiehen huolihavainnoista, Vaarasalmen korkeasta henkilökohtaisesta huoli- indeksistä, apuvälinetaulukosta, jossa riskitekijät ylittävät suojaavat tekijät ( ylipaino+ rytmihäiriöt+ seminaarijuopottelu + univaikeudet+ avioero >elinikäinen työpaikka + asunto-osake + Talentian virkistysjaoston jäsenyys) ja kahdeksalla eri huoliarviointitaulukon elämänalueella todetuista ongelmista.
Yleisesti tiedetään, että viranomaisen ammattieettisen kehityksen kannalta riskitekijöitä ovat muun muuassa liiallinen teoriapainotteisuus, psykoanalyyttiset näkemykset, konkreettisesta työstä vieraantuminen, haluttomuus käsitellä oman työskentelyn havaittuja puutteita , suojattu tausta, lapsettomuus, perheettömyys, suuri tai huonosti toimiva työyksikkö ja valvonnan puute.
Huoli-indeksin tarkoitus on objektivoida osittain henkilökohtaista tulkintavaraa sisältävää haastattelumetodia. Indeksikysymyksiksi ovat valikoituneet viranomaisen aiemmat huomautukset, asiakkaiden kanssa koetut ongelmat,tehdyt sijoitukset, mielialan vaihtelut, epätieteellisten menetelmien käyttö ja vuorovaikutushäiriöt.
Tietokantasovelluksella (eVAROfi) haastatteluista kerätyt tiedot kirjataan suoraan tietokone-ohjelmaan ja taltioidaan 120 vuoden ajaksi KATASTRO.fi- tietokantaan, jonne tulevat asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit voivat halutessaan tehdä hakuja.
Arviointiprosessissa VARO-haastatteluista ja tietolähteiltä saatua tietoa reflektoidaan kokemusasiantuntijan omaan tieto-taitopohjaan, elämänkatsomukseen ja -kokemukseen. Sukulaisuussuhteiden selvittämisessä ja henkilönimien paikantamisessa voi apuna käyttää sukukarttaa.
VARO- huolihampurilainen
VARO-palautteen antamisessa voi käyttää niin sanottua hampurilaismallia eli esittää ensin ne hyvät arvioinnissa havaitut asiat, kuten vahvuudet ja suojaavat tekijät, sitten huolta nostattaneet asiat ja näihin liittyvät suositukset sekä näiden päälle vielä uudelleen ne vahvuudet, joita pitää tärkeänä käyttää, jotta viranomaisen tilannetta voitaisiin parantaa. On tärkeää käyttää mahdollisimman konkreettista kieltä. Hampurilainen (vahvuudet), huolipihvi, mausteena olevat suositukset ja toimenpide-ehdotukset esitetään käyttäen sitä kieltä ja niitä ilmaisuja, joiden kautta ne arvioinnissa on tunnistettu.
Huolihampurilainen
Halkaistu sympatiasämpylä
huolipihvi
kaloriton huolilevite
kevyesti fabrikoitu huolilausunto
bing- ripaus rakkautta
bong- lusikallinen moniammatillista konsultaatiota
ding- hyppysellinen empatiaa
dong- oikeusasiamiehen puhuttelu
Varo.fi-arviointimalli on osa Viranomaisohjausunionin (VOSU) viisivuotista palvelujärjestelmän perusparannukseen pyrkivää PAM- SOKKA IRTI- projektia (Palvelujärjestelmä Avattava Muutokselle- Sosiaalityön Osaamisen Kehittämiskapasiteetti Ilon kautta Riemuun ja Tuloksellisiin Innovaatioihin) ja se on myös ehdolla Lokakuun liikkeen VPK- Vuoden Paras Käytäntö- palkinnonsaajaksi. Varo.fi- on Viranomaisohjausunioni VOSU:n vuoden 2017 kärkihanke ja mallin toteuttamiseen aiotaan anoa 800. 000 euroa kehittämis- ja juurruttamistukea Euroopan sosiaalirahastolta (ESR).
Lokakuun Liike, VOSU ja Valpas- viranomaisvalvontapalvelu
RSS Feed
