
Etelä-Savon ammattiopistossa ei nähtävästi opettaja Minna Venäläinen tiennytkään kenen kanssa oli asioimassa, kun huoltajalta alkoi eväämään wilmatunnuksia. Oli vielä käskenyt äiti pyytämään wilmatunnuksiin luvan lastensuojelulta. Äiti soitteli lastensuojelun yhteistyötaho Huoltsikan palvelujohtaja Janne Lahtoselle ja kyseli mistä kummasta oikein on kysymys, kun lain mukaan huoltajalle kuuluu wilmatunnukset ja ilman huoltajan suostumusta niitä ei saisi opinahjot jaella kenellekkään. Lapsella on oikeus yksityisyytensä suojaan Suomessa ja huoltaja valvoo tämän toteutumista täyteen ikään saakka.
Äidin mukaan puhelun aikana oli Lahtonen vierittänyt syytä koululle ja todennut koulun olevan lakia rikkova taho. Siinä ihmettelin äidille, miten opinahjossa aloittaneen oppilaan wilmatunnuksia oli koulu osannut jakaa Huoltsikalle. Mistä he olivat tienneet sinne niitä tarjota ja rakennella? Äiti päätti kysyä Lahtoselta tekstiviestillä kuka oli wilmatunnuksia pyydellyt ja mihin tarkoitukseen ja kenelle tunnukset on annettu.
Äiti sai Lahtoselta tekstiviestin:
"Meillä on käytäntönä että ilmoitamme yhteystietomme oppilaitoksiin kaikkien nuorten osalta mikäli opiskelija siihen suostuu. Mielestämme on järkevää että tukihenkilöt tietävät päivittäin koulun aikataulut ja mahdolliset nopeat muutokset. Me emme tietenkään edellytä ns."yhteyshenkilö"-tunnusten luontia emmekä muutenkaan puutu tunnusten muodostamiseen. Se on koulun hallinnollinen asia. Tällä hetkellä tunnusten käyttöoikeus on Lindan naapurin tukiperheellä (XXXX ja XXXX) mutta voin pyytää koulua poistamaan tunnukset mikäli haluat."(tytön nimi muutettu)
Lahtoselle varmaan sattui jonkinmoinen kirjoitusvirhe tai ajatuskukka viestiä kirjoittaessaan, sillä miksi Lindan naapurin tukiperheellä pitäisi olla Lindan wilmatunnukset. Eikös ne pitäisi olla Lindan tukiperheellä?
Se mitä Huoltsikan palvelupäällikkö Janne Lahtonenkin unohti, oli huoltajan suostumus. Ei 16-vuotiaan lapsen asioista noin vain saa lähteä jakamaan tietoa pelkästään lapsen suostumuksella. Tuossa yhteydessä äidille selvisi myös, että hänen tyttärellään olikin tukiperhe eikä tukihenkilöä, kenestä oli puhuttu viimeeksi lastensuojelun palaverissa Sulkavalla sosiaalijohtaja Sanna Hämäläisen johtamana. Hämäläinen ja Lahtonen unohtivat molemmat informoida huoltajaa tällaisesta asiasta. Äiti naureskeli käyneensä juuri tyttärensä rivitaloasunnossa viikonloppuvierailulla ja kummasteli miksi tukiperhe, joka asuu samassa talonyhtiössä, ei ollut viitsinyt tulla äidille esittäytymään ja tervehtimään.
Kaiken lisäksi äiti ihmettelee Huoltsikan palvelupäällikkö Janne Lahtosen toimintaa voimakkaasti sen tähden, että äiti on asettanut jo ajat sitten tyttärensä kohdalla tietojenluovutuskiellon, joten äiti kokee, että kun palvelupäällikkö on mennyt koululle ilmaisemaan tiedon, että tytär on Huoltsikan asiakas ilman äidin eli huoltajan suostumusta, on palvelupäällikkö Lahtonen mennyt rikkomaan tuota asetusta ja toiminut näin ollen sopimuksen vastaisesti eli jopa tilanteessa voisi kenties katsoa, että rikostunnus täyttyy salassapitovelvollisuuden osalta.
"Huotsikalla ei ollut minkäänlaista lupaa jaella oppilaitokseen tyttärestäni tietoja, nyt vituttaa vielä enemmän ja ei puhettakaan, että sitä lupaa olisi minulta edes kysytty, asia lähtee eteenpäin," toteaa äiti.
Huoltsikan palvelupäällikkö Lahtosella ei tainnut olla tietoa myös lastensuojelukäsikirjasta löytyvästä kohdasta:
"Rikoslain 38:1 § tulee sovellettavaksi silloin, kun muu kuin virkasuhteessa ollut henkilö, esim. sijaisvanhempi tai työsuhteessa kuntaan oleva henkilö, rikkoo salassapitovelvoitettaan. Rikoslain 38 luvun 2 §:n mukaan henkilö on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon, jos salassapitorikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat."
Äiti tahtoo painottaa, ettei hänen lapsensa ole huostaanotettu, mutta jostain syystä lastensuojelu ja kaikki yhteistyötahot lastensuojelun ympärillä kohtelevat häntä ja lasta tällä tavalla. Lapsi on lastensuojelun avohuollon asiakas ja tämä on aivan eri asia kuin huostaanottaminen, ja lisäksi huostaanottamisessakin lapsen huoltajilla on yhä valtaa lastensa asioissa ja lastensuojelun sekä yhteistyötahojen tulisi kuulla heitä.
Lastensuojelukäsikirja toteaa huoltajan asemasta sijaishuollon aikana selkeästi:
"Kun huostaanotetun lapsen asioita käsitellään eri viranomaisissa, ovat vanhemmat lapsen huoltajina lapsen edustajia."
Lapsen suostumuksen hankkimisesta äiti toteaa näin:
"Nuoriahan kusetetaan 6-0 ja heille valehdellaan "käytännöistä"."
Keskustellessani äidin kanssa tapahtumaketjun julkaisemisesta suosittelin, että emme julkaise nimiä, jotta itse ilmiö pääsisi esille paremmin ja heille ei tulisi ongelmia sossulan pahoittaessa mieltään nimiensä julkaisusta. Äiti kertoo kuitenkin olevansa jo tuttu kaikille räväkkyydestään ja nähtävästi lastensuojelu yhteistyötahoineen siis saa sitä mitä tilaa. Ilmoitin, etten aio julkaista tukiperheen työntekijöiden nimiä, sillä he ovat vasta kuvioihin mukaan tulossa ja eivät mitenkään ole vastuussa siitä mitä sosiaalijohtaja Hämäläinen, palvelupäällikkö Lahtonen tai opettaja Venäläinen ovat menneet tekemään yhteistyössä Etelä-Savon ammattiopiston kanssa. Neuvon äitiä olemaan yhteydessä Mikkelin opetusvirastoon tai tahoon joka toteuttaa tätä virkaa Etelä-Savon ammattiopistolle, jotta sielläkin ymmärrettäisiin missä menevät lakiin kirjoitetun normistomme rajat. Huoltsikassa voisi joku infota myös Lahtosen esimiestä laista, jonka mukaan palvelupäällikkö ei saa jakaa lapsen tietoja opinahjoihin Huoltsikan asiakkuudesta ilman huoltajan suostumusta, kun lapsi ei ole täysi-ikäinen. Ja kaikki suostumukset tulee hankkia vielä kirjallisesti kaiken lisäksi.
Täällä Mieron tiellä voin onneksi todeta, ettei tällä kertaa ole mikään aivan kamala kohtalo kuvattavana. Enemmänkin huvittava, jossa juuri saamme nähdä mitä tämä sossulan ja kansankynttilöiden toiminta on kaikessa kummallisuudessaan. Opettaja olisi voinut ennen äidiltä wilmatunnusten eväämistä tarkistaa lakia ja opinahjokin olisi ennen Huoltsikalle wilmatunnusten antamista voinut tarkistaa lakia ja Huoltsikka olisi ennen opinahjoon lapsen asiakkuudesta kertomista voinut tarkistaa lakia, sillä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja salassapidettävän tiedon tahallisesta levittämisestä juuri on lastensuojeluviranomaisia oikeudessa syytettynä. Kenenkään ei olisi tarvinnut mitätöidä huoltajan huoltajuutta ja jokainen olisi voinut heistä kantaa vastuunsa toimistaan itse, sen sijaan että pallottelevat vastuuta toisaalle.
Mikkelin tapaus ei ole ainut. Helsingissä huostaanotetun 16-vuotiaan tytön äidin oli vaikea saada wilmatunnuksia, kun opettajaa ei vain kiinnostanut ja huoltajuuden huolto-oikeudessa vieraannuttavan tuomion takia menettänyt äiti on joutunut wilma-asioissa käymään lapsen kahden koulun kanssa todella takkuilevaa keskustelua ja viemään lakipykälää toisen eteen, jotta toiminta toteutuisi lapsen edun mukaisesti.
Lastensuojelun toiminta murentaa tällaisessa muodossa perhearvojemme käsitettä ja loukkaa myös sitä oikeutta perhe-elämän kunnioitukseen ja yksityisyyden suojaan, joka meillä jokaisella on EU:n ihmisoikeussopimuksen mukaisesti. Tuo laki yksityisyyden suojasta ja perhe-elämän kunnioittamisesta on kirjoitettu erittäin tarkoin tutkitusta syystä, mikä liittyy siihen epäluottamuslauseeseen ihmisyyttä kohtaan, kun me emme tiedä kuitenkaan sitä miten taho jolle luovutamme tietoa, sitä tulee käsittelemään. On kummaa, että nämä sosiaalivirkailijat, jotka tahtovat suojata yksityisyytensä, eivätkä tahdo nimiään julkaistavan julkisesti heidän aivoituksiaan ja toimintojaan kriittisesti pohtiessamme, ovat kuitenkin jopa valmiita itse jakamaan asiakkaistaan tietoa ilman huoltajien lupaa ja jopa jakamaan jotain mitä kutsuvat tiedoksi, vaikka kyse olisikin oletuksista.
Äiti antoi suostumuksen tukiperheelle wilmatunnuksiin. Nähtäväksi jää osaako tukiperhe pitää kiinni lapsen oikeudesta yksityisyydensuojaan.
Lapsen yksityisyydensuojan nimissä lapsen ja äidin nimi pidetään salassa. Lukijoilta toivotaan julkaistujen sosiaalialan ja opetusalan työntekijöiden nimien huomioimisen lisäksi kykyä havaita kuvattua tapahtumaketjua, ja nähdä tämä yhtenä yhteiskuntaamme moninaisesti rasittavana ilmiönä, johon tarvittaisiin muutosta hakevia toiminnallisia suunnitelmia toimitahojen sisäiseen struktuuriin reflektoivan ajattelun keinoin. Kuinka saamme sossut pitämään suunsa kiinni ja kansankynttilät ymmärtämään, ettei lastensuojelun asiakkuus vähennä vanhemman asiantuntevuutta lastensa asioissa?
http://www.huoltsikka.fi/Pages/default.aspx
Sosiaalihuollon viranomaisen salassapitovelvollisuus (THL - lastensuojelukäskirja):
https://www.thl.fi/…/sosiaalihuollon-viranomaisen-salassapi…
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361
Huoltajan oikeudet sijaishuollon aikana (THL - Lästensuojelunkäsikirja):
https://www.thl.fi/…/huoltajan-oikeudet-sijaishuollon-aikana