Helsingin Sanomat kertovat Helsingin sosiaali- ja terveysviraston saaneen aikaan negatiivista keskustelua uudella kampanjallaan. Videossa korppi vie lapsen äidiltä, joka hetken katsoo kännykkäänsä, taivaaseen. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on kuluttanut varojaan videoon, jonka tarkoituksena on kuvata välinpitämättömyyttä. Kuinka tekopyhää moinen on tekona, kun pienen Eerikan kuoleman jälkeen ei kuitenkaan Helsingin sosiaalityöstä päättävä taho itse ole tehnyt mitään sen eteen, ettei sosiaalivirkailijoiden tarvitsisi pelätä lasten puolesta tai vanhempien tarvitsisi pelätä lastensa puolesta. Keitä he ovat arvostelemaan muita välinpitämättömiksi? | Vaarallinen Helsinki Varoitus: Ei sovi lapsien silmille |
Miksi piti kuvata välinpitämättömyyttä välittämisen sijaan?
Jokainen voi tulkita videon kuinka tahtoo, mutta minusta video on syyllistävä ja tuomitseva eli piiloaggressiivinen vanhempia kohtaan ja samalla myös uhkaava perheitä kohtaan ja kuvaa näin selkeästi millaisella asenteella sosiaalityötä tehdään Helsingissä.
Näen sosiaalityöntekijät symboloituina tuohon korppiin. Hyvä rakkauttaan lapselleen osoittava hymyilevä äiti, joka on pukenut lapselle kauniin valkoisen mekon ja itselleen samanlaisen kuvastaakseen lapselleen, että he kuuluvat yhteen ja ovat toisiaan varten täällä, kääntää katseensa nykyteknologiaan ja kenties viestittää isälle viestin, että rannalla on mukavaa ja karitsa tulee nostaa pöydälle ajoissa ennen kypsennystä jääkaapista ja sitten paikalle lentää tuomitseva Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, lastensuojelu, korpin muodossa ja vie lapsen, koska äidin epähuomiossa näin voi tehdä.
Välinpitämättömyyttä on monenlaista. On tahallista ja tahatonta. On suunnitelmallista ja suunnittelematonta. Kyseinen video on suunniteltu ja hyväksytetty päättäjillä ja johtajilla ennen sen valmistamista ja julkaisemista. Se on tietoisesti tehty teko. Tuohon käytettiin varoja ja sitä pidettiin sen synkkyydessä hyvänä tekona.
Äitikö muka oli välinpitämätön? Äitihän säikähtää lapsensa katoamista. Hänhän välittää.
Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto olisi voinut tutustua väkivallan ympyrään ja huomioida, että sinne on tarkalleen kirjoitettu väkivallaksi mitätöinti ja uhkaus viedä lapsi. Väkivaltaa on väittää väkivallaksi jotain mikä ei ole väkivaltaa. Väkivaltaa on väittää väkivaltaiseksi jotakuta, joka ei ole väkivaltainen. Video itsessään on siis väkivaltaa ja sen tuottaminen väkivaltainen teko.
Ei se ei ollut äiti, joka oli välinpitämätön. Hän rakasti lastaan ja hymyili tälle ja juoksi tätä kohti. Välinpitämätön oli tuo korppi, joka vei lapselta äidin ja äidiltä lapsen. Lapsi kirkui korpin häntä viedessä taivaaseen.
Onko tämä viesti Helsingin sosiaalitoimen uhkaus perheille:
"Käännä katseesi pois lapsestasi, niin me viemme hänet sinulta. Me emme välitä, sillä me määrittelemme väkivallan ja olemme oikeutettuja itse väkivaltaan, jos te sitä teette mielestämme. "
Moni helsinkiläinen ja suomalainen varmasti voi yhtyä kokemukseensa, että suomalainen sosiaalityö varastaa lapsia. 18 000 huostaaotettua lasta ja todella monta vanhempaa sekä lapsen läheistä, jotka ihmettelevät miksi sijaisperheet ja sosiaalityöntekijät eivät tee heidän kanssa yhteistyötä lasten kotiutumiseksi. Miksi heidän vanhemmuutta ei tueta, vaan heitä vain syytellään? Nämä vanhemmat kärsivät ahdistuksesta tuon mitätöivän työmenetelmän takia, jota heihin kohdistetaan. Koska heidän lapsensa vei korppi, sosiaalitoimi, joka juoksee kiiltävän perässä, perheyhteisöt kärsivät. Se kiiltävä on se raha, joka pyörii lapsibisneksessä.
Lastensuojelun asiakkaina on lähes 100 000 lasta, mutta tutkimustieto osoittaa, että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).
Anitta Jokisen tutkimissa Helsingin lastensuojelun avohuollon asiakassuunnitelmissa asiakkaiden osallisuuden kokemukset eivät vastanneet virallista osallisuuden normia. Vanhempien kokemus oli, etteivät he ole asiakirjoissa subjekteja vaan objekteja, joilla ei ole mahdollisuutta määritellä, mitä asiakirjoihin kirjoitetaan ( 2014, 73-74). Tosin kirjoittamani helsinkiläisäidin kokemuksissa Jokinen itsekään ei kirjaa lapsen asiakirjoihin äidin pyytäessä tapaamista muuta kuin: "Ei syytä olla yhteydessä," ja nyt häntä seurannut sosiaalivirkailija kokee, ettei Jokisen kirjaukset kohtaa lasta.
Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto olisi voinut miettiä, kun lähti tekemään synkkää metavideotaan, jossa syylliseksi asetetaan helposti vanhempi, eikä suinkaan korppi, sillä eihän korppi voi ymmärtää mitä tarkoittaa syyllistyminen ja välinpitämättömyys. Korppi toimii vain vaistojensa varassa. Kuinka väkivaltaiseksi he itse osoittautuvat tällä teollaan?
Mietin myös, onko lyhytelokuvan idea syyllistää Eerikan äitiä tyttärensä kuolemasta? Jos viesti onkin: "Mitäs olit alkoholisti, korppi tuli ja vei lapsesi." Toisaalta se voisi olla käsikirjoittajan ja ohjaajan viesti myös korkean egon omaavalle sosiaalitoimelle, josta he voivat havaita syytöksen: "Mitäs ette huomioineet Eerikaa ja teitte jotain muuta, korppi tuli ja vei hänet."
Kyseinen kampanja on floppi ja rahantuhlausta. Se ei tuota hyvää mieltä ja lisää välittämistä. Vaikka nordic noir on muodissa, pitäisi vähän miettiä mihin sitä käyttää. Nordic noir ei ole lapsiperheystävällinen tyylisuunta ja sitä ei tulisi käyttää lapsiperheitä kohtaavissa kampanjoissa. Lyhytelokuva itsessään on välinpitämätön sen katsojaa kohtaan. Surulliseksihan tuosta jää.
Täällä mieron tiellä pettyneenä Helsingin sosiaalitoimen toimintaan taasen mietin, eivätkö he voisi mitenkään siirtyä muiden syyttelystä kaikessa välinpitämättömyydessään kohti perheiden tukemista ja asiallista työskentelyä. Helsinki myönsi olemalla korppi, ettei välitä perheistä. Tulisihan tuottajan aina tietää, että tuottaessaan hän on kaikki ne hahmot, jotka luo.
Mitä hyötyä on kampanjavideosta, joka ei malliopeta ja vahvenna meille mitään uutta hyvää, parempaa ja iloa tuottavaa?
Minun silmissä tuolla videolla Helsingin sosiaalitoimi uhkaa perheitä lastensuojelullaan (korpilla) ja myöntää vievänsä meiltä oikeuden perhe-elämän kunnioitukseen ja normaliteettiin. Minun silmissä tuolla videolla myöntää Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, ettei se välitä meistä ja kertoo olevansa tietoinen siitä, että toteuttaa väkivaltaa.
Jatkossa Helsinki voisi pitäytyä siinä lasten kuulemisessa, jota virastopäällikkö Juvonen väitti Helsingin toteuttavan, kun tekee kampanjavideoitaan. Sellainen video, jossa lapset kertoisivat mitä on välittäminen ja keltä ovat oppineet välittämisestä, olisi ollut paljon mukavempi. Taiteellisuus voidaan jättää Rakkautta ja anarkiaa festareille Pohjolan synkkyyden kuvauksissa.
Ei väkivaltaa ole se, että vanhempi verkostoituu muihin aikuisiin ja kontaktoituu ihmisiin. Vanhemman verkostoituminen tukee lapsia. Vanhempi voi olla wilmaan kirjaantunut PC:llään ja keskustella opettajan kanssa tai miettiä puhelimessa leikkitreffejä kullannupulleen tai lukea uusinta kasvatusohjetta, jolla luoda turvalliset rajat lapselleen. Jos välinpitämättömyydestä tulee kampanjoida, tulisi huomioida lapsen oikeus omaan mielipiteeseen ja lapsen oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa tärkeissä asioissa. Ei lapsikaan voi kuitenkaan vaatia huomioita 24/7 itselleen, paitsi ihan vauvana. Kyllähän lastenkin tulee saada itsenäistyä.
Miksi sosiaali- ja terveysvirasto tahtoo kasvattaa vanhemmista curling-kasvattajia moisilla videoillaan, kun curling-kasvattajilta he vievät lapset ilmoittaen, että vanhemmalla on symbiottinen suhde lapseensa?
En myöskään ihmettele sosiaalivirkailijoiden sairastamista mielenterveyssairauksia, jos tämän kaltaista metaviestintää käytetään työmateriaalina. Olli Salin johtaessaan tätä kampanjaa on unohtanut myös hallintolain kohdan, jossa viranomainen velvoitetaan viestimään niin selkeästi, että asiakkaatkin viestin ymmärtävät. Ei metaviesteillä viestiminen ole selkeää viestimistä ja työtovereita ei tulisi kannustaa metaviesteillä viestimiseen. Somessa on paljon äitejä ja isejä ja lapsia, jotka viestivät selkeämmin, kuin Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto.
En suosittele videota lapsiperheille ja kaiketi sille jokin ikärajasuositus jo on annettu, toivottavasti. Olisihan se lapselle traumatisoivaa samaistua lapseen, jonka korppi vie äidiltään. Mielestäni, kun kampanjoidaan lapsiperheille lapsiperheitä koskevia asioita, tulisi huomioida leikkivät lapset, eikä leikkiä ajan hermoilla olevaa taidetuottajaa. Pikku Kakkonen olisi varmasti tuottanut paljon paremman kampanjavideon samasta aiheesta ja siltä tilaaminen olisi osoittanut välittämistä lapsia kohtaan.
Jäi todella paha maku suuhun moisesta mauttomuudesta.
Lue myös:
Korppi nappaa lapsen ”välinpitämättömältä” äidiltä – Helsingin kampanjavideo aiheutti arvosteluryöpyn (HS 15.11.2016):
http://www.hs.fi/kaupunki/a1479182949312…
Someäidit raivostuivat mainoskampanjasta – kohumainoksesta tehty useita kanteluita (YLE 15.11.2016):
http://yle.fi/uutiset/3-9294372
Scandinavian noir (wiki):
https://en.wikipedia.org/wiki/Scandinavian_noir
Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa (HKI):
http://www.hel.fi/…/es…/hankkeet/lahisuhdevakivallan-ehkaisy
Sosiaalityön tutkimus tarvitsee huostaanottoa (LL 8.3.2016):
http://www.lokakuunliike.com/…/sosiaalityon-tutkimus-tarvit…
Some on sosiaalityöntekijöiden huoli- ja vihapuheen monistamo (LL 3.11.16):
http://www.lokakuunliike.com/…/some-on-sosiaalityontekijoid…
Sosiaalityöntekijä syyttää alaansa laittomuuksista (LL 5.11.16):
http://www.lokakuunliike.com/…/sosiaalityontekija-syyttaa-a…
Sosiaalityöntekijäsi on suurella todennäköisyydellä mielenterveydeltään sairas. Tämäkö syy sosiaalityön struktuurittomuuteen? (LL 27.10.16):
http://www.lokakuunliike.com/…/sosiaalityontekijasi-on-suur…
Poliitikot tekevät ”naisia syyllistävästä” Helsingin mainosvideosta virallisen kysymyksen – ”Ongelma ei ole äidin älypuhelin” (HS 15.11.2016):
http://www.hs.fi/kaupunki/a1479187717933…