Saila Nummikoski Sain tietooni, että sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio ei jatka tehtävässään vuoden 2018 loppuun saakka. Hänen sijaiseksi kahdeksi kuukaudeksi määrätty Kivikon lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Sanna Teiro sai tietää työtehtävämuutoksesta vain kaksi viikkoa aiemmin ja joutui kiireellä katkaisemaan asiakassuhdettaan lapseen.
Teiro ei lopulta katkaissut asiakassuhdetta, sillä Teirolle ei löytynyt tuossa ajassa sopivaa jatkajaa lapsen vastuusosiaalivirkailijana. Lapsen eduksi ei myöskään katsottu alati vaihtuvia virkailijoita, sillä kyseisellä lapsella on vaihtunut oma vastuusosiaalivirkailija alle vuoden välein kesästä 2013 sosiaalityön päällikkö Vartion johtaessa lastensuojelun avohuoltoa.
Lapsen olosuhde konfliktoitui 2.4. sunnuntaina. Maanantaina 3.4. lapsen vanhempi koetti olla yhteydessä sijaistavaan sosiaalityön päällikkö Teiroon, joka oli siirtynyt Helsingin Kivikosta Kallioon virastotaloon.
Koska Teiro ei vastannut, vanhempi oli yhteydessä Kivikon lastensuojeluun. Kivikossa vastasi nauhoite, joka kertoi, ettei Kivikossa ole työntekijöitä koulutuksen vuoksi ja soittajan pitää soittaa Kallion lastensuojelun päivystykseen.
Kalliossa todettiin, että lapsella on asiakkuus. Vanhempi pyysi viemään tietoa erityisesti sijaistavalle sosiaalityön päällikkö Teirolle. Vanhemmalta pyydettiin yhteystiedot.
Koska Teirosta ei kuulunut tunteihin mitään, soitti vanhempi Helsingin lastensuojelun johtaja Nummikosken sihteerille.
Sihteeri osasi kertoa, ettei sijaistavalla sosiaalityön päällikkö Teirolla ole vielä puhelinta, sillä entinen sosiaalityön päällikkö Vartio toimittaa tämän vasta iltapäivällä Teirolle. Teiron vanha puhelin oli kuulemma Kivikossa, jossa ei ollut työntekijöitä.
Ihmettelen tällaista johtamista. Kuinka voidaan sulkea kokonainen yksikkö kokonaiseksi vuorokaudeksi? Eikö koulutusta voi toteuttaa pienemmissä rymissä niin että puolet kahdesta yksiköstä saa samaan aikaan koulutuksen?
Kuinka lastensuojelun johtaja voi kokea lapsiamme kohtaan suojeluna sen, ettei lastensuojelun avohuoltoa johtavalla taholla ole käytössään puhelinta, johon tarvittaessa hän voisi vastata.
Vakava päätösvastuu on kuitenkin sosiaalityön päälliköillä ja heihin tulisi kyetä saada yhteys tarvittaessa. Kun kyse on lapsen vastuusosiaalivirkailijasta, joutuu myös ihmettelemään, kuinka voidaan ajatella lapsen olevan tuettu, jos tukitahoon ei voi saada yhteyttä ja missään ei ole saatavilla edes tiedotetta miten saadaan yhteys.
Entisen sosiaalityön päällikkö Vartion vastaajassa ei ollut tiedotetta siitä, että Teiro on kykenemätön saamaan yhteydenottoja tai tiedotetta miten Teiroon voisi saada yhteyden.
Mennäänkö nyt ihan hallintolain mukaan Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa?
Lasten akuutti hätä ei katso viikonpäivää. Virka-aikana lapsen oman vastuusosiaalivirkailijan tulisi olla tavoitettavissa, jotta lapselle voi pyytää tukea. Viikonloppuisin sosiaalityön päivystys siirtää toimintavastuun arkisin toimivalle lastensuojelulle, jos tälle on ollenkaan mahdollisuutta.
Nähtävästi Nummikoski ottaa kirjaimellisesti säädökset, että lasten asioihin tulee vastata vain seitsemässä vuorokaudessa eikä sinä päivänä, kun lapsi tarvitsee apua. Nummikoskihan kokee, että lastensuojelun tarpeenselvitys, avohuolto ja sijaishuolto voi olla jopa kontaktoitumatta lapseen tai asianomaisiin, jos sosiaaliviranomaiset kokevat intuitiossaan kontaktoitumisen tarpeettomaksi. Intuition ei siis tarvitse johtaa tutkimushypoteesiin ja tätä kautta objektiiviseen tutkimukseen.
Vielä tiistaina 4.4. aamulla vanhempi soitteli Nummikosken Leena-sihteerille ja pyysi viemään viestiä Teirolle. Vanhempi jätti Leenalle yhteystietonsa ja pyysi tätä soittamaan hänelle kohdattuaan Teiron ja kertomaan mitä lapsen vastuusosiaalivirkailija aikoo. Ystävällinen sihteeri soitti takaisin ja ilmoitti sijaistavan sosiaalityön päällikkö Sanna Teiron soittavan vanhemmalle puolen päivän aikaan päästyään kokouksesta, jos löytää jostain puhelimen.
Lokakuun Liike tahtoo esittää vakavan huolensa lasten turvallisuudesta, kun lastensuojelua johdetaan näin.
Teiro ei lopulta katkaissut asiakassuhdetta, sillä Teirolle ei löytynyt tuossa ajassa sopivaa jatkajaa lapsen vastuusosiaalivirkailijana. Lapsen eduksi ei myöskään katsottu alati vaihtuvia virkailijoita, sillä kyseisellä lapsella on vaihtunut oma vastuusosiaalivirkailija alle vuoden välein kesästä 2013 sosiaalityön päällikkö Vartion johtaessa lastensuojelun avohuoltoa.
Lapsen olosuhde konfliktoitui 2.4. sunnuntaina. Maanantaina 3.4. lapsen vanhempi koetti olla yhteydessä sijaistavaan sosiaalityön päällikkö Teiroon, joka oli siirtynyt Helsingin Kivikosta Kallioon virastotaloon.
Koska Teiro ei vastannut, vanhempi oli yhteydessä Kivikon lastensuojeluun. Kivikossa vastasi nauhoite, joka kertoi, ettei Kivikossa ole työntekijöitä koulutuksen vuoksi ja soittajan pitää soittaa Kallion lastensuojelun päivystykseen.
Kalliossa todettiin, että lapsella on asiakkuus. Vanhempi pyysi viemään tietoa erityisesti sijaistavalle sosiaalityön päällikkö Teirolle. Vanhemmalta pyydettiin yhteystiedot.
Koska Teirosta ei kuulunut tunteihin mitään, soitti vanhempi Helsingin lastensuojelun johtaja Nummikosken sihteerille.
Sihteeri osasi kertoa, ettei sijaistavalla sosiaalityön päällikkö Teirolla ole vielä puhelinta, sillä entinen sosiaalityön päällikkö Vartio toimittaa tämän vasta iltapäivällä Teirolle. Teiron vanha puhelin oli kuulemma Kivikossa, jossa ei ollut työntekijöitä.
Ihmettelen tällaista johtamista. Kuinka voidaan sulkea kokonainen yksikkö kokonaiseksi vuorokaudeksi? Eikö koulutusta voi toteuttaa pienemmissä rymissä niin että puolet kahdesta yksiköstä saa samaan aikaan koulutuksen?
Kuinka lastensuojelun johtaja voi kokea lapsiamme kohtaan suojeluna sen, ettei lastensuojelun avohuoltoa johtavalla taholla ole käytössään puhelinta, johon tarvittaessa hän voisi vastata.
Vakava päätösvastuu on kuitenkin sosiaalityön päälliköillä ja heihin tulisi kyetä saada yhteys tarvittaessa. Kun kyse on lapsen vastuusosiaalivirkailijasta, joutuu myös ihmettelemään, kuinka voidaan ajatella lapsen olevan tuettu, jos tukitahoon ei voi saada yhteyttä ja missään ei ole saatavilla edes tiedotetta miten saadaan yhteys.
Entisen sosiaalityön päällikkö Vartion vastaajassa ei ollut tiedotetta siitä, että Teiro on kykenemätön saamaan yhteydenottoja tai tiedotetta miten Teiroon voisi saada yhteyden.
Mennäänkö nyt ihan hallintolain mukaan Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa?
Lasten akuutti hätä ei katso viikonpäivää. Virka-aikana lapsen oman vastuusosiaalivirkailijan tulisi olla tavoitettavissa, jotta lapselle voi pyytää tukea. Viikonloppuisin sosiaalityön päivystys siirtää toimintavastuun arkisin toimivalle lastensuojelulle, jos tälle on ollenkaan mahdollisuutta.
Nähtävästi Nummikoski ottaa kirjaimellisesti säädökset, että lasten asioihin tulee vastata vain seitsemässä vuorokaudessa eikä sinä päivänä, kun lapsi tarvitsee apua. Nummikoskihan kokee, että lastensuojelun tarpeenselvitys, avohuolto ja sijaishuolto voi olla jopa kontaktoitumatta lapseen tai asianomaisiin, jos sosiaaliviranomaiset kokevat intuitiossaan kontaktoitumisen tarpeettomaksi. Intuition ei siis tarvitse johtaa tutkimushypoteesiin ja tätä kautta objektiiviseen tutkimukseen.
Vielä tiistaina 4.4. aamulla vanhempi soitteli Nummikosken Leena-sihteerille ja pyysi viemään viestiä Teirolle. Vanhempi jätti Leenalle yhteystietonsa ja pyysi tätä soittamaan hänelle kohdattuaan Teiron ja kertomaan mitä lapsen vastuusosiaalivirkailija aikoo. Ystävällinen sihteeri soitti takaisin ja ilmoitti sijaistavan sosiaalityön päällikkö Sanna Teiron soittavan vanhemmalle puolen päivän aikaan päästyään kokouksesta, jos löytää jostain puhelimen.
Lokakuun Liike tahtoo esittää vakavan huolensa lasten turvallisuudesta, kun lastensuojelua johdetaan näin.
RSS Feed
