Olen kirjoitellut helsinkiläisäidistä, joka on joutunut Helsingin lastensuojelun vakavan vieraannuttavan toimenpiteen kohteeksi vanhempana. Tätä vakavaa vieraannuttamista toteutti erityisesti sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio, johtava sosiaalityöntekijä Jenni Weck-Näse, vs. sos Laura Laine sekä vs. sos. Anitta Jokinen.
Lastensuojelu on Helsingissä jo yhdestä vieraannuttamistarinasta saanut käydä oikeutta, kun Eerika eristettiin ensin äidistään, kun äidin vanhemmuutta ei mitenkään tahdottu tukea, vaan äiti tahdottiin leimata hulluksi ja sittenhän Eerika kuoli. Ennen Eerikan kuoleman käsittelyä oikeudessa väitti sosiaalityönpäällikkö Riitta Vartio, ettei Helsingin lastensuojelu ollut tehnyt virheitä.
Helsingin lastensuojelun olisi hyvä THL:n lisättyä vieraannuttamisen vakavana asiana lastensuojelukäsikirjaan ja THL:n mainittua asian vakavuudesta myös oikeusministeriöön, joka suunnittelee uutta huoltolakia, pohtia mitkä ovat hyviä keinoja estää vieraannuttamista.
Iltalehti julkaisi 7.9.2016 artikkelin: Ben Furmanin vinkit: Muista nämä 11 asiaa, jos lapsellasi on kaksi kotia, josta on varmasti hyötyä myös lastensuojelullisessa työssä.
Ensin lastensuojelun on hyvä muistaa, että kaksi kotia on lapselle rikkaus. Se on mahdollisuus kokea kaksi erilaista kotia ja saada tuntea, että molemmissa välitetään ja pidetään huolta. Lapsen ei tarvitse asua vanhempien erilaisten elämäntapojen vuoksi vain yhdessä kodissa.
Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman toteaa kuvittaja Sami Myllyniemen kanssa tekemässään Onnellinen kahden kodin lapsi -kirjassa (Viisas Elämä 2016), että perinteisesti on totuttu ajattelemaan, että vanhempien ero on aina lapselle haitallista.
Lapsen kohdalla tärkeää on se kuinka vanhemmat toimivat kasvatuskumppaneina lapsen elämän asioissa, vaikka muuten ei olisikaan mitään halua enää olla yhteydessä. Vanhemmuudessa eroaminen parisuhteesta ei valitettavasti oikeuta toista vanhempaa julistautumaan paremmaksi ja tärkeämmäksi vanhempana ja suorittamaan vieraannuttamista tai lastensuojelua julistautumaan siitäkin huolimatta, että useat sen viranomaisiata on lapsettomia, vanhempia paremmaksi ja alkaa suorittamaan vieraannuttavia toimenpiteitä, vaikka tämä oliskin lastensuojelussa helpolta tuntuva ratkaisu (sysätään lapsi jonnekin asumaan ja annetaan ongelmien jatkua).
Asioita joita voi tarkastella ja sosiaalipedagogiikan voimaannuttavin RATKESI:n mallein korjailla tarvittaessa ovat seuraavat seikat vanhempien kasvatuskumppanuudessa:
Nämä ovat sellaisia asioita, joita tulisi osata hallita lastensuojelussa ihan itsestään. Helsinki on osoittanut, itsensä korkean ammattitaidon tyyssiaksi julistettuaan (Nummikoski oltuaan kuusi viikkoa lastensuojelun johdossa), ymmärryksessään puutteita huomioida tällaisia tärkeitä asioita ja näihin ei osata kiinnittää huomiota pohdittaessa millaisissa olosuhteissa lapsi elää ja miksi. Valitettavasti Helsinki ei osaa huomioida myöskään huostaaottotilanteissa vanhempien merkitystä sosiaalihuollon rinnalla kasvatuskumppaneina.
Miettikääpä, että vuoden 2014 lopulla vs. sos. Laura Laine meni sanomaan 7-vuotiaalle ekaluokkalaiselle, ettei tämä saisi ikinä toivoa äidilleen takaisin pääsyä. Laineen näkemys oli, että kun lapsi tulee Laineen asiakkaaksi, niin Laine saa päättää tutustutmatta edes lapsen äitiin, että lapsen tehtävä on toivonsa heittää.
Vartio hyväksyi Laineelta tällaisetkin puheet lapselle. Lapsi kertoi näistä puheistaan myöhemmin mummilleen eli äidin äidille. Lastensuojelu syyllistyy monintavoin vieraannuttamiseen. Vuosaaressa on kerrottu, että teini-ikäisen tyttölapsen kohdalla Laine oli valehdellut äidin haukkuneen tyttöä Laineelle ja äidille väitti tytön haukkuneen äitiä Laineelle. Tyttö itse oli herännyt jossain vaiheessa kaaoksesta ja todennut äidille: "Oletkos huomannut paljonko se Laine puhuu valheita?" Tuokin teko oli vieraannuttava Laineelta!
Laineen kohdalla ongelmallista on se, ettei häntä johda kukaan. Jokaisessa lastensuojelussa tulisi olla esimies kantamassa vastuu alaistensa osaamisesta. Tässä siis ohjeistusta lastensuojelun suuntaan muodossa: "Älkää toimiko kuten Helsingin lastensuojelussa toimitaan, vaan toimikaa niin että lapsien on parasta olla."
Jos on haastava erotilanne menossa, muistutan, että sosiaalivirkailija voi pyytää syventävää koulutusta haastavien tilanteiden ratkaisukeskeisiä menetelmiä varten, ammatillisesti pätevää ulkopuolista suoraa työhönohjausta sekä eroperheelle KELA:n tukemaa eroperheen kriisiterapiaa. Aina kannattaa pyrkiä sovittelevuuteen lastemme asioissa ja löytää keinot lapsen edun toteutumiselle mahdollisimman hyvin mahdollisimman nopeasti.
Täällä mieron tiellä totean: tässä työssä erityisesti kannattaa olla tarkka, ettei joudu kalavelkoja jälkikäteen makselemaan ja ettei mainettaan menetä kuten Helsingin lastensuojelussa moni on jo menettänyt.
Ben Furmanin vinkit: Muista nämä 11 asiaa, jos lapsellasi on kaksi kotia (IL 7.9.2016):
http://www.iltalehti.fi/perhe/2016090622264942_pr.shtml
Onnellinen kahden kodin lapsi:
http://www.adlibris.com/…/onnellinen-kahden-kodin-lapsi-978…
Huoltajuuden sovittelu tehostuu (Kotimaa 21.9.2015):
http://www.ess.fi/…/2…/09/21/huoltajuuden-sovittelu-tehostuu
Ratkaisukeskeinen työskentely haastavien lapsiperheiden kanssa 19.-20.10.2016 (lti):
http://lti.fi/…/eric-sulkers-ratkaisukeskeinen-tyoeskentel…/
Lastensuojelu on Helsingissä jo yhdestä vieraannuttamistarinasta saanut käydä oikeutta, kun Eerika eristettiin ensin äidistään, kun äidin vanhemmuutta ei mitenkään tahdottu tukea, vaan äiti tahdottiin leimata hulluksi ja sittenhän Eerika kuoli. Ennen Eerikan kuoleman käsittelyä oikeudessa väitti sosiaalityönpäällikkö Riitta Vartio, ettei Helsingin lastensuojelu ollut tehnyt virheitä.
Helsingin lastensuojelun olisi hyvä THL:n lisättyä vieraannuttamisen vakavana asiana lastensuojelukäsikirjaan ja THL:n mainittua asian vakavuudesta myös oikeusministeriöön, joka suunnittelee uutta huoltolakia, pohtia mitkä ovat hyviä keinoja estää vieraannuttamista.
Iltalehti julkaisi 7.9.2016 artikkelin: Ben Furmanin vinkit: Muista nämä 11 asiaa, jos lapsellasi on kaksi kotia, josta on varmasti hyötyä myös lastensuojelullisessa työssä.
Ensin lastensuojelun on hyvä muistaa, että kaksi kotia on lapselle rikkaus. Se on mahdollisuus kokea kaksi erilaista kotia ja saada tuntea, että molemmissa välitetään ja pidetään huolta. Lapsen ei tarvitse asua vanhempien erilaisten elämäntapojen vuoksi vain yhdessä kodissa.
Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman toteaa kuvittaja Sami Myllyniemen kanssa tekemässään Onnellinen kahden kodin lapsi -kirjassa (Viisas Elämä 2016), että perinteisesti on totuttu ajattelemaan, että vanhempien ero on aina lapselle haitallista.
Lapsen kohdalla tärkeää on se kuinka vanhemmat toimivat kasvatuskumppaneina lapsen elämän asioissa, vaikka muuten ei olisikaan mitään halua enää olla yhteydessä. Vanhemmuudessa eroaminen parisuhteesta ei valitettavasti oikeuta toista vanhempaa julistautumaan paremmaksi ja tärkeämmäksi vanhempana ja suorittamaan vieraannuttamista tai lastensuojelua julistautumaan siitäkin huolimatta, että useat sen viranomaisiata on lapsettomia, vanhempia paremmaksi ja alkaa suorittamaan vieraannuttavia toimenpiteitä, vaikka tämä oliskin lastensuojelussa helpolta tuntuva ratkaisu (sysätään lapsi jonnekin asumaan ja annetaan ongelmien jatkua).
Asioita joita voi tarkastella ja sosiaalipedagogiikan voimaannuttavin RATKESI:n mallein korjailla tarvittaessa ovat seuraavat seikat vanhempien kasvatuskumppanuudessa:
- Tue lapsesi ja toisen kodin aikuisen välistä suhdetta olemalla kiinnostuneempi siitä, mitä mukavaa toisessa kodissa on tapahtunut, kuin sitä, mitä ongelmia mahdollisesti on ollut.
- Teet lapsellesi palveluksen puhumalla hänelle aina arvostavasti hänen toisen kodin kasvattajastaan.
- Kun kommentoit lapsesi kykyjä tai positiivisia ominaisuuksia, anna aina kun mahdollista osa ansiosta toisen kodin kasvattajalle.
- Kun lapsi oppii erilaisia asioita, selviytyy vaikeuksista tai menestyy jossain mitä hän tekee, mieti aina, miten voit antaa siitä kiitosta toisen kodin kasvattajalle.
- Kun lapsi palaa luoksesi toisesta kodista, hän saattaa olla jonkin aikaa hankala, kiukkuinen tai huonotuulinen. Älä ajattele, että se johtuu toisesta kodista. Ajattele sen sijaan, että "oireilu" on merkki siitä, että sukkulointi kahden kodin välillä on koettelevaa ja lapsi tarvitsee paluuaikaa.
- Jos lapsella ilmenee jotain ongelmia, älä automaattisesti ajattele, että ne johtuvat toisesta kodista.
- Jos lapsella on ongelmia, kerro toiselle kasvattajalle huolesi ja kysy häneltä, mitä hänen mielestään ongelman ratkaisemiksi voisi tehdä.
- Jos lapsi kertoo jostain ikävästä kokemuksesta toisessa kodissa, kuuntele häntä ja kehu siitä, miten hyvin hän on tilanteessa osannut toimia.
- Selvitä erimielisyydet toisen kasvattajan kanssa aina puhumalla joko kasvotusten tai puhelimitse. Teksti- ja sähköpostiviesteissä pienetkin erimielisyydet paisuvat helposti lihaviksi riidoiksi.
- Älä selvitä kasvatukseen liittyviä erimielisyyksiä toisen kasvattajan kanssa niin, että lapsi kuulee.
- Jos erimielisyydet toisen kasvattajan kanssa eivät selviä puhumalla, älä vie niitä oikeuteen, vaan käytä sovittelumenettelyä aina kun mahdollista.
Nämä ovat sellaisia asioita, joita tulisi osata hallita lastensuojelussa ihan itsestään. Helsinki on osoittanut, itsensä korkean ammattitaidon tyyssiaksi julistettuaan (Nummikoski oltuaan kuusi viikkoa lastensuojelun johdossa), ymmärryksessään puutteita huomioida tällaisia tärkeitä asioita ja näihin ei osata kiinnittää huomiota pohdittaessa millaisissa olosuhteissa lapsi elää ja miksi. Valitettavasti Helsinki ei osaa huomioida myöskään huostaaottotilanteissa vanhempien merkitystä sosiaalihuollon rinnalla kasvatuskumppaneina.
Miettikääpä, että vuoden 2014 lopulla vs. sos. Laura Laine meni sanomaan 7-vuotiaalle ekaluokkalaiselle, ettei tämä saisi ikinä toivoa äidilleen takaisin pääsyä. Laineen näkemys oli, että kun lapsi tulee Laineen asiakkaaksi, niin Laine saa päättää tutustutmatta edes lapsen äitiin, että lapsen tehtävä on toivonsa heittää.
Vartio hyväksyi Laineelta tällaisetkin puheet lapselle. Lapsi kertoi näistä puheistaan myöhemmin mummilleen eli äidin äidille. Lastensuojelu syyllistyy monintavoin vieraannuttamiseen. Vuosaaressa on kerrottu, että teini-ikäisen tyttölapsen kohdalla Laine oli valehdellut äidin haukkuneen tyttöä Laineelle ja äidille väitti tytön haukkuneen äitiä Laineelle. Tyttö itse oli herännyt jossain vaiheessa kaaoksesta ja todennut äidille: "Oletkos huomannut paljonko se Laine puhuu valheita?" Tuokin teko oli vieraannuttava Laineelta!
Laineen kohdalla ongelmallista on se, ettei häntä johda kukaan. Jokaisessa lastensuojelussa tulisi olla esimies kantamassa vastuu alaistensa osaamisesta. Tässä siis ohjeistusta lastensuojelun suuntaan muodossa: "Älkää toimiko kuten Helsingin lastensuojelussa toimitaan, vaan toimikaa niin että lapsien on parasta olla."
Jos on haastava erotilanne menossa, muistutan, että sosiaalivirkailija voi pyytää syventävää koulutusta haastavien tilanteiden ratkaisukeskeisiä menetelmiä varten, ammatillisesti pätevää ulkopuolista suoraa työhönohjausta sekä eroperheelle KELA:n tukemaa eroperheen kriisiterapiaa. Aina kannattaa pyrkiä sovittelevuuteen lastemme asioissa ja löytää keinot lapsen edun toteutumiselle mahdollisimman hyvin mahdollisimman nopeasti.
Täällä mieron tiellä totean: tässä työssä erityisesti kannattaa olla tarkka, ettei joudu kalavelkoja jälkikäteen makselemaan ja ettei mainettaan menetä kuten Helsingin lastensuojelussa moni on jo menettänyt.
Ben Furmanin vinkit: Muista nämä 11 asiaa, jos lapsellasi on kaksi kotia (IL 7.9.2016):
http://www.iltalehti.fi/perhe/2016090622264942_pr.shtml
Onnellinen kahden kodin lapsi:
http://www.adlibris.com/…/onnellinen-kahden-kodin-lapsi-978…
Huoltajuuden sovittelu tehostuu (Kotimaa 21.9.2015):
http://www.ess.fi/…/2…/09/21/huoltajuuden-sovittelu-tehostuu
Ratkaisukeskeinen työskentely haastavien lapsiperheiden kanssa 19.-20.10.2016 (lti):
http://lti.fi/…/eric-sulkers-ratkaisukeskeinen-tyoeskentel…/
RSS Feed
