Keväällä 2017 sai Helsingin sosiaalipäivystys huolestuneita puheluita, koska 10-vuotiaan lapsen isä oli kahtena peräkkäisenä iltana jättänyt lapsen yksin useaksi tunniksi. Tuona lauantai-iltana isä oli ensin lähtenyt harrastuksensa piiriin ja sieltä matkannut ystävineen baariin katsomaan lätkää.
Tuolloin sosiaalipäivystys tarkisti isän paluun kotiin sekä humalatilan soittamalla isän kännykkään. Vaikka kännykkään vastaava ei voi mitenkään todentaa sitä missä on ja sosiaalipäivystys ei voi väittää puhelussa käydyn keskustelun olevan riittävä tutkimustapa pienen lapsen vanhemman päihtymystilasta, tuolloin toiminnasta vastavaavat naiset totesivat sosiaalipäivystyksessä olevansa erimieltä toimintaa kritisoineelle äidille todeten: "Sosiaalipäivystyksen näkemys..."
Lastensuojelu jäi siis tuon tiedon varaan olosuhteesta, joka määriteltiin lyhyen keskustelun aikana kännykän välityksellä. Lastensuojelu ei voinut siis nähdä mahdollista alkoholismiin tai päihteiden liikakäyttöön tai vanhemman kyvyttömyyteen ymmärtää päihteiden vaikutusta itseensä ja tätä kautta lapseen liittyvää ongelmaa, sillä sosiaalipäivystys määritti lyhyen puhelun aikana, ettei huolta ole.
29.-30.8. yöllä samainen isä heitteillejätti lapsen. Lapsi heräsi kaupungin kriisiasunnosta, jossa isää ei ollut. Lastensuojelu oli 16.8. määritellyt, ettei lapsen elämässä ole ongelmia, koska koulu oli ilmoittanut lapsen koulunkäynnin sujuneen. Koulua oli käyty kaksi viikkoa ja lapsen opettaja oli uusi. Tuolloin heitteillejättöyönä myös sosiaalipäivystys koetti ensin toimia lapsenkin kanssa vain puhelimen välityksellä ja koetti saada avaimettoman pienen lapsen lähtemään asunnosta yöllä katsomaan pimeään rappukäytävään, josko isä olisi talonyhtiön parvekkeella tupakalla ja jäänyt lukkojen taakse. Lapsi ei suostunut tähän ja kertoi pelkäävänsä. Isä ei ollut parvekkeella ja sosiaalipäivystys lähti liikkumaan lapsen tueksi vasta kahden tunnin odottelun jälkeen. Lapsi joutui odottamaan ja jännittämään ikätasoonsa nähden hyvin pitkään, kunnes sosiaalipäivystys päätti lopulta toimia.
Sosiaalipäivystys siirsi lapsen isältä äidille suorittamatta virallista kirjallista valituskelpoista viranomaistoimintaa koskevaa kiireellisen sijoituksen päätöstä, jonka sosiaalitoimi on velvollinen lain mukaan tekemään, kun se siirtää kiireellisesti lasta huoltajan osoitteesta toiseen osoitteeseen lapsen edun nimissä.
Heitteillejätön jälkeen lapsi kertoi äidilleen, että muutamaa päivää aiemmin isä oli ollut humalassa ja riidellyt lapsen kanssa ja käskenyt lasta lähtemään äidilleen, sitten uhannut lapsen jäävän yönselkään ulos yksin ja tämän jälkeen uhannut lasta sanoin: "Jos nyt menet, takaisin ei ole tulemista."
Lapsi kertoi myös isänsä pyytäneen Saimaan kylpylän pizzeriassa, juotuaan oman viinilasinsa, tarjoilijalta viereisen pöydän naisten juomatta jääneet viiniannokset ja juoneen nämä saatuaan tarjoilijalta luvan juoda nuo alkoholijuomat.
Tämän lisäksi isä oli lapsen kesäloman aikaan lähtenyt festareille ja potenut krapulaansa seuraavina päivinä lapsen seurassa ja myös juonut alkoholia lapsen luonapitoaikana ja laittanut lapsen kulkemaan polkupyörällä iltamyöhällä pitkiä matkoja, koska oli kyvytön ajamaan autoa. Polkupyörämatkalla piti pysähtyä baariin, jotta isä saisi oluen janoonsa.
Jo syksyllä 2016 lapsen kummisetä esitti huolensa lastensuojelulle tavattuaan isää ja lasta ja havaittuaan isän olevan humalassa. Pääsiäisenä 2017 isä ei juhlinut lapsen pääsiäslomalla pääsiäistä lapsen kanssa, vaan pakotti lapsen sisarelleen sisaren miesystävän hoitoon ja joi kaksi päivää putkeen itsensä sellaiseen tilaan, että kaatuessaan ei omannut heijasteita ja ei osannut ottaa käsillään vastaan ja sai kasvonsa täysin mustelmille.
Äiti kertoi huolestaan lapsen kertoman perusteella lastensuojelulle, joka oli aiemmin syksyllä 2016 todennut tilanteen vakavaksi ja elokuussa 2017 väittänyt tiukasti, ettei ongelmia ole ja pitävänsä äitiä ja muita lapsen läheisiä lapsen olosuhdetta vinoon arvioivana. Lastensuojelu, joka lastensuojelun johtaja Nummikosken mukaan saa itse päättää kontaktoituuko keneenkään ja tutkiiko asioita, päätti olla välittämättä äidin ja lapsen muiden läheisten huolesta.
Lapsi palautettiin isälleen ja isä katosi hyvin pian tunniksi "viemään roskia" ja palasi haisten alkoholille. Isä hävitti lapsen vaatteet parkkipaikalle kiireessään uuden naisystävänsä luokse, jonka löysi kesäiseltä festarimatkalta, ja ei havaittuaan vaatteiden jääneen tahtonut niitä noutaa heti, sillä nainen ja tämän jälkeen omat harrastukset ja sitten väsymys menivät lapsen vaatettamisen edelle. Lapsi meni seuraavalla viikolla 10 celsiusasteen lämmössä kouluun minishortseissa ja t-paidassa ja lastensuojelu ei reagoinut. Lapsi myöhästeli koulusta, koska isä ei tue lasta aamulla sillä lapsen tehtävä on herättää isä tekemään hänelle aamiaista ja lapsi luki kokeisiin iltamyöhällä vasta koepäivää edeltävänä iltana.
Kun lapsi tuli äidilleen, isä ei toimittanut lapselle vaihtovaatteita. Isä lupasi kyllä, mutta ei toteuttanut lupaustaan. Useasti isä on jättänyt lapsen vaatetta äidilleen. Isä ei antanut lapsen tulla äidilleen lapsen tahtomalla hetkellä, vaan velvoitti lasta olemaan tuntitolkulla ulkona nälässä odottamassa sitä kellonaikaa, jolloin isälle käy lapsen meneminen äidille.
Sateisana päivänä lapsi ei saanut huolenpitoa ja lapsi kastui ilman sadevaatteita koulussa, jossa ei katsottu sääolosuhteisiin vajaasti puetun lapsen perään. Lapsi sairastui.
Lapsen itkiessä ikäväänsä äidille, isä reagoi ihmetellen mitä itkettävää lapsella asiassa olisi. Lapsen kertoessa isälleen olevansa äidillä isä suuttuu lapselle ja kysyy vihaisena: "Mitä sinä siellä teet," sillä isälle, jolle ei merkitse muutoin missä lapsi viettää aikansa, ei käy että lapsi on äidillään.
Lauantaiaamuna lapsi heräsi havaiten, että yöllä isän uusi naisystävä olikin tullut heille ja lapselle selitettiin, että uusi nainen oli ollut Helsingissä niin myöhään, ettei ollut päässyt kotiinsa Vantaalle ja oli siksi tullut lapsen kotiin Kontulaan.
Sunnuntaina 8.10. aamulla klo 6:20 lapsi lähetti äidilleen WhatsAppilla valokuvan nukkuvasta isästään sohvalla viinilasi edessään. Lapsi oli herännyt painajaiseen ja joutunut käpertymään pahalle haisevassa huoneessa pahalle haisevan isänsä viereen.
Äiti soitti sosiaalipäivystykseen.
Sosiaalipäivystyksen toimintatatapa kaikesta edellisestä huolimatta oli taasen vain puhelu lapsen isän kännykkään.
Lapsi vastasi ja kertoi tahtovansa äidille.
Puhumatta edes isän kanssa sosiaalipäivystys totesi lapselle, että tämän tulisi totella isäänsä.
Yhä sosiaalipäivystys tarkisti vanhemman huoltokyvyn puhelimitse.
Isä totesi puhelimeen ettei ole mitään juonut ja lapsi kysyi isältä viinilaisia sormella osoittaen: "Mikä tuo sitten on?"
Isä uhkasi lasta, että jos isä todetaan kyvyttömäksi pitämään huolta lapsesta, lapsi joutuu laitokseen ja menettää molemmat vanhemmat.
Isä meni parvekkeelle tupakalle juttelemaan sosiaalipäivystyksen kanssa ja lapsi karkasi ulos sateeseen, josta äiti nouti lapsen taksilla.
Tuo sosiaalipäivystäjä Kanto, joka päätti, että hänen ei tarvitse toteuttaa lastensuojelulakia ja kiinnittää työssään erityistä huomiota lapsen toiveisiin ja mielipiteeseen ja näin ollen lapsen sanoittamaan tuentarpeeseen ei myöskään myöhemmin vastannut äidin jättämään soittopyyntöön. Hänen yhteistyökykynsä siis oli tarpeiden edessä vain kyky käyttää puhelinta silloin jos sitä huvittaa käyttää. Aikaa oli puhella isän kanssa, kun isä lähti tupakalle herättyään puheluun, mutta lapselle ja äidille aikaa Kannolla ei ollut.
Täällä Mieron teillä totean, että Helsingin sosiaalipäivystys ei ole riittävän ammattitaitoinen toimimaan ilta-aikana ja viikonloppuisin arkipäivän virastoaikaan toimivan lastensuojelun tukena. Tämä riittämätön palvelu aiheuttaa ongelmien eskaloitumisen. Epäammattimaisesti toimiva sosiaalipäivystys vaarantaa lapsiemme kehityksen.
Mitään todellista tukea ei voi antaa puhelimen välityksellä. Lapsen tahtoa ei voi toteuttaa asettamalla lapsi yksin alkoholia käyttäneen tahdon alle ja näin ollen lapsi ei tule huomioiduksi.
Kenenkään päihtymystilaa ei voi arvioida vain keskustelemalla vaikka oltaisiin samassa tilassa ja sen vuoksi mm. ammatillisesti pätevät sairaanhoitajat terveydenhoidon päivystyksessä arvioivat päihtymystilan aina puhalluttamalla asiakkaat jo ilmoittautumisvaiheessa, jos on syytä epäillä potilaan olevan päihtynyt tai jos potilas sanoittaa käyttäneensä alkoholia. Alkometriä ei voi sanoilla huijata.
Miksi sosiaalipäivystykselle on vaikeaa laittaa mukavuustohvelit sivuun ja kengät jalkaan, istua autoon, ajella mukavaa musiikkia soitellen apua tarvitsevan luokse ja hymyssä suin tarjota tuo tuki? Kuinka vaikeaa on käydä puhalluttamassa vanhempi ja jututtamassa lasta ja kysymässä:
"Mitäs mieltä sinä olet nyt tästä ja mitä sinä toivoisit nyt?"
Mitä hyötyä on toimimattomasta sosiaalipäivystyksestä, kun se toimintatavoillaan lisää lasten kiireellisten sijoitusten ja huostaan oton riskiä tulevassa, kun tarvittavaa apua ei saada riittävän ajoissa?
Vanhempaa voi auttaa asunnon tuulettamisessa ja hampaiden pesussa, jos tähän on tarvetta ja samalla voi keskustella alkoholismista ja hyvistä tukitahoista asian käsittelyssä. Vaikka lapsi jouduttaisiin siirtämään toiseen osoitteeseen, myös vanhempaa tulee tukea lastensuojelulain mukaan kohti oikeaa tietä. Tuen voi antaa oikea-aikaisesti. Lasta voi tukea kuulemalla ja huomioimalla ja lapsen tarpeiden ymmärtämiseksi sosiaalipäivystäjä voi myös viedä lapsen näkemyksen ja kokemukset eteenpäin vanhemmalle, joka ei osaa huomioida lasta, näitä lapsen yksilöllisiä tarpeita käsitellen vanhemman kanssa auttaen häntä vuorovaikutuksen keinoin huomaamaan lapsensa tarpeet.
Jos lapsella on toinen vanhempi, tämän voi pyytää lapsen tueksi ja turvaksi, kun päihteitä käyttäneen vanhemman kanssa selvitellään olosuhdetta, huoltokykyä sekä lapsen sanoittamaa näkemystä tuentarpeestaan. Lapselle aina parasta on, että häntä tukee hänelle tuttu ja turvallinen henkilö, jonka lapsi kokee tutuksi ja turvalliseksi. Lapset tutkitusti pelkäävät tuntemattomia sosiaalivirkailijoita.
Oikea-aikaisella tuella voi olla myös se positiivinen pysäyttävä vaikutus, joka saa alkoholistivanhemman tai muuten ongelmaisen vanhemman ymmärtämään muutoksen tarpeen omiin toimintatapoihinsa. Sosiaalipäivystyksen todellinen läsnäolo myös estää toisinaan lasten uhkailun, kun asia käsitellään niin, ettei vanhempi koe olosuhdettaan itseään uhkaavaksi ja reagoi haastavaksi kokemassaan olosuhteessa lapseen kohdistetulla haastavalla käytöksellä. Tottakai vanhempi, joka herätetään sosiaalipäivystyksen puhelulla sohvalta, jonne tipahti alkoholiannoksen ääreen, ei kykene toimimaan tuossa hetkessä rationaalisesti, vaan olosuhteessa tunteet vievät voiton. Onhan alkoholin käyttökin jo alentanut kognition toimintakykyä viikoksi.
Tutkitusti puhelimen välityksellä tehty sosiaalityö ei tue ketään.
Miksi siis jalkautuminen on niin hankalaa?
Varsinkin silloin, kun aiheena on lapsen kaltoinkohtelu tai mahdollinen katoinkohtelu.
Sosiaalipäivystys ei saisi myöskää unohtaa kriisityön merkitystä ja tuen anatmisen tarvetta sille vanhemmalle, joka joutuu olosuhteeseen, jossa venhemmuudessa joutuu vanhempana tukemaan lasta, joka on kokenut heitteillejätön ja toisen vanhempansa päihteidenkäytön. Vanhempaa tulisi tukea keskustelemalla haastavan olosuhteen seikoista ennakoivasti tietoa ja neuvoa antaen. Myös on huomioitava, että alkoholisoitunut vanhempi saattaa kostaa toiselle vanhemmalle tämän huolenpidon lapsesta, kun jää kiinni päihteiden käytöstä ja uhkailla tätä epämieluisilla seuraamuksilla.
Tämänkin lapsen kohdalla isä myöhemmin sunnuntai-iltana ilmoitti äidille, ettei ikinä tule hyväksymään äitiä ja tekevänsä kaikkensa ettei äiti tule selviämään äitiydessään toteuttamassa lapsen tukemisessa.
Lastensuojelun mielestä lapsen elämä tulee rauhoittaa. Tätä mieltä on oltu jo vuosia. Vanhempien väliset ongelmat totesi lasta haavoittavaksi lapsen entinen sosiaalivirkailija sosiaalityön päällikkö Teiro ja hän lupasi äidille voimakkaamman vanhemmuuden tuen kesällä 2017 alkavaksi, jos isä tätä ennen ei muuta toimintaansa. Lapsen uusi sosiaalivirkailija Maunulan johtava sosiaalityön päällikkö Riikka Pyykönen tosin totesi, että äiti pitäisi saada eroon lapsesta, koska isä väitti lastensuojelulle äidin häiriköivän lasta lukemattomilla viesteillä. Olosuhteessa tosin vain viestit ovat lukemattomia, sillä lastensuojelu ei niitä ole lukenut. Lastensuojelu uskoi suoraan isää tapaamatta edes lasta tai keskustelematta äidin kanssa.
Se että lapsi muuttaa muutaman kuukauden sisällä useaan otteeseen, isä heitteillejättää lasta ja juo alkoholia, isä eroaa entisestä naisesta ja löytää samantien uuden ja tuo nainen heti löytyy heidän kotiosoitteesta ei tietenkään ole jotain sellaista mitä voisi katsoa lapsen elämässä rauhattomuutta aiheuttavana. Struktuurittomat päivät, joissa ei ole varmuutta vaatetuksesta ja ajoissa kouluun päätymisestä ei ole lastensuojelun mielestä rauhattomuutta aiheuttavaa. Ja samoin myöskään se, että alkoholia käyttävä isä jatkaa jälkeen heitteillejätön alkoholin käyttöä silloin, kun lapsi on hänellä, jopa niin, ettei lapsi voi olla sitä huomaamatta, vaikka isä lähetettiin A-klinikan tutkimuksiin, ei ole myöskään lastensuojelun mielestä rauhattomuutta lapsessa aiheuttavaa. Tällaisiin olosuhteisiin ei Maunulan avohuollon johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyykösen mielestä tarvitse puuttua. Nummikoski oikeutti hänelle subjektiiviseen näkemykseen oikeuden jo vuonna 2016.
Yksi syy olosuhteessa on, ettei sosiaalipäivystys jalkaudu, vaan väittää vanhemman olevan selvinpäin ja lapselle vaaraton, koska osaavat soittaa puhelimella. Sehän se todellakin kertoo tämän päihteettömyyden, kun sosiaalipäivystys painaa muutaman numeron puhelimeen ja isä painaa nappia vastatakseen.
Kuinka moni päihteitä väärin käyttävä vanhempi on sosiaalityön historiassa heti sosiaalityöntekijän kohdattuaan todennut:
"Hei käytän päihteitä väärin ja tarvitsen apuanne!"?
Soittaakohan sosiaalipäivystys myös lapsen pahoinpitelyasiassa vanhemalle ja kysyy:
"Meille tuli tieto, että teillä olisi ollut kovaa huutoa äsken ja lapsi olisi juossut pihalle verta nenästä vuotaen. Onkos teillä ollut ongelmia siellä?"
Ei meillä ketään ole lyöty. Lapsi tuossa kompastui eteisessä kenkiin ja löi nenänsä eteisen kaapinoven kahvaan ja sitten juoksi ulos leikkimään. Hän on sellainen vesseli. Minä kyllä katsoin, ettei se nenä enää vuotanut, mutta kai se alkoi vuotamaan uudelleen. Tarvitsee mennä katsomaan ja viemään tupot nenään. Olihan täällä ääntä, kun häneen sattui, mutta kyllä hää sitten lohdutuksen jälkeen oli taas ihan kunnossa ja kiireessä menossa leikkimään. Kyllä nuo lapset on nopeita. Kokoajan sattuu ja tapahtuu jotain.
Samaisen lapsen kohdallahan isä totesi talvella 2014 ettei ollut lasta potkinut, vaikka lapsi kertoi lastensuojelulle isän potkaisseen. Puolivuotta tuota ennen lapsi kertoi perhetyölle isänsä lyöneen. Lyöntiin lastensuojelu ei reagoinut ollenkaan ja sille, että lapsi kertoo isän potkaisseen Vuosaaren lastensuojelun vs. sos. Laura Laine ei tehnyt muuta kuin antoi puhelinnumeronsa lapselle käyntikortilla. Puhelimella nekin asiat näytetään "hoitavan", jos lapsi soittaa joskus.
Puhelimella taisi Lassilan lastensuojelussa kaiketi hoitaa vs. sos. Jokinen ja hänen työparinsa kahdestaan vain keskustellen lapsen heiteillejätön Espanjassa kesällä 2015 ja isän alkoholin käytön tuolla matkalla, kun lapsen mukaan kulkukissatkin olivat pelänneet isää ja isän Mehiläisen vastaava lääkäri -puoliso oli todennut lapselle isän juonen liikaa tiukkaa näyttelijäkaverinsa baarissa.
Puhelimella käsitteli Lassilan vs. sos. Anitta Jokinen myös lapsen isän kanssa kahdestaan tilanteen, kun Turvakoti ilmoitti lastensuojeluun lapsen kertoneen isänsä heittäneen hänet rappusiin ja kysyneen: "Saako lapsia heitellä rappusiin?" Isä kielsi tapahtuman ja lasta ei kuultu.
Puhelimella käsitteli myös Kivikon lastensuojelun tarpeenselvityksen johtava sosiaalivirkailija alkuvuodesta 2016 isän kanssa sitä seikkaa, kun isä oli uhannut lasta fyysisellä kurittamisella, jos lapsi ei tottele. Isä totesi vain vitsailleen.
Lapsen nykyistä sosiaalivirkailijaa lapsi ei edes tahdo tavata, sillä lapsi tahtoo itselleen mielummin lastensuojelun tädin, jota kiinnostaa mitä hän tahtoo ja kuka hän on ja keitä ovat isä ja äiti. Lapsi on havainnut, ettei lastensuojelu välitä hänestä.
Katso ihmeessä:
Lasinen lapsuus - Hirviöt
https://www.youtube.com/watch?v=4y-CBtzAsWM
Lapselle hirviö voi olla todellinen.
Ota kantaa aiheeseen: http://www.facebook.com/lasinenlapsuus
Lasinen lapsuus - Ääni lapselle:
https://www.youtube.com/watch?v=Q62WxOQmp8s
Joka neljännen suomalaislapsen kotona käytetään lapsen näkökulmasta liikaa päihteitä. Kodin juomisen seuraukset vaivaavat monia läpi elämän. Vanhempien
juomisesta haittoja kokeneita nuoria on paljon. Haluamme heidän ääneensä kuuluviin.
Kerro nimettömänä, kuinka alkoholi on vaikuttanut lapsuuteesi osoitteessa lasinenlapsuus.fi
Tutustu myös:
Lasinen Lapsuus:
https://lasinenlapsuus.fi/
Tuolloin sosiaalipäivystys tarkisti isän paluun kotiin sekä humalatilan soittamalla isän kännykkään. Vaikka kännykkään vastaava ei voi mitenkään todentaa sitä missä on ja sosiaalipäivystys ei voi väittää puhelussa käydyn keskustelun olevan riittävä tutkimustapa pienen lapsen vanhemman päihtymystilasta, tuolloin toiminnasta vastavaavat naiset totesivat sosiaalipäivystyksessä olevansa erimieltä toimintaa kritisoineelle äidille todeten: "Sosiaalipäivystyksen näkemys..."
Lastensuojelu jäi siis tuon tiedon varaan olosuhteesta, joka määriteltiin lyhyen keskustelun aikana kännykän välityksellä. Lastensuojelu ei voinut siis nähdä mahdollista alkoholismiin tai päihteiden liikakäyttöön tai vanhemman kyvyttömyyteen ymmärtää päihteiden vaikutusta itseensä ja tätä kautta lapseen liittyvää ongelmaa, sillä sosiaalipäivystys määritti lyhyen puhelun aikana, ettei huolta ole.
29.-30.8. yöllä samainen isä heitteillejätti lapsen. Lapsi heräsi kaupungin kriisiasunnosta, jossa isää ei ollut. Lastensuojelu oli 16.8. määritellyt, ettei lapsen elämässä ole ongelmia, koska koulu oli ilmoittanut lapsen koulunkäynnin sujuneen. Koulua oli käyty kaksi viikkoa ja lapsen opettaja oli uusi. Tuolloin heitteillejättöyönä myös sosiaalipäivystys koetti ensin toimia lapsenkin kanssa vain puhelimen välityksellä ja koetti saada avaimettoman pienen lapsen lähtemään asunnosta yöllä katsomaan pimeään rappukäytävään, josko isä olisi talonyhtiön parvekkeella tupakalla ja jäänyt lukkojen taakse. Lapsi ei suostunut tähän ja kertoi pelkäävänsä. Isä ei ollut parvekkeella ja sosiaalipäivystys lähti liikkumaan lapsen tueksi vasta kahden tunnin odottelun jälkeen. Lapsi joutui odottamaan ja jännittämään ikätasoonsa nähden hyvin pitkään, kunnes sosiaalipäivystys päätti lopulta toimia.
Sosiaalipäivystys siirsi lapsen isältä äidille suorittamatta virallista kirjallista valituskelpoista viranomaistoimintaa koskevaa kiireellisen sijoituksen päätöstä, jonka sosiaalitoimi on velvollinen lain mukaan tekemään, kun se siirtää kiireellisesti lasta huoltajan osoitteesta toiseen osoitteeseen lapsen edun nimissä.
Heitteillejätön jälkeen lapsi kertoi äidilleen, että muutamaa päivää aiemmin isä oli ollut humalassa ja riidellyt lapsen kanssa ja käskenyt lasta lähtemään äidilleen, sitten uhannut lapsen jäävän yönselkään ulos yksin ja tämän jälkeen uhannut lasta sanoin: "Jos nyt menet, takaisin ei ole tulemista."
Lapsi kertoi myös isänsä pyytäneen Saimaan kylpylän pizzeriassa, juotuaan oman viinilasinsa, tarjoilijalta viereisen pöydän naisten juomatta jääneet viiniannokset ja juoneen nämä saatuaan tarjoilijalta luvan juoda nuo alkoholijuomat.
Tämän lisäksi isä oli lapsen kesäloman aikaan lähtenyt festareille ja potenut krapulaansa seuraavina päivinä lapsen seurassa ja myös juonut alkoholia lapsen luonapitoaikana ja laittanut lapsen kulkemaan polkupyörällä iltamyöhällä pitkiä matkoja, koska oli kyvytön ajamaan autoa. Polkupyörämatkalla piti pysähtyä baariin, jotta isä saisi oluen janoonsa.
Jo syksyllä 2016 lapsen kummisetä esitti huolensa lastensuojelulle tavattuaan isää ja lasta ja havaittuaan isän olevan humalassa. Pääsiäisenä 2017 isä ei juhlinut lapsen pääsiäslomalla pääsiäistä lapsen kanssa, vaan pakotti lapsen sisarelleen sisaren miesystävän hoitoon ja joi kaksi päivää putkeen itsensä sellaiseen tilaan, että kaatuessaan ei omannut heijasteita ja ei osannut ottaa käsillään vastaan ja sai kasvonsa täysin mustelmille.
Äiti kertoi huolestaan lapsen kertoman perusteella lastensuojelulle, joka oli aiemmin syksyllä 2016 todennut tilanteen vakavaksi ja elokuussa 2017 väittänyt tiukasti, ettei ongelmia ole ja pitävänsä äitiä ja muita lapsen läheisiä lapsen olosuhdetta vinoon arvioivana. Lastensuojelu, joka lastensuojelun johtaja Nummikosken mukaan saa itse päättää kontaktoituuko keneenkään ja tutkiiko asioita, päätti olla välittämättä äidin ja lapsen muiden läheisten huolesta.
Lapsi palautettiin isälleen ja isä katosi hyvin pian tunniksi "viemään roskia" ja palasi haisten alkoholille. Isä hävitti lapsen vaatteet parkkipaikalle kiireessään uuden naisystävänsä luokse, jonka löysi kesäiseltä festarimatkalta, ja ei havaittuaan vaatteiden jääneen tahtonut niitä noutaa heti, sillä nainen ja tämän jälkeen omat harrastukset ja sitten väsymys menivät lapsen vaatettamisen edelle. Lapsi meni seuraavalla viikolla 10 celsiusasteen lämmössä kouluun minishortseissa ja t-paidassa ja lastensuojelu ei reagoinut. Lapsi myöhästeli koulusta, koska isä ei tue lasta aamulla sillä lapsen tehtävä on herättää isä tekemään hänelle aamiaista ja lapsi luki kokeisiin iltamyöhällä vasta koepäivää edeltävänä iltana.
Kun lapsi tuli äidilleen, isä ei toimittanut lapselle vaihtovaatteita. Isä lupasi kyllä, mutta ei toteuttanut lupaustaan. Useasti isä on jättänyt lapsen vaatetta äidilleen. Isä ei antanut lapsen tulla äidilleen lapsen tahtomalla hetkellä, vaan velvoitti lasta olemaan tuntitolkulla ulkona nälässä odottamassa sitä kellonaikaa, jolloin isälle käy lapsen meneminen äidille.
Sateisana päivänä lapsi ei saanut huolenpitoa ja lapsi kastui ilman sadevaatteita koulussa, jossa ei katsottu sääolosuhteisiin vajaasti puetun lapsen perään. Lapsi sairastui.
Lapsen itkiessä ikäväänsä äidille, isä reagoi ihmetellen mitä itkettävää lapsella asiassa olisi. Lapsen kertoessa isälleen olevansa äidillä isä suuttuu lapselle ja kysyy vihaisena: "Mitä sinä siellä teet," sillä isälle, jolle ei merkitse muutoin missä lapsi viettää aikansa, ei käy että lapsi on äidillään.
Lauantaiaamuna lapsi heräsi havaiten, että yöllä isän uusi naisystävä olikin tullut heille ja lapselle selitettiin, että uusi nainen oli ollut Helsingissä niin myöhään, ettei ollut päässyt kotiinsa Vantaalle ja oli siksi tullut lapsen kotiin Kontulaan.
Sunnuntaina 8.10. aamulla klo 6:20 lapsi lähetti äidilleen WhatsAppilla valokuvan nukkuvasta isästään sohvalla viinilasi edessään. Lapsi oli herännyt painajaiseen ja joutunut käpertymään pahalle haisevassa huoneessa pahalle haisevan isänsä viereen.
Äiti soitti sosiaalipäivystykseen.
Sosiaalipäivystyksen toimintatatapa kaikesta edellisestä huolimatta oli taasen vain puhelu lapsen isän kännykkään.
Lapsi vastasi ja kertoi tahtovansa äidille.
Puhumatta edes isän kanssa sosiaalipäivystys totesi lapselle, että tämän tulisi totella isäänsä.
Yhä sosiaalipäivystys tarkisti vanhemman huoltokyvyn puhelimitse.
Isä totesi puhelimeen ettei ole mitään juonut ja lapsi kysyi isältä viinilaisia sormella osoittaen: "Mikä tuo sitten on?"
Isä uhkasi lasta, että jos isä todetaan kyvyttömäksi pitämään huolta lapsesta, lapsi joutuu laitokseen ja menettää molemmat vanhemmat.
Isä meni parvekkeelle tupakalle juttelemaan sosiaalipäivystyksen kanssa ja lapsi karkasi ulos sateeseen, josta äiti nouti lapsen taksilla.
Tuo sosiaalipäivystäjä Kanto, joka päätti, että hänen ei tarvitse toteuttaa lastensuojelulakia ja kiinnittää työssään erityistä huomiota lapsen toiveisiin ja mielipiteeseen ja näin ollen lapsen sanoittamaan tuentarpeeseen ei myöskään myöhemmin vastannut äidin jättämään soittopyyntöön. Hänen yhteistyökykynsä siis oli tarpeiden edessä vain kyky käyttää puhelinta silloin jos sitä huvittaa käyttää. Aikaa oli puhella isän kanssa, kun isä lähti tupakalle herättyään puheluun, mutta lapselle ja äidille aikaa Kannolla ei ollut.
Täällä Mieron teillä totean, että Helsingin sosiaalipäivystys ei ole riittävän ammattitaitoinen toimimaan ilta-aikana ja viikonloppuisin arkipäivän virastoaikaan toimivan lastensuojelun tukena. Tämä riittämätön palvelu aiheuttaa ongelmien eskaloitumisen. Epäammattimaisesti toimiva sosiaalipäivystys vaarantaa lapsiemme kehityksen.
Mitään todellista tukea ei voi antaa puhelimen välityksellä. Lapsen tahtoa ei voi toteuttaa asettamalla lapsi yksin alkoholia käyttäneen tahdon alle ja näin ollen lapsi ei tule huomioiduksi.
Kenenkään päihtymystilaa ei voi arvioida vain keskustelemalla vaikka oltaisiin samassa tilassa ja sen vuoksi mm. ammatillisesti pätevät sairaanhoitajat terveydenhoidon päivystyksessä arvioivat päihtymystilan aina puhalluttamalla asiakkaat jo ilmoittautumisvaiheessa, jos on syytä epäillä potilaan olevan päihtynyt tai jos potilas sanoittaa käyttäneensä alkoholia. Alkometriä ei voi sanoilla huijata.
Miksi sosiaalipäivystykselle on vaikeaa laittaa mukavuustohvelit sivuun ja kengät jalkaan, istua autoon, ajella mukavaa musiikkia soitellen apua tarvitsevan luokse ja hymyssä suin tarjota tuo tuki? Kuinka vaikeaa on käydä puhalluttamassa vanhempi ja jututtamassa lasta ja kysymässä:
"Mitäs mieltä sinä olet nyt tästä ja mitä sinä toivoisit nyt?"
Mitä hyötyä on toimimattomasta sosiaalipäivystyksestä, kun se toimintatavoillaan lisää lasten kiireellisten sijoitusten ja huostaan oton riskiä tulevassa, kun tarvittavaa apua ei saada riittävän ajoissa?
Vanhempaa voi auttaa asunnon tuulettamisessa ja hampaiden pesussa, jos tähän on tarvetta ja samalla voi keskustella alkoholismista ja hyvistä tukitahoista asian käsittelyssä. Vaikka lapsi jouduttaisiin siirtämään toiseen osoitteeseen, myös vanhempaa tulee tukea lastensuojelulain mukaan kohti oikeaa tietä. Tuen voi antaa oikea-aikaisesti. Lasta voi tukea kuulemalla ja huomioimalla ja lapsen tarpeiden ymmärtämiseksi sosiaalipäivystäjä voi myös viedä lapsen näkemyksen ja kokemukset eteenpäin vanhemmalle, joka ei osaa huomioida lasta, näitä lapsen yksilöllisiä tarpeita käsitellen vanhemman kanssa auttaen häntä vuorovaikutuksen keinoin huomaamaan lapsensa tarpeet.
Jos lapsella on toinen vanhempi, tämän voi pyytää lapsen tueksi ja turvaksi, kun päihteitä käyttäneen vanhemman kanssa selvitellään olosuhdetta, huoltokykyä sekä lapsen sanoittamaa näkemystä tuentarpeestaan. Lapselle aina parasta on, että häntä tukee hänelle tuttu ja turvallinen henkilö, jonka lapsi kokee tutuksi ja turvalliseksi. Lapset tutkitusti pelkäävät tuntemattomia sosiaalivirkailijoita.
Oikea-aikaisella tuella voi olla myös se positiivinen pysäyttävä vaikutus, joka saa alkoholistivanhemman tai muuten ongelmaisen vanhemman ymmärtämään muutoksen tarpeen omiin toimintatapoihinsa. Sosiaalipäivystyksen todellinen läsnäolo myös estää toisinaan lasten uhkailun, kun asia käsitellään niin, ettei vanhempi koe olosuhdettaan itseään uhkaavaksi ja reagoi haastavaksi kokemassaan olosuhteessa lapseen kohdistetulla haastavalla käytöksellä. Tottakai vanhempi, joka herätetään sosiaalipäivystyksen puhelulla sohvalta, jonne tipahti alkoholiannoksen ääreen, ei kykene toimimaan tuossa hetkessä rationaalisesti, vaan olosuhteessa tunteet vievät voiton. Onhan alkoholin käyttökin jo alentanut kognition toimintakykyä viikoksi.
Tutkitusti puhelimen välityksellä tehty sosiaalityö ei tue ketään.
Miksi siis jalkautuminen on niin hankalaa?
Varsinkin silloin, kun aiheena on lapsen kaltoinkohtelu tai mahdollinen katoinkohtelu.
Sosiaalipäivystys ei saisi myöskää unohtaa kriisityön merkitystä ja tuen anatmisen tarvetta sille vanhemmalle, joka joutuu olosuhteeseen, jossa venhemmuudessa joutuu vanhempana tukemaan lasta, joka on kokenut heitteillejätön ja toisen vanhempansa päihteidenkäytön. Vanhempaa tulisi tukea keskustelemalla haastavan olosuhteen seikoista ennakoivasti tietoa ja neuvoa antaen. Myös on huomioitava, että alkoholisoitunut vanhempi saattaa kostaa toiselle vanhemmalle tämän huolenpidon lapsesta, kun jää kiinni päihteiden käytöstä ja uhkailla tätä epämieluisilla seuraamuksilla.
Tämänkin lapsen kohdalla isä myöhemmin sunnuntai-iltana ilmoitti äidille, ettei ikinä tule hyväksymään äitiä ja tekevänsä kaikkensa ettei äiti tule selviämään äitiydessään toteuttamassa lapsen tukemisessa.
Lastensuojelun mielestä lapsen elämä tulee rauhoittaa. Tätä mieltä on oltu jo vuosia. Vanhempien väliset ongelmat totesi lasta haavoittavaksi lapsen entinen sosiaalivirkailija sosiaalityön päällikkö Teiro ja hän lupasi äidille voimakkaamman vanhemmuuden tuen kesällä 2017 alkavaksi, jos isä tätä ennen ei muuta toimintaansa. Lapsen uusi sosiaalivirkailija Maunulan johtava sosiaalityön päällikkö Riikka Pyykönen tosin totesi, että äiti pitäisi saada eroon lapsesta, koska isä väitti lastensuojelulle äidin häiriköivän lasta lukemattomilla viesteillä. Olosuhteessa tosin vain viestit ovat lukemattomia, sillä lastensuojelu ei niitä ole lukenut. Lastensuojelu uskoi suoraan isää tapaamatta edes lasta tai keskustelematta äidin kanssa.
Se että lapsi muuttaa muutaman kuukauden sisällä useaan otteeseen, isä heitteillejättää lasta ja juo alkoholia, isä eroaa entisestä naisesta ja löytää samantien uuden ja tuo nainen heti löytyy heidän kotiosoitteesta ei tietenkään ole jotain sellaista mitä voisi katsoa lapsen elämässä rauhattomuutta aiheuttavana. Struktuurittomat päivät, joissa ei ole varmuutta vaatetuksesta ja ajoissa kouluun päätymisestä ei ole lastensuojelun mielestä rauhattomuutta aiheuttavaa. Ja samoin myöskään se, että alkoholia käyttävä isä jatkaa jälkeen heitteillejätön alkoholin käyttöä silloin, kun lapsi on hänellä, jopa niin, ettei lapsi voi olla sitä huomaamatta, vaikka isä lähetettiin A-klinikan tutkimuksiin, ei ole myöskään lastensuojelun mielestä rauhattomuutta lapsessa aiheuttavaa. Tällaisiin olosuhteisiin ei Maunulan avohuollon johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyykösen mielestä tarvitse puuttua. Nummikoski oikeutti hänelle subjektiiviseen näkemykseen oikeuden jo vuonna 2016.
Yksi syy olosuhteessa on, ettei sosiaalipäivystys jalkaudu, vaan väittää vanhemman olevan selvinpäin ja lapselle vaaraton, koska osaavat soittaa puhelimella. Sehän se todellakin kertoo tämän päihteettömyyden, kun sosiaalipäivystys painaa muutaman numeron puhelimeen ja isä painaa nappia vastatakseen.
Kuinka moni päihteitä väärin käyttävä vanhempi on sosiaalityön historiassa heti sosiaalityöntekijän kohdattuaan todennut:
"Hei käytän päihteitä väärin ja tarvitsen apuanne!"?
Soittaakohan sosiaalipäivystys myös lapsen pahoinpitelyasiassa vanhemalle ja kysyy:
"Meille tuli tieto, että teillä olisi ollut kovaa huutoa äsken ja lapsi olisi juossut pihalle verta nenästä vuotaen. Onkos teillä ollut ongelmia siellä?"
Ei meillä ketään ole lyöty. Lapsi tuossa kompastui eteisessä kenkiin ja löi nenänsä eteisen kaapinoven kahvaan ja sitten juoksi ulos leikkimään. Hän on sellainen vesseli. Minä kyllä katsoin, ettei se nenä enää vuotanut, mutta kai se alkoi vuotamaan uudelleen. Tarvitsee mennä katsomaan ja viemään tupot nenään. Olihan täällä ääntä, kun häneen sattui, mutta kyllä hää sitten lohdutuksen jälkeen oli taas ihan kunnossa ja kiireessä menossa leikkimään. Kyllä nuo lapset on nopeita. Kokoajan sattuu ja tapahtuu jotain.
Samaisen lapsen kohdallahan isä totesi talvella 2014 ettei ollut lasta potkinut, vaikka lapsi kertoi lastensuojelulle isän potkaisseen. Puolivuotta tuota ennen lapsi kertoi perhetyölle isänsä lyöneen. Lyöntiin lastensuojelu ei reagoinut ollenkaan ja sille, että lapsi kertoo isän potkaisseen Vuosaaren lastensuojelun vs. sos. Laura Laine ei tehnyt muuta kuin antoi puhelinnumeronsa lapselle käyntikortilla. Puhelimella nekin asiat näytetään "hoitavan", jos lapsi soittaa joskus.
Puhelimella taisi Lassilan lastensuojelussa kaiketi hoitaa vs. sos. Jokinen ja hänen työparinsa kahdestaan vain keskustellen lapsen heiteillejätön Espanjassa kesällä 2015 ja isän alkoholin käytön tuolla matkalla, kun lapsen mukaan kulkukissatkin olivat pelänneet isää ja isän Mehiläisen vastaava lääkäri -puoliso oli todennut lapselle isän juonen liikaa tiukkaa näyttelijäkaverinsa baarissa.
Puhelimella käsitteli Lassilan vs. sos. Anitta Jokinen myös lapsen isän kanssa kahdestaan tilanteen, kun Turvakoti ilmoitti lastensuojeluun lapsen kertoneen isänsä heittäneen hänet rappusiin ja kysyneen: "Saako lapsia heitellä rappusiin?" Isä kielsi tapahtuman ja lasta ei kuultu.
Puhelimella käsitteli myös Kivikon lastensuojelun tarpeenselvityksen johtava sosiaalivirkailija alkuvuodesta 2016 isän kanssa sitä seikkaa, kun isä oli uhannut lasta fyysisellä kurittamisella, jos lapsi ei tottele. Isä totesi vain vitsailleen.
Lapsen nykyistä sosiaalivirkailijaa lapsi ei edes tahdo tavata, sillä lapsi tahtoo itselleen mielummin lastensuojelun tädin, jota kiinnostaa mitä hän tahtoo ja kuka hän on ja keitä ovat isä ja äiti. Lapsi on havainnut, ettei lastensuojelu välitä hänestä.
Katso ihmeessä:
Lasinen lapsuus - Hirviöt
https://www.youtube.com/watch?v=4y-CBtzAsWM
Lapselle hirviö voi olla todellinen.
Ota kantaa aiheeseen: http://www.facebook.com/lasinenlapsuus
Lasinen lapsuus - Ääni lapselle:
https://www.youtube.com/watch?v=Q62WxOQmp8s
Joka neljännen suomalaislapsen kotona käytetään lapsen näkökulmasta liikaa päihteitä. Kodin juomisen seuraukset vaivaavat monia läpi elämän. Vanhempien
juomisesta haittoja kokeneita nuoria on paljon. Haluamme heidän ääneensä kuuluviin.
Kerro nimettömänä, kuinka alkoholi on vaikuttanut lapsuuteesi osoitteessa lasinenlapsuus.fi
Tutustu myös:
Lasinen Lapsuus:
https://lasinenlapsuus.fi/
RSS Feed
