Lasten kohdalla viranomaisilla on erityinen velvoite kohdella heitä tasa-arvoisesti yksilöinä ja antaa heille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Suomen laki velvoittaa viranomaisen noudattamaan tarkoin kirjoitettua lakia. Useissa tilanteissa jopa useiden tutkimusten mukaan tuolla lailla ei ole mitään merkitystä lastensuojelun työskentelyssä. Samaan aikaan, kun THL koettaa kouluttaa lastensuojelun työntekijät edes ymmärtämään mikä on mm. epäammatillista työskentelyä, useat viranomaiset jättävät näihin koulutuksiin osallistumatta ja ei ota vastaan palautetta työskentelynsä haavoittavuudesta.
Lastensuojelusta on miltei mahdotonta saada sosiaalipedagogiikan RATKES:n malleihin perustuvaa onnistunutta vuorovaikutusta esille tuovaa asiakkaan sekä asianomaiset huomioivaa palvelua. Taasen saimme havaita, että pahimmillaan väärin valtaansa käyttävät sosiaalivirkailijat ovat juuri niitä, jotka istuvat päättävässä asemassa lastensuojelussa. Välipitämättömyys tuen tarpeesta ja lapsen mielipiteestä rehottaa työtavoissa ja tämä haavoittaa lapsia.
9.5.2017 10-vuotiaan helsinkiläislapsen asiakkuus siirrettiin Helsingin lastensuojelun avohuoltoa johtavalta sosiaalityön päällikkö Sanna Teirolta Maunulan lastenuojeluyksikön avohuollon johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyyköselle. Lastensuojelun mokattua työssään johtava sosiaalityöntekijä Jenni Weck-Näsen ja vs. sos. Laura Laineen toimiessa lapsen asioissa vastaavina vuonna 2014 ja tehtyä Teiron mukaan useita "virhetulkintoja" lapsen äidin ja isän vanhemmuudesta suoraan vain kuvitelmiensa pohjalta mitään todella tutkimatta asianmuakisesti, olosuhdetta on koetettu korjata asettamalla johtavia työntekijöitä lapsen vastuutyöntekijän asemaan, vaikka Weck-Näse, jonka virheelliset tulkinnat oikeutti Weck-Näsen esimies sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio, oli myös johtava sosiaalivirkailija. Lapsen äidin kotona Teiro ja äiti yhdessä painottivat 9.5. Pyyköselle sekä lapsen isän kotiin ostetulle perhetyölle, sosiaaliohjaaja Anu Nymanille sekä sosiaaliohjaaja Sirkku Koljoselle, että isän kotiin tulee saada aikaan kuukausikalenteri, mieluiten laaja perhekalenteri, jotta lapsen arkeen saadaa ennakoitavuutta. Lapselle piti mahdollistaa harrastaminen ja mielekäs ikätasoinen arki. Myös puhuttiin isän yhteistyökyvyttömyydestä äidin kanssa ja isän kyvyttömyydestä huoltaa lasta ja kuinka tähän tarvitaan tuki Nymannilta ja Koljoselta. Äidin kodista siirryttiin sitten isän kotiin sosiaalityön voimin.
Jo alkuvuodesta 2017 ennen Teiron siirtämistä sosiaalityön päällikön asemaan totesi sosiaalityön päällikkö Vartio lapsen mummolle, mummon valittaessa siitä, että lapsi elää epänormaalia elämää lastensuojelun toimintatapojen ja isän toiminnan vuoksi, että lapsen elämä on normalisoitava. Vartio osoitti vihdoin välittämistä ja suuntaa lapsen elämään, mutta Vartion mielipiteestä ei sitten välittänytkään Pyykönen aloitettuaan lapsen vastuusosiaalivirkailijana 9.5.2017.
Nymannilla ja Koljosella oli kuitenkin täysin mahdotonta kesän 2017 sekä syksyn 2017 aikana tuottaa edes kuukaisikalenteria ja ennakoitavuutta lapsen elämään, vaikka perhetyö tapasi lasta viikottain kesätauon jälkeen. Perhetyötä ei kiinnostanut, kun lapsi oli minsorteissa kylmässä syyssäässä ja ilman sadevaatteita sateessa läpimärkänä koulussa. Lapsen huoltamisesta isä ei pitänyt huolta ja isä heitteillepani lapsen 29.-30.8. yöllä sekä isänpäiväviikonloppuna ei suostunut olemaan lapsen kanssa, vaan oli mielummin kaverinsa kanssa ja ei noutanut edes isänpäivänä lasta luokseen. Viimeisellä viikolla ennen talvilomaa keskiviikkona 20.12. isä heitteillepani lapsen taasen bussipysäkille, kun lapsi soitti itkien isälleen, että oli kadottanut bussilippunsa. Isä totesi lapselle, ettei nouse vuoteesta auttamaan lasta ja sanoi: "Nythän sitten opit." Maunulan tarpeenselvitykseen äidin ilmoittaessa tästäkin, lastensuojelu ei suostunut auttamaan lasta mitenkään ja ilmoitti, ettei tällaiset asiat ole lastensuojelun asioita sillä heistä asia ei ole akuutti, kun lapsi itkee bussipysäkillä, kun isä ei auta lasta kouluun. Äiti lähti Vuosaaresta Kontulaan bussilla maksamaan lapsen koulumatkan ja lopulta lapsen päästyä kouluun puolitoistatuntia myöhässä lapsen itkiessä kauhuissaan tämän vuoksi, koulukin ilmoitti tekevänsä lastensuojeluilmoituksen.
Mitään apua lapsi ei kuitenkaan saanut Riikka Pyyköseltä. Seuraavana päivänäkin lapsi oli myöhästyä koulusta.
Isä oli myös samaisella viikolla vienyt lapsen kauppakeskukseen ostoksille ja mennyt siksi aikaa baariin kaljalle, kun lapsi etsi luokkakavereilleen lahjoja. Lapsi soitteli äidille ja kertoi äidin psykoterapeutin kuullen, että isä oli mennyt baariin kaljalle. Äidin terapiaistunto meni lapselle seuraa pitäen, kun isä oli baarissa kaljalla. Kun tästä ilmoitettiin Pyyköselle, lapsi ei saanut mitään apua, sillä Pyykönen ilmoitti jo 30.8. yhdessä Aimo Jauhon kanssa tehneensä lapselle RIITTÄVÄN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN, joten isän ollessa kaljalla jouluaattoviikolla, lapsi ei ole suinkaan turvaton, kun Pyykönen ja Jauho näin olivat todenneet jo 30.8. ennakoivasti elvistellen omaa mahtavuuttaan työssään riittäviä suunnitelmia mukamas tehtyään.
Missään vaiheessa lapsi ei ole saanut Pyyköseltä mitään apua, kun äiti tätä on lapselle pyytänyt. Lapsi on itse kirjoittanut sosiaalityön päällikkö Sanna Teirolle kirjeen havaittuaan, ettei Riikka auta häntä ja pyytänyt kirjeessä uutta lastensuojelutätiä itselleen. Teiro ei välittänyt lapsen toiveesta, vaikka lapsikin on havainnut, ettei Riikka välitä hänestä.
Kun isä tarttui itsenäisyyspäivänä lasta kädestä ja retuutti lasta niin, että lapsen käteen sattui ja kun samana päivänä isä uhkaili lasta laitokseen joutumisella, jos lapsi ei tottele häntä, Riikka ei auttanut lasta mitenkään. Lapsi kirjoitti Sannalle ja pyysi Sannalta apua, ettei isänsä satuttaisi häntä enää. Vaikka lapseen kohdistetun väkivallan katkaiseminen on lastensuojelumme tehtävä, Riikka Pyykönen ei tehnyt mitään estääkseen lapsen elämässä kuormitustekijöiden lisääntymistä ja Sanna ei välittänyt lapsen avunpyynnöstä. Lapseen kohdistettu väkivalta on peruste kiireelliselle sijoittamiselle, mutta Pyykönen ei ollut kiinnostunut selvittämään asiaa, vaikka lapsi kirjoitti Sannallekin kirjeen. Samana päivänä, kun isä vei lapsen joululahjaostoksille jouluaattoviikolla (vk51) ja meni baariin kaljalle, isä myös uhkasi lasta taasen heitteillepanolla ja ilmoitti lapselle: "Jos vielä kertaalleen kutsut minua tyhmäksi, jäät tuohon lumihankeen yksin istumaan." Taaskaan Riikka ei auttanut lasta. Isä on niin viisas baarissa kaljaa juodessaan, ettei isää tyhmäksi saa kutsua.
Nymannille ja Koljoselle antoi tehtäväksi Teiro ja äiti 9.5.2017 kalenterin täytön ja tuolloin painotettiin, että koska isä on "unohdellut" lapsen tapaamisia äidin kanssa, on tärkeää, että perhetyö tukee, ettei näitä ongelmia synny enää. Ennen joulukuuhun menoa, ei joulukuun kalenteria oltu edes tehty isän kotiin.
Joulukuun kalenteri vietiin isän kotiin Koljosen ja Nymannin toimesta vasta 11.12.2017 ja vieläpä täyttämättömänä netistä tulostettuna, vaikka huoltotuomio on efficassa ja sieltä olisi voitu kirjata selkeästi talviloman kulku suoraan. Loma-aikanahan perhetyöllä ei ole tarkoitus tarjota palvelujaan, sillä perhetyöntekijät itse ovat vuosilomallaan. Myöskään eivät viitsineet täyttää Nyman ja Koljonen tammikuun 2018 kalenteria, vaikka sekin olisi ollut heillä hyvä tehtävä, jotta ennakoitavuus olisi lapsen elämässä, kuten Teiro ja lapsen äiti olivat sosiaaliohjaajia pyytäneet. Toinen näistä sosiaaliohjaajista jopa osasi kertoa työskennelleensä lastensuojelulaitoksessa, joissa kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset mm. kärsivät koti-ikäväänsä sekä osallisuuden uupumista tutkitusti, ja osaisi kertoa, kuinka struktuurin merkitys on lapsille tärkeää. Hän tosin taisi unohtaa omat puheensa syksyn 2017 aikana, kun ei tuo struktuurin luominen ja lapsen osallistuttaminen kiinnostanutkaan sitten työtä tehdessä, vaikka työstä maksettiin palkkaa hänelle.
11.12.2017 kuukausikalenteria ei täytetty. Isä oli todennut Nymannille ja Koljoselle siinä lapsen kuullen, ettei talviloman kulusta ole vielä tietoa ja Nyman ja Koljonen eivät kokeneet tarvetta, että tuossa isän tiedottomuuden tilassa tuota tietoa sitten yhdessä luotaisiin isän kanssa ja tuo ennakoitavuus luotaisiin lapselle. Isä siinä ilmoitti Nymannille ja Koljoselle ja lapselle, että suunnittelee, että lapsi olisikin joulun äidillään, vaikka huoltotuomion mukaan lapsi olisi joulun isällään. Tämä isän näkemys, että isä antaa lapsen tulla jouluksi äidille ehkäpä, esti Nymannia ja Koljosta kirjaamasta huoltotuomiota lapsen kalenteriin ja lisäksi puhumasta isän kanssa aiheesta: "Jos tahdot jotain muuttaa lapsen tapaamisista tässä vaiheessa, olisi hyvä, että olet pian yhteydessä äitiin ja sovit myös hänen kanssa näistä seikoista, jotta teillä on yhteinen päätös ja yhteisymmärrys hyvissä ajoin ennen talviloman alkua ja jotta sitä ennakoitavuutta olisi lapsen elämässä."
Lapsen tapaamisoikeudesta äitiinsä, päätettyään siirtää yksinhuollon vieraannuttajaisälle, talviloman kohdalla ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvos Merja Söderström, hovioikeudenneuvos Erkki Koivula ja
hovioikeudenneuvos Pirjo Aaltonen seuraavaa kesällä 2015:
lapsi tapaa äitiään lapsen asuinpaikkakunnan koulujen joululomalla parillisina vuosina joululoman ensimmäisen puolikkaan ja parittomina vuosina joululoman jälkimmäisen puolikkaan ajan. Ensimmäinen puolikas alkaa viimeisen koulupäivän päättymisestä ja päättyy loman puolivälissä olevan päivän iltana kello 18 (pariton päivä kuuluu ensimmäiseen puolikkaaseen), josta alkaa toinen puolikas, joka päättyy viimeisen vapaan päivän iltana kello 18. Tällöin äiti hakee lapsen koulusta/isänsä kotoa ja palauttaa lapsen isän kotiin.
Koska vuosi 2017 on pariton vuosi, äiti katsoi, että talviloman viimeinen puolikas oli lapsen loma-aika äidillä ja odotti näin tapahtuvan.
Huoltotuomiossa myös lukee, että isä voi suoda lapselle laajemminkin oikeuden tavata äitiä, jos vanhemmat ovat yhtämieltä asiasta. Jostain syystä tuomiossa ei tietenkään lue taaskaan mitään lapsen mielipiteestä, mikä kertookin tässäkin asiassa Helsingin hovioikeusneuvosten näkemyksestä lasten oikeuksiin Suomen maassa ja ymmärryksestä lapsen osallistuttamisen merkitykseen sekä kunnioituksesta YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, josta myös Virve-Maria Toivonen väitteli vuonna 2017 tutkittuaan hallinto-oikeuksien tuomareiden asenteita lasten oikeuksia kohtaan lastensuojeluasioissa tahi Suomen perustuslakiin.
Nyman ja Koljonen sentään jo äidin useista huomautuksista lapsen mielipiteen tarkistamisen merkityksestä eli lastensuojelulain määräyksestä sosiaalityöntekijöiden toimintaan, osasivat 11.12. kysyä lapselta tahtoisiko lapsi jouluksi äidilleen ja lapsi oli vastannut myöntävästi. Luonnollisesti, sillä lapsi oli tätä toivonut vuodesta 2014 saakka. Viimeeksi äiti ja lapsi viettivät yhdessä talvilomaa vuonna 2013.
Lastensuojelulakihan toteaa näin:
"5 § Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset
Lapselle on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin."
Vaikka äidin ja lapsen välinen talviloma oli ensimmäinen sitten vuoden 2013 ja vaikka lapsen kesälomassa oli ollut paljon ongelmia kesällä 2017, koska Pyykönen sekä kesäkuussa Pyyköstä sijaistanut johtava sosiaalityöntekijä Aimo Jauho eivät suostuneet antamaan mitään tukea lapselle ennakoitavuuden luomiseksi lapsen elämään ja vaikka Teiron tukea loma-asioissa tarvittiin vuonna 2016, ei Pyykönen tahtonut tukea lasta ennen joulua 2017 ennakoitavuuden saamiseksi.
Äiti sai kuulla tästä isän sijaan lapselta, sillä isä ei ollut yhteydessä äitiin, koska lastensuojelullista tukea antavat perhetyöntekijät Nyman ja Koljonen eivät neuvoneet isää olemaan yhteydessä äitiin tällaisesta asiasta. Äiti sitten kyseli isältä, joka ei edes halunnut aluksi puhua äidin kanssa puhelimessa, onko lapsi tulossa todella hänelle jouluksi. Lapsi oli kertonut äidille, että itsenäisyyspäivänä isän sisarukset olivat ehdotelleet isälle aikuisten joulua ja mehän kaikki tiedämme mitä aikuisten joulu tarkoittaa. Isä loi itseihailussaan itsestään äidille puhelimessa laupiaan samarialaisen kuvaa ja kertoi, kuinka juuri hän erityisyydessään oli päättänyt ajatella äitiä ja lasta ja antaa heille heidän toivoman joulun vihdoin vuosien odottamisen jälkeen. Äiti kiitti tästä ja kysyi voiko lapsi tulla hänen luokseen jo aatonaattoiltana, jotta aattoperinteisiin päästään heti aamusta ja isä ei antanut myöntävää vastausta, mutta totesi, että:
"Eiköhän kaikki järjesty?"
Äiti kysyi isältä milloinka isä toivoo tytön palaavan hänelle ja isä ilmoitti, että joulupäivänä. Äiti kysyi mihin kellonaikaan ja isä totesi, että iltapäivästä. Äiti pyysi tarkkaa kellonaikaa ja lisäsi, että viimeeksi, kun isä totesi noutavansa lapsen aamupäivästä, isä oli ilmestynyt kello 16:00 vasta noutamaan lapsen. Äiti ilmoitti, ettei isän aamu- ja iltapäivät vastaa samoja käsitteitä, kuin muilla ja siksi äiti ei voi luoda lapselle ennakoitavuutta, jos isä ei anna tarkkaa kellonaikaa. Isä löi äidille puhelimen korvaan. Äiti soitti ja soitti isälle takaisin, mutta isä ei vastannut. Lopulta isä vastasi, mutta ei suostunut antamaan kellonaikaa, mutta suostui kuulemaan äidin pyytämällä pyytäessä äidin kysymyksen: "Saako lapsi tavata ukkiaan perjantaina 22.12. ja käydä ukin kanssa isosedällään, kun tätä isä ei ollut antanut lapselle myöskään vuosina 2014, 2015 tai 2016." Isä ei vastannut tähänkään myöntävästi, mutta vastasi:
"Eiköhän kaikki järjesty?"
Nyman ja Koljonen eivät sitten olleet ennakoitavuuden merkityksestä puhuneet mitään isän kanssa seitsemän kuukauden aikana, vaikka heiltä tätä pyydettiin selkeästi jo 28.2. Teiron toimesta ja pyyntö toteutettiin Teiron ja äidin toimesta uudelleen 9.5.2017.
Äitihän joutuu kyselemään kaikkea tätä isältä, koska äidin vanhemmat eivät oikeastaan tahtoisi enää olla isään yhteydessä, sillä isä käyttäytyy kaikkia äidin läheisiä kohtaan sopimattomasti. Isä on jopa töninyt lapsen mummoa lapsen nähden ja uhannut mummoa vankilaan laittamisella ja soitellut humalassa lasen ukille kertoakseen että tähtää vsin öäidin vankilaan laittamiseen ja näistäkään ei lastensuojelu välittänyt eikä mummon pyynnöistä huolimatta ole Pyykönen suostunut mitenkään tukemaan häntäkään isovanhemmuudessaan. Pyyköstä ei kiinnosta lastensuojelulaki, joka toteaa:
Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:
1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet (LSL 4 §)
Isänhän piti kollekutsua läheisneuvonpito keväällä 2016, mutta isä ei tehnyt tätä. Lastensuojelun piti mahdollistaa tämä syksyllä 2016, mutta lastensuojelu ei tätä tehnyt ja unohti koko asian keväällä 2017 sekä syksyllä 2017. Lastensuojelua ei vain kiinnosta lapsen kiintymyssuhteet.
Vastauksen isän kysymykseen ukin tapaamisesta äiti sai lopulta lapselta jouluaattoviikolla (vk51). Lapsi totesi isän ilmoittaneen hänelle suostumuksensa. Nymannin ja Koljosen mielestä, kun lapsen elämässä ei pidä olla ennakoitavuutta, vaikka Teiro ja äiti painottivat tämän tärkeyttä heille 9.5.2017 ja vaikka toinen heistä niin itsekin ilmoitti 9.5.2017 äidille, että sijaishuollossa työskennellessään tietää kuinka tärkeää lapsille on ennakoitavuus. Talvilomalla 2016-2017 sosiaalityön päällikkö Sanna Teiro auttoi lapsen isovanhempia yhteydenpidossa lapsenlapseensa, koska isä ei kyennyt tähän ilman lastensuojelun tukea. Teiro sopi lapsen tapaamiset isän ja isävanhempien välillä. Pyykönen ei siitä huolimatta, että tukea oltiin tarvittu aiemminkin, suostunut tukea antamaan, vaikka tätä oli pyydetty. Pyykönen ilmoitti jo toukokuussa 2017, ettei tukea saada, koska lastensuojelussa on "rikkinäisen puhelimen" -ongelma.
Elokuussa Pyykönen ei suostunut tukea antamaan, vaikka tätä pyysi äidin psykoterapeutti ja väkivaltatyön asiantuntija todeten, että kun isä ei kohdista henkistä väkivaltaa äitiin ja välissä on jokin suodatin eli lastensuojelun työntekijä, äidin kuntoutuminen tehostuu, mutta Pyykönen ilmoitti, että tukea ei saada.
Pyykönen jopa peruutti äidin tapaamisen 19.12.2017, vaikka ei ollut tavannut äitiä sitten lokakuun tapaamisen, joka oli fiasko, koska Pyykönen ei kyennyt keskustelemaan tärkeästä aiheesta: Polarisaatio äidin ja lastensuojelun välillä. Vaikka oli vastannut äidin kysymykseen: "Oletko kykenevä empatiaan?" vastakysymyksellä: "Kykenetkö keskustelemaan vaikeista asioista?"
22.12.2017 äiti ja äidin isä hakivat lapsen sovitusti koulusta. Heti autossa lapsi ihmetteli äidille ja ukilleen miksi isä syytti häntä myöhästymisestä koulusta, kun isä oli ikkunat huurussa joutunut ajamaan hitaasti autolla. "Eihän minun syytä ole huuru ikkunoissa," lapsi totesi. Lapsi myös kertoi äidille, että isä oli ilmoittanut lapselle, että lapsi tulee äidilleen jo 22.12.2017 suoraan koulusta. Isä ei tosin ollut tästä ilmoittanut äidille ollenkaan ja kysynyt äidiltä, käykö tämä äidille. Isä oli vain näin päättänyt. Isosedältä sitten matkattiin vielä ravintolaan syömään ja tuolloin lapsi kertoi äidille, että isä oli todennut lapselle, että lapsi on uuden vuoden isänsä kanssa.
Äiti oli aivan äimänä. Huoltotuomiossa lukee tarkasti, että lapsi on uuden vuoden äidin kanssa ja äidillä oli jo suunnitelmat uudensi vuodeksi mm. tavata lapsen kummeja ja toista ukkia ja nyt isä oli ilmoittanut lapselle, että on päättänyt viedä lapsen Tahkolle uudeksi vuodeksi sekä ilmoittanut lapselle, että lapsi tulee äidilleen heti suoraan koulusta.
Äiti soitti isälle kysyäkseen, onko isä todella päättänyt, että lapsi tulee hänelle jo 22.12. ja isä vastasi, että näin oli sopinut lapsen kanssa. Äiti ei voinut muuta kuin todeta, että sitten asia on niin. Sitten äiti ihmetteli miksi isä on väittänyt, että lapsi on uuden vuoden isällään, kun huoltotuomion mukaan lapsi on uuden vuoden äidillään. Isä ilmoitti, että hänellä on oikeus ottaa uusi vuosi lapselta äidin kanssa pois, koska antoi joulun lapselle äidin kanssa. Äiti totesi, ettei isä voi toimia niin ja isä ilmoitti, että sitten lapsi ei ole joulua äidillä.
Huomatkaa, että kahdesti tuo narsisti oli todennut äidille viikkoa aiemmin: "Kyllä kaikki järjestyy."
Äiti sulki puhelimen keskustellakseen lapsen kanssa. Lapsi ilmoitti, ettei tahdo mennä jouluksi isälle isän luvattua hänelle joulun äidillä ja ettei tahdo olla uutta vuotta isän kanssa kuultuaan, että tuomari on todennut, että lapsi saa olla uuden vuoden äidillään.
Äiti soitti isälle. Isä ilmoitti, että huoltotuomion mukaan lapsella ei ole ollenkaan oikeutta talvilomaan äidin kanssa ja että isä oli vain hyvää hyvyyyttään antanut lapselle joulun äidin luona ja että äidin ei tarvitse ottaa lasta vastaan, jos ei tahdo. Äiti pyysi isää lukemaan huoltotuomion ja totesi, että talviloman viimeinen puolisko on lapsen oikeus tavata äitiään ja nyt isä osasikin jopa mainita tarkalleen päivämäärän 29.12., mutta silti ilmoitti, ettei kunnioita ollenkaan tuomiota ja että hänen ei tarvitse mielestään tuomareiden tuomiota toteuttaa.
Äiti soitti kiireessä lastensuojeluun ja ilmoitti isän tulleen ihan hulluksi. Pyyköseen ei saanut yhteyttä ja kukaan ei suostunut auttamaan Maunulan tarpeenselvityksessä mitenkään ja tuon yhden puhelun jälkeen tarpeenselvityksen puhelin oli varattu loppupäivän ja kukaan ei soittanut takaisin. Ukki ja äiti totesivat lapselle, että jos isä nyt ilmoittaa, että lapsen on mentävä sittenkin jouluksi isälleen, lapsen on sitten mentävä. Lapsi ilmoitti, ettei suostu menemään isälleen jouluksi. Lapsi oli ehdoton ja apua lastensuojelusta ei enää saanut, sillä lastensuojelu lähti joululomalle.
Äiti soitti ravintolassa kaiutinpuhelun isälle lapsen ja ukin läsnäollessa neuvotellakseen isän kanssa. Tämä osoittautui mahdottomaksi. Isä oli kiihtynyt ja käytti sanelumenetelmää. Kun äiti ilmoitti, ettei lapsi tahdo, isä ilmoitti, ettei häntä kiinnosta lapsen mielipide välittämättä siitä, että lapsi kuuli, että isän mielipide on, ettei lapsen mielipiteellä ole isälle mitään merkitystä. Kun äiti ilmoitti, että tuomari on tehnyt tuomion, isä ilmoitti ettei hän KUNNIOITA tuomiota käytteäen saanaa kunnioita välittämättä siitä, että isä juuri ilmoitti lapsen kuullen, ettei kunnioita myöskään tuomareita ja että isä kokee olevansa jopa tuomareiden yläpuolella. Isä syytti omasta toiminnastaan äitiä, kuten narsisteilla on tapana, ja alkoi haukkumaan äitiä vuorostaan lapsen kuullen lapsen ukille väittiäen, että hän voi toimia näin koska äiti on sellainen ja sellainen tuomatta mitään todellista konkreettista perustelua esille omaan toimintaansa. Yhtäkkiä olikin äidin syytä, ettei isä tahtonut tavata lasta mm. isänpäiväviikonloppuna, vaan lähti parhaan lapsuuden kaverinsa kanssa viikonlopuksi jonnekin ja vastasi humalassa lapsen puheluihin. Lapsen ukki katkaisi isän puheet ja totesi puhelun olevan isän puheissa sävyltään asiaton ja pyysi äitiä lopettamaan puhelun ja äiti ilmoitti isälle, joka kokoajan kuuntelematta ukkia tai äitiä jatkoi äidin haukkumista, että lopettaa puhelun, koska se on sävyltään sopimaton lapsen korville.
Äiti koetti miettiä ratkaisua asiaan ja isän lähetellessä äidille uhkailuviestejä ja häiriköidessä äitiä sekä soitellessa lapselle vaatien lasta päättämään että onko joulun äidillä vai uuden vuoden äidillä, joka säikähti isäänsä ja ilmoitti, ettei äidille, ettei tahdo vastata isälleen, äiti lopulta lähetti isälle viestin, jossa totesi isän luvanneen lapselle, joulun äidillä, joten lapsi on nyt joulun äidillä ja tuomarin todenneen, että lapsi on uuden vuoden äidillä, joten lapsi on uuden vuoden äidillään. Äiti painotti, ettei isä ollut joulua lapselle äidin luona luvatessaan mitään puhunut lapselle tai äidille, että lapsen täytyy vaihtaa joulu uuteen vuoteen ennen tuota päivää 22.12.2017. Huoltotuomiossa ei todeta, että isä voisi mielivaltaisesti muutella tapaamisia.
Joulun välipäivät Pyykönen oli lomalla. Itseasiassa koko Maunulan lastensuojelun avohuollossa ei ollut töissä yhtäkään johtavaa sosiaalivirkailijaa. Jauhoa sijaistava työntekijä ilmoitti puhelimen vastaajassa olevan lomalla ja Maunulan tarpeenselvityksen sijaistavan häntä. Pyykönen ei ilmoittanut äidille lomastaan ennakkoon. Kaiken lisäksi Pyykösellä piti olla tapaaminen äidin kanssa 19.12., mutta Pyykönen peruutti tämänkin peruutettuaan jo useita tapaamisia äidin kanssa, joten äiti ei voinut pyytää apua ennakkoon Pyyköseltä tietäessään isän aiheuttavan taasen ongelmia varmasti, koska loma-aika oli tulossa, isä tietävästi viettäisi "aikuisten joulun" ja isän viinanjuonnilla oli havaittu aiemminkin olevan seuraksia. Tämän peruutuksen vuoksi esitti lapsen olosuhteesta huolen äidin psykoterapeutti Pyykösen esimiehelle, Sanna Teirolle, pohtien tämän haittaavan lapsen asiakkuutta ja ilmoittaen, että on huolissaan lapsesta, vaikkakaan ei koe vielä, että lapsi tulisi huostaanottaa. Pyykönen ei ollut myöskään nimennyt itselleen sijaista vastaamaan lapsen asioista, ei ilmoittanut lomastaan puhelinvastaajassa, eikä myöskään sähköpostissaan.
Isä ei noutanut lasta joulupäivänä. Isä ei vastannut lapsen puheluun joulupäivänä klo 19:00 ja kun isä lopulta vastasi lapselle klo 21:00, isä oli humalassa tai ainakin puhe sammalsi ja äiti tunnisti isän humalatilapuheen. Isä nouti seuraavana päivänä lapsen luokseen ja lapselle selvisi, että isä olikin tahtonut olla joulupäivän naisystävänsä kanssa ja siksi ei ollut noutanut lasta, koska naisystävä olikin heillä. Isä ei välittänyt siitä, että lapsi ei tahtonut naisystävää heille, vaikka lapsi oli tämän aiemmin isälle useasti ilmoittanut ja jopa karannut isältään äidille kerran sen vuoksi, että isä nouti naisystävää heille välittämättä lapsen tahdosta. Aiemmin isä oli lapsen vastustaessa naisen tapaamista puheltanut tupakan savut lapsen kasvoille ja ottanut lapsen kännykän haltuun lapselta kostoksi. Lapsen piti avata lahjansa tuon naisystävän edessä ja sitten isä lähtikin heti kotonta pois kuskaamaan naisystäväänsä ja jätti lapsen yksin Tapanin viettoon ilman Tapanin tanssitunnelmaa. Isä myös vei lapsen isän äidiltä saaduista joululahjarahosta 20 euroa todeten niiden kuuluvan hänelle, koska lapsi oli ostanut joululahjan kaverilleen isän rahoilla. Äidin kotona lapsella on omat rahat, mutta isän kotona lapsi ei juurikaan saa käyttöönsä rahaa.
Teirohan ilmoitti jo pääsiäisenä 2017 isälle, kun isä ei viettänyt pääsiäistä lapsen kanssa, vaan lähetti lapsen vastoin tahtoaan sisarelleen, jotta voisi ryypätä naamansa jopa mustelmille, kun humalatila oli kaatuessa niin kova, ettei heijasteita löynyt käsille vastaaottamaan, että isän tehtävä on viettää lapsen kanssa lomat ja luoda lapselle pääsiänen, eikä suinkaan juhia alkoholia juoden. Nyt isä oli päättänyt viettää aikuisten joulun ja ei edes kyennyt sovitusti noutamaan lasta joulupäivänä.
Ennen isälleen menoa lapsi puhui siitä, että karkaa vaikka isältään äidille, jos isä ei päästä häntä uudeksi vuodeksi äidilleen.
Äiti kyseli lapselta mitä uudesta vuodesta isä nyt oli sitten päättänyt. Lapsi kertoi, että isä oli vuorostaan päättänyt, että lapsi saa päättää, onko uuden vuoden isällään vai äidillä. Isä oli näyttänyt netistä kuvia Tahkon kylpylästä ja maanitellut lasta lähtemään hänen ja sisarensa ja sisaren miehen kanssa Tahkolle. Äiti oli kauhuissaan tietäessään, etteivät isä ja isän sisar tulisi olemaan selvinpäin uutta vuotta, vaikka paikalla olisi lapsia, sillä äiti oli viettänyt joulun isän suvun kanssa ja tuolloin kaikki muut olivat aivan hirvittävässä humallassa paitsi äiti, joka oli raskaana. Tuolloin jouluna 2006 isä oli ollut niin humalassa, että kaatui lattialle ja ketään isän suvussa se ei ollut haitannut. Myös noin vuoden kuluttua joulusta samainen suku juhliessaan humalassa sekoili niin, että isän veli kännissä kuristi ja potki isää, kun äiti seisoi vieressä vauva sylissään ja samaan aikaan isän täti huusi äidille hirveässä humalassa syytäen äitiä siitä mitä isän veli teki isälle ja äiti selvinpäin katsoi vielä lopuksi, kuinka isä kaatoi vaunut, jossa lapsi oli. Rahaton äiti ei ollut voinut lähteä juhlista ja ei ollut tajunnut soittaa sosiaalipäivystykseen pyytääkseen apua, eikä olisi kehdannut edes pyytää apua, sillä niin isän suku aina sätti häntä ja niin hän pelkäsi heitä.
Lapsi oli kauhuissaan tilanteesta, jossa isä oli asettanut hänet olosuhteeseen, jossa lapsen pitäisi itse päättää uudelleen missä on uuden vuoden, vaikka isälle ilmoitettiin jo 22.12., että lapsi tahtoo olla uuden vuoden äitinsä kanssa. Lapsi ei tahtonut satuttaa isää päätöksellä mennä äidille ja ei tahtonut satuttaa äitiä päätöksellä mennä isälle.
Lopulta äiti kysyi lapselta 29.12. eli päivänä jolloin huoltotuomion mukaan lapsen olisi pitänyt siirtyä äidilleen, tahtoisiko lapsi että äiti päättää, sillä lapsi ei osannut itse päättää ja vaikeroi äidille tätä ja lapsi huojentuneena totesi, että tahtoisi. Äiti ilmoitti, että hän sitten päättää, että lapsi on uuden vuoden hänen luona, koska tuomari on näin päättänyt ja silloin ei äidin tai lapsen tarvitse kummankaan päättää tätä asiaa. Lapsi oli tyytyväinen päätökseen. Äiti tiesi lapsen tahtovan tätä, sillä niin oli lapsi tahtonsa ilmaissut äidille tiukasti jo 22.12.. Lapsi puhui siitä, että tahtoo vaikka karata isältään, jos isä ei päästä häntä äidille. Äiti ilmoitti isälle lapsen puhelimen kautta kaiutinpuhelussa isän todettua ensin lapselle, ettei suostu puhumaan äidin kanssa ja lapsen vaadittua tätä isältään, että päätös on tehty ja lapsi on uuden vuoden äidillä ja äiti ilmoitti isälle toivovansa, että lapsi tulee äidilleen samana päivänä tuomion mukaisesti klo 18:00 äidilleen. Isä ilmoitti, että ei kunnoita tuomiota ja päästävän lapsen vasta sunnuntaina äidilleen.
Äiti soitti Helsingin kunnan sosiaali- ja terveysviraston vaihteeseen ja pyysi yhdistettävän jollekulle Maunulan lastensuojelun avohuollon työntekijälle, koska Pyykönen oli lähtenyt lomalle ja sijaista ei ollut tiedossa ja mistään ei meinaa saada apua, koska Maunulan lastensuojelun tarpeenselvitys ilmoitti äidille, ettei tilanne ole akuutti eli heidän mielestään tilanne ei ollut sillä hetkellä tapahtuva ja kehittyvä. Joku vastasi ja tuo joku otti vastan äidin huolen ja totesi äidin olevan ihan syystä huolissaan ja otti vastaan äidin valituksen Pyykösen toimimattomuudesta talviloma-asiassa ja muutoinkin syksyn 2017 aikana, mutta ilmoitti, ettei hän voisi edes soittaa isälle, koska mukamas Suomen lain mukaan lastensuojelu ei saa mitenkään puuttua huoltoon liittyviin asioihin. Äiti ihmetteli, että eikö mitenkään ja eikö muka voi soittaa edes isälle, ja tuo virkailija, joka hetkeä aiemmin oli todennut, että isä oli asettanut lapsen lojaliteettiristiriitaan, koki, ettei hänellä ole oikeutta sanoa mielipidettä ääneen huoltoon liittyvissä ja vanhemman toimintaa koskevissa asioissa kuitenkaan isälle.
Sosiaalivirkailija totesi, että lastensuojelulla ei ole oikeutta siirtää lapsia huoltotuomion mukaisestikaan vanhemmalta toiselle ja tämän vuoksi hän ei voisi edes soittaa siälle rauhoittaakseen tilannetta. Hän myös totesi äidille, että vaikka äiti oli juuri kertonut mitä huoltotuomiossa todetaan ja miten isä oli toiminut ja miten perhetyö oli jättänyt toimimatta, ei hän voi tietää mistään mitään lapsen elämästä, koska ei ole lapsen vastuusosiaalivirkailija. Ja äiti taas ihmetteli, mikä on sitten puhelimessa annetun tiedon merkitys, jos se johtaa näkemykseen, ette tietoa kuitenkaan ole olemassa eli annettu tieto ei siirry lastensuojeluun ja tieto ei siis kehitykkään näin. Äiti ilmoitti lastensuojelulle lapsen suunnittelevan taas karkaamista isältään. Apua ei siltikään saatu.
Lapsi ilmoitti WhatsAppviestillä äidilleen tahtovansa karata isältään ja pyysi neuvoa äidiltä lukkiuduttuaan wc:seen. Lapsi itse lopulta keksi, että menee naapuriin katsomaan kissoja ja klo 18:00 sitten siirtyi täältä ulos, josta äiti nouti hänet. Lapsi ilmoitti heti isälleen äidin pyynnöstä viestillä mihin oli lähtenyt. Isä soitti vasta tunnin päästä lapselle, mutta lapsi ei tahtonut vastata ja ilmoitti äidille, että pelkää isäänsä.
Äidin kertoessa uudesta työstään lapselle, lapsi hädissään kysyi äidiltä: "Kuka sitten pitää minusta huolta, kun isä ei pidä ja sinä olet töissä?" Lapsi pelkäsi joutuvansa taasen bussipysäkille ilman lippua ja ilman mahdollisuutta päästä kouluun tai joutumista taasen yksin yöllä kotiin jätetyksi, isän juomisia, lapseen kohdistettua syyttelyä, kiinnikäymisiä ja uhkailuja ja epäkelvoksi määrittelemistä.
Isä lähetti äidille uhkailutekstiviestin, jossa ilmoitti, ettei tule päästämään lasta äidilleen pitkään aikaan talviloman jälkeen. Lapsi oli juuri tuolloin äidin puhelimella ja näki viestin. Lapselle isä viestitti, ettei luota enää lapseen. Lapsi ei näiden viestien jälkeen tahtonut enää vastata isälleen ollenkaan ja ilmoitti äidille, ettei tahdo palata isälleen talviloman jälkeen.
Äiti oli luvannut lapselle ja isälle, että jos lapsi tahtoo mennä isälleen lopputalvilomasta, koska oli joulun äidillä, voi lapsi mennä tietenkin, mutta tietenkään isän uhkailujen jälkeen, ei lapsi tätä tahtonut. Isä ei miettinyt oman toimintansa vaikuttavuutta.
Keskiviikkona 3.1.2018 isä soitteli lapselle ja lapsi ei vastannut. Isä lopulta soitti äidille törkeän puhelun, jossa ensin vaati lasta puhelimeen ja äiti totesi, ettei isän viestien jälkeen lapsi tahdo puhua isänsä kanssa. Isä ilmoitti, ettei lapsi sellaista saa päättää. Sitten isä ilmoitti hakevansa lapsen luokseen ja äiti ilmoitti, että huoltotuomion mukaan lapsi siirtyy isälleen sunnuntaina klo 18:00. Isä jatkoi räyhäämistä äidille ja äiti pysyi tiukkana todeten, että lapsi ei tahdo tulla isälleen ja isä ilmoitti, ettei lapsi saa sellaista päättää ja ettei hän kunnioita huoltotuomiota vieläkään. Äiti lopetti puhelun todeten isälle isän käytöksen puhelimessa asiattomaksi ja isän häiritsevän heidän saunaan menoa saunavuoron jo alettua. Saunassa lapsi kertoi äidille, että isä oli jo perjantaina 29.12. ilmoittanut lapselle, kun oli ilmoittanut lapselle, että ei päästä lasta äidilleen kuin vasta sunnuntaina, että noutaa lapsen sitten Tahkolta palattuaan keskiviikkona luokseen loppulomaksi.
Tästäkään asiasta isä ei ollut kysynyt äidin suostumusta muutoksiin eikä lapsen mielipidettä muutoksiin.
Taaskaan lastensuojelusta ei tullut apua ja Pyykönen ei torstaina ilmoittanut mitään itsestään, vaikka äiti laittoi Pyyköselle tekstiviestin ja pyysin yhteydenottoa ja kertoi isän uhkaavasta käytöksestä ja lapsen loman häiriköinnistä.
Talviloman aikana äiti hoiti asiaoita, joita isä ei ollut hoitanut. Äiti hankki lapselle syylälääkkeen, jonka hoitamista äiti oli pyytänyt perhetyöltä kuukaisien ajan ja hankki lapselle uuden kuukausikortin julkisiin, koska isä ei ollut tätä kyennyt lapselle hankkimaan. Äiti maksoi lapselle myös matkat ensimmäisille kahden viikon koulupäiville, koska isä ei ollut osannut tällaistakaan asiaa hoitaa ollenkaan syksyn 2017 aikana.
Perjantaina 5.1.2018 Pyykönen soitti äidille ennakkoon ilmoittamatta, vaikka äiti on pyytänyt pyytämistään Pyyköseltä, että Pyykönen ilmoittaa tekstiviestillä ensin, milloin aikoo soittaa äidille, jotta äiti voi ennakoida soitot ja järjestää lapsen asiat niin, ettei puhelu häiritse lapsen elämää. Asiaa käsiteltiin mm. koskien 31.8. Pyykösen puhelua äidille, kun äiti ilmoitti puhelun aikana ettei ajankohta sovi ja Pyyköstä sekä Jauhoa tämä ei kiinnostanut tuolloinkaan vaikka äiti toisti ja toisti, että lapsi kärsii, koska äiti on puhelimessa. Pyyköstä ei selkeästi kiinnosta lapsen etu. Äiti oli Helsingin rautatieasemalla menossa tyttärensä kanssa Kiasmaan katsomaan taidenäyttelyä tyttärensä pyynnöstä. Juuri siihen kellonlyömään oli sovittu tapaaminen lapsen ja äidin yhteisen ystävän kanssa ja kahville meno yhdessä ennen Kiasmaan menoa.
Puhelu oli järkyttävä. Pyykönen syytti suoraan äitiä, että äiti on rikkonut huoltotuomiota, koska lapsi on ollut tuomion mukaisesti äidillä tuosta 29.12 klo 18:00 lähtien. Kun äiti ihmetteli tätä, Pyykönen ilmoitti, että koska isä oli antanut lapsen tulla jouluksi äidilleen, ei tuomio enää pitäisikään paikkaan ja siksi äiti oli Pyykösen mielestä rikkonut tuomiota.
Pyykönen siis oikeasti uskoo olevansa asemassaan kolmea hovioikeusneuvosta korkeammassa asemassa ja oikeutettu asemassaan jopa kirjoittamaan huoltotuomion uudelleen. Pyykönen vaati äitiä palauttamaan lapsen isälleen joko samana päivänä tai lauantaina. Äiti ilmoitti, ettei suostu tähän ja totesi hänellä olevan jo suunnitelmia huomiseksi lapsen kanssa ja heillä olevan la-su yöksi hotellimajoitus kylpylälomalla edessä. Pyykönen ilmoitti, että jos äiti ei toimi, kuten hän määrää, hän tulee kiireellisesti sijoittamaan lapsen.
Tätä "vie lapsi heti isälle" -toimintaa pitää Pyykönen lapsen elämässä ennakoitavuutta lisäävänä jostain järjettömästä syystä,
Äiti hermostui ja kyseli eikö isä tee Pyykösen mielestä mitään väärin ja Pyykönen ilmoitti, ettei suostu puhumaan isästä mitään äidin kanssa. Pyykönen ilmoitti jo lokakuussa 2017 äidille, ettei koskaan suostu puhumaan äidin kanssa mitään isästä ja isän kotiin annetusta lastensuojelun tuesta lapselle. Pyykösen puolueellisuus oli siis käsinkosketeltavaa taas.
Pyykönen jatkoi kiireellisellä sijoituksella uhkailua ja äiti ilmoitti, että ei tule suostumaan Pyykösen vaateisiin, vaan vie lapsen lomalle, jonne oli lapsen luvannut viedä ja jota lapsi oli pyytänyt äidiltä ja jota yhdessä oli suunniteltu jo pikään haaveillen ja äiti ilmoitti pitävänsä kiinni tiukasti ennakoitavuuden ylläpitämisestä. Pyykönen koetti kysellä äidiltä mihin hotelliin ja kylpylään äiti aikoo lapsen viedä ja äiti ilmoitti, että ei suostu kertomaan Pyyköselle nähden sielunsa silmin kuvan, kuinka Pyykönen rävähtää kylpylään poliisisaattueen kanssa vaatimaan pakolla lasta laitokseen ilman järkeävää perustelua toiminnalleen. Lapsen ensimmäistä talvilomaa äitinsä kanssa vuosiin äiti ei antanut Pyykösen pilata törkeällä vallankäytöllä, sillä lapsi ei ollut missään vaarassa äidin luona. Pyykösellä ei ole oikeutta lapsia kiireellisesti sijoittaa. Pyykönen joka on niitä hulluja sosiaalivirkailijoita, jotka uhkailevat perheitä kiireellisellä sijoituksella, kun lapsi ei ole hengenvaarassa, jotta saavat tahtonsa läpi ja jotka lisäävät näin lapsen ahdistusta, olisi varmaankin jopa raahannut poliisisaattueen järkyttämään lasta lisää jälkeen sen mitä Pyykönen, Nyman ja Koljonen olivat toimimattomuudellaan ennakoitavuuden saamiseksi saaneet aikaan. Äiti ilmoitti Pyyköselle, ettei luota Pyyköseen ja että ei anna Pyykösen pilata lapsen lomaa ja ettei kerro Pyyköselle minne menevät. Tosin puhelun alussa äiti kyllä kertoi minne ovat menossa, mutta ei toistanut itseään, koska Pyykönen ei ollut kuunnellut häntä.
Äiti ilmoitti uhkaustaan toistavalle Pyyköselle: "Tee se kiireellisen sijoituksen päätös, jos tahdot sillä uhkailla. Minä sitten valitan siitä hallinto-oikeuteen ja sinä häviät aivan varmasti." Nyt Pyykönen muuttikin toimintaansa ja päättikin kysellä palaako lapsi varmasti isälleen sunnuntaina klo 18:00.
Äiti totesi, että huoltotuomiossa lukee niin ja totesi puhelun alussa todenneen, että isälle on ilmoitettu, että lapsi palaa isälle sunnuntaina klo 18:00 ja lisäsi, että lapsi ei ole halukas menemään isälleen. Lapsen mielipide ei kiinnostanut Pyyköstä ja siitä Pyykönen ei tahtonut keskustella mitään tai äidin vanhemmuuden tukemisesta esimerkiksi neuvoin, kuinka äiti saisi lapsen menemään isälleen, Pyykönen ei tahtonut keskustella äidin kanssa. Pyykönen tahtoi vain syytellä äitiä ja uhkailla lasta.
Pyykönen ilmoitti puhelun aikana myös, että nyt päätettyään usean kuukauden ajan Nymannin ja Koljosen kanssa, ettei lastensuojelun avohuolto tee mitään eli ei edes keskustele avoimesti asioista isän tai äidin kanssa, sen eteen, että lapsen elämässä olisi ennakoitavuutta ja ettei lapsi olisi henkisen ja fyysisen väkivallan kohde isällään, että nyt siitä toimimattomuudesta johtuvasta olosuhteesta syntyneiden seurausten jälkeen lapsi onkin menossa heti viikolla 2 Oulunkylän perhekuntoukseen, jolla tunnetusti ei ole toivottavaa vaikutusta lastensuojeluasioissa, varsinkin jos kaikesta vastaa kaikkien kanssa yhteistyökyvytön vastuusosiaalivirkailija. Äiti kysyi Pyyköseltä, onko Pyykönen kysynyt lapsen mielipidettä tähän asiaan ja Pyykönen ilmoitti taas, ettei häntä kiinnosta lapsen mielipide ja lisäsi: "Tällaiset päätökset tekevät aikuiset."
Lapsen osallistuttamisen siis sotki Pyykönen vuorostaan aikuisen velvollisuuteen päättää ja perusteli päätöstään ettei osallistuta lasta lastensuojeluasikkuuteen sillä, että itse on aikuinen ja lapsi ei ole aikuinen.
Äidinkään mielipidettä Pyykönen ei kysynyt ja ei ollut tästä kiinnostunut ja äidin näkemys, että lapsen elämässä on ollut jo liikaa muuttoja viimeisen puolen vuoden aikana, kun lapsi heinäkuussa 2017 muutti ensin isän äidille ja sieltä kriisiasuntoon, jossa isä heitteillejätti lapsen ja alkusyksystä pahamaineiseen Kontulaan, jossa pikkulapset kiroilevat avoimesti kadulla, lapsen asuttua tätä ennen koko elämänsä Vuosaaressa ja nyt pitäisi muuttaa määrittelemättömäksi ajaksi Oulunkylään. Pyykkönen, joka ei ole tavanut lasta kuin kerran isän kanssa elokuussa 2017, joka ei ole koskaan kysynyt mihinkään asiaan lapsen mielipidettä, ilmoitti, että toimii lapsen edun mukaan ilmoittaessaan, ettei häntä lapsen tai äidin mielipiteet sekä toiveet kiinnosta ollenkaan. Oulunkylässä ollessaan lapsihan ei pääse kavereilleen enää arkena, sillä taksi vie ja taksi tuo lasta laitoksen ja koulun välillä ja tämä harmittaa lasta. Ennen jouluahan Pyykönen ilmoitti peruuttaessaan äidin tapaamista sähköpostissaan perheneuvolalle ja äidin psykoterapeutille mm, että perheneuvolat ovatkin lastensuojelun avohuollon alaisia tukimuotoja (eivät ole) ja edustavansa lasta (äiti ei Pyykösen mielestä edusta lapsen ääntä ja näin lasta, vaikka lapsi puhuu äidille ja Pyykönen ei tapaa lasta), vaikka lapsi on pyytänyt sosiaalityöntekijän vaihtoa Sanna Teirolta eli Pyykösen esimieheltä.
Lastensuojeluvirkailijathan edustavat työssään kuntansa lastensuojelullisia tukipalveluja, jos se heitä nyt koskaan kiinnostaa työssä eli se tuen oikea-aikainen antaminen.
Lastensuojelulakihan sanoo:
Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. (LSL 4 §)
Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin. (LSL 5 §)
Vaikka äiti ilmoitti lastensuojeluun Pyykösen esimiehelle jo syyskuun alussa, että Pyykönen ilmoitti jo 30.8.2017 äidille puhelimessa, ettei kunnioita lastensuojelulakia eli ettei häntä kiinnosta lapsen mielipide mihinkään asiaan, vaan että hän yksin päättää "aikuisen asemassa" kaiken mitä tekee ja vaikka äiti on tuonut Teirolle esille, että Etelä-Suomen aluhallintovirasto velvoittaa esimiehet ohjaamaan alaisiaan toimimaan lain mukaan, vieläkään vuoden 2018 alussa Pyykönen ei virallisen päätöksenteon yhteydessä päätettyään, että lapsi muuttaa Oulunkylän perhekuntoutuksen tilopihin, kunnioittanut lastensuojelulakia ja varannut aikaa lapsen kuulemiselle ja lapsen mielipiteen selvittämiselle ja ei osoittanut halua osallistutta lasta itseään koskevassa asiassa. Pyykönen ei siis asemassaan kunnoita YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tai mitään mitä on tuon sopimuksen jälkeen todettu lastensuojelun tehtäväksi Suomessa.
Puhelun jälkeen lapsen ja äidin päivä oli pilalla, vaikka molemmat koettivat parhaansa mukaan nauttia Kiasman kummallisesta taideannista ja valmistua yhteiseen hauskanpitoon. Molempia harmitti ja molempien oli vaikeaa keskittyä yhdessäoloon, sllä Riikan puhelu kummitteli heidän päivää tuoen pahaa oloa. Lapsen vatsaan alkoi sattumaan.
Lapsi totesi äidille, ettei aio mennä isälleen, koska ei aio mennä Oulunkylään. Äiti sopi isän kanssa, että isä noutaa lapsen klo 18:00, vaikka lapsi ilmoitti, ettei mene isälleen. Äiti ilmoitti lapselle sopineensa näin isän kanssa ja lapsi pohti miten välttäisi isälle menon koska ei tahdo Oulunkylään ja miten välttäisi laitokseen joutumisen. Äiti soitti sosiaalipäivystykseen ja kyseli mitä tehdä, kun Pyykönen on ilmoittanut, että jos lapsi ei palaa isälleen sunnuntaina, Pyykönen kiireellisesti sijoittaa lapsen ja että lapsi on ilmoittanut äidille, ettei mene isälleen, koska ei tahdo Oulunkylään. Sosiaalipäivysty ilmoitti, ettei Pyykönen ole velvoittanut eli tehnyt merkintää, että lapsi tulisi kiireellisesti sijoittaa, jos lapsi ei mene sunnuntaina isälleen ja ei osannut neuvoa äitiä kysymyksessä: "Kuinka voisin myötävaikuttaa lapsen siirtymisessä isälleen tällaisessa olosuhteessa." Äiti pyysi kirjaamaan, ettei kukaan anna hänelle vastausta tähän kysymykseen lastensuojelussa, mutta Pyykönen, jolla itsellään ei ole antaa myöskään ohjeita äidille, syyttää äitiä siitä, ettei lapsi suostu siirtymään isälleen.
Lapsi kirjoitti ennen nukkumaanmenoa kirjeen Pyykösen esimiehelle eli lapsen entiselle vastuusosiaalityöntekijälle, joka tapasi lasta kolmen viikon välein syksyllä 2016 ja jos ei nyt osallistuttanut lasta lapsen mielipidettä kysyen, niin ainakin kuuli lasta, eli sosiaalityön päällikkö Sanna Teirolle:
Hei Sanna,
Riikka soitti tänään äidille. Minusta ei ole kivaa, että Riikka häiritsee minua ja äitiä, kun pidämme hauskaa. Pyysin äitiä viemään Kiasmaan ja pyysimme Tomin (nimi muutettu) mukaan. Riikka uhkasi kiireellisesti sijoittaa minut, jos en tottele häntä. Minusta ei ole kivaa lähteä äidiltä sunnuntaisin, koska minua itkettää silloin. Miksi en voi mennä äitiltä maanantaina kouluun? Miksi Riikka ei välitä siitä mitä minä ajattelen tai miltä minusta tuntuu? Minua pelottaa, kun minua uhkaillaan. Äiti kertoi, että joudun taas Oulunkylään asumaan. Kerroin äidille, että en tahdo sinne. Kerroin myös mummille. Riikka syyttää äitiä siitä, että tahdon jäädä äidille yöksi. Äiti yrittää saada minut isälle, mutta minä en tahdo. Miksi isä ja Riikka pakottaa minut menemään isälle? Pelkään, että isä suuttuu ja pettyy minuun. En haluaisi mennä sunnuntaina isälle. En halua mennä Oulunkylään. En halua laitokseen. Sanna voitko auttaa?
T: lapsen etunimi
Täällä Mieron tiellä on ilmiselvää, ettei johtava sosiaalityöntekijä Pyykkönen kunnioita Suomen lastensuojelulakia ja ei toimi sen mukaan. Lapsen etu ei toteudu.
Pyydän teitä kaikkia hyvät lukijat nyt osoittamaan välittämistä tuota lasta kohtaan ja olemaan yhteydessä sähköpostilla sosiaalityön päällikkö Sanna Teiroon sekä johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyyköseen otsikolla: Lapsi lastensuojelun mierontiellä ja kertomaan näkemyksenne siitä miten ammatillisesti toimiva lastensuojelu edellämainitussa talviloma-asiassa toimisi. Sähköpostiosoitteet ovat: [email protected] ja [email protected] .
Jos tahdotte lähettää näkemyksenne nimettömänä, laittakaa se tuolloin kirjeessä osoitteeseen: Suursuonlaita 1, 00630 Helsinki ja osoittakaa se johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyyköselle sekä sosiaalityön päällikkö Sanna Teirolle. Säilyttäkää yhteydenotoistanne kopio ja laittakaa se sähköpostilla myös Lokakuun Liikkeelle, jotta voimme varsmistaa, ettei Pyykönen hävitä yhteydenottojanne osoitteseen: [email protected]
- Mitä mieltä te olette siitä, kun sosiaalityöntekijä ei ole kiinnostunut lapsen mielipiteestä ja lastensuojelulaista?
- Mitä mieltä olette siitä, ettei vastuusosiaalivirkailija osallistuta lasta ja äitiä lapsen asiakassuunnitelman tekoon ja kysy lapselta mitä lapsi toivoisi lastensuojelulta?
- Miten teidän mielestänne olosuhde olisi ollut korjattavissa kevyemmin ratkaisuin?
- Kuinka teidän mielestä hyvä lastensuojelu kohtaa perheen jokaisen jäsenen osoitaten tasa-arvoiseen kohteluun kykyä?
Sosiaalipäivystyksessä Larsson totesi äidille, että miltei 11-vuotiaan mielipidettä tulisi lastensuojelun kuulla ja huomioida työssään.
Erityisesti arvostaisin, jos ammatillisesti pätevät lastensuojelualan ammattilaiset, myös he jotka niin vihaavat Lokakuun Liikettä ja Mieroa ja silti jaksavat puhua ja ylpeillä sosiaalisessa mediassakin, että ovat lapsen edun asialla, olisivat yhteydessä Pyyköseen ja kertoisivat hälle miksi Suomen lastensuojelulaissa todellakin lukee:
"Lapselle on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin."
ja millaisin toiminnallisin keinoin tätä lakia voi todellisin toimenpitein toteuttaa, kun sosiaalityön päällikkö Sanna Teiro on osoittanut kyvyttömyyttä viiden kuukauden aikana ohjata Pyyköstä toimimaan tuon kyseisen lakipykälän mukaan.
Pyykönenhän on kirjoittanut Pro Gradun aiheesta:
Osaamisen johtaminen lastensuojelun sosiaalityössä - johtavien sosiaalityöntekijöiden näkökulma (2013), joten johdetaan yhdessä Pyyköstä kohti osaamista, kun eipä Teiro tai Nummikoski viitsi häntä johtaa työssään. Neuvotaan Pyyköstä siirtymään sattumanvaraisesta uhkaavasta kyynisyydestään kohti refleksiivistä työotetta, kun hän on ihan seitsemää sosiaalivirkailijaa haastattelemalla pätevyynsä saanut asemaansa (millaisin perusteluin Helsinki palkkaa johtavaan asemaan työntekijöitä?).
Lapsi itki äidilleen, ettei lastensuojelu tahdo antaa hänelle tavallista elämää.
Väestöliitto ilmoittaa sivuillaan:
Lapsen kuulemista ei ole sidottu määrättyyn ikään, kuten 12 vuoteen.
Lapsiasiavaltuutettu totesi ETENE seminaarissa 16.8.2016:
Lapsen osallisuus
Osallisuus on oikeutta
– ilmaista mielipiteensä
– tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi
– osallistua päätöksentekoon
itseään suoraan tai välillisesti koskevissa asioissa.
Lapsen osallisuus toteutuu lastensuojelussa, kun lasta
kuunnellaan, kuullaan ja huomioidaan lapsen elämää
koskevissa asioissa.
Samassa todetaan myös:
- Lapsen oikeus osallistua on lastensuojelulain (417/2007)
keskeinen periaate
- LSL 20 §, Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen
Lapsen toivomukset ja mielipide selvitettävä aina lastensuojelua toteutettaessa hienovaraisesti ja aiheuttamatta haittaa lapsen ja läheisten välisille suhteille. Lapsen toivomukset ja mielipiteet otettava huomioon iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla.
- lapselle on perusteltava myös miksi ja miltä osin hänen toiveitaan ja mielipidettään ei ole voitu noudattaa
- lapselle annettava riittävästi tietoa mielipiteen muodostamiseksi
Samassa todetaan myös:
Lapsen muodollinen kuuleminen toteutuu sosiaalitoimessa vaihtelevasti > mahdollisesti selvitettyä mielipidettä ei kirjata tai kirjaus on suppea
Jokin siis mättää pahasti Pyykösen toiminnassa, kun ei häntä kiinnosta ollenkaan se miten hänen kuuluisi toimia lapsen huomioimiseksi ja vakavasti se mättää Helsingin lastensuojelussa, kun tämä ei ole hälyttävää lastensuojelun johtaja Saila Nummikosken mielestä. Pelkkää sanahelinää oli virastopäällikkö Hannu Juvosen väite kesällä 2015, kun lastensuojeluviranomasia tuomittiin, kun Juvonen väitti lastensuojelun alkaneen kuulemaan lapsia.
Tällaisen sotkun lapsen elämään aiheuttivat toimimattomuudellaan kesän ja syksyn 2017 aikana Pyykönen, Jauho, Nyman, Koljonen, Teiro sekä erityisesti lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski, joka pitää tarkoituksenmukaisena työmenetelmänä lastensuojelussa sen, ettei tukea pyydettäessä anneta tukea ja sitten erittäin vakavilla lapsen elämään koskevilla tukimuodoilla lopulta uhkaillaan lasta misään vaiheessa kohtaamatta lasta ja koskaan selvittämättä mitä lapsi tahtoisi. Tämän hyväksyy perhe- ja sosiaaliasioiden osastopäällikkö, sote-viraston virastopäälliikkö sekä ilmiselvästi myös Helsingin kunnan pormestarit. Helsingin kaupunkia siis johtavat ihmiset, jotka eivät kunnioita lastensuojelulakia jopa sosiaaliasioista vastaava apualispormestari, kun lapsen kuuleminen ei lastensuojelutyössä kiinnosta häntä. Espoossa sentään on jo havahduttu ymmärtämään, että huonosti toimiva lastensuojelu aiheuttaa perheille kaaosta ja Vantaalla sosiaalivirkailijat itse kantelevat työolosuhteistaan aluehallintovirastoon.
Kaiken lisäksi lastensuojelun avopalveluiden tukimuotojen pitäisi lain mukaan olla lapselle vapaehtoisia.
Ja lastensuojelulaki määräisi Pyykösen toimimaan seuraavasti:
Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti (LSL 4 §).
Pyyköselle hienovaraisuus = kiireellisellä sijoituksella uhkaileminen ja omalla aikuisuudellaan lapsen lapsen toiveen, mielipiteen ja lapsen äänen mitätöiminen.
Helsingissä selkeästi ei kunnioiteta moniammatillista osaamista, jossa vuosien ajan on todettu, että lastensuojelutyössä tärkeintä on kuulla lasta ja antaa lapselle oikeus omaan ääneensä.
Kantaa lapsen kuulemisen merkityksestä voi ottaa myös lähettämällä sähköpostia Lokakuun Liikkeelle:
[email protected] otsikolla:
Mieron tiellä näkemys lapsen osallisuuden toteutumisesta lastensuojelussa
Lukekaa ehdottomasti myös tämä tärkeä huomio:
Puurot ja vellit sekaisin lapsen mielipiteen huomioimisessa lastensuojelussa (US - Elena Maria Uusitalo, 18.1.2014):
http://elenamariauusitalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158673-p…
Selkeästi Maunulan lastensuojelun avohuoltoa johtaa ammattiinsa sopimaton ihminen, joka ei arvosta lapsien elämää ja lapsiemme mielipiteitä ja lapsiemme omaa ääntä.
Miksi hän saa työskennellä asemassaan? Näin minä ainakin koen silloin, kun lapsen vastuusosiaalivirkailija ilmoittaa:
A: lapsi ei saa päättää missä hänen on oltava, kun hänet on heittellepantu
B: lapsi ei saa osallistua oman asiakassuunnitelmansa tekoon ja kertoa mitä toivoo lastensuojelulta
C: Lapsen mielipidettä ei tule selvittää, kun häntä uhkaillaan kiireellisellä sijoituksella ja kun hänen elämäänsä kosketaan vakavasti ja hänen asumisensa siirretään Helsingin kunnan kuntoutuskeskukseen, josta ei ollut mitään apua lapselle vuonna 2015 myöskään
D: lapsen mielipidettä ja tunteita ei tarvitse huomioida, kun lapsi sanoittaa pettymystään vastuusosiaalivirkailijastaan ja pyytää tämän vaihtoa
E: lapsen toiveita ei tarvitse huomioida, kun lapsi pyytää tavallista elämää.
Edellistä kutsutaan Helsingissä lastensuojelutyöksi vaikka kyseessä on väärin valtaa käyttävän sossun hulluustyö.
THL ohjeistaa lastensuojelun käsikirjassa lastensuojelua:
Suomen lainsäädäntö lähtien perustuslaista painottaa johdonmukaisesti sitä, että asianosaisilla on aina oikeus saada tietoa heitä koskevista asioista sekä oikeus lausua niistä omat näkemyksensä. Ikä ei ole peruste sulkea ketään tämän oikeuden ulkopuolelle. Lasten kohdalla viranomaisilla on erityinen velvoite kohdella heitä tasa-arvoisesti yksilöinä ja antaa heille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Perustuslaki 6 § (Finlex)
Perustuslaki toteaa näin:
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Kuka kertoisi edellisen johtava sosiaalityötekijä Riikka Pyyköselle, kun sosiaalityön päällikkö Sanna Teiro ja lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski eivät välitä asiaa kertoa hänelle hänen esimiehinään? Ketä kiinnostaa, kun lastensuojelun johtoa ei kiinnosta Suomen laki?
Tustustu myös:
Lastensuojelulaki:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Lapsen mielipiteen selvittäminen (THL - Lastensuojelun käsikirja):
https://www.thl.fi/…/huost…/lapsen-mielipiteen-selvittaminen
Lapsen osallisuus (THL - Lastensuojelun käsikirja):
https://www.thl.fi/…/lastensu…/tyoprosessi/lasten-osallisuus
Lapsen kuuleminen (Väestöliitto):
http://www.vaestoliitto.fi/…/avio-ja_avo…/lapsen_kuuleminen/
ETENE seminaari 16.8.2016, Lapsen suojelu ja lapsen hyvä - Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? (Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto):
http://etene.fi/…/Meri…/d9108ae3-b5ff-4395-a5ce-8cc7422e7302
Kuntainfo: Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat muutokset 1.1.2016 (SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - Helsinki 25.9.2015):
http://stm.fi/…/Kuntai…/ce4381e3-f413-4c06-945e-73ede882b565
Välineitä lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämiseen ja tiedon keräämiseen:
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/F9CD3CD4A734B90FC2257E51003E49D2/$FILE/V%E4lineit%E4%20lasten%20ja%20nuorten%20mielipiteiden%20selvitt%E4miseen%20ja%20tiedon%20ker%E4%E4miseen.pdf
Lapsen mielipiteen selvittäminen vaatii useita tapaamisia (HS - 10.6.2005):
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004315390.html
Osaamisen johtaminen lastensuojelun sosiaalityössä - johtavien sosiaalityöntekijöiden näkökulma (Pro Gardu - Riikka Pyykönen, 2013):
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39936
Lastensuojelusta on miltei mahdotonta saada sosiaalipedagogiikan RATKES:n malleihin perustuvaa onnistunutta vuorovaikutusta esille tuovaa asiakkaan sekä asianomaiset huomioivaa palvelua. Taasen saimme havaita, että pahimmillaan väärin valtaansa käyttävät sosiaalivirkailijat ovat juuri niitä, jotka istuvat päättävässä asemassa lastensuojelussa. Välipitämättömyys tuen tarpeesta ja lapsen mielipiteestä rehottaa työtavoissa ja tämä haavoittaa lapsia.
9.5.2017 10-vuotiaan helsinkiläislapsen asiakkuus siirrettiin Helsingin lastensuojelun avohuoltoa johtavalta sosiaalityön päällikkö Sanna Teirolta Maunulan lastenuojeluyksikön avohuollon johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyyköselle. Lastensuojelun mokattua työssään johtava sosiaalityöntekijä Jenni Weck-Näsen ja vs. sos. Laura Laineen toimiessa lapsen asioissa vastaavina vuonna 2014 ja tehtyä Teiron mukaan useita "virhetulkintoja" lapsen äidin ja isän vanhemmuudesta suoraan vain kuvitelmiensa pohjalta mitään todella tutkimatta asianmuakisesti, olosuhdetta on koetettu korjata asettamalla johtavia työntekijöitä lapsen vastuutyöntekijän asemaan, vaikka Weck-Näse, jonka virheelliset tulkinnat oikeutti Weck-Näsen esimies sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio, oli myös johtava sosiaalivirkailija. Lapsen äidin kotona Teiro ja äiti yhdessä painottivat 9.5. Pyyköselle sekä lapsen isän kotiin ostetulle perhetyölle, sosiaaliohjaaja Anu Nymanille sekä sosiaaliohjaaja Sirkku Koljoselle, että isän kotiin tulee saada aikaan kuukausikalenteri, mieluiten laaja perhekalenteri, jotta lapsen arkeen saadaa ennakoitavuutta. Lapselle piti mahdollistaa harrastaminen ja mielekäs ikätasoinen arki. Myös puhuttiin isän yhteistyökyvyttömyydestä äidin kanssa ja isän kyvyttömyydestä huoltaa lasta ja kuinka tähän tarvitaan tuki Nymannilta ja Koljoselta. Äidin kodista siirryttiin sitten isän kotiin sosiaalityön voimin.
Jo alkuvuodesta 2017 ennen Teiron siirtämistä sosiaalityön päällikön asemaan totesi sosiaalityön päällikkö Vartio lapsen mummolle, mummon valittaessa siitä, että lapsi elää epänormaalia elämää lastensuojelun toimintatapojen ja isän toiminnan vuoksi, että lapsen elämä on normalisoitava. Vartio osoitti vihdoin välittämistä ja suuntaa lapsen elämään, mutta Vartion mielipiteestä ei sitten välittänytkään Pyykönen aloitettuaan lapsen vastuusosiaalivirkailijana 9.5.2017.
Nymannilla ja Koljosella oli kuitenkin täysin mahdotonta kesän 2017 sekä syksyn 2017 aikana tuottaa edes kuukaisikalenteria ja ennakoitavuutta lapsen elämään, vaikka perhetyö tapasi lasta viikottain kesätauon jälkeen. Perhetyötä ei kiinnostanut, kun lapsi oli minsorteissa kylmässä syyssäässä ja ilman sadevaatteita sateessa läpimärkänä koulussa. Lapsen huoltamisesta isä ei pitänyt huolta ja isä heitteillepani lapsen 29.-30.8. yöllä sekä isänpäiväviikonloppuna ei suostunut olemaan lapsen kanssa, vaan oli mielummin kaverinsa kanssa ja ei noutanut edes isänpäivänä lasta luokseen. Viimeisellä viikolla ennen talvilomaa keskiviikkona 20.12. isä heitteillepani lapsen taasen bussipysäkille, kun lapsi soitti itkien isälleen, että oli kadottanut bussilippunsa. Isä totesi lapselle, ettei nouse vuoteesta auttamaan lasta ja sanoi: "Nythän sitten opit." Maunulan tarpeenselvitykseen äidin ilmoittaessa tästäkin, lastensuojelu ei suostunut auttamaan lasta mitenkään ja ilmoitti, ettei tällaiset asiat ole lastensuojelun asioita sillä heistä asia ei ole akuutti, kun lapsi itkee bussipysäkillä, kun isä ei auta lasta kouluun. Äiti lähti Vuosaaresta Kontulaan bussilla maksamaan lapsen koulumatkan ja lopulta lapsen päästyä kouluun puolitoistatuntia myöhässä lapsen itkiessä kauhuissaan tämän vuoksi, koulukin ilmoitti tekevänsä lastensuojeluilmoituksen.
Mitään apua lapsi ei kuitenkaan saanut Riikka Pyyköseltä. Seuraavana päivänäkin lapsi oli myöhästyä koulusta.
Isä oli myös samaisella viikolla vienyt lapsen kauppakeskukseen ostoksille ja mennyt siksi aikaa baariin kaljalle, kun lapsi etsi luokkakavereilleen lahjoja. Lapsi soitteli äidille ja kertoi äidin psykoterapeutin kuullen, että isä oli mennyt baariin kaljalle. Äidin terapiaistunto meni lapselle seuraa pitäen, kun isä oli baarissa kaljalla. Kun tästä ilmoitettiin Pyyköselle, lapsi ei saanut mitään apua, sillä Pyykönen ilmoitti jo 30.8. yhdessä Aimo Jauhon kanssa tehneensä lapselle RIITTÄVÄN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN, joten isän ollessa kaljalla jouluaattoviikolla, lapsi ei ole suinkaan turvaton, kun Pyykönen ja Jauho näin olivat todenneet jo 30.8. ennakoivasti elvistellen omaa mahtavuuttaan työssään riittäviä suunnitelmia mukamas tehtyään.
Missään vaiheessa lapsi ei ole saanut Pyyköseltä mitään apua, kun äiti tätä on lapselle pyytänyt. Lapsi on itse kirjoittanut sosiaalityön päällikkö Sanna Teirolle kirjeen havaittuaan, ettei Riikka auta häntä ja pyytänyt kirjeessä uutta lastensuojelutätiä itselleen. Teiro ei välittänyt lapsen toiveesta, vaikka lapsikin on havainnut, ettei Riikka välitä hänestä.
Kun isä tarttui itsenäisyyspäivänä lasta kädestä ja retuutti lasta niin, että lapsen käteen sattui ja kun samana päivänä isä uhkaili lasta laitokseen joutumisella, jos lapsi ei tottele häntä, Riikka ei auttanut lasta mitenkään. Lapsi kirjoitti Sannalle ja pyysi Sannalta apua, ettei isänsä satuttaisi häntä enää. Vaikka lapseen kohdistetun väkivallan katkaiseminen on lastensuojelumme tehtävä, Riikka Pyykönen ei tehnyt mitään estääkseen lapsen elämässä kuormitustekijöiden lisääntymistä ja Sanna ei välittänyt lapsen avunpyynnöstä. Lapseen kohdistettu väkivalta on peruste kiireelliselle sijoittamiselle, mutta Pyykönen ei ollut kiinnostunut selvittämään asiaa, vaikka lapsi kirjoitti Sannallekin kirjeen. Samana päivänä, kun isä vei lapsen joululahjaostoksille jouluaattoviikolla (vk51) ja meni baariin kaljalle, isä myös uhkasi lasta taasen heitteillepanolla ja ilmoitti lapselle: "Jos vielä kertaalleen kutsut minua tyhmäksi, jäät tuohon lumihankeen yksin istumaan." Taaskaan Riikka ei auttanut lasta. Isä on niin viisas baarissa kaljaa juodessaan, ettei isää tyhmäksi saa kutsua.
Nymannille ja Koljoselle antoi tehtäväksi Teiro ja äiti 9.5.2017 kalenterin täytön ja tuolloin painotettiin, että koska isä on "unohdellut" lapsen tapaamisia äidin kanssa, on tärkeää, että perhetyö tukee, ettei näitä ongelmia synny enää. Ennen joulukuuhun menoa, ei joulukuun kalenteria oltu edes tehty isän kotiin.
Joulukuun kalenteri vietiin isän kotiin Koljosen ja Nymannin toimesta vasta 11.12.2017 ja vieläpä täyttämättömänä netistä tulostettuna, vaikka huoltotuomio on efficassa ja sieltä olisi voitu kirjata selkeästi talviloman kulku suoraan. Loma-aikanahan perhetyöllä ei ole tarkoitus tarjota palvelujaan, sillä perhetyöntekijät itse ovat vuosilomallaan. Myöskään eivät viitsineet täyttää Nyman ja Koljonen tammikuun 2018 kalenteria, vaikka sekin olisi ollut heillä hyvä tehtävä, jotta ennakoitavuus olisi lapsen elämässä, kuten Teiro ja lapsen äiti olivat sosiaaliohjaajia pyytäneet. Toinen näistä sosiaaliohjaajista jopa osasi kertoa työskennelleensä lastensuojelulaitoksessa, joissa kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset mm. kärsivät koti-ikäväänsä sekä osallisuuden uupumista tutkitusti, ja osaisi kertoa, kuinka struktuurin merkitys on lapsille tärkeää. Hän tosin taisi unohtaa omat puheensa syksyn 2017 aikana, kun ei tuo struktuurin luominen ja lapsen osallistuttaminen kiinnostanutkaan sitten työtä tehdessä, vaikka työstä maksettiin palkkaa hänelle.
11.12.2017 kuukausikalenteria ei täytetty. Isä oli todennut Nymannille ja Koljoselle siinä lapsen kuullen, ettei talviloman kulusta ole vielä tietoa ja Nyman ja Koljonen eivät kokeneet tarvetta, että tuossa isän tiedottomuuden tilassa tuota tietoa sitten yhdessä luotaisiin isän kanssa ja tuo ennakoitavuus luotaisiin lapselle. Isä siinä ilmoitti Nymannille ja Koljoselle ja lapselle, että suunnittelee, että lapsi olisikin joulun äidillään, vaikka huoltotuomion mukaan lapsi olisi joulun isällään. Tämä isän näkemys, että isä antaa lapsen tulla jouluksi äidille ehkäpä, esti Nymannia ja Koljosta kirjaamasta huoltotuomiota lapsen kalenteriin ja lisäksi puhumasta isän kanssa aiheesta: "Jos tahdot jotain muuttaa lapsen tapaamisista tässä vaiheessa, olisi hyvä, että olet pian yhteydessä äitiin ja sovit myös hänen kanssa näistä seikoista, jotta teillä on yhteinen päätös ja yhteisymmärrys hyvissä ajoin ennen talviloman alkua ja jotta sitä ennakoitavuutta olisi lapsen elämässä."
Lapsen tapaamisoikeudesta äitiinsä, päätettyään siirtää yksinhuollon vieraannuttajaisälle, talviloman kohdalla ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvos Merja Söderström, hovioikeudenneuvos Erkki Koivula ja
hovioikeudenneuvos Pirjo Aaltonen seuraavaa kesällä 2015:
lapsi tapaa äitiään lapsen asuinpaikkakunnan koulujen joululomalla parillisina vuosina joululoman ensimmäisen puolikkaan ja parittomina vuosina joululoman jälkimmäisen puolikkaan ajan. Ensimmäinen puolikas alkaa viimeisen koulupäivän päättymisestä ja päättyy loman puolivälissä olevan päivän iltana kello 18 (pariton päivä kuuluu ensimmäiseen puolikkaaseen), josta alkaa toinen puolikas, joka päättyy viimeisen vapaan päivän iltana kello 18. Tällöin äiti hakee lapsen koulusta/isänsä kotoa ja palauttaa lapsen isän kotiin.
Koska vuosi 2017 on pariton vuosi, äiti katsoi, että talviloman viimeinen puolikas oli lapsen loma-aika äidillä ja odotti näin tapahtuvan.
Huoltotuomiossa myös lukee, että isä voi suoda lapselle laajemminkin oikeuden tavata äitiä, jos vanhemmat ovat yhtämieltä asiasta. Jostain syystä tuomiossa ei tietenkään lue taaskaan mitään lapsen mielipiteestä, mikä kertookin tässäkin asiassa Helsingin hovioikeusneuvosten näkemyksestä lasten oikeuksiin Suomen maassa ja ymmärryksestä lapsen osallistuttamisen merkitykseen sekä kunnioituksesta YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, josta myös Virve-Maria Toivonen väitteli vuonna 2017 tutkittuaan hallinto-oikeuksien tuomareiden asenteita lasten oikeuksia kohtaan lastensuojeluasioissa tahi Suomen perustuslakiin.
Nyman ja Koljonen sentään jo äidin useista huomautuksista lapsen mielipiteen tarkistamisen merkityksestä eli lastensuojelulain määräyksestä sosiaalityöntekijöiden toimintaan, osasivat 11.12. kysyä lapselta tahtoisiko lapsi jouluksi äidilleen ja lapsi oli vastannut myöntävästi. Luonnollisesti, sillä lapsi oli tätä toivonut vuodesta 2014 saakka. Viimeeksi äiti ja lapsi viettivät yhdessä talvilomaa vuonna 2013.
Lastensuojelulakihan toteaa näin:
"5 § Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset
Lapselle on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin."
Vaikka äidin ja lapsen välinen talviloma oli ensimmäinen sitten vuoden 2013 ja vaikka lapsen kesälomassa oli ollut paljon ongelmia kesällä 2017, koska Pyykönen sekä kesäkuussa Pyyköstä sijaistanut johtava sosiaalityöntekijä Aimo Jauho eivät suostuneet antamaan mitään tukea lapselle ennakoitavuuden luomiseksi lapsen elämään ja vaikka Teiron tukea loma-asioissa tarvittiin vuonna 2016, ei Pyykönen tahtonut tukea lasta ennen joulua 2017 ennakoitavuuden saamiseksi.
Äiti sai kuulla tästä isän sijaan lapselta, sillä isä ei ollut yhteydessä äitiin, koska lastensuojelullista tukea antavat perhetyöntekijät Nyman ja Koljonen eivät neuvoneet isää olemaan yhteydessä äitiin tällaisesta asiasta. Äiti sitten kyseli isältä, joka ei edes halunnut aluksi puhua äidin kanssa puhelimessa, onko lapsi tulossa todella hänelle jouluksi. Lapsi oli kertonut äidille, että itsenäisyyspäivänä isän sisarukset olivat ehdotelleet isälle aikuisten joulua ja mehän kaikki tiedämme mitä aikuisten joulu tarkoittaa. Isä loi itseihailussaan itsestään äidille puhelimessa laupiaan samarialaisen kuvaa ja kertoi, kuinka juuri hän erityisyydessään oli päättänyt ajatella äitiä ja lasta ja antaa heille heidän toivoman joulun vihdoin vuosien odottamisen jälkeen. Äiti kiitti tästä ja kysyi voiko lapsi tulla hänen luokseen jo aatonaattoiltana, jotta aattoperinteisiin päästään heti aamusta ja isä ei antanut myöntävää vastausta, mutta totesi, että:
"Eiköhän kaikki järjesty?"
Äiti kysyi isältä milloinka isä toivoo tytön palaavan hänelle ja isä ilmoitti, että joulupäivänä. Äiti kysyi mihin kellonaikaan ja isä totesi, että iltapäivästä. Äiti pyysi tarkkaa kellonaikaa ja lisäsi, että viimeeksi, kun isä totesi noutavansa lapsen aamupäivästä, isä oli ilmestynyt kello 16:00 vasta noutamaan lapsen. Äiti ilmoitti, ettei isän aamu- ja iltapäivät vastaa samoja käsitteitä, kuin muilla ja siksi äiti ei voi luoda lapselle ennakoitavuutta, jos isä ei anna tarkkaa kellonaikaa. Isä löi äidille puhelimen korvaan. Äiti soitti ja soitti isälle takaisin, mutta isä ei vastannut. Lopulta isä vastasi, mutta ei suostunut antamaan kellonaikaa, mutta suostui kuulemaan äidin pyytämällä pyytäessä äidin kysymyksen: "Saako lapsi tavata ukkiaan perjantaina 22.12. ja käydä ukin kanssa isosedällään, kun tätä isä ei ollut antanut lapselle myöskään vuosina 2014, 2015 tai 2016." Isä ei vastannut tähänkään myöntävästi, mutta vastasi:
"Eiköhän kaikki järjesty?"
Nyman ja Koljonen eivät sitten olleet ennakoitavuuden merkityksestä puhuneet mitään isän kanssa seitsemän kuukauden aikana, vaikka heiltä tätä pyydettiin selkeästi jo 28.2. Teiron toimesta ja pyyntö toteutettiin Teiron ja äidin toimesta uudelleen 9.5.2017.
Äitihän joutuu kyselemään kaikkea tätä isältä, koska äidin vanhemmat eivät oikeastaan tahtoisi enää olla isään yhteydessä, sillä isä käyttäytyy kaikkia äidin läheisiä kohtaan sopimattomasti. Isä on jopa töninyt lapsen mummoa lapsen nähden ja uhannut mummoa vankilaan laittamisella ja soitellut humalassa lasen ukille kertoakseen että tähtää vsin öäidin vankilaan laittamiseen ja näistäkään ei lastensuojelu välittänyt eikä mummon pyynnöistä huolimatta ole Pyykönen suostunut mitenkään tukemaan häntäkään isovanhemmuudessaan. Pyyköstä ei kiinnosta lastensuojelulaki, joka toteaa:
Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:
1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet (LSL 4 §)
Isänhän piti kollekutsua läheisneuvonpito keväällä 2016, mutta isä ei tehnyt tätä. Lastensuojelun piti mahdollistaa tämä syksyllä 2016, mutta lastensuojelu ei tätä tehnyt ja unohti koko asian keväällä 2017 sekä syksyllä 2017. Lastensuojelua ei vain kiinnosta lapsen kiintymyssuhteet.
Vastauksen isän kysymykseen ukin tapaamisesta äiti sai lopulta lapselta jouluaattoviikolla (vk51). Lapsi totesi isän ilmoittaneen hänelle suostumuksensa. Nymannin ja Koljosen mielestä, kun lapsen elämässä ei pidä olla ennakoitavuutta, vaikka Teiro ja äiti painottivat tämän tärkeyttä heille 9.5.2017 ja vaikka toinen heistä niin itsekin ilmoitti 9.5.2017 äidille, että sijaishuollossa työskennellessään tietää kuinka tärkeää lapsille on ennakoitavuus. Talvilomalla 2016-2017 sosiaalityön päällikkö Sanna Teiro auttoi lapsen isovanhempia yhteydenpidossa lapsenlapseensa, koska isä ei kyennyt tähän ilman lastensuojelun tukea. Teiro sopi lapsen tapaamiset isän ja isävanhempien välillä. Pyykönen ei siitä huolimatta, että tukea oltiin tarvittu aiemminkin, suostunut tukea antamaan, vaikka tätä oli pyydetty. Pyykönen ilmoitti jo toukokuussa 2017, ettei tukea saada, koska lastensuojelussa on "rikkinäisen puhelimen" -ongelma.
Elokuussa Pyykönen ei suostunut tukea antamaan, vaikka tätä pyysi äidin psykoterapeutti ja väkivaltatyön asiantuntija todeten, että kun isä ei kohdista henkistä väkivaltaa äitiin ja välissä on jokin suodatin eli lastensuojelun työntekijä, äidin kuntoutuminen tehostuu, mutta Pyykönen ilmoitti, että tukea ei saada.
Pyykönen jopa peruutti äidin tapaamisen 19.12.2017, vaikka ei ollut tavannut äitiä sitten lokakuun tapaamisen, joka oli fiasko, koska Pyykönen ei kyennyt keskustelemaan tärkeästä aiheesta: Polarisaatio äidin ja lastensuojelun välillä. Vaikka oli vastannut äidin kysymykseen: "Oletko kykenevä empatiaan?" vastakysymyksellä: "Kykenetkö keskustelemaan vaikeista asioista?"
22.12.2017 äiti ja äidin isä hakivat lapsen sovitusti koulusta. Heti autossa lapsi ihmetteli äidille ja ukilleen miksi isä syytti häntä myöhästymisestä koulusta, kun isä oli ikkunat huurussa joutunut ajamaan hitaasti autolla. "Eihän minun syytä ole huuru ikkunoissa," lapsi totesi. Lapsi myös kertoi äidille, että isä oli ilmoittanut lapselle, että lapsi tulee äidilleen jo 22.12.2017 suoraan koulusta. Isä ei tosin ollut tästä ilmoittanut äidille ollenkaan ja kysynyt äidiltä, käykö tämä äidille. Isä oli vain näin päättänyt. Isosedältä sitten matkattiin vielä ravintolaan syömään ja tuolloin lapsi kertoi äidille, että isä oli todennut lapselle, että lapsi on uuden vuoden isänsä kanssa.
Äiti oli aivan äimänä. Huoltotuomiossa lukee tarkasti, että lapsi on uuden vuoden äidin kanssa ja äidillä oli jo suunnitelmat uudensi vuodeksi mm. tavata lapsen kummeja ja toista ukkia ja nyt isä oli ilmoittanut lapselle, että on päättänyt viedä lapsen Tahkolle uudeksi vuodeksi sekä ilmoittanut lapselle, että lapsi tulee äidilleen heti suoraan koulusta.
Äiti soitti isälle kysyäkseen, onko isä todella päättänyt, että lapsi tulee hänelle jo 22.12. ja isä vastasi, että näin oli sopinut lapsen kanssa. Äiti ei voinut muuta kuin todeta, että sitten asia on niin. Sitten äiti ihmetteli miksi isä on väittänyt, että lapsi on uuden vuoden isällään, kun huoltotuomion mukaan lapsi on uuden vuoden äidillään. Isä ilmoitti, että hänellä on oikeus ottaa uusi vuosi lapselta äidin kanssa pois, koska antoi joulun lapselle äidin kanssa. Äiti totesi, ettei isä voi toimia niin ja isä ilmoitti, että sitten lapsi ei ole joulua äidillä.
Huomatkaa, että kahdesti tuo narsisti oli todennut äidille viikkoa aiemmin: "Kyllä kaikki järjestyy."
Äiti sulki puhelimen keskustellakseen lapsen kanssa. Lapsi ilmoitti, ettei tahdo mennä jouluksi isälle isän luvattua hänelle joulun äidillä ja ettei tahdo olla uutta vuotta isän kanssa kuultuaan, että tuomari on todennut, että lapsi saa olla uuden vuoden äidillään.
Äiti soitti isälle. Isä ilmoitti, että huoltotuomion mukaan lapsella ei ole ollenkaan oikeutta talvilomaan äidin kanssa ja että isä oli vain hyvää hyvyyyttään antanut lapselle joulun äidin luona ja että äidin ei tarvitse ottaa lasta vastaan, jos ei tahdo. Äiti pyysi isää lukemaan huoltotuomion ja totesi, että talviloman viimeinen puolisko on lapsen oikeus tavata äitiään ja nyt isä osasikin jopa mainita tarkalleen päivämäärän 29.12., mutta silti ilmoitti, ettei kunnioita ollenkaan tuomiota ja että hänen ei tarvitse mielestään tuomareiden tuomiota toteuttaa.
Äiti soitti kiireessä lastensuojeluun ja ilmoitti isän tulleen ihan hulluksi. Pyyköseen ei saanut yhteyttä ja kukaan ei suostunut auttamaan Maunulan tarpeenselvityksessä mitenkään ja tuon yhden puhelun jälkeen tarpeenselvityksen puhelin oli varattu loppupäivän ja kukaan ei soittanut takaisin. Ukki ja äiti totesivat lapselle, että jos isä nyt ilmoittaa, että lapsen on mentävä sittenkin jouluksi isälleen, lapsen on sitten mentävä. Lapsi ilmoitti, ettei suostu menemään isälleen jouluksi. Lapsi oli ehdoton ja apua lastensuojelusta ei enää saanut, sillä lastensuojelu lähti joululomalle.
Äiti soitti ravintolassa kaiutinpuhelun isälle lapsen ja ukin läsnäollessa neuvotellakseen isän kanssa. Tämä osoittautui mahdottomaksi. Isä oli kiihtynyt ja käytti sanelumenetelmää. Kun äiti ilmoitti, ettei lapsi tahdo, isä ilmoitti, ettei häntä kiinnosta lapsen mielipide välittämättä siitä, että lapsi kuuli, että isän mielipide on, ettei lapsen mielipiteellä ole isälle mitään merkitystä. Kun äiti ilmoitti, että tuomari on tehnyt tuomion, isä ilmoitti ettei hän KUNNIOITA tuomiota käytteäen saanaa kunnioita välittämättä siitä, että isä juuri ilmoitti lapsen kuullen, ettei kunnioita myöskään tuomareita ja että isä kokee olevansa jopa tuomareiden yläpuolella. Isä syytti omasta toiminnastaan äitiä, kuten narsisteilla on tapana, ja alkoi haukkumaan äitiä vuorostaan lapsen kuullen lapsen ukille väittiäen, että hän voi toimia näin koska äiti on sellainen ja sellainen tuomatta mitään todellista konkreettista perustelua esille omaan toimintaansa. Yhtäkkiä olikin äidin syytä, ettei isä tahtonut tavata lasta mm. isänpäiväviikonloppuna, vaan lähti parhaan lapsuuden kaverinsa kanssa viikonlopuksi jonnekin ja vastasi humalassa lapsen puheluihin. Lapsen ukki katkaisi isän puheet ja totesi puhelun olevan isän puheissa sävyltään asiaton ja pyysi äitiä lopettamaan puhelun ja äiti ilmoitti isälle, joka kokoajan kuuntelematta ukkia tai äitiä jatkoi äidin haukkumista, että lopettaa puhelun, koska se on sävyltään sopimaton lapsen korville.
Äiti koetti miettiä ratkaisua asiaan ja isän lähetellessä äidille uhkailuviestejä ja häiriköidessä äitiä sekä soitellessa lapselle vaatien lasta päättämään että onko joulun äidillä vai uuden vuoden äidillä, joka säikähti isäänsä ja ilmoitti, ettei äidille, ettei tahdo vastata isälleen, äiti lopulta lähetti isälle viestin, jossa totesi isän luvanneen lapselle, joulun äidillä, joten lapsi on nyt joulun äidillä ja tuomarin todenneen, että lapsi on uuden vuoden äidillä, joten lapsi on uuden vuoden äidillään. Äiti painotti, ettei isä ollut joulua lapselle äidin luona luvatessaan mitään puhunut lapselle tai äidille, että lapsen täytyy vaihtaa joulu uuteen vuoteen ennen tuota päivää 22.12.2017. Huoltotuomiossa ei todeta, että isä voisi mielivaltaisesti muutella tapaamisia.
Joulun välipäivät Pyykönen oli lomalla. Itseasiassa koko Maunulan lastensuojelun avohuollossa ei ollut töissä yhtäkään johtavaa sosiaalivirkailijaa. Jauhoa sijaistava työntekijä ilmoitti puhelimen vastaajassa olevan lomalla ja Maunulan tarpeenselvityksen sijaistavan häntä. Pyykönen ei ilmoittanut äidille lomastaan ennakkoon. Kaiken lisäksi Pyykösellä piti olla tapaaminen äidin kanssa 19.12., mutta Pyykönen peruutti tämänkin peruutettuaan jo useita tapaamisia äidin kanssa, joten äiti ei voinut pyytää apua ennakkoon Pyyköseltä tietäessään isän aiheuttavan taasen ongelmia varmasti, koska loma-aika oli tulossa, isä tietävästi viettäisi "aikuisten joulun" ja isän viinanjuonnilla oli havaittu aiemminkin olevan seuraksia. Tämän peruutuksen vuoksi esitti lapsen olosuhteesta huolen äidin psykoterapeutti Pyykösen esimiehelle, Sanna Teirolle, pohtien tämän haittaavan lapsen asiakkuutta ja ilmoittaen, että on huolissaan lapsesta, vaikkakaan ei koe vielä, että lapsi tulisi huostaanottaa. Pyykönen ei ollut myöskään nimennyt itselleen sijaista vastaamaan lapsen asioista, ei ilmoittanut lomastaan puhelinvastaajassa, eikä myöskään sähköpostissaan.
Isä ei noutanut lasta joulupäivänä. Isä ei vastannut lapsen puheluun joulupäivänä klo 19:00 ja kun isä lopulta vastasi lapselle klo 21:00, isä oli humalassa tai ainakin puhe sammalsi ja äiti tunnisti isän humalatilapuheen. Isä nouti seuraavana päivänä lapsen luokseen ja lapselle selvisi, että isä olikin tahtonut olla joulupäivän naisystävänsä kanssa ja siksi ei ollut noutanut lasta, koska naisystävä olikin heillä. Isä ei välittänyt siitä, että lapsi ei tahtonut naisystävää heille, vaikka lapsi oli tämän aiemmin isälle useasti ilmoittanut ja jopa karannut isältään äidille kerran sen vuoksi, että isä nouti naisystävää heille välittämättä lapsen tahdosta. Aiemmin isä oli lapsen vastustaessa naisen tapaamista puheltanut tupakan savut lapsen kasvoille ja ottanut lapsen kännykän haltuun lapselta kostoksi. Lapsen piti avata lahjansa tuon naisystävän edessä ja sitten isä lähtikin heti kotonta pois kuskaamaan naisystäväänsä ja jätti lapsen yksin Tapanin viettoon ilman Tapanin tanssitunnelmaa. Isä myös vei lapsen isän äidiltä saaduista joululahjarahosta 20 euroa todeten niiden kuuluvan hänelle, koska lapsi oli ostanut joululahjan kaverilleen isän rahoilla. Äidin kotona lapsella on omat rahat, mutta isän kotona lapsi ei juurikaan saa käyttöönsä rahaa.
Teirohan ilmoitti jo pääsiäisenä 2017 isälle, kun isä ei viettänyt pääsiäistä lapsen kanssa, vaan lähetti lapsen vastoin tahtoaan sisarelleen, jotta voisi ryypätä naamansa jopa mustelmille, kun humalatila oli kaatuessa niin kova, ettei heijasteita löynyt käsille vastaaottamaan, että isän tehtävä on viettää lapsen kanssa lomat ja luoda lapselle pääsiänen, eikä suinkaan juhia alkoholia juoden. Nyt isä oli päättänyt viettää aikuisten joulun ja ei edes kyennyt sovitusti noutamaan lasta joulupäivänä.
Ennen isälleen menoa lapsi puhui siitä, että karkaa vaikka isältään äidille, jos isä ei päästä häntä uudeksi vuodeksi äidilleen.
Äiti kyseli lapselta mitä uudesta vuodesta isä nyt oli sitten päättänyt. Lapsi kertoi, että isä oli vuorostaan päättänyt, että lapsi saa päättää, onko uuden vuoden isällään vai äidillä. Isä oli näyttänyt netistä kuvia Tahkon kylpylästä ja maanitellut lasta lähtemään hänen ja sisarensa ja sisaren miehen kanssa Tahkolle. Äiti oli kauhuissaan tietäessään, etteivät isä ja isän sisar tulisi olemaan selvinpäin uutta vuotta, vaikka paikalla olisi lapsia, sillä äiti oli viettänyt joulun isän suvun kanssa ja tuolloin kaikki muut olivat aivan hirvittävässä humallassa paitsi äiti, joka oli raskaana. Tuolloin jouluna 2006 isä oli ollut niin humalassa, että kaatui lattialle ja ketään isän suvussa se ei ollut haitannut. Myös noin vuoden kuluttua joulusta samainen suku juhliessaan humalassa sekoili niin, että isän veli kännissä kuristi ja potki isää, kun äiti seisoi vieressä vauva sylissään ja samaan aikaan isän täti huusi äidille hirveässä humalassa syytäen äitiä siitä mitä isän veli teki isälle ja äiti selvinpäin katsoi vielä lopuksi, kuinka isä kaatoi vaunut, jossa lapsi oli. Rahaton äiti ei ollut voinut lähteä juhlista ja ei ollut tajunnut soittaa sosiaalipäivystykseen pyytääkseen apua, eikä olisi kehdannut edes pyytää apua, sillä niin isän suku aina sätti häntä ja niin hän pelkäsi heitä.
Lapsi oli kauhuissaan tilanteesta, jossa isä oli asettanut hänet olosuhteeseen, jossa lapsen pitäisi itse päättää uudelleen missä on uuden vuoden, vaikka isälle ilmoitettiin jo 22.12., että lapsi tahtoo olla uuden vuoden äitinsä kanssa. Lapsi ei tahtonut satuttaa isää päätöksellä mennä äidille ja ei tahtonut satuttaa äitiä päätöksellä mennä isälle.
Lopulta äiti kysyi lapselta 29.12. eli päivänä jolloin huoltotuomion mukaan lapsen olisi pitänyt siirtyä äidilleen, tahtoisiko lapsi että äiti päättää, sillä lapsi ei osannut itse päättää ja vaikeroi äidille tätä ja lapsi huojentuneena totesi, että tahtoisi. Äiti ilmoitti, että hän sitten päättää, että lapsi on uuden vuoden hänen luona, koska tuomari on näin päättänyt ja silloin ei äidin tai lapsen tarvitse kummankaan päättää tätä asiaa. Lapsi oli tyytyväinen päätökseen. Äiti tiesi lapsen tahtovan tätä, sillä niin oli lapsi tahtonsa ilmaissut äidille tiukasti jo 22.12.. Lapsi puhui siitä, että tahtoo vaikka karata isältään, jos isä ei päästä häntä äidille. Äiti ilmoitti isälle lapsen puhelimen kautta kaiutinpuhelussa isän todettua ensin lapselle, ettei suostu puhumaan äidin kanssa ja lapsen vaadittua tätä isältään, että päätös on tehty ja lapsi on uuden vuoden äidillä ja äiti ilmoitti isälle toivovansa, että lapsi tulee äidilleen samana päivänä tuomion mukaisesti klo 18:00 äidilleen. Isä ilmoitti, että ei kunnoita tuomiota ja päästävän lapsen vasta sunnuntaina äidilleen.
Äiti soitti Helsingin kunnan sosiaali- ja terveysviraston vaihteeseen ja pyysi yhdistettävän jollekulle Maunulan lastensuojelun avohuollon työntekijälle, koska Pyykönen oli lähtenyt lomalle ja sijaista ei ollut tiedossa ja mistään ei meinaa saada apua, koska Maunulan lastensuojelun tarpeenselvitys ilmoitti äidille, ettei tilanne ole akuutti eli heidän mielestään tilanne ei ollut sillä hetkellä tapahtuva ja kehittyvä. Joku vastasi ja tuo joku otti vastan äidin huolen ja totesi äidin olevan ihan syystä huolissaan ja otti vastaan äidin valituksen Pyykösen toimimattomuudesta talviloma-asiassa ja muutoinkin syksyn 2017 aikana, mutta ilmoitti, ettei hän voisi edes soittaa isälle, koska mukamas Suomen lain mukaan lastensuojelu ei saa mitenkään puuttua huoltoon liittyviin asioihin. Äiti ihmetteli, että eikö mitenkään ja eikö muka voi soittaa edes isälle, ja tuo virkailija, joka hetkeä aiemmin oli todennut, että isä oli asettanut lapsen lojaliteettiristiriitaan, koki, ettei hänellä ole oikeutta sanoa mielipidettä ääneen huoltoon liittyvissä ja vanhemman toimintaa koskevissa asioissa kuitenkaan isälle.
Sosiaalivirkailija totesi, että lastensuojelulla ei ole oikeutta siirtää lapsia huoltotuomion mukaisestikaan vanhemmalta toiselle ja tämän vuoksi hän ei voisi edes soittaa siälle rauhoittaakseen tilannetta. Hän myös totesi äidille, että vaikka äiti oli juuri kertonut mitä huoltotuomiossa todetaan ja miten isä oli toiminut ja miten perhetyö oli jättänyt toimimatta, ei hän voi tietää mistään mitään lapsen elämästä, koska ei ole lapsen vastuusosiaalivirkailija. Ja äiti taas ihmetteli, mikä on sitten puhelimessa annetun tiedon merkitys, jos se johtaa näkemykseen, ette tietoa kuitenkaan ole olemassa eli annettu tieto ei siirry lastensuojeluun ja tieto ei siis kehitykkään näin. Äiti ilmoitti lastensuojelulle lapsen suunnittelevan taas karkaamista isältään. Apua ei siltikään saatu.
Lapsi ilmoitti WhatsAppviestillä äidilleen tahtovansa karata isältään ja pyysi neuvoa äidiltä lukkiuduttuaan wc:seen. Lapsi itse lopulta keksi, että menee naapuriin katsomaan kissoja ja klo 18:00 sitten siirtyi täältä ulos, josta äiti nouti hänet. Lapsi ilmoitti heti isälleen äidin pyynnöstä viestillä mihin oli lähtenyt. Isä soitti vasta tunnin päästä lapselle, mutta lapsi ei tahtonut vastata ja ilmoitti äidille, että pelkää isäänsä.
Äidin kertoessa uudesta työstään lapselle, lapsi hädissään kysyi äidiltä: "Kuka sitten pitää minusta huolta, kun isä ei pidä ja sinä olet töissä?" Lapsi pelkäsi joutuvansa taasen bussipysäkille ilman lippua ja ilman mahdollisuutta päästä kouluun tai joutumista taasen yksin yöllä kotiin jätetyksi, isän juomisia, lapseen kohdistettua syyttelyä, kiinnikäymisiä ja uhkailuja ja epäkelvoksi määrittelemistä.
Isä lähetti äidille uhkailutekstiviestin, jossa ilmoitti, ettei tule päästämään lasta äidilleen pitkään aikaan talviloman jälkeen. Lapsi oli juuri tuolloin äidin puhelimella ja näki viestin. Lapselle isä viestitti, ettei luota enää lapseen. Lapsi ei näiden viestien jälkeen tahtonut enää vastata isälleen ollenkaan ja ilmoitti äidille, ettei tahdo palata isälleen talviloman jälkeen.
Äiti oli luvannut lapselle ja isälle, että jos lapsi tahtoo mennä isälleen lopputalvilomasta, koska oli joulun äidillä, voi lapsi mennä tietenkin, mutta tietenkään isän uhkailujen jälkeen, ei lapsi tätä tahtonut. Isä ei miettinyt oman toimintansa vaikuttavuutta.
Keskiviikkona 3.1.2018 isä soitteli lapselle ja lapsi ei vastannut. Isä lopulta soitti äidille törkeän puhelun, jossa ensin vaati lasta puhelimeen ja äiti totesi, ettei isän viestien jälkeen lapsi tahdo puhua isänsä kanssa. Isä ilmoitti, ettei lapsi sellaista saa päättää. Sitten isä ilmoitti hakevansa lapsen luokseen ja äiti ilmoitti, että huoltotuomion mukaan lapsi siirtyy isälleen sunnuntaina klo 18:00. Isä jatkoi räyhäämistä äidille ja äiti pysyi tiukkana todeten, että lapsi ei tahdo tulla isälleen ja isä ilmoitti, ettei lapsi saa sellaista päättää ja ettei hän kunnioita huoltotuomiota vieläkään. Äiti lopetti puhelun todeten isälle isän käytöksen puhelimessa asiattomaksi ja isän häiritsevän heidän saunaan menoa saunavuoron jo alettua. Saunassa lapsi kertoi äidille, että isä oli jo perjantaina 29.12. ilmoittanut lapselle, kun oli ilmoittanut lapselle, että ei päästä lasta äidilleen kuin vasta sunnuntaina, että noutaa lapsen sitten Tahkolta palattuaan keskiviikkona luokseen loppulomaksi.
Tästäkään asiasta isä ei ollut kysynyt äidin suostumusta muutoksiin eikä lapsen mielipidettä muutoksiin.
Taaskaan lastensuojelusta ei tullut apua ja Pyykönen ei torstaina ilmoittanut mitään itsestään, vaikka äiti laittoi Pyyköselle tekstiviestin ja pyysin yhteydenottoa ja kertoi isän uhkaavasta käytöksestä ja lapsen loman häiriköinnistä.
Talviloman aikana äiti hoiti asiaoita, joita isä ei ollut hoitanut. Äiti hankki lapselle syylälääkkeen, jonka hoitamista äiti oli pyytänyt perhetyöltä kuukaisien ajan ja hankki lapselle uuden kuukausikortin julkisiin, koska isä ei ollut tätä kyennyt lapselle hankkimaan. Äiti maksoi lapselle myös matkat ensimmäisille kahden viikon koulupäiville, koska isä ei ollut osannut tällaistakaan asiaa hoitaa ollenkaan syksyn 2017 aikana.
Perjantaina 5.1.2018 Pyykönen soitti äidille ennakkoon ilmoittamatta, vaikka äiti on pyytänyt pyytämistään Pyyköseltä, että Pyykönen ilmoittaa tekstiviestillä ensin, milloin aikoo soittaa äidille, jotta äiti voi ennakoida soitot ja järjestää lapsen asiat niin, ettei puhelu häiritse lapsen elämää. Asiaa käsiteltiin mm. koskien 31.8. Pyykösen puhelua äidille, kun äiti ilmoitti puhelun aikana ettei ajankohta sovi ja Pyyköstä sekä Jauhoa tämä ei kiinnostanut tuolloinkaan vaikka äiti toisti ja toisti, että lapsi kärsii, koska äiti on puhelimessa. Pyyköstä ei selkeästi kiinnosta lapsen etu. Äiti oli Helsingin rautatieasemalla menossa tyttärensä kanssa Kiasmaan katsomaan taidenäyttelyä tyttärensä pyynnöstä. Juuri siihen kellonlyömään oli sovittu tapaaminen lapsen ja äidin yhteisen ystävän kanssa ja kahville meno yhdessä ennen Kiasmaan menoa.
Puhelu oli järkyttävä. Pyykönen syytti suoraan äitiä, että äiti on rikkonut huoltotuomiota, koska lapsi on ollut tuomion mukaisesti äidillä tuosta 29.12 klo 18:00 lähtien. Kun äiti ihmetteli tätä, Pyykönen ilmoitti, että koska isä oli antanut lapsen tulla jouluksi äidilleen, ei tuomio enää pitäisikään paikkaan ja siksi äiti oli Pyykösen mielestä rikkonut tuomiota.
Pyykönen siis oikeasti uskoo olevansa asemassaan kolmea hovioikeusneuvosta korkeammassa asemassa ja oikeutettu asemassaan jopa kirjoittamaan huoltotuomion uudelleen. Pyykönen vaati äitiä palauttamaan lapsen isälleen joko samana päivänä tai lauantaina. Äiti ilmoitti, ettei suostu tähän ja totesi hänellä olevan jo suunnitelmia huomiseksi lapsen kanssa ja heillä olevan la-su yöksi hotellimajoitus kylpylälomalla edessä. Pyykönen ilmoitti, että jos äiti ei toimi, kuten hän määrää, hän tulee kiireellisesti sijoittamaan lapsen.
Tätä "vie lapsi heti isälle" -toimintaa pitää Pyykönen lapsen elämässä ennakoitavuutta lisäävänä jostain järjettömästä syystä,
Äiti hermostui ja kyseli eikö isä tee Pyykösen mielestä mitään väärin ja Pyykönen ilmoitti, ettei suostu puhumaan isästä mitään äidin kanssa. Pyykönen ilmoitti jo lokakuussa 2017 äidille, ettei koskaan suostu puhumaan äidin kanssa mitään isästä ja isän kotiin annetusta lastensuojelun tuesta lapselle. Pyykösen puolueellisuus oli siis käsinkosketeltavaa taas.
Pyykönen jatkoi kiireellisellä sijoituksella uhkailua ja äiti ilmoitti, että ei tule suostumaan Pyykösen vaateisiin, vaan vie lapsen lomalle, jonne oli lapsen luvannut viedä ja jota lapsi oli pyytänyt äidiltä ja jota yhdessä oli suunniteltu jo pikään haaveillen ja äiti ilmoitti pitävänsä kiinni tiukasti ennakoitavuuden ylläpitämisestä. Pyykönen koetti kysellä äidiltä mihin hotelliin ja kylpylään äiti aikoo lapsen viedä ja äiti ilmoitti, että ei suostu kertomaan Pyyköselle nähden sielunsa silmin kuvan, kuinka Pyykönen rävähtää kylpylään poliisisaattueen kanssa vaatimaan pakolla lasta laitokseen ilman järkeävää perustelua toiminnalleen. Lapsen ensimmäistä talvilomaa äitinsä kanssa vuosiin äiti ei antanut Pyykösen pilata törkeällä vallankäytöllä, sillä lapsi ei ollut missään vaarassa äidin luona. Pyykösellä ei ole oikeutta lapsia kiireellisesti sijoittaa. Pyykönen joka on niitä hulluja sosiaalivirkailijoita, jotka uhkailevat perheitä kiireellisellä sijoituksella, kun lapsi ei ole hengenvaarassa, jotta saavat tahtonsa läpi ja jotka lisäävät näin lapsen ahdistusta, olisi varmaankin jopa raahannut poliisisaattueen järkyttämään lasta lisää jälkeen sen mitä Pyykönen, Nyman ja Koljonen olivat toimimattomuudellaan ennakoitavuuden saamiseksi saaneet aikaan. Äiti ilmoitti Pyyköselle, ettei luota Pyyköseen ja että ei anna Pyykösen pilata lapsen lomaa ja ettei kerro Pyyköselle minne menevät. Tosin puhelun alussa äiti kyllä kertoi minne ovat menossa, mutta ei toistanut itseään, koska Pyykönen ei ollut kuunnellut häntä.
Äiti ilmoitti uhkaustaan toistavalle Pyyköselle: "Tee se kiireellisen sijoituksen päätös, jos tahdot sillä uhkailla. Minä sitten valitan siitä hallinto-oikeuteen ja sinä häviät aivan varmasti." Nyt Pyykönen muuttikin toimintaansa ja päättikin kysellä palaako lapsi varmasti isälleen sunnuntaina klo 18:00.
Äiti totesi, että huoltotuomiossa lukee niin ja totesi puhelun alussa todenneen, että isälle on ilmoitettu, että lapsi palaa isälle sunnuntaina klo 18:00 ja lisäsi, että lapsi ei ole halukas menemään isälleen. Lapsen mielipide ei kiinnostanut Pyyköstä ja siitä Pyykönen ei tahtonut keskustella mitään tai äidin vanhemmuuden tukemisesta esimerkiksi neuvoin, kuinka äiti saisi lapsen menemään isälleen, Pyykönen ei tahtonut keskustella äidin kanssa. Pyykönen tahtoi vain syytellä äitiä ja uhkailla lasta.
Pyykönen ilmoitti puhelun aikana myös, että nyt päätettyään usean kuukauden ajan Nymannin ja Koljosen kanssa, ettei lastensuojelun avohuolto tee mitään eli ei edes keskustele avoimesti asioista isän tai äidin kanssa, sen eteen, että lapsen elämässä olisi ennakoitavuutta ja ettei lapsi olisi henkisen ja fyysisen väkivallan kohde isällään, että nyt siitä toimimattomuudesta johtuvasta olosuhteesta syntyneiden seurausten jälkeen lapsi onkin menossa heti viikolla 2 Oulunkylän perhekuntoukseen, jolla tunnetusti ei ole toivottavaa vaikutusta lastensuojeluasioissa, varsinkin jos kaikesta vastaa kaikkien kanssa yhteistyökyvytön vastuusosiaalivirkailija. Äiti kysyi Pyyköseltä, onko Pyykönen kysynyt lapsen mielipidettä tähän asiaan ja Pyykönen ilmoitti taas, ettei häntä kiinnosta lapsen mielipide ja lisäsi: "Tällaiset päätökset tekevät aikuiset."
Lapsen osallistuttamisen siis sotki Pyykönen vuorostaan aikuisen velvollisuuteen päättää ja perusteli päätöstään ettei osallistuta lasta lastensuojeluasikkuuteen sillä, että itse on aikuinen ja lapsi ei ole aikuinen.
Äidinkään mielipidettä Pyykönen ei kysynyt ja ei ollut tästä kiinnostunut ja äidin näkemys, että lapsen elämässä on ollut jo liikaa muuttoja viimeisen puolen vuoden aikana, kun lapsi heinäkuussa 2017 muutti ensin isän äidille ja sieltä kriisiasuntoon, jossa isä heitteillejätti lapsen ja alkusyksystä pahamaineiseen Kontulaan, jossa pikkulapset kiroilevat avoimesti kadulla, lapsen asuttua tätä ennen koko elämänsä Vuosaaressa ja nyt pitäisi muuttaa määrittelemättömäksi ajaksi Oulunkylään. Pyykkönen, joka ei ole tavanut lasta kuin kerran isän kanssa elokuussa 2017, joka ei ole koskaan kysynyt mihinkään asiaan lapsen mielipidettä, ilmoitti, että toimii lapsen edun mukaan ilmoittaessaan, ettei häntä lapsen tai äidin mielipiteet sekä toiveet kiinnosta ollenkaan. Oulunkylässä ollessaan lapsihan ei pääse kavereilleen enää arkena, sillä taksi vie ja taksi tuo lasta laitoksen ja koulun välillä ja tämä harmittaa lasta. Ennen jouluahan Pyykönen ilmoitti peruuttaessaan äidin tapaamista sähköpostissaan perheneuvolalle ja äidin psykoterapeutille mm, että perheneuvolat ovatkin lastensuojelun avohuollon alaisia tukimuotoja (eivät ole) ja edustavansa lasta (äiti ei Pyykösen mielestä edusta lapsen ääntä ja näin lasta, vaikka lapsi puhuu äidille ja Pyykönen ei tapaa lasta), vaikka lapsi on pyytänyt sosiaalityöntekijän vaihtoa Sanna Teirolta eli Pyykösen esimieheltä.
Lastensuojeluvirkailijathan edustavat työssään kuntansa lastensuojelullisia tukipalveluja, jos se heitä nyt koskaan kiinnostaa työssä eli se tuen oikea-aikainen antaminen.
Lastensuojelulakihan sanoo:
Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. (LSL 4 §)
Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin. (LSL 5 §)
Vaikka äiti ilmoitti lastensuojeluun Pyykösen esimiehelle jo syyskuun alussa, että Pyykönen ilmoitti jo 30.8.2017 äidille puhelimessa, ettei kunnioita lastensuojelulakia eli ettei häntä kiinnosta lapsen mielipide mihinkään asiaan, vaan että hän yksin päättää "aikuisen asemassa" kaiken mitä tekee ja vaikka äiti on tuonut Teirolle esille, että Etelä-Suomen aluhallintovirasto velvoittaa esimiehet ohjaamaan alaisiaan toimimaan lain mukaan, vieläkään vuoden 2018 alussa Pyykönen ei virallisen päätöksenteon yhteydessä päätettyään, että lapsi muuttaa Oulunkylän perhekuntoutuksen tilopihin, kunnioittanut lastensuojelulakia ja varannut aikaa lapsen kuulemiselle ja lapsen mielipiteen selvittämiselle ja ei osoittanut halua osallistutta lasta itseään koskevassa asiassa. Pyykönen ei siis asemassaan kunnoita YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tai mitään mitä on tuon sopimuksen jälkeen todettu lastensuojelun tehtäväksi Suomessa.
Puhelun jälkeen lapsen ja äidin päivä oli pilalla, vaikka molemmat koettivat parhaansa mukaan nauttia Kiasman kummallisesta taideannista ja valmistua yhteiseen hauskanpitoon. Molempia harmitti ja molempien oli vaikeaa keskittyä yhdessäoloon, sllä Riikan puhelu kummitteli heidän päivää tuoen pahaa oloa. Lapsen vatsaan alkoi sattumaan.
Lapsi totesi äidille, ettei aio mennä isälleen, koska ei aio mennä Oulunkylään. Äiti sopi isän kanssa, että isä noutaa lapsen klo 18:00, vaikka lapsi ilmoitti, ettei mene isälleen. Äiti ilmoitti lapselle sopineensa näin isän kanssa ja lapsi pohti miten välttäisi isälle menon koska ei tahdo Oulunkylään ja miten välttäisi laitokseen joutumisen. Äiti soitti sosiaalipäivystykseen ja kyseli mitä tehdä, kun Pyykönen on ilmoittanut, että jos lapsi ei palaa isälleen sunnuntaina, Pyykönen kiireellisesti sijoittaa lapsen ja että lapsi on ilmoittanut äidille, ettei mene isälleen, koska ei tahdo Oulunkylään. Sosiaalipäivysty ilmoitti, ettei Pyykönen ole velvoittanut eli tehnyt merkintää, että lapsi tulisi kiireellisesti sijoittaa, jos lapsi ei mene sunnuntaina isälleen ja ei osannut neuvoa äitiä kysymyksessä: "Kuinka voisin myötävaikuttaa lapsen siirtymisessä isälleen tällaisessa olosuhteessa." Äiti pyysi kirjaamaan, ettei kukaan anna hänelle vastausta tähän kysymykseen lastensuojelussa, mutta Pyykönen, jolla itsellään ei ole antaa myöskään ohjeita äidille, syyttää äitiä siitä, ettei lapsi suostu siirtymään isälleen.
Lapsi kirjoitti ennen nukkumaanmenoa kirjeen Pyykösen esimiehelle eli lapsen entiselle vastuusosiaalityöntekijälle, joka tapasi lasta kolmen viikon välein syksyllä 2016 ja jos ei nyt osallistuttanut lasta lapsen mielipidettä kysyen, niin ainakin kuuli lasta, eli sosiaalityön päällikkö Sanna Teirolle:
Hei Sanna,
Riikka soitti tänään äidille. Minusta ei ole kivaa, että Riikka häiritsee minua ja äitiä, kun pidämme hauskaa. Pyysin äitiä viemään Kiasmaan ja pyysimme Tomin (nimi muutettu) mukaan. Riikka uhkasi kiireellisesti sijoittaa minut, jos en tottele häntä. Minusta ei ole kivaa lähteä äidiltä sunnuntaisin, koska minua itkettää silloin. Miksi en voi mennä äitiltä maanantaina kouluun? Miksi Riikka ei välitä siitä mitä minä ajattelen tai miltä minusta tuntuu? Minua pelottaa, kun minua uhkaillaan. Äiti kertoi, että joudun taas Oulunkylään asumaan. Kerroin äidille, että en tahdo sinne. Kerroin myös mummille. Riikka syyttää äitiä siitä, että tahdon jäädä äidille yöksi. Äiti yrittää saada minut isälle, mutta minä en tahdo. Miksi isä ja Riikka pakottaa minut menemään isälle? Pelkään, että isä suuttuu ja pettyy minuun. En haluaisi mennä sunnuntaina isälle. En halua mennä Oulunkylään. En halua laitokseen. Sanna voitko auttaa?
T: lapsen etunimi
Täällä Mieron tiellä on ilmiselvää, ettei johtava sosiaalityöntekijä Pyykkönen kunnioita Suomen lastensuojelulakia ja ei toimi sen mukaan. Lapsen etu ei toteudu.
Pyydän teitä kaikkia hyvät lukijat nyt osoittamaan välittämistä tuota lasta kohtaan ja olemaan yhteydessä sähköpostilla sosiaalityön päällikkö Sanna Teiroon sekä johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyyköseen otsikolla: Lapsi lastensuojelun mierontiellä ja kertomaan näkemyksenne siitä miten ammatillisesti toimiva lastensuojelu edellämainitussa talviloma-asiassa toimisi. Sähköpostiosoitteet ovat: [email protected] ja [email protected] .
Jos tahdotte lähettää näkemyksenne nimettömänä, laittakaa se tuolloin kirjeessä osoitteeseen: Suursuonlaita 1, 00630 Helsinki ja osoittakaa se johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyyköselle sekä sosiaalityön päällikkö Sanna Teirolle. Säilyttäkää yhteydenotoistanne kopio ja laittakaa se sähköpostilla myös Lokakuun Liikkeelle, jotta voimme varsmistaa, ettei Pyykönen hävitä yhteydenottojanne osoitteseen: [email protected]
- Mitä mieltä te olette siitä, kun sosiaalityöntekijä ei ole kiinnostunut lapsen mielipiteestä ja lastensuojelulaista?
- Mitä mieltä olette siitä, ettei vastuusosiaalivirkailija osallistuta lasta ja äitiä lapsen asiakassuunnitelman tekoon ja kysy lapselta mitä lapsi toivoisi lastensuojelulta?
- Miten teidän mielestänne olosuhde olisi ollut korjattavissa kevyemmin ratkaisuin?
- Kuinka teidän mielestä hyvä lastensuojelu kohtaa perheen jokaisen jäsenen osoitaten tasa-arvoiseen kohteluun kykyä?
Sosiaalipäivystyksessä Larsson totesi äidille, että miltei 11-vuotiaan mielipidettä tulisi lastensuojelun kuulla ja huomioida työssään.
Erityisesti arvostaisin, jos ammatillisesti pätevät lastensuojelualan ammattilaiset, myös he jotka niin vihaavat Lokakuun Liikettä ja Mieroa ja silti jaksavat puhua ja ylpeillä sosiaalisessa mediassakin, että ovat lapsen edun asialla, olisivat yhteydessä Pyyköseen ja kertoisivat hälle miksi Suomen lastensuojelulaissa todellakin lukee:
"Lapselle on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin."
ja millaisin toiminnallisin keinoin tätä lakia voi todellisin toimenpitein toteuttaa, kun sosiaalityön päällikkö Sanna Teiro on osoittanut kyvyttömyyttä viiden kuukauden aikana ohjata Pyyköstä toimimaan tuon kyseisen lakipykälän mukaan.
Pyykönenhän on kirjoittanut Pro Gradun aiheesta:
Osaamisen johtaminen lastensuojelun sosiaalityössä - johtavien sosiaalityöntekijöiden näkökulma (2013), joten johdetaan yhdessä Pyyköstä kohti osaamista, kun eipä Teiro tai Nummikoski viitsi häntä johtaa työssään. Neuvotaan Pyyköstä siirtymään sattumanvaraisesta uhkaavasta kyynisyydestään kohti refleksiivistä työotetta, kun hän on ihan seitsemää sosiaalivirkailijaa haastattelemalla pätevyynsä saanut asemaansa (millaisin perusteluin Helsinki palkkaa johtavaan asemaan työntekijöitä?).
Lapsi itki äidilleen, ettei lastensuojelu tahdo antaa hänelle tavallista elämää.
Väestöliitto ilmoittaa sivuillaan:
Lapsen kuulemista ei ole sidottu määrättyyn ikään, kuten 12 vuoteen.
Lapsiasiavaltuutettu totesi ETENE seminaarissa 16.8.2016:
Lapsen osallisuus
Osallisuus on oikeutta
– ilmaista mielipiteensä
– tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi
– osallistua päätöksentekoon
itseään suoraan tai välillisesti koskevissa asioissa.
Lapsen osallisuus toteutuu lastensuojelussa, kun lasta
kuunnellaan, kuullaan ja huomioidaan lapsen elämää
koskevissa asioissa.
Samassa todetaan myös:
- Lapsen oikeus osallistua on lastensuojelulain (417/2007)
keskeinen periaate
- LSL 20 §, Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen
Lapsen toivomukset ja mielipide selvitettävä aina lastensuojelua toteutettaessa hienovaraisesti ja aiheuttamatta haittaa lapsen ja läheisten välisille suhteille. Lapsen toivomukset ja mielipiteet otettava huomioon iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla.
- lapselle on perusteltava myös miksi ja miltä osin hänen toiveitaan ja mielipidettään ei ole voitu noudattaa
- lapselle annettava riittävästi tietoa mielipiteen muodostamiseksi
Samassa todetaan myös:
Lapsen muodollinen kuuleminen toteutuu sosiaalitoimessa vaihtelevasti > mahdollisesti selvitettyä mielipidettä ei kirjata tai kirjaus on suppea
Jokin siis mättää pahasti Pyykösen toiminnassa, kun ei häntä kiinnosta ollenkaan se miten hänen kuuluisi toimia lapsen huomioimiseksi ja vakavasti se mättää Helsingin lastensuojelussa, kun tämä ei ole hälyttävää lastensuojelun johtaja Saila Nummikosken mielestä. Pelkkää sanahelinää oli virastopäällikkö Hannu Juvosen väite kesällä 2015, kun lastensuojeluviranomasia tuomittiin, kun Juvonen väitti lastensuojelun alkaneen kuulemaan lapsia.
Tällaisen sotkun lapsen elämään aiheuttivat toimimattomuudellaan kesän ja syksyn 2017 aikana Pyykönen, Jauho, Nyman, Koljonen, Teiro sekä erityisesti lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski, joka pitää tarkoituksenmukaisena työmenetelmänä lastensuojelussa sen, ettei tukea pyydettäessä anneta tukea ja sitten erittäin vakavilla lapsen elämään koskevilla tukimuodoilla lopulta uhkaillaan lasta misään vaiheessa kohtaamatta lasta ja koskaan selvittämättä mitä lapsi tahtoisi. Tämän hyväksyy perhe- ja sosiaaliasioiden osastopäällikkö, sote-viraston virastopäälliikkö sekä ilmiselvästi myös Helsingin kunnan pormestarit. Helsingin kaupunkia siis johtavat ihmiset, jotka eivät kunnioita lastensuojelulakia jopa sosiaaliasioista vastaava apualispormestari, kun lapsen kuuleminen ei lastensuojelutyössä kiinnosta häntä. Espoossa sentään on jo havahduttu ymmärtämään, että huonosti toimiva lastensuojelu aiheuttaa perheille kaaosta ja Vantaalla sosiaalivirkailijat itse kantelevat työolosuhteistaan aluehallintovirastoon.
Kaiken lisäksi lastensuojelun avopalveluiden tukimuotojen pitäisi lain mukaan olla lapselle vapaehtoisia.
Ja lastensuojelulaki määräisi Pyykösen toimimaan seuraavasti:
Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti (LSL 4 §).
Pyyköselle hienovaraisuus = kiireellisellä sijoituksella uhkaileminen ja omalla aikuisuudellaan lapsen lapsen toiveen, mielipiteen ja lapsen äänen mitätöiminen.
Helsingissä selkeästi ei kunnioiteta moniammatillista osaamista, jossa vuosien ajan on todettu, että lastensuojelutyössä tärkeintä on kuulla lasta ja antaa lapselle oikeus omaan ääneensä.
Kantaa lapsen kuulemisen merkityksestä voi ottaa myös lähettämällä sähköpostia Lokakuun Liikkeelle:
[email protected] otsikolla:
Mieron tiellä näkemys lapsen osallisuuden toteutumisesta lastensuojelussa
Lukekaa ehdottomasti myös tämä tärkeä huomio:
Puurot ja vellit sekaisin lapsen mielipiteen huomioimisessa lastensuojelussa (US - Elena Maria Uusitalo, 18.1.2014):
http://elenamariauusitalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158673-p…
Selkeästi Maunulan lastensuojelun avohuoltoa johtaa ammattiinsa sopimaton ihminen, joka ei arvosta lapsien elämää ja lapsiemme mielipiteitä ja lapsiemme omaa ääntä.
Miksi hän saa työskennellä asemassaan? Näin minä ainakin koen silloin, kun lapsen vastuusosiaalivirkailija ilmoittaa:
A: lapsi ei saa päättää missä hänen on oltava, kun hänet on heittellepantu
B: lapsi ei saa osallistua oman asiakassuunnitelmansa tekoon ja kertoa mitä toivoo lastensuojelulta
C: Lapsen mielipidettä ei tule selvittää, kun häntä uhkaillaan kiireellisellä sijoituksella ja kun hänen elämäänsä kosketaan vakavasti ja hänen asumisensa siirretään Helsingin kunnan kuntoutuskeskukseen, josta ei ollut mitään apua lapselle vuonna 2015 myöskään
D: lapsen mielipidettä ja tunteita ei tarvitse huomioida, kun lapsi sanoittaa pettymystään vastuusosiaalivirkailijastaan ja pyytää tämän vaihtoa
E: lapsen toiveita ei tarvitse huomioida, kun lapsi pyytää tavallista elämää.
Edellistä kutsutaan Helsingissä lastensuojelutyöksi vaikka kyseessä on väärin valtaa käyttävän sossun hulluustyö.
THL ohjeistaa lastensuojelun käsikirjassa lastensuojelua:
Suomen lainsäädäntö lähtien perustuslaista painottaa johdonmukaisesti sitä, että asianosaisilla on aina oikeus saada tietoa heitä koskevista asioista sekä oikeus lausua niistä omat näkemyksensä. Ikä ei ole peruste sulkea ketään tämän oikeuden ulkopuolelle. Lasten kohdalla viranomaisilla on erityinen velvoite kohdella heitä tasa-arvoisesti yksilöinä ja antaa heille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Perustuslaki 6 § (Finlex)
Perustuslaki toteaa näin:
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Kuka kertoisi edellisen johtava sosiaalityötekijä Riikka Pyyköselle, kun sosiaalityön päällikkö Sanna Teiro ja lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski eivät välitä asiaa kertoa hänelle hänen esimiehinään? Ketä kiinnostaa, kun lastensuojelun johtoa ei kiinnosta Suomen laki?
Tustustu myös:
Lastensuojelulaki:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Lapsen mielipiteen selvittäminen (THL - Lastensuojelun käsikirja):
https://www.thl.fi/…/huost…/lapsen-mielipiteen-selvittaminen
Lapsen osallisuus (THL - Lastensuojelun käsikirja):
https://www.thl.fi/…/lastensu…/tyoprosessi/lasten-osallisuus
Lapsen kuuleminen (Väestöliitto):
http://www.vaestoliitto.fi/…/avio-ja_avo…/lapsen_kuuleminen/
ETENE seminaari 16.8.2016, Lapsen suojelu ja lapsen hyvä - Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? (Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto):
http://etene.fi/…/Meri…/d9108ae3-b5ff-4395-a5ce-8cc7422e7302
Kuntainfo: Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat muutokset 1.1.2016 (SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - Helsinki 25.9.2015):
http://stm.fi/…/Kuntai…/ce4381e3-f413-4c06-945e-73ede882b565
Välineitä lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämiseen ja tiedon keräämiseen:
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/F9CD3CD4A734B90FC2257E51003E49D2/$FILE/V%E4lineit%E4%20lasten%20ja%20nuorten%20mielipiteiden%20selvitt%E4miseen%20ja%20tiedon%20ker%E4%E4miseen.pdf
Lapsen mielipiteen selvittäminen vaatii useita tapaamisia (HS - 10.6.2005):
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004315390.html
Osaamisen johtaminen lastensuojelun sosiaalityössä - johtavien sosiaalityöntekijöiden näkökulma (Pro Gardu - Riikka Pyykönen, 2013):
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39936
RSS Feed
