Hyvä Sijaisäiti.
Tyttäreni on nyt ollut luonasi kaksi ja puoli vuotta. Olen erittäin surullinen ja järkyttynyt toimintatavastasi. Sinä olet täysin vieroittanut lapsen sekä minusta hänen äidistään kuin hänen kolmesta pienestä veljestään, jotka asuvat kotona minun kanssani. Veljet eivät ole saaneet tavata siskoansa kahteen vuoteen ja täytyy sanoa, että pojat eivät kauhean hyvin enää muista siskoansa.
Tyttäreni on nyt ollut luonasi kaksi ja puoli vuotta. Olen erittäin surullinen ja järkyttynyt toimintatavastasi. Sinä olet täysin vieroittanut lapsen sekä minusta hänen äidistään kuin hänen kolmesta pienestä veljestään, jotka asuvat kotona minun kanssani. Veljet eivät ole saaneet tavata siskoansa kahteen vuoteen ja täytyy sanoa, että pojat eivät kauhean hyvin enää muista siskoansa.
Olen tämän kahden ja puolen vuoden aikana miettinyt paljon motiivejasi toimia näin. Itsekin yrittäjänä olleena tiedän kuinka tärkeätä säännölliset tulot ovat. Se lienee yksi moottori toimintaasi. Asut tilalla, jossa on isot asumiskustannukset, joten tarvitset rahaa. Sait aloituspaketinkin n. 2500 euroa kahdesta eri kunnasta, kiitos minun, joka muutin sijoituksen aikana toiseen kuntaan. Ahneudellasi ei ole rajoja, mutta mihin käytät rahat? Et ainakaan sinulle sijoitettuihin lapsiin. Tai joo, jos saat siihen extraa. Pyydät yhdestä kunnasta yhtä ja toisesta toista. Lopputulema onkin, että rahaa tulee joka suunnasta.
Tiesitkös, että tukilapsia ei saa olla joka viikonloppu? Ja niille on myös määrärajoitukset? Sinä pidät vuodessa ainoastaan yhden viikonlopun heinäkuulla vapaata ja jokaisena muuna viikonloppuna ja kesäisin viikolla sinulla on tukilapsia. Lapsia saattaa olla kymmenkunta ja sinä yksin olet heistä vastuussa. Et sinä siihen ketään muuta haluakkaan, joutuisit vielä maksamaan, ja sehän ei käy. Entäs sinulle sijoitetut sijaislapset, kaksi sijoitettua tällä hetkellä (minun tietojeni mukaan) ja yksi lapsi jälkuhuollossa. Koska heillä on rauhallista kotielämää? Joka viikonloppu on talo täynnä vieraita lapsia. Tiedän jo kolme kuntaa, jotka eivät sinulle sijoita, eivätkä anna tukilapsia. Miksi näin? No sehän ei menoasi haitannut, vaan käytit verkostoasi ja otat toisista sijaisperheista, perhekodeista ja laitoksista viikonloppulapsia. Tiedätkö, kun se ei ole laillista, vaikka näillä tahoilla ei toimikkaan yhteistyö ja he eivät ole ainakaan vielä tietoisia toisistaan. Tässä asiassa tosissani toivon, että uusi laki tekisi viranomaisyhteistyön toimivaksi.
Rahan lisäksi mietin moottoreitasi. Täydellinen vieroitus perheestä toimii siinäkin mielessä, että vanhemmat eivät pääse puuttumaan lapsensa asioihin, joita sinä pidät ominasi. Vanhemmathan saattaisivat vaatia lapselleen säällistä kohtelua ja puuttuisivat epäreiluuteesi. Noh, ei sekään ole ainoa moottorisi. Moottorisi on viha vanhempia kohtaan. Äänesi soi vielä korvissani, kun olit menossa oikeuteen todistamaan jotain tukilapsesi perhettä vastaan, huostaanoton puolesta. Sanoit, kaikki vanhemmat ovat paskoja.
Miksi kaikki vanhemmat ovat paskoja, mietiskelin, ja pohdiskelin menneisyyttäsi. Olet adoptiolapsi. Sinut on viisivuotiaana adoptoitu. Tätä taustaa vasten on käytöstäsi helpompi ymmärtää. En tiedä, miksi sinut on adoptioon annettu ja miksi teidät sisarukset on eri perheisiin annettu. Syitä enkä taustoja tiedä, mutta sen osaan kuvitella, millaista on tulla adoptoiduksi vilkkaana karjalaislapsena jäyhään hämäläiseen maalaistaloon. Itse kerroit, että kuri oli kova ja remmi viuhui. Itsekin hämäläistä maaseutua jotenkin tuntevana osaan kuvitella tuskasi. Tässä kohtaa tulee mieleen, että mahdettiinkohan sinun biologisia vanhempiasi halveksua? Muistutettiinko sinulle, että he eivät kyenneet sinusta huolehtimaan ja adoptioperhe on tehnyt sinulle suuren palveluksen. Tätä sinä ainakin teet lapsille, jotka sinulle on sijoitettu. Jos näin on, tulee suunnaton suru pienen viisivuotiaan lapsen johdosta, joka vietiin kauas omista tutuista, erotettiin sisaruksista ja varmaan joutui vielä kantamaan syyllisyyden vanhempiensa teoista tai oletuista teoista. Kuitenkin täytyy olla jotain isoa, kun 60-luvulla 5-vuotiaana joutuu adoptioon.
Kukaan sinulle sijoitetuista lapsista ei halua tavata vanhempiaan. Miksi? Ja näin on varmasti ollut vuosia, jo aiempienkin lasten kanssa. Sanoit minulle joskus, että kyllä ne sitten vuosien päästä. Miksi näin? Miksei näin ole muualla, miksi vain sinun luonasi? Olen tämän sijoituksen myötä tutustunut suureen joukkoon huostaanotettujen vanhempia, tällaista ei ole kuin yhdessä toisessa perheessä, jonka on huostannut sama kunta kuin minun tyttäreni. Mitä sinä teet tai sanot lapsille? Muistan, kun sanoit toisten lasten äidistä, lasten kuullen, että ei tätä äitiä nämä lapset kiinnosta, hän on juoppo ja narkkari. Olen tutustunut häneenkin ja mikään sanomasi ei pidä paikkaansa. Sinä uskot omiin valheisiisi ja laitat lapsetkin uskomaan.
Hevospiireissä sinusta sanotaan, että olet sadisti ja käytät lapsityövoimaa. Tiedän erään kunnan ottaneen lapsen sinulta pois, kun hän joutui hoitamaan kaikki hevosesi. Ilmeisesti tämän episodin jälkeen olet luopunut hevosistasi. Sinun selkäsi ei anna sinun tehdä ruumiillisesti raskasta työtä ja siksi olet sairaseläkkeellä. Ehkäpä sinä myös näihin asioihin tarvitset näitä nuoria. Koska nuoriahan sinä haluat, et hoidettavia. Lisäksi kuulemani jutut paikallisesta eläinsuojelusta nostattaa niskakarvat pystyyn. Sinä olet oikeasti eläinrääkkääjä. Silloin, kun sinulla oli hevosia, jos lapset jättivät huolehtimatta, ei kukaan huolehtinut. Eräänkin kerran varsa oli joutunut pois aitauksesta ja emo ei päässyt perään, varsa kuoli nälkään aidan ulkopuolella. Oma poikani kertoi samanlaisen tarinan karitsasta, jonka silmät oli täynnä kärpäsiä ja tämäkin karitsa oli aitauksen ulkopuolella. Tai kun kävin siellä teillä talvella ja oli raskaana oleva kissa, totesit vaan, että pennut kuolevat pakkaseen. Tai se, että lapset joutuivat katsomaan vierestä, kun hullu koirasi tappoi kissoja, kanoja... Tarinoita on paljon. Ja lastensuojelu piut paut piittaa toiminnastasi.
Tyttäreni ollessa avohuollon sijoituksessa sinulle, veit lapsen lastenpsykiatriselle, ja koska laki oli juuri tullut voimaan, laitoit lapsen kieltämään minulta kaiken tiedon. Lisäksi kerroit lastenpsykiatriselle, että minuun ei saa olla missään yhteydessä, koska on rajoitustoimenpiteet. Sosiaalitoimi auliisti vahvisti tämän asian lastenpsykiatriselle. Eli suljit minut totaalisesti pois lapseni terveysasioista. Epäluulo herää ja nousee mieleen kysymys, että miksi?
Yksi selitys voisi olla sairaalloinen suhtautumisesi seksiin. Joka asiasta etsit lapsesta todisteita hänen seksuaalisesta hyväksikäytöstään. Väitit tyttäreni katsoneen mummonsa ja tämän miesystävän kanssa pornoa. Minä taas en ole edes varma, tietääkö äitini edes, mitä sana porno tarkoittaa. Hän, jolle oli hankalaa kertoa minulle jopa kuukautisista. Sanoit tytön kertoneen, mitä siinä oli tapahtunut, ja sinä heti tiesit, että se oli jonkun pornoleffan juoni. Minä, kun en edes tiennyt, että pornoleffoissa on juoni. Minun äitini katsoo englantilaisia ja saksalaisia poliisisarjoja ja niistä on porno kaukana. Ja olet hyvin kirjauttanut tytön unia asiakaskertomuksiin, joissa entinen miesystäväni ja poikieni isä tekee tytölle pahaa seksuaalisesti. Ja huom. sinä olet kertonut, ei tyttö. Samansuuntaisia tarinoita olet kehitellyt toistenkin lasten äidistä. Sinulla on hurja mielikuvitus, kun seksistä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä tulee puhe. Ja mikäs sen parempi keino on vieraannuttaa kuin tehdä meistä vanhemmista, varsinkin äideistä, seksuaalisia hyväksikäyttäjiä ja pedofiilejä. Mitä sinulle on tehty, kun sinä tällä tavoin toimit? Käyttikö sinun biologinen perheesi sinua hyväkseen vai adoptioperhe? Kuinka meidän lapsista tulee tasapainoisia aikuisia, kun he joutuvat psykiatrisella kertomaan näitä tarinoita? Minä olen huolissani.
Niin ja se toinen kortti on tietysti väkivalta. Kaikkia sinulle sijoitettuja ja varmastikin myös tukilapsia on pahoinpidelty. Sinulla on jutuissa aina ripaus totta. Minulla oli tyttäreni kanssa konflikti, jossa revin hänen kädestään kesäkengät keskellä talvea rappusilla, joita oli kolme, ja hän vastaanpistäessään horjahti yhden rappusen alaspäin. Nyt papereissa lukee äiti töninyt rappusia alas ja tyttö kertoo kaikille kuulijoille, että hänet on huostaanotettu sen takia. Sinä tiedät totuuden, minä tiedän totuuden, mutta noin kirjoitettuna ja kaikille toistettuna se kuullostaa hurjalta väkivallalta. Miksi näistä asioista ei ole pyynnöstäni huolimatta tehty tutkintapyyntöä poliisille? Siksi, että ajoitus ei ole oikea. Siksi, että tyttö ei ole ehtinyt tehdä tunnustuksia psykiatrisella kaikennäköisistä hirmutöistä. Näin sinä toimit näiden toistenkin lasten kanssa. Joutunen itse tekemään rikosilmoituksen, vaikka nämä asiathan olisi pitänyt selvittää jo vuosia sitten. Mutta se ei käynyt, sinun täytyi saada tämä aika, jotta voit kerätä "todisteita", kuten olet tehnyt muitakin vanhempia vastaan. Ja kukahan onkaan tähtitodistaja tässä tapauksessa? Sinä.
Bulvaanien käyttö on bravuurisi. Sinulla on valtava tarve saada perheistä kaikki lapset huostaan. Teetkö sinä meistä ilmoituksia, et, sinä laitat sinun luonasi olevat lapset olemaan huolissaan sisaruksistaan. Tyttäreni asiakaskertomukset ovat tulvillaan hänen huoltaan kotona asuvista veljistä, mutta kun koko kevään yritin järjestää sisaruksille tapaamista, sinä eväsit sen. Ainoa toiveeni oli, että tapaaminen on neutraali ja sinä pysyt siitä kaukana, koska poikani pelkäävät sinua. Koska et itse olisi päässyt mukaan, piti mukaan yrittää laittaa joku kuulemma sinun työntekijäsi, josta sosiaalitoimikaan ei tiedä kuin etunimen. Et luottanut sosiaalitoimeen, ehhei, tyttöhän olisi voinut kertoa jotain, mitä sinä et halunnut hänen kertovan. Meitä olisi auttanut paikallinen sosiaalitoimi vieden pojat paikalle. Koska sinä et saanut määrätä, tapaaminen ei onnistunut. Ja pahoitellen joudun sanomaan, että tilanteen ollessa tämä, en voi uudestaan alkaa järjestää tapaamisia. Pojat muistavat vain hatarasti siskonsa. Tapaamista tulee tarkastella myös poikien näkökulmasta. Silti edelleen papereihin tulee koko ajan huolipuhetta tytöltä. Vaikka tämä on hyväksi koettu keino saada kotona olevat lapsetkin huostaan, se ei onnistu. Sinä onnistuit siinä toisten lasten kanssa, mutta enää se ei onnistu. Sinä odotat, että lapset ovat huostassa, ja sen jälkeen alkavat puheet sisarustapaamisista ja tietysti sinun luonasi ja sinä saat rahat siitä. Nyt et olisi saanut, joten se ei onnistunut.
Sitten olen pohtinut tyttöjen lihomista. Näyttää siltä, että teet heistä omia kuviasi. Molemmat tytör olivat normaalivartaloisia kotoaan lähtiessään. Minun tyttäreni paino oli ollut käyrien mukaan + 20 syntymästä asti siihen saakka, kun hän sinun luoksesi meni. Nyt se on tuplaantunut tai triplaantunut. Miksi? Olen alusta asti ilmaissut huoleni tästä asiasta, mutta siihen ei ole kukaan puuttunut. Teetkö sinä tytöistä omia kuviasi? Lihotat heidät omiin mittoihisi, syötät heille omat traumasi? Kostatko sinä meille vanhemmille omat rankat kokemuksesi sekä biologisista vanhemmistasi sekä adoptiovanhemmistasi? Me emme tehneet niitä asioita lapsillemme, mutta ilmeisesti ajattelet, että sillä ei ole väliä, koska me olisimme voineet tehdä.
Olen pohtinut, että onko lapsilla oikeasti kavereita. Vai valikoitko sinä kenen kanssa saa aikaa viettää? Sen tiedän varmasti, että se toinen tyttö, joka on sinulla, on täysin vailla kavereita. Tyttärelläni oli ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vaikeuksia ymmärtää ystävyyssuhteita. Nyt minulle kerrotaan tytöllä olevan paljon ystäviä, mutta mieltäni jäytää suuri epäilys sanojen oikeellisuudesta. Lapset ovat eristyksissä tilallasi ja ainoat ihmiset, joita he tapaavat, ovat viikonlopun tukilapsia. Ja suurin osa heistäkin on huostaanotettuja tai uhan palla. Ystävyyssuhteet tuovat sinulle vaaran, että sinun asioitasi levitellään ympäri kyliä. Sitä ei saa tapahtua, koska kaikki asiat eivät kestä päivänvaloa. Tyttäreni oli todella avoin, kun hän tuli luoksesi. Millä olet hänet pelotellut kertomaan vain sinun hyväksymiä asioita?
Harrastuksista sanon sen verran, että olen äärettömän pettynyt, koska tyttäreni lauluharrastus on sijoituksen aikana haudattu kokonaan. Tyttärelläni oli kotona ollessaan suuri haave tulla laulajaksi. Tuin harrastusta ja tyttö oli bändikoulussa laulajana. Nyt sain sosiaalitoimelta vain vastauksen, että tyttö on lopettanut kuoroharrastuksensa. Täh? Tyttöhän on yksilölaulaja. Olet kertonut minulle koko tämän kaksi vuotta, että tyttö käy yksityisellä laulunopettajalla, mutta sosiaalitoimen papereissa ei asiasta ole halaistua sanaakaan. Siellä on vain ns. ilmaisharrastuksia. Valheiden verkko vaan koko ajan kiristyy.
Ratsastusta olet kyllä tukenut. Se onkin taloudellinen kysymys. Sait sosiaalitoimen maksamaan sen, koska se on terapiaa. Muistitkos kertoa, että talli, jossa tyttö käy, majoittaa sinun hevosiasi. Mahdatkohan maksaa ratsastuksesta yhtään mitään, vai onko ratsastusrahatkin sinulle ylimääräistä tuloa?
Tiedän kyllä huostaanottojen olevan bisnestä, mutta toimintasi on kaiken inhimillisyyden ulkopuolella. Tästä todellakin kärsivät kaikki. Rajoituspäätökset ovat olleet voimassa jo 1,5 vuotta ja tämä uusin on vuoden mittainen, eli ensi kesään asti. Kaikki lapset kaipaavat vanhempiansa, olivat he huostassa tai adoptoituja tai miten muuten vaan erotettuna vanhemmistaan. Sinun luona olevat lapset ovat kaikki erittäin vanhempivastaisia. Johtuneeko se kaikki sinun menneisyydestäsi?
Se, että kutsutte tytärtäni sinun sukunimelläsi, on selvää identiteetin rikkomista. Ja laitonta vielä kaupanpäälle. Se on semmoinen loukkaus, josta ainoastaan tyttö joutuu vastuuseen. Näin sinä toimit. Ja lapset kantavat vastuun.
Terveisin,
äiti, jolta on yksi joukosta poissa.
Tiesitkös, että tukilapsia ei saa olla joka viikonloppu? Ja niille on myös määrärajoitukset? Sinä pidät vuodessa ainoastaan yhden viikonlopun heinäkuulla vapaata ja jokaisena muuna viikonloppuna ja kesäisin viikolla sinulla on tukilapsia. Lapsia saattaa olla kymmenkunta ja sinä yksin olet heistä vastuussa. Et sinä siihen ketään muuta haluakkaan, joutuisit vielä maksamaan, ja sehän ei käy. Entäs sinulle sijoitetut sijaislapset, kaksi sijoitettua tällä hetkellä (minun tietojeni mukaan) ja yksi lapsi jälkuhuollossa. Koska heillä on rauhallista kotielämää? Joka viikonloppu on talo täynnä vieraita lapsia. Tiedän jo kolme kuntaa, jotka eivät sinulle sijoita, eivätkä anna tukilapsia. Miksi näin? No sehän ei menoasi haitannut, vaan käytit verkostoasi ja otat toisista sijaisperheista, perhekodeista ja laitoksista viikonloppulapsia. Tiedätkö, kun se ei ole laillista, vaikka näillä tahoilla ei toimikkaan yhteistyö ja he eivät ole ainakaan vielä tietoisia toisistaan. Tässä asiassa tosissani toivon, että uusi laki tekisi viranomaisyhteistyön toimivaksi.
Rahan lisäksi mietin moottoreitasi. Täydellinen vieroitus perheestä toimii siinäkin mielessä, että vanhemmat eivät pääse puuttumaan lapsensa asioihin, joita sinä pidät ominasi. Vanhemmathan saattaisivat vaatia lapselleen säällistä kohtelua ja puuttuisivat epäreiluuteesi. Noh, ei sekään ole ainoa moottorisi. Moottorisi on viha vanhempia kohtaan. Äänesi soi vielä korvissani, kun olit menossa oikeuteen todistamaan jotain tukilapsesi perhettä vastaan, huostaanoton puolesta. Sanoit, kaikki vanhemmat ovat paskoja.
Miksi kaikki vanhemmat ovat paskoja, mietiskelin, ja pohdiskelin menneisyyttäsi. Olet adoptiolapsi. Sinut on viisivuotiaana adoptoitu. Tätä taustaa vasten on käytöstäsi helpompi ymmärtää. En tiedä, miksi sinut on adoptioon annettu ja miksi teidät sisarukset on eri perheisiin annettu. Syitä enkä taustoja tiedä, mutta sen osaan kuvitella, millaista on tulla adoptoiduksi vilkkaana karjalaislapsena jäyhään hämäläiseen maalaistaloon. Itse kerroit, että kuri oli kova ja remmi viuhui. Itsekin hämäläistä maaseutua jotenkin tuntevana osaan kuvitella tuskasi. Tässä kohtaa tulee mieleen, että mahdettiinkohan sinun biologisia vanhempiasi halveksua? Muistutettiinko sinulle, että he eivät kyenneet sinusta huolehtimaan ja adoptioperhe on tehnyt sinulle suuren palveluksen. Tätä sinä ainakin teet lapsille, jotka sinulle on sijoitettu. Jos näin on, tulee suunnaton suru pienen viisivuotiaan lapsen johdosta, joka vietiin kauas omista tutuista, erotettiin sisaruksista ja varmaan joutui vielä kantamaan syyllisyyden vanhempiensa teoista tai oletuista teoista. Kuitenkin täytyy olla jotain isoa, kun 60-luvulla 5-vuotiaana joutuu adoptioon.
Kukaan sinulle sijoitetuista lapsista ei halua tavata vanhempiaan. Miksi? Ja näin on varmasti ollut vuosia, jo aiempienkin lasten kanssa. Sanoit minulle joskus, että kyllä ne sitten vuosien päästä. Miksi näin? Miksei näin ole muualla, miksi vain sinun luonasi? Olen tämän sijoituksen myötä tutustunut suureen joukkoon huostaanotettujen vanhempia, tällaista ei ole kuin yhdessä toisessa perheessä, jonka on huostannut sama kunta kuin minun tyttäreni. Mitä sinä teet tai sanot lapsille? Muistan, kun sanoit toisten lasten äidistä, lasten kuullen, että ei tätä äitiä nämä lapset kiinnosta, hän on juoppo ja narkkari. Olen tutustunut häneenkin ja mikään sanomasi ei pidä paikkaansa. Sinä uskot omiin valheisiisi ja laitat lapsetkin uskomaan.
Hevospiireissä sinusta sanotaan, että olet sadisti ja käytät lapsityövoimaa. Tiedän erään kunnan ottaneen lapsen sinulta pois, kun hän joutui hoitamaan kaikki hevosesi. Ilmeisesti tämän episodin jälkeen olet luopunut hevosistasi. Sinun selkäsi ei anna sinun tehdä ruumiillisesti raskasta työtä ja siksi olet sairaseläkkeellä. Ehkäpä sinä myös näihin asioihin tarvitset näitä nuoria. Koska nuoriahan sinä haluat, et hoidettavia. Lisäksi kuulemani jutut paikallisesta eläinsuojelusta nostattaa niskakarvat pystyyn. Sinä olet oikeasti eläinrääkkääjä. Silloin, kun sinulla oli hevosia, jos lapset jättivät huolehtimatta, ei kukaan huolehtinut. Eräänkin kerran varsa oli joutunut pois aitauksesta ja emo ei päässyt perään, varsa kuoli nälkään aidan ulkopuolella. Oma poikani kertoi samanlaisen tarinan karitsasta, jonka silmät oli täynnä kärpäsiä ja tämäkin karitsa oli aitauksen ulkopuolella. Tai kun kävin siellä teillä talvella ja oli raskaana oleva kissa, totesit vaan, että pennut kuolevat pakkaseen. Tai se, että lapset joutuivat katsomaan vierestä, kun hullu koirasi tappoi kissoja, kanoja... Tarinoita on paljon. Ja lastensuojelu piut paut piittaa toiminnastasi.
Tyttäreni ollessa avohuollon sijoituksessa sinulle, veit lapsen lastenpsykiatriselle, ja koska laki oli juuri tullut voimaan, laitoit lapsen kieltämään minulta kaiken tiedon. Lisäksi kerroit lastenpsykiatriselle, että minuun ei saa olla missään yhteydessä, koska on rajoitustoimenpiteet. Sosiaalitoimi auliisti vahvisti tämän asian lastenpsykiatriselle. Eli suljit minut totaalisesti pois lapseni terveysasioista. Epäluulo herää ja nousee mieleen kysymys, että miksi?
Yksi selitys voisi olla sairaalloinen suhtautumisesi seksiin. Joka asiasta etsit lapsesta todisteita hänen seksuaalisesta hyväksikäytöstään. Väitit tyttäreni katsoneen mummonsa ja tämän miesystävän kanssa pornoa. Minä taas en ole edes varma, tietääkö äitini edes, mitä sana porno tarkoittaa. Hän, jolle oli hankalaa kertoa minulle jopa kuukautisista. Sanoit tytön kertoneen, mitä siinä oli tapahtunut, ja sinä heti tiesit, että se oli jonkun pornoleffan juoni. Minä, kun en edes tiennyt, että pornoleffoissa on juoni. Minun äitini katsoo englantilaisia ja saksalaisia poliisisarjoja ja niistä on porno kaukana. Ja olet hyvin kirjauttanut tytön unia asiakaskertomuksiin, joissa entinen miesystäväni ja poikieni isä tekee tytölle pahaa seksuaalisesti. Ja huom. sinä olet kertonut, ei tyttö. Samansuuntaisia tarinoita olet kehitellyt toistenkin lasten äidistä. Sinulla on hurja mielikuvitus, kun seksistä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä tulee puhe. Ja mikäs sen parempi keino on vieraannuttaa kuin tehdä meistä vanhemmista, varsinkin äideistä, seksuaalisia hyväksikäyttäjiä ja pedofiilejä. Mitä sinulle on tehty, kun sinä tällä tavoin toimit? Käyttikö sinun biologinen perheesi sinua hyväkseen vai adoptioperhe? Kuinka meidän lapsista tulee tasapainoisia aikuisia, kun he joutuvat psykiatrisella kertomaan näitä tarinoita? Minä olen huolissani.
Niin ja se toinen kortti on tietysti väkivalta. Kaikkia sinulle sijoitettuja ja varmastikin myös tukilapsia on pahoinpidelty. Sinulla on jutuissa aina ripaus totta. Minulla oli tyttäreni kanssa konflikti, jossa revin hänen kädestään kesäkengät keskellä talvea rappusilla, joita oli kolme, ja hän vastaanpistäessään horjahti yhden rappusen alaspäin. Nyt papereissa lukee äiti töninyt rappusia alas ja tyttö kertoo kaikille kuulijoille, että hänet on huostaanotettu sen takia. Sinä tiedät totuuden, minä tiedän totuuden, mutta noin kirjoitettuna ja kaikille toistettuna se kuullostaa hurjalta väkivallalta. Miksi näistä asioista ei ole pyynnöstäni huolimatta tehty tutkintapyyntöä poliisille? Siksi, että ajoitus ei ole oikea. Siksi, että tyttö ei ole ehtinyt tehdä tunnustuksia psykiatrisella kaikennäköisistä hirmutöistä. Näin sinä toimit näiden toistenkin lasten kanssa. Joutunen itse tekemään rikosilmoituksen, vaikka nämä asiathan olisi pitänyt selvittää jo vuosia sitten. Mutta se ei käynyt, sinun täytyi saada tämä aika, jotta voit kerätä "todisteita", kuten olet tehnyt muitakin vanhempia vastaan. Ja kukahan onkaan tähtitodistaja tässä tapauksessa? Sinä.
Bulvaanien käyttö on bravuurisi. Sinulla on valtava tarve saada perheistä kaikki lapset huostaan. Teetkö sinä meistä ilmoituksia, et, sinä laitat sinun luonasi olevat lapset olemaan huolissaan sisaruksistaan. Tyttäreni asiakaskertomukset ovat tulvillaan hänen huoltaan kotona asuvista veljistä, mutta kun koko kevään yritin järjestää sisaruksille tapaamista, sinä eväsit sen. Ainoa toiveeni oli, että tapaaminen on neutraali ja sinä pysyt siitä kaukana, koska poikani pelkäävät sinua. Koska et itse olisi päässyt mukaan, piti mukaan yrittää laittaa joku kuulemma sinun työntekijäsi, josta sosiaalitoimikaan ei tiedä kuin etunimen. Et luottanut sosiaalitoimeen, ehhei, tyttöhän olisi voinut kertoa jotain, mitä sinä et halunnut hänen kertovan. Meitä olisi auttanut paikallinen sosiaalitoimi vieden pojat paikalle. Koska sinä et saanut määrätä, tapaaminen ei onnistunut. Ja pahoitellen joudun sanomaan, että tilanteen ollessa tämä, en voi uudestaan alkaa järjestää tapaamisia. Pojat muistavat vain hatarasti siskonsa. Tapaamista tulee tarkastella myös poikien näkökulmasta. Silti edelleen papereihin tulee koko ajan huolipuhetta tytöltä. Vaikka tämä on hyväksi koettu keino saada kotona olevat lapsetkin huostaan, se ei onnistu. Sinä onnistuit siinä toisten lasten kanssa, mutta enää se ei onnistu. Sinä odotat, että lapset ovat huostassa, ja sen jälkeen alkavat puheet sisarustapaamisista ja tietysti sinun luonasi ja sinä saat rahat siitä. Nyt et olisi saanut, joten se ei onnistunut.
Sitten olen pohtinut tyttöjen lihomista. Näyttää siltä, että teet heistä omia kuviasi. Molemmat tytör olivat normaalivartaloisia kotoaan lähtiessään. Minun tyttäreni paino oli ollut käyrien mukaan + 20 syntymästä asti siihen saakka, kun hän sinun luoksesi meni. Nyt se on tuplaantunut tai triplaantunut. Miksi? Olen alusta asti ilmaissut huoleni tästä asiasta, mutta siihen ei ole kukaan puuttunut. Teetkö sinä tytöistä omia kuviasi? Lihotat heidät omiin mittoihisi, syötät heille omat traumasi? Kostatko sinä meille vanhemmille omat rankat kokemuksesi sekä biologisista vanhemmistasi sekä adoptiovanhemmistasi? Me emme tehneet niitä asioita lapsillemme, mutta ilmeisesti ajattelet, että sillä ei ole väliä, koska me olisimme voineet tehdä.
Olen pohtinut, että onko lapsilla oikeasti kavereita. Vai valikoitko sinä kenen kanssa saa aikaa viettää? Sen tiedän varmasti, että se toinen tyttö, joka on sinulla, on täysin vailla kavereita. Tyttärelläni oli ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vaikeuksia ymmärtää ystävyyssuhteita. Nyt minulle kerrotaan tytöllä olevan paljon ystäviä, mutta mieltäni jäytää suuri epäilys sanojen oikeellisuudesta. Lapset ovat eristyksissä tilallasi ja ainoat ihmiset, joita he tapaavat, ovat viikonlopun tukilapsia. Ja suurin osa heistäkin on huostaanotettuja tai uhan palla. Ystävyyssuhteet tuovat sinulle vaaran, että sinun asioitasi levitellään ympäri kyliä. Sitä ei saa tapahtua, koska kaikki asiat eivät kestä päivänvaloa. Tyttäreni oli todella avoin, kun hän tuli luoksesi. Millä olet hänet pelotellut kertomaan vain sinun hyväksymiä asioita?
Harrastuksista sanon sen verran, että olen äärettömän pettynyt, koska tyttäreni lauluharrastus on sijoituksen aikana haudattu kokonaan. Tyttärelläni oli kotona ollessaan suuri haave tulla laulajaksi. Tuin harrastusta ja tyttö oli bändikoulussa laulajana. Nyt sain sosiaalitoimelta vain vastauksen, että tyttö on lopettanut kuoroharrastuksensa. Täh? Tyttöhän on yksilölaulaja. Olet kertonut minulle koko tämän kaksi vuotta, että tyttö käy yksityisellä laulunopettajalla, mutta sosiaalitoimen papereissa ei asiasta ole halaistua sanaakaan. Siellä on vain ns. ilmaisharrastuksia. Valheiden verkko vaan koko ajan kiristyy.
Ratsastusta olet kyllä tukenut. Se onkin taloudellinen kysymys. Sait sosiaalitoimen maksamaan sen, koska se on terapiaa. Muistitkos kertoa, että talli, jossa tyttö käy, majoittaa sinun hevosiasi. Mahdatkohan maksaa ratsastuksesta yhtään mitään, vai onko ratsastusrahatkin sinulle ylimääräistä tuloa?
Tiedän kyllä huostaanottojen olevan bisnestä, mutta toimintasi on kaiken inhimillisyyden ulkopuolella. Tästä todellakin kärsivät kaikki. Rajoituspäätökset ovat olleet voimassa jo 1,5 vuotta ja tämä uusin on vuoden mittainen, eli ensi kesään asti. Kaikki lapset kaipaavat vanhempiansa, olivat he huostassa tai adoptoituja tai miten muuten vaan erotettuna vanhemmistaan. Sinun luona olevat lapset ovat kaikki erittäin vanhempivastaisia. Johtuneeko se kaikki sinun menneisyydestäsi?
Se, että kutsutte tytärtäni sinun sukunimelläsi, on selvää identiteetin rikkomista. Ja laitonta vielä kaupanpäälle. Se on semmoinen loukkaus, josta ainoastaan tyttö joutuu vastuuseen. Näin sinä toimit. Ja lapset kantavat vastuun.
Terveisin,
äiti, jolta on yksi joukosta poissa.
RSS Feed
