Kuvankaappaus: Iltalehti: Ei ihme, että köyhät unohtuivat, Laura Räty! Tulot 146 607 euroa Kuka kertoo sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että me tarvitsemme myös kaivon?
Pyydän tekemään tästä erillisen uuden kirjallisen valituksen eli muistutuksen, koskien kaupunkimme johtajia kaupunginjohtaja Pajusta sekä apulaiskaupunginjohajaja Rätyä. Pyydän saada muistutukseeni vastineen siinä ajassa, kuin laki määrää muistutuksiin vastattavan. Pyydän selvittämään, miksi kaupungissa tärkeät johtajat eivät puutu lastensuojelun toimintaan, kun on selvinnyt monia valheita sosiaali- ja terveysviraston sisällä? Virastopäällikkö Juvonen mm. valehteli kesäkuussa 2015 Helsingin Sanomille Eerikan kuolemantapausoikeudenkäynnin tuomioden ilmoittamisen yhteydessä, että kunnassamme kuullaan lapsia, mutta tämähän on selvinnyt valheeksi, nyt kun olen asian todellisen laidan tuonut kaupunginjohtajille esille lastensuojelun hyvin salatusta maailmasta kunnassamme. Pyydän selkesän vastauksen kysymykseeni: Miksi sosiaali- ja terveyslautakunta ei käsittee ja tutki kunnassamme tiiviisti lastensuojelun asioita, kun kunnassamme on isoja ongelmia selkeästi? Miksi kaupunkimme johtaja ovat kääntäneet selkänsä erityisesti apua tarvisevien perheiden kärsimykselle ja lastensuojelullisen palvelun alhaiselle tasolle? Pyydän saada tällä kertaa vastaukset juuri esittämiin kysymyksiini, enkä asian vierestä.
Pyydän lisäämään muistutukseni lapseni asiakirjoihin sekä apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn tilaamaan selvityspyyntöön tyttäremme lastensuojelullisissa asioissa sekä viemään tämän nyt selkeästi Rädyllekin pohdittavaksi. Diaarinumero: 2015-9113
Hyvä apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty,
- kopiona myös Kaupunginjohtaja Pajuselle, Virastopäällikkö Juvoselle sekä Lastensuojelun johtaja Lounatvuorelle ja myös Perhe- ja sosiaaliasioiden osastopäällikkö Panhelaiselle
Olen valittanut teille lastensuojelun toiminnasta ja olette saaneet lisäykseni niihin.
Tiedän teidän ja monien muiden olevan kiireisiä ja että ette tahdo itse perehtyä asiaamme. Tästä syystä hyvä apulaiskaupunginjohtaja Räty siirrätte asian eteenpäin takaisin sosiaali- ja terveysvirastolle.
Sosiaali- ja terveysvirasto ei kuitenkaan puutu mitenkään saamaani kohteluun lastensuojelussa, joka on jo törkeää ja kestänyt kuukausitolkulla jo toista vuotta. Sukuni on vedonnut teihin kirjallisella vaatimuksella, jonka kirjoitti isäni ja joka kiersi ympäri Suomea allekirjoituksia varten ydinläheisiltämme, mutta sekään ei ole saanut teitä toimimaan tätä selvityspyyntöä enempää.
Minua haukuttiin lastensuojelussanne epänormaaliksi äidiksi, kun tarkistan lapseni hampaat. Käytettiin todella sanaa epänormaali. Montako haukkumasanaa te vielä keksitte minulle? Lapsemme on kahdeksan vuotias. Lapseni on heitteille jätetty monin tavoin ja häneen kohdistetaan ikätasoon sopimattomia tilanteita isällään ja jopa fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa. Tähän ei puutu lastensuojelu mitenkään.
Vaikka aktiivisesti koetan muuttaa tilannetta soittamalla virastopäällikkö Juvosen sekä lastensuojelujohtaja Lounatvuoren sihteereille, eivät nämä johtajat puutu tilanteeseen.
Teillä on iso ongelma ammatillisessa pätevyydessä sosiaalityössä sekä moniammatillisessa yhteistyössä.
Minut on jätetty nyt lapseni asiakkuuden ulkopuolelle jo yli vuodeksi. Edes johtotaho ei puutu tilanteeseemme ja tekään ette ole suostuneet mitään tekemään tämän puuttumattomuuden edessä. Ennen viimevuoden lopussa minuun kohdistettua lopullista syrjäyttämistä työskentely oli monilta osin epäammattimaista. Tiedän, että en ole ainut Helsingin lastensuojelussa vanhempana, jota kohtelee lastensuojelunne näin törkeästi. Minulle luovutetaan vain tätä sosiaalivirkailijoiden mielikuvituksellista subjektiivista "tietoa", joka näyttäytyy determinismin kirjaamisena ja sen synnyttäneiden toimintaideoiden toteuttamisena ilman asiakkaan ja läheisten kuulemista. En saa mitään tukea. Jopa sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio antoi väitteen, että vanhempaa ei tarvitse tukea, elää tapaamisessa 26.10.15, vaikka laki (LSL 2.) selkeästi toteaa, että vanhempaa on viranomaistemme tuettava vanhemmuudessa.
Olen tästä ilmoittanut teillekin jo 26.10.15 heti tapaamisemme jälkeen sihteerinne välityksellä puhelimitse, mutta muutosta, ette te tai kaupunginjohtaja Pajunenkaan saanut aikaan, kun asiaan eivät puuttuneet virastopäällikkö Juvonen tai lastensuojelun johtaja Lounatvuori ja ilmoitin tästä kirjallisesti. Missä on perhe- ja sosiaaliasioiden osastopäällikkö Panhelainen, sillä eikö hänellä olisi tässä asiassamme jo vastuu puuttua tilanteeseemme?
Useisiin lastensuojeluilmoituksiin monista heitteillejätön muodoista, kun lasta ei ruokita, hänen hygieniastaan ei pidetä huolta, kun kotona ei ole perusturvallisuutta varten tarvittavaa struktuuria, kun lapselle puhutaan ikätasoon nähden sopimattomia asioita, kun äitiä haukutaan lapsen isän kotona, kun lapselle väitetään, että äiti ei saisi olla lapsen kanssa ja osallistua koulun tapahtumiin, kun lapsemme ilmoittaa halustaan kuolla ja kertoo yhä kärsivän psykosomaattisista oireita, ei lastensuojelunne puutu mitenkään. Sosiaalityön päällikkönne Vartio kertoi minulle 26.10.15, että lastensuojeluilmoitukset voivat kärsiä inflaation. Hän tosiaan käytti sanaa inflaatio samassa lauseessa sanan lastensuojeluilmoitus kanssa. Hän myös taasen vihjasi minua valehtelijaksi.
Olin THL:n puheista tekoihin seminaarissa. Tarkoitus on katkaista ylisukupolviset ongelmat asiakaslähtöisillä työmenetelmillä. Puhetta oli, että ihan Helsingistä käsin muutos saataisiin kasvamaan. Kuinka te tällaista mukamas toteutatte, kun teillä on Riitta Vartio mm. sosiaalityön päällikkönä, joka on sitä mieltä, että vanhempia ei tarvitse tukea ja joka ei osaa edes perus käyttäytymissääntöjä viranomaisen asemassa asiakkaan vanhempaa kohtaan. Tällä viittaan siihen käytökseen raitovaunu 10, kun Vartio osoitti negatiivisesti arvottavia ajatuksiaan ja epäkunnioitustaan minua kohtaan elekielin 6.10.15, kun olin matkalla tuohon seminaariin aamuisella.
Olen itse kiltti, mukava ihminen ja minusta pidetään. Psykoterapeuttini kertoi näkevänsä minussa kauniin sielun suurella rakkaudella ja oli järkyttynyt kuultuaan terapiani alkupalaverissa, mistä lähtökohdista traumaterapiassani lähdetään. Hän piti myös tilannettamme vakavana (kuten tekin hyvä Räty kesällä totesit tilanteemme vakavaksi) ja totesi saamani kohtelun ihmisarvoani ja ihmisyyttäni loukkaavaksi ja hänen ymmärtävän, miksi joudun käymään traumaterapiassa. Kuntanne maksaa tästä terapiasta Kelan kautta osan, mutta minä joudun palvelunne alhaisen tarjonnan vuoksi maksamaan nyt itse valtavan summan siitä, miten haavoititte mieltäni. Minä siis olen vain epäonnistuneen järjestelmänne väline, sillä teille olen vain yksilö.Teidän palveluntarjoajanne saavat palkkaa siitä, että he tekevät meistä järjestelmämme uhreja. Huomatkaa sana vain, sillä te kohtelette minua vain sanan merkityksessä. Minä olen vain se äiti, jolla ei ole merkitystä lapsen elämässä ja jonka elämällä ei ole merkitystä, kun valhein veitte lapselta äidin ja minulta lapsen ja meiltä normaalin elämän tässä kunnassa, kun johdatte lastensuojeluakin sillä tavalla kun johdatte.
Vaikka THL:n ylisukupolvisessa seminaarissa painotettiin tätä tämänhetkistä vanhemmiltamme perittyä ja malliopittua sekä vaikutusten kautta omaksuttua ajattelumallia, joka sosiaalitoimen sisällä luo tätä problematiikkaa, jonka takia perheitä ei kohdata todella, ei meidän kunnassa ole mitään muutosta tiedossa, niin kauan kuin muutoksesta vastuussa olevat tekijät eli ne joiden tulisi suorittaa tuo muutos, eivät sitoudu sitä toteuttamaan. Ymmärtävätkö työntekijänne, että heidän omat ajattelumallit ovat opittuja ja eivät välttämättä ole soveltuvia sosiaalialalle?
Myös Te hyvä Räty menitte määrittelemään lapseni yksittäistapaukseksi ja ilmoititte, että ette asiaamme selvityspyyntöänne enempää puutu. Teidän kuntanne lastensuojelun johtaja Lounatvuori on ilmoittanut, että hän ei puutu yksittäisiin asiakkuuksiin ja ettei häntä nämä asiat koske. Hän on niin iso johtajatar, että hänen ei tarvitse miettiä ollenkaan mitä kentällä todella tapahtuu ja puuttua asioihin kuullen ja huomioiden asianomaisia eikä varsinkaan lapsia.
Ymmärrättekö, että tämä struktuuri, minkä te olette luoneet, on lähtöisin siitä ylisukupolvisesta perimästä, jonka te olette saaneet. Ymmärrättekö, että tällainen toiminta, jonka minä näen johtamattomuutena johtajan asemassa eli toimimattomuutena, jonka te toteutatte retoriikalla väittäen, että te ette mukamas voi toimia, koska lapsemme on teille vain yksittäistapaus, vaikuttaa siihen olevaisuuteen, että lastensuojelunne toiminta ei kykene kehittymään.
Tekin huomasitte hyvä Räty tilanteemme vakavaksi ja käsititte ainakin osan niistä useista ongelmista toiminnassa lastensuojelussamme toimitettuani tuon 68-sivuisen selvityksen tarjoamastanne ja johtamastanne palvelustamme kunnassamme. Käsitittekö, että teillä on asiassamme vaikutusvaltaa asemassanne, sillä olette johtaja?
Kun teillä ei edes sukulaisuussuhteen sosiaalivirkailijan ja lapsen toisen vanhemman puolison välillä kohdalla vääjätä rehellisesti ja avoimesti toimintaa, miten voitte pitää lastensuojeluanne toimintakykyisenä ja jättää johtamisen vain yhden selvityspyynnön varaan sosiaali- ja terveysvirastolle, jonka toiminnasta teille juuri valitin, kun heillä vääjäämättä jättäminen on hyväksyttävä toiminta? Miksi ette olleet yhteydessä Valviraan ja poliisilaitokselle? Toin esille useita selkeitä lain rikkomisia.
Kunnassamme kuunnellaan kaiutinpuheluina (rajoitustoimenpide) useita vanhemman ja lapsen välisiä puheluja, mutta tämähän on ollut laitonta jo vuodesta 2006. Miksi Helsingin sosiaali- ja terveysviraston lakiasiantuntija Karri Välimäki ei näiden kohta kymmenen vuoden aikana ole mitenkään puuttunut tähän laittomaan toimintaan? Kuinka monta laitonta puhelun kuuntelua kunnassamme on jo toteutettu ja kuinka te hyvä Räty voitte loukata kaikkia näitä lapsia ja perheitä sillä, että ette nosta tästä asiasta rikostutkintaa asemassanne?
Te myöskin olette tietoinen, että kunnassamme ei kuulla lastensuojeluilmoitusten kohdalla lapsia ja lastensuojeluilmoitukset jopa jätetään käsittelemättä sen sijaan, että toimittaisiin lain mukaisesti tuon seitsemän päivän aikana. Teiltä on jopa ilmoitettu AVI:lle lastensuojelunne johtavan sosiaalityöntekijän näkemyksenä, että lapsia ei tarvitse kuulla ja tähän kirjaukseen tutustuttuaan ovat sosiaalityön päällikkö Vartio sekä lastensuojelun johtaja Lounatvuori todenneet aluehallintovirastolle, että virheitä ei ole tehty.
Te olette myös tietoinen, että teidän alaisenne ovat valmiita valehtelemaan valan alla oikeudessa ja olette tietoinen, että olen tästäkin tehnyt muistutuksen toukokuussa 2015. En ole vieläkään nyt marraskuun 7. päivänä saanut muistutukseeni vastinetta, vaikka toimitin Vuosaaren lastensuojeluun jopa tämän vastuusosiaalityöntekijä Laura Laineen todistelun oikeudessa kuultavaksi hänen esimiehelleen Vuosaaren lastensuojeluun. Mitä laki sanoo siitä, missä ajassa muistutukseen tulee vastata?Mitä laki SANOO VALAN ALLA VALEHTELUSTA OIKEUSISTUIMISSA? Miksi tähän ei puututa kunnassamme?
Olette tietoinen, että lastensuojelunne johtaja Sisko Lounatvuori mustamaalasi minut yhteistyökyvyttömäksi, koska valitin siitä, etten saanut henkilörekisterilain mukaisesti kirjauslisäyksiä. Pyysin jo tuolloin ulkopuolista työhön ohjausta lastensuojeluviranomaisille.
Tuolloin Lounatvuoren tapa tutkia lain olevaisuutta oli, että hän vastineessaan kirjaa kysyneensä vastuusosiaalityöntekijä Laineelta, jonka toiminnasta valitin, tuleeko kirjauslisäykset tehdä ja Laine on vastannut, että ei tarvitse, joten Lounatvuorenkaan mielestä ei tarvinnut. Tähän perään lastensuojelun johtaja Lounatvuori lisäsi, että olen yhteistyökyvytön, koska valitin asiasta. Kun Laine aloitti tyttäremme vastuusosiaalivirkailijana sen jälkeen, kun vastuusosiaalityöntekijä Vatjus ilmoitti, että ei edes aio lukea lastensuojeluilmoituksia ja ilmoitti näkemyksekseen, että minun tulee vaihtaa persoonallisuutta, pyysin Lainetta toimimaan lakiemme mukaan. Laine ilmoitti, että hänen ei tarvitse lukea lakia tai lastensuojelukäsikirjaa ja että hän osaa lain ja käsikirjan ulkoa.
Miksi sosiaali- ja terveysvirastonne lakiasiantuntija Karri Välimäki, ei ole näiden työvuosien aikana moniammatillisissa työryhmissä tuonut esille henkilörekisterilain olevaisuuksia edes lastensuojelumme johtajalle? Miksi minä joudun huomauttamaan tällaisesta ja opettelemaan lakejamme, kun lakiemme mukaan minun ei tätä pitäisi joutua tekemään, vaan viranomaisenne tulisi nämä asiat osata ja jopa neuvoa minua hyvään yhteistyöhön kanssaan tiedottamalla minua lainmukaisista toimintamenetelmistä ja mahdollisuuksistani vaikuttaa asiakkuuteen asiallisesti?
Vastuusosiaalityöntekijä Laine määräsi minulle ja lapselle lain vastaiset kaiutinpuhelut, jotka ovat siis lainvastaisuudessaan laittomia. Eletäänkö me Liisa Ihmemaa -sadussa ja kuka teistä on Irvikissa, vai oletteko kaikki yhdessä?
Miten on mahdollista, että kuntamme korkeasti arvostama pitkäaikainen sosiaali- ja terveysviraston lakiasiantuntija Välimäki ei ole tähän laittomaan toimintaan viimeisen kymmenen vuoden aikana tahtonut mitenkään puuttua osallistuttuaan varmasti useisiin moniammatillisiin työryhmiin, hallinto-oikeuden oikeudenkäynteihin sekä antanut konsultaatiota lastensuojelun viranomaisille? Miksi tätä toimintaa yhä jatketaan kunnassamme tälläkin hetkellä, vaikka olen asian laittomuudesta ilmoittanut myös lastensuojelumme johtaja Lounavuorelle, Vuosaaren lastensuojeluun, Lassilan lastensuojeluun sekä Malmin vastaanottokodin johdolle? Kuinka monta kertaa AVI:n ja hallinto-oikeuden tulee kirjata kuntamme käsittelyissä, että toiminta on laitonta, ennen kuin muutatte toimintaa? Tuleeko meidän odottaa toinenkin kymmenen vuotta? Miksi ette vie jo asiaa poliisille ja hae oikeutta kaikille niille lapsille, jotka ovat laittomasta toiminnasta kärsineet ja kärsivät tälläkin hetkellä?
Me yksittäiset kansalaiset äänestämme vaaleissa yksittäisiä ihmisiä. Meillä on vain yksi ääni yhdelle ihmiselle. Me äänestämme tämän äänestyksen auttaaksemme teitä yksittäisiä ihmisiä pääsemään valituiksi tahtomaanne ja toivomaanne asemaan ja olosuhteeseen elämässänne auttaaksenne meitä kaikkia sellaisella toiminnalla, jossa teidän valituiden yksilöiden tulisi tehdä hyvää yhteistyötä ryhmässä meidän kaikkien yksilöiden eteen jotka muodostamme ryhmän ja olemme tuossa ryhmässä ryhmään vaikuttavia yksilöitä. Te yksittäiset ihmiset ilmoitatte yksitellen, kun pyydämme apua, että me olemme yksittäistapauksia ja ette tästä syystä tahdo tukea meitä. Tässä ei ole mitään järkeä.
Te hyvä Räty saatte sellaista valtavaa palkkaa vuotuisasti, että minulla menisi sen haalimiseen yli puolivuosikymmentä tavallisella työlläni. Minun työni on varmasti kiireisempää ja tarkemmin strukturoitua kuin teidän ja fyysisesti raskaampaa. En ole ikinä sanonut ei asiakkaalle ja olen auttanut heitä pienimmissäkin asioissa tarkkaan vaikka he jokainen ovat yksittäisiä asiakkaita. Virheeni työssäni olen aina myöntänyt ja pahoitellut tätä aidosti ja aina olen tehnyt kaikkeni asiakastyytyväisyyden eteen. Ikänä en ole sanonut kenellekään, että hän ei ole tärkeä, koska on vain yksittäistapaus. En edes vaikka hän olisi ollut täysin juopunut mieron tielle ajautunut nk. laitapuolen kulkija, enkä ole voinut häntä lakiemme mukaan vastaanottaa ja tarjoilla alkoholia. Tuolloinkin olen asiani esittänyt erittäin kunnioittavasti ja pyytänyt palaamaan parempana ajankohtana, joka sopii meille kaikille.
Sen sijaan kaupunkimme lastensuojelun ylimpänä johtajana, apulaiskaupunginjohtajana vastuualueenanne sosiaalinen ja terveydellinen hyvinvointimme, teidän alaisuudessanne minut mustamaalattiin lastensuojelunne toimesta jopa murhanhimoiseksi insestiksi ja tämän jälkeen syrjäytettiin vanhemmuudesta kylmästi. Meillä on jopa insesmiin tukimuotoja kunnassamme, mutta niiden mahdollisuutta ei edes esitelty (vaikka tosin en käytä lastani seksuaalisesti hyväksi).
Tämä minut insestiksi mustamaalannut oli tämän virkailijan, joka on sukua (serkku) lapsemme isän puolisolle, työtoveri päivystyspuolella eli tarpeenselvityksen puolella. Kenenkään hälytyskellot eivät tästäkään asiasta soineet, että tehtiinkö äidille vääryyttä, kun vastuusosiaalityöntekijä Laine kertoi minulle päivystyspuolen kirjauksen takia, joka oli tämän sosiaalivirkailijan itsekeksimiä valheita täynnä, että koko avopuolen 12-päinen työryhmä on 100%:sti varma, että minä käytän seksuaalisesti hyväksi lastamme ja minusta on tehty rikosilmoitus (ei siis tutkintapyyntöä) poliisille. Myöhemmin, koska Laine ei pyynnöstäni suostunut itse olemaan lastensuojeluilmoituksen tehneeseen Merikratokseen yhteydessä, Merikratos pyynnöstäni selvensi asian, etteivät he ole tehneet lastensuojeluilmoitusta insesmistä, vaan jaksamisestani kuormittavassa tilanteessa, josta kerroin heille olosuhdeselvityksessä, kun lastensuojelunne ei tehnyt asianmukaista yhteistyötä kanssani edes ennen tätä insesmisyytöstä. Kenenkään kellot eivät soineet, kun selkeästi oli havaittavissa suhdeketju tämän ilmoituksen kirjanneen sosiaalivirkailijan ja lapsemme isän puolison välillä, joka on Mehiläisen johtava lääkäri. Tämä lääkäri myös tahtoi antaa kuvaa, että vääristynein tavoin kosken lapseni seksuaaliseen kehitykseen niin sosiaalipediatriselle kuin myös lastensuojeluun.
Lastensuojeluilmoitus, jonka oli valhein täyttänyt tämä päivystyspuolen työntekijä lätkästiin käteeni ja asiaa ei suostuttu käsittelemään kanssani. Vieläkään jälkeen yli vuoden ei tätä ilmoitusta ole käsitelty kanssani, vaikka laki määrää käsittelemään lastensuojeluilmoitukset seitsemässä päivässä. Äitini oli tuolloin myös paikalla ja hän järkyttyi syvästi toiminnastanne. Ymmärrättekö kuinka haavoitatte kokonaisia sukupolvia. Sukuni pyysi kirjausta, jossa todetaan, etten ole käyttänyt lastani seksuaalisesti hyväksi 28.8.2015 lastamme varten, jotta hän tutustuessaan asiakirjoihinsa, tietäisi totuuden olevaisuuden. Tätä emme saaneet. Tajuatteko mitä elämällemme on tehty? Kun poliisi totesi, etten ole käyttänyt lasta seksuaalisesti hyväksi ja kiikutin tuon poliisin vihdoin minulle lähettämän asiakirjan, jota odotellessani olin ollut kauhusta ahdistunut, ei vastuusosiaalityöntekijänne edes osannut pahoitella aiheuttamaansa mielipahaa. Tämä nainen saa vieläkin toimia lastensuojelussanne ja kuulen kauhutarinoita hänen toimintatavoistaan muilta Vuosaarelaisilta. Miksi kukaan ei puutu?
Tämä Mehiläisen johtava lääkäri, lapsemme isän puoliso ja lastensuojelunne tarpeenselvittäjän serkku sai lastensuojelunne järjestämässä läheisneuvonpidossa 28.8.15 vuosi sen jälkeen, kun näitä insesmiepäilyksiä hän esitteli minusta yhdessä lastensuojelunne työntekijän kanssa, vielä lastensuojelunne hyväksynnällä koettaa mustamaalata minua insestiksi kahdelle kokonaiselle suvulle. Tämä lääkäri väitti kahdelle suvulle minun hakeneen seksuaalista nautinto seitsenvuotiasta lasta imettämällä ja tämän lukevan olosuhdeselvityksessä hokemalla:" Siellä lukee lapsi imee rintaa." Olen pyytänyt lastensuojelua puuttumaan asiaan ja samoin pyysi äitini, mutta vastuusosiaalivirkalija Jokinen ei tee asialle mitään. Lastensuojelunne on saanut pilata maineeni ja elämäni myös teidän johdon alla. Lastani en ole imettänyt sen jälkeen kun hänelle tuli kymmenen kuukautisena hampaat ja hänen kivuliaat leikit eivät sopineetkaan minulle.
Olette haavoittaneet koko sukuamme ja perhettämme ja elinpiiriämme. Olette luoneet meille pelonkulttuurin, koska toimintaanne ei voi luottaa. Vuosaari ei luota lastensuojeluunne ja kenenkään ei tulisi luottaa myöskään Lassilan lastensuojeluun. Teidän tulisi varoittaa kuntamme asukkaita, että lastensuojelusta ei kannata hakea apua, se on sisäisessä kriisissä epäammatillisten toimintatapojensa takia. Teihinkään ei voi luottaa, koska annatte palvelujen elää ja toimia tällä tasolla ja käännätte meille selkänne.
Kun toin 26.10.15 lapsemme "asiakassuunnitelmapalaverissa", joka olikin vain tapaaminen jossa minua haukuttiin ja käskettiin taasen itse keksimään miten korjata ongelmat lapsemme elämässä (miksi maksatte näille virkailijoille palkkaa, kun he käskevät meidän itse tekemään heidän työnsä), esille äitini kanssa, että lapsemme isä puolisoineen mustamaalaa minua valhein ja kohtelee lastamme monin tavoin kaltoin ja totesin toiminnan olevan aivan samanlaista lastensuojelussa, kuin pienen Eerikan tilanteessa, tuomitsi minut sosiaalityön päällikkönne Riitta Vartio itsensä herjaamisesta. Te ette tähänkään puuttuneet mitenkään yhdessä kaupunginjohtaja Pajusen kanssa. Ettekö te näe vai tahdo nähdä, miten lastensuojelunne kohtelee lasten vanhempia? Miksi te ette puutu ja johda kaupunkiamme, kun alaisenne eivät puutu ja johda sosiaali- ja terveysvirastossa alaisiaan?
Yhtäkään esittämääni tukipyyntömuotoa ei suostuttu edes käsittelemään eikä näkemyksistäni oltu kiinnostuneita, vaikka kyseessä oli lapsemme asiakassuunnitelmapalaveri. Kun ottaa huomioon miten kamalassa tilanteessa elämme lastensuojelunne takia, olisi tärkeää selvittää asioita ja tehdä korjaavia suunnitelmia. Miten te voitte tällaisen yhä hyväksyä?
Vastuusosiaalityöntekijä Jokisen toiminnasta on jo opetusviraston lausunto, jossa kerrotaan Jokisen kirjanneen omia tulkintojaan tyttäremme "rehtorin pohdinnoiksi". Jopa opetusviraston on täytynyt selvitellä sosiaalitoimen alhaisen toiminnan takia tilanteita, kun rehtori joutuu pyytämään kirjausmuutoksia jo näiden törkeiden väärennettyjen kirjauslausuntojen takia. Tähänkään te ette puutu.
Kun kävin tutustumassa lapsemme iltapäiväkerhoon, mikä on vanhemmalle normaalia toimintaa, kirjasi lastensuojelunne minut täysin lapsen elämän vastaisesti toimivaksi vanhemmaksi. Teillä käytetään sellaisia voimasanoin voimistettuja kuvauksia kuten: äiti ei mitenkään kykene ymmärtämään lasta ja äiti ei mitenkään toimi lapsen edun mukaisesti ja äiti on täysin lapsen edun vastainen toiminnassaan. Näitä kirjauksia tehdään kuulematta äitiä, lasta tai muitakaan tahoja sieltä toimistosta käsin niin, että vastuusosiaalivirkailija Jokinen katsoo Lassilan lastensuojelussa nähtävästi mielikuvitukselliseen kristallipalloon.
Olen jopa epänormaali äiti Jokisen mukaan, koska tarkistan 8-vuotiaan tyttäremme hampaiden pesun. Hänen ienrajansa ovat vetäytyneet jo todella pahasti ja hampaat voivat huonosti. Tämän Jokisen näkemyksen hyväksyi myös sosiaalityön päällikkönne Riitta Vartio. Hyväksyttekö tekin tällaiset näkemykset, jotka ovat täysin osoitus siitä, että moniammatillinen yhteistyö hammasterveyden kanssa ei ole selkeästi onnistunutta, kun hammasterveydenhoidon puolella jopa ohjeistetaan vanhemmat auttamaan lapsia hampaiden pesussa pesemällä lasten hampaita 10-vuotiaaksi saakka tarkentaen pesujälkeä sen jälkeen, kun lapsi on itse suorittanut oman osaamisensa mukaan pesua? Miksi kukaan ei puutu tähän alhaiseen toimintaan lastensuojelussanne?
Kun lastensuojelunne väitti vastuusosiaalityöntekijä Jokisen mukaan minun manipuloivan lastamme, ei hän suostunut kertomaan miten. Hän vain totesi alleviivanneensa sen valvottujen tapaamisten asiakirjoista. Niin mehän olemme joutuneet lastensuojelunne valheiden ja virheiden takia lapsemme kanssa tilanteeseen, jossa tapaamme valvotusti kaksi tuntia viikossa Turvakodilla. Teidän viranomaisenne valehtelivat lapsemme asiakkuudessa lastensuojelussanne sekä oikeudessa valan alla toukokuussa 2015 ja kukaan ei ole sosiaali- ja terveysvirastossa puuttunut vieläkään asiaan, koska lapsemme on yksittäistapaus teillekin.
Minut on saanut haukkua lääkkeiden väärinkäyttäjäksi ja insestiksi sekä itsetuhoiseksi, väkivaltaiseksi, kaikille vaaralliseksi henkisesti ja fyysisesti ja omassa todellisuudessa eläväksi, harhaiseksi, yhteistyökyvyttömäksi, kuin toipuvaksi nistiksi, jonka kotona ei ole arvattavuutta lapselle ja syylliseksi erityisesti siitä, että minulla ja lapsella on symbioottinen suhde teidänkin johtajuuden alla. Mitään ei ole haluttu tutkia ja läheisteni kirjallisia lausuntoja hyvästä äitiydestäni ei ole otettu toiminnassanne huomioon mitenkään. Miksi te ette tee rikosilmoitusta alaistenne toiminnasta puolestani kaupunkimme apulaiskaupunginjohtajana?
Minua on käsketty muuttamaan persoonallisuuttani. Se on muuten mahdotonta, joten käyttekö läpi näitä älyttömiä käskyjä alaisienne kanssa, joita tarjotaan sosiaalitoimenpuolesta meille vanhemmille, kun niihin ei sosiaali- ja terveysvirasto mitenkään puutu. Persoonallisia reaktiotapojahan ja ajatteluamme me voimme kaikki kehittää. Eli neuvotteko alaisianne näissä reaktiomalleissaan eli toimintamalleissa ja antamaan minulle tarkemmat neuvot siitä, mitä lastensuojelu vaatii minulta suhteessa itseensä eli mitä minun tulee muuttaa toiminnassani suhteessa heihin, jotta he suostuvat minua vanhempana tukemaan? Koen kylläkin, että tärkeämpää olisi pohtia minun ja lapsen suhdetta ja tukea siinä, kuin lastensuojelunne subjektiivisia mieltymyksiä tietynlaisia ihmisiä kohtaan ja laittaa meitä noihin muotteihin mukautumaan. Kuitenkin olen valmis tällaiseen nöyryytykseen, jos se johtaa edes johonkin järkevään toimintaan lastensuojelussanne. Mitä mieltä te olette johtajana siitä, millaisille perustuksille vanhemmuuden tukemisen ajattelurakenteet tulisi rakentaa eli mikä on tärkeää? Kumpi on tärkeämpi asiakas eli lapsi perheineen ja läheisineen vai viranomainen eli palvelun tarjoajan työntekijä?
Kun hyvä kaupunginjohtaja puuttuisi asiaamme sillä vakavuudella, kun asia vaatii (te palautitte huoleni takaisin sosiaali- ja terveysvirastolle, joka ei aiemminkaan ole mitenkään reagoinut pyyntööni asiakaslähtöiseen työhön), saamme aikaan sitten joskus muutosta tilanteeseemme. Kauanko sitä täytyy odottaa?
Lisäksi kuntamme käyttää yksityisiä bisnesajatuksella lastensuojelullista työtä toteuttavia tahoja toiminnassaan. Tyttärelleni ostettu MediVidan perhetyö on ollut aivan kamalaa ero-perheellemme. Mitään lapsen tarpeita ei ole kunnioitettu. MediVida mustamaalasi minut murhan himoiseksi ja itsetuhoiseksi lastensuojeluunne keskustelematta kenenkään kanssa. Mitkään lait eivät ole heille merkityksellisiä. En saa kirjauslisäyksiä tai vastineita muistutuksiin. Lastensuojelunne ei edes valvo heidän toimintaa, vaan Jokinen suoraan väitti mm. isälleni Gordinin olevan erittäin pätevä. MediVidan avopalveluvastaava Ira Gordin valehteli kirjauksessaan tilannetta tulkiten ja isäni on tahtonut tähän korjausta kanssani, mutta se ei ole ollut Gordinin kanssa mahdollista, koska Gordin ei ole yhteistyökykyinen. Gordin ei suostunut myöskään keväällä 2015 kanssani viranomaispalaveriin, kun toivoin tilannetta eheyttävää palaveria, koska en ole murhanhimoinen (Gordin antoi kuvan, että tahdon ex-mieheni puolison kuolemaa) tai itsetuhoinen.
Lastensuojelunne johtaja Lounatvuori vastineessaan valitukseeni, etten ole saanut vastineita MediVidan toimintaa koskeviin muistutuksiin ilmoittaa minulle, että olen ne saanut, koska MediVidan Toimialajohtaja Jarmo Lonkola valehtelee sähköpostissaan minulle, että olen ne saanut. Valitin juuri tuosta sähköpostista ja totesin sen sisällön olevan valhetta. Miksi Lounatvuori ei pyytänyt noita jo mukamas minulle toimitettuja vastineita itselleen MediVidalta ja lähettänyt niitä sitten minulle ja tarkistanut asiaa. MediVidallahan tulisi olla lakiemme mukaan arkistoihin kirjattuna muistutukseni ja niihin nämä väitetyt valmistellut vastineet. Valitukseeni, etten saa kirjauksiin kirjausmuutoksia ja lisäyksiä, ei lastensuojelunne johtaja Lounatvuori ole kiinnostunut edes vastaamaan.
2.6.15 lupasi vastuusosiaalivirkailijanne minulle viranomaispalaveria vihdoin, koska näin sen merkityksellisenä, kun vastuusosiaalivirkailija oli vaihtunut ja kirjauksissa oli paljon valheellista tietoa edellisiltä virkailijoilta ja vastuusosiaalivirkailijanne oli mm. väittänyt päätöksessä 2015 4, jota valmisteli minua kuulematta, että olen käskenyt tytärtämme hyppäämään toisen kerroksen ikkunasta alas. Tätähän en ole tehnyt. Tämän valheen esitti lastensuojelulle tämä teidän lastensuojelunne suuresti arvostava Mehiläisen johtava lääkäri, joka on tyttäremme isän puoliso ja lastensuojeluviranomaisenne serkku. Myös isäni on tästä ikkuna-asiasta kuullut tytärtäni, kun lastensuojelunne ei kuullut ja kirjallisesti ilmoittanut jo useita kuukausia ennen Jokisen kirjausta, että en ole neuvonut lasta hyppäämään ikkunasta ulos, ikkuna ei ole ollut auki ja johtava lääkäri ei ole pidellyt ikkunasta ulos hyppäävää lasta. En saanut sitä ja 26.10.2015 väitti sosiaalityön johtaja Vartio, että viranomaispalaverit ovat lapsia varten ja minun on turha osoittaa, että äitiyttäni tultaisiin käsittelemään viranomaispalaverissa lapseni asioissa. Näin teillä johdetaan siis lastensuojeluanne ja te olette koko sen ajan kun olette toimineet hyvä Räty apulaiskaupunginjohtajana sosiaalisesta ja terveydenhuollollisista asioista vastaavana hyväksyneet tämän.
Tämä johtava lääkäri myös tahtoi saada minut A-klinikan tutkimuksiin ja väitti nähneensä minut sekavassa mielentilassa 21.5.14, johon lapsemme isä lisäsi, että minä olen heidän mielestä varmasti lääkkeiden väärinkäyttäjä. Vaikka sukuni ja ystäväni lähettivät lausuntonsa, totesi tuolloin vastuusosiaalivirkailijanne, että he ovat puolueellisia valehtelijoita. Kun selvisi tutkimuksista, etten ole lääkkeiden väärinkäyttäjä ja että sukuni ja ystävämme eivät ole puoluellisia valehtelijoita, ei minulta ja läheisiltäni pyydetty anteeksi. Minun tehtävä oli vain sietää nämä törkeät tutkimukset, joita tämä lastensuojelunne yhä paapoma Mehiläisen johtava lääkäri minusta esitti tehtäväksi ja minun on yhä siedettävä tätä kuinka hän mustamaalaa minua valhein jopa lastensuojelunne luvalla. Vastuusosiaalityöntekijänne haukkui minut siitä, että olen hänen mielestään päästänyt tämän minusta valheita esittävän ihmisen ihoni alle. Hänen mielestään valheiden esittäminen lapsen äidistä huoltajuusoikeuskäsittelyn aikana ja henkinen väkivalta näin ei ole mitenkään huonoa, mutta se että se satuttaa minua on oositus siitä, että olen kyvytön sietämään henkistä väkivaltaa. Kuinka sairaita törkeyksiä tälläisillä ajatusketjuilla asetetaan lastensuojelussanne ihmisiä sietämään?
Teidän vs. lastensuojelunne johtaja Anita Lindfors väitti minulle, että uuden tiedon saatuaan lastensuojelu reflektoi tätä ja muuta toimintaansa. Miksi teillä tälläisiä valheita esitetään vastineissa? Samoja valheita kirjataan uudelleen ja uudelleen, vaikka kuinka toisimme esille, että nyt mennään pahasti mäkeen tiedoissa ja mihinkään ei puututa ohdon tasolla edes virastopäällikkö Juvosen toimesta tai teidän hyvä apulaiskaupunginjohtaja Räty. Virastopäällikkönne ilmoitti delekoituaan vastaamisen vuosilomasijaiselleen, että hän ei voi toimia lapsemme asiassa mitenkään, koska olen tehnyt asiasta kantelun AVI:lle. Miksi Virastopäälliikkö ei voi johtaa sosiaali- ja terveysvirastoa, kun joku tekee kantelun AVI:lle ja missä kohtaa laissa lukee näin?
26.10.15 väitti sosiaalityön päälliikkö Vartio meidän vanhempien ottaneen lain omaan käteemme. Kyllä se on niin, että teillä viranomaisille on se hallinnollinen vastuu mm. asialliseen vuorovaikutukseen ja asialliseen tutkintaan ja asialliseen tukeen. Silti te peittelette asioiden todellista olevaisuutta. Väittihän Vartio myös Eerikan sosiaalivirkailjoiden toimintaa selvitellessään, että virheitä ei ole tehty, vaikka nyt koko Suomi tietää ja saa lukea myös monia julkaistuja asiakirjoja, että virheitä oli tehty ja Vartio on niin sokea, ettei tällaista osaa havaita. Sen totesi tuomarikin. Kyllä teillä laki on siellä viranomaisella toimitte tai ette. Jos ette toimi tarvittaessa rikotte lakia ja jos toimitte lain vastaisesti rikotte lakia. Miksi Vartio on yhä töissä lastensuojelussamme?
Alan olla nyt sitä, mieltä, että minun on pyydettävä tahoja julkaisemaan nämä avunpyyntöni sosiaalisessa mediassa, koska te ette puutu ja muutosta ei tapahdu. Kunnassamme täällä Helsingissä kärsivät monet vanhemmat ja lapset sekä vanhukset alhaisesta palvelusta. Te tarvitsette ammatillista ulkopuolista työhön ohjausta laajasti lastensuojelunne yksiköihin sekä muihin sosiaalityön yksiköihin ja uusia johtajia, joilla on innovatiivinen ote kohti lasten, vanhempien sekä vanhusten todellista kuulemista, sosiaalipedagogiikan toimintamenetelmiä, ammatillisesti pätevää kriisityötä, ratkaisukeskeisiä toimintamenetelmiä, asiakkaita ymmärtävää kohtaamista, syvempää ymmärrystä sosiaalivirkailijana omiin subjektiivisiin linsseihin (niiden poistamiseksi) ja ihmisten elämää arvostavammaksi sekä päästäksenne tästä kamalasta tavastanne rakentaa sosiaalityössä vanhemmille ja lapsille mielikuvitusrikkaasti identiteetti kuulematta heitä. Teillä patologisoidaan ihmisiä negatiivisesti arvottavin ajatusketjuin ja tämä on täysin epähumaani ote, joka osoittaa todella alhaista ymmärrystä ihmisyyttä kohtaan. Pyydän kuulkaa ja katsokaa netistä se aivan kamala runo THL:n Puheista Tekoihin seminaarissa, jossa kiteytyy lastensuojelunne sosiaalivirkailijoiden asenne.
Koska olette apulaiskaupunginjohtaja ja vastaatte sosiaalisesta ja terveydellisestä hyvinvoinnista kunnassamme, kertokaa minulle ystävällisesti, miksi näkee vastuusosiaalityöntekijä Jokinen, että meidän ei tarvitse tavata Turvakodissa, hänen väitettyään nyt vuorostaan minun manipuloivan lastamme noilla valvotuilla tapaamisilla. Minä ja Turvakoti emme olleet tästä tietoisia, vaikka olemme itse paikalla noissa tilanteissa. Miksi Jokinen näkee esitettyään tällaisen väitteen ja jätettyään täysin kertomatta mikä on manipulaatiota hänen näkemyksensä mukaan, että on tarpeetonta lapseni asiakuudessa tavata ja käsitellä tätä asiaa asianmukaisesti? Eikö minun kuulu saada tietää mikä nyt on toiminnassani väärää, kun en ollutkaan se lääkkeitä väärinkäyttävä hullu insesti? Kun THL selkeästi määrittää, ettei Jokisen toimintatapa ole se miten tulisi toimia jo pitkään ohjenuorana toiminnalle valmistellussa käsikirjassaan, miksi mikään taho ei puutu tähän siinä välissä, mitä teitä on viranomaisia Jokisen ja teidän hyvä apulaiskaupunginjohtaja Räty välillä? Miksi kukaan ei puutu?
Kuinka kauan lapsemme ja minun kuuluu kärsiä? Eikö asiat voisi jo vihdoin selkeyttää?
Lapsi totesi valvotulla tapaamisella 6.11.15, että vain minä kuuntelen häntä. Tällainen on tarjoamanne palvelu. Tyttäreni on syrjäytetty ja hyljätty lastensuojelussanne. Jalustalle on nostettu hyvä palkkainen viranomainen joka julkisesti kehtaa valittaa jo työstään ja sen rankkuudesta, vaikka kärsivä taho on aina asiakas ja koko hänen elinpiirinsä. Nämä sosiaalivirkailijathan pääsevät työpäivän jälkeen eroon muiden ongelmista ja saavat elää ihan mukavaa elämää. Heitteillejättö on väkivaltaa.
26.10.15 lapseni totesi valvotussa tapaamisessa pitävänsä typeränä sitä, että joku on mennyt päättämään hänen elämästään kuulematta häntä. Ymmärrättekö, että kahdeksanvuotias joutuu käsittelemään elämäänsä nyt siitä kontekstista, että hän on mielipiteineen ja näkemyksineen arvoton ja teidän lastensuojelunne ei kuuntele häntä, arvosta hänen mielipidettään ja toiveitaan ja näkemyksiään? Ymmärrättekö millaisia muistoja lapsellemme annoitte?
Olisin odottanut, että olisitte jo asemanne alussa päästyänne apulaiskaupunginjohtajan virkaan ymmärtänyt, kuinka tärkeää on lasten ja perheiden hyvinvointi ja ammatillisesti pätevät palvelut jo ennen valituksiani, niin ettei olisi tarvinnut valittaa ja en olisi joutunut syytetyksi valittamisen takia yhteistyökyvyttömäksi. Olisin odottanut, että korkeassa palkkaluokassanne osaisitte ymmärtää, että vakavassa tilanteessa tulee myös osata johtaa alaisia pois väärästä toiminnasta.
Me vanhemmat kasvatamme lapsiamme neuvoen heitä. Jotkut neuvoistamme ovat viisaita ja jotkut virheellisiä. Palkkamme on saada nähdä sen kasvavan mitä kylvämme paitsi jos lastensuojelunne vie meiltä valhein toisemme. Te johtajat saatte veromarkoista, meidän tuottamista tuloista valtiolle, oman palkkanne ja elätte leveästi elämäänne niillä rahoilla. Rahan vastineeksi odotan johtajilta johtajuutta, joten olkaa ystävällisiä ja puuttukaa vihdoin ainakin minun ja ex-mieheni lapsen asiaan ja alhaiseen palveluun jota asiaamme on tarjottu. Te voitte aloittaa yksittäistapauksesta ja laajentaa sitten muutosta hakevaa johtajuuttanne koko lastensuojelunne toimintaan. Monet olisivat tästä tyytyväisiä. Lapsellamme on psykosomaattista kutinaa ollut jo toista vuotta ja hän ilmoitti halustaan kuolla. Lastensuojelunne ei tee mitään.
Monetko kuntamme ja valtiomme maksamat kahvit, lounaat ja illalliset olette nauttineet työyhteisössämme ilmaiseksi ja moniako etuja saatte, samalla kun useat perheet kärsivät johtamanne palvelun tasosta? Olisiko jo aika poistaa kärsimystä, kun teille siitä juuri maksetaan palkkaa? Olisiko jo pitkän unen jälkeen aika herätä ja kuntouttaa tarjoamienne palvelujenne toimintaa toimintakykyiseksi jälkeen niiden useiden leikkausten mitä ollaan toteutettu ja mitä on yhä edessä?
Näkemykseni mukaan te ette ole täyttäneet paikkaanne asemassanne sillä tavalla, kuin se tulisi täyttää vakavissa lastensuojelullisissa asioissa, kun kyse on lapsen sosiaalisesta elämästä ja terveydestä. Te mielestäni heitteille jätitte lapsemme ja minut vanhempana, teitte hänestä ja minusta vain paperinpalasen sosiaali- ja terveysviraston arkistoon ja käänsitte lapsellemme ja hänen tulevaisuuteen vaikuttaviin seikkoihin selän. Te hyväksyitte vääryyden ja annoitte sen jatkaa elämäänsä.
Hyvä johtaja valvoo toimintaa, kun useita jopa törkeitä virheitä ja lain vastaista toimintaa tuodaan esille, kun haetaan muutosta toiminnalle. Hän ymmärtää, että sokea luottaminen alaisiin virheiden jälkeen ei ole viisasta. Se on heitteillejättö, josta kärsivät niin alaiset, kuin myös asiakkaat. Kun te tiedätte, että alaisenne eivät osaa tointaan, tulee teidän ohjata heitä tässä. Sitä on hyvä valtiollinen hoiva ja huolenpito viranomaisen asemassa.
Te annatte alaistenne rikkoa lakia monin tavoin ja katsotte tätä sormien välistä siirtäen vastuun takaisin alaisillenne edes katsomatta tapahtuuko muutosta. Ravintola-alalla tällainen ei olisi mahdollista. Meillä johtajat ovat johtajia. Se kai johtuu siitä, että me olemme aina reflektoineet toimintamme vaikutusta asiakkaisiimme ja tälle reflektoinnillekin rakentaneet tiukan struktuurin. Meitä myös valvovat useat viranomaiset tarkkaan ja meillä moniammatillisen yhteistyön tulee olla todella toimivaa ja tiivistä, sillä meillä koko toiminnan mahdollistuminen on kiinni asiakastyytyväisyydestä. Teillä ei välitetä siitä, onko asiakas tyytyväinen, satutetaanko asiakasta, luodaanko sukupolviketjuihin lisää traumoja viranomaisen toimesta ja kuormitetaanko näin valtiomme jo hyvin niukkoja resursseja. Toimintanne ei ole järkevää. Hyvä johtaja puuttuu ongelmiin heti, jotta ei tarvitse maksaa suurta hintaa. Teillä on jo resurassipulat edessänne ja pahempaa on tiedossa, joten korjauksiin on lähdettävä. Väärät toimintamallit kuluttavat resurssejamme ja aiheuttaa ylimääräisiä kuluja.
Mitä vastaatte tyttärellemme, kun hän tulee kysymään teiltä aikuisena:
"Hyvä Räty, miksi olin teille vain yksittäistapaus, kun äitini pyysi minulle teiltä apua? Miksi elämälläni ei ollut teille merkitystä? Miksi äitini hyvin voinnilla ei ollut teille merkitystä? Miksi sukuni ja läheisteni hyvin voinnilla ei ollut merkitystä? Miksi niiden, jotka olivat lapsuudessani ystäviäni, lasten maailmankuvalla, ei ollut merkitystä, kun he joutuivat rinnallani näkemään, kuinka lapselta viedään hyvä äiti? Miksi te hylkäsitte meidät ja piditte minua yksittäistapauksena?"
Minä tulen kasvattamaan tyttäreni ymmärtämään mitä on lähimmäisistä välittäminen ja ihmiselämän arvostaminen. Minä tulen opettamaan, että meidän tulee tukea toisiamme ja auttaa toisiamme. Tulen kertomaan, kuinka moinen individualistinen ajattelumalli johon sotketaan vielä todella oudosti determinismiä, kuin olisitte ennustajaeukkoja, on tuhonnut maailmamme hyvinvointia ja kuinka monet johtajat sen taakse omat omaa etua tavoittelevat tarkoitusperänsä piilottavat jopa laiskuuttaan ajatella tarkasti mikä olisi viisasta missäkin tilanteessa. Tulen opettamaan mitä on tietoinen läsnäolo. Tulen opettamaan, että ihmiset näkevät ja kuulevat toisensa ja havainnoivat toistensa toimintaa ja hänkin on näkyvä ja vaikuttava tekijä elämässään monille, paitsi tietysti heille, jotka eivät tajua, että vaikka luulee olevansa nk. pupu ja laittaa pään pensaaseen, niin silti on näkyvä. Tulen opettamaan lapselleni, että täällä on todella monenlaisesti ajattelevia ja uskovia ihmisiä ja toisilla ei ole mitään suhdetta siihen mitä on totuus, vaan he elävät mielikuvituksensa luomien uskomusten varassa.
Onko teillä tietoa edes elämän perusasioista? Teillähän oli joku suhde lääketieteeseen ja ihmisen biologiaan. Se miten aktiopotentiaalissa eli toimintapotentiaalissa lepopotentiaalin jälkeen jännitteen muuttuessa tieto kulkeutuu hermosolusta toiseen on hyvä kuvaus myös siitä, miten tiedon tulisi kulkea ihmisestä toiseen ja kuinka toiminnan tarkoitus on oltava elämästä selviytyminen, kunhan tietoa käsiteltäisiin aivojen etulohkossa. Tiedon siirtyessä toiselle ihmiselle, pitäisi sen luoman energian tuottaa jotain elämästä välittävää. Te istutte nk. meidän kuntamme aivoissa siinä kohtaa, jossa toimintamotiivin määritelmät tehdään. Te olette johtaja.
Miten teidät kasvatettiin hyvä apulaiskaupunginjohtaja Räty? Onko teillä ylisukupolvisia vaikutustekijöitä historiassanne, jotka ovat vaikuttaneet tähän toimimattomuuteenne tilanteessamme? En luo teille identiteettiä; te itse omalla toiminnallanne määritätte sen luettuanne tämän yhteydenottoni tai haudatessanne sen "kiire selityksellä" mappiin Ö, jonne sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio ilmoitti yhteydenottopyyntöni ja avun pyyntöni ja toimintapyyntöni laittavan lukematta edes niitä.
Minä en tule luovuttamaan ikinä lapsemme hyvinvoinnin edessä, vaikka kokonainen KUNNALLINEN VIRANOMAISIA TAHTOI HYLÄTÄ LAPSEMME JA JÄTTÄÄ HÄNEN ÄÄNENSÄ JA TARPEENSA HUOMIOIMATTA. Valtio hyvänä huoltajana onkin kykenevä vanhanaikaisiin väkivallan muotoihin, joista valtiotamme on arvosteltu jo 1960-luvulla. Mitä tämä determinismi oikein on ja miksi sitä yhä toteutetaan lastensuojelussanne ja jopa teidän toiminnassanne, kun oletatte pelkän selvityspyynnön muuttavan vakavia tilanteita. Te voitte harkita muitakin toimintatapoja, kuin vain tätä toimimattomuutta lapsemme asiassa, josta alaisenne mallioppivat.
Jos te ette johda alaisianne, eivät hekään johda itseään. Jos te ette reflektoi toimintaanne, eivät hekään tätä opi toteuttamaan työssään. Miten saan teidät huomaamaan, että selvityspyyntönne ei muuttanut mitään? Koulutuksenne antaa vain valmiuksia työhönne ja teidän tulisin ymmärtää, että palaute, jota teille annetaan on se mistä te opitte ajattelemalla toimintaanne ja reflektoimalla tästä syntyneitä seurauksia ja tätä oppia kerryttämällä kasvatte hiljalleen alanne ammattilaisiksi, kun löydätte keinoja saavuttaa yleistä tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Tämän jälkeen kun te olette kasvaneet tarpeeksi isoksi, te olette kykenevä monistamaan tuon ammatillisen pätevyytenne eteenpäin. Tätä tulisi osata painottaa myös alaisillenne ja malliopettaa omalla toiminnalla. Toivoimme molemmat varmasti muutosta jo pelkän selvityspyyntönne voimalla toteutuvan. Näin ei käynyt ja ilmoitin tästä teille monesti. Näen puutumattomuutenne syventäneen kriisiämme.
Olen kiitollinen, että teitte sosiaali- ja terveysvirastolle tuon selvityspyynnön eli muistutuksen. Nyt on mennyt miltei puolivuotta siitä. Mitään ei ole muuttunut ja vastinetta en ole saanut. Sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio väitti 26.10.15, että ette ole tehnyt selvityspyyntöä ja väitti minua valehtelijaksi äitini edessä. Hän tahtoi sukuni epäilevän minua ja tahtoi tehdä minusta epäluotettavan kuvan kaikkien paikalla olleiden edessä. Olisiko aika tehdä jotain johtajuudessanne asialle, koska minä lapseni asiakkuudessa vanhempana ja asianomaisena nyt ilmoitan teille, että minun mielestä sillä pätevyydellä mitä minulla on aikuisuuteen ja ihmisyyteen totean teille, että nyt olisi jo aika vihdoin puuttua, sillä alaisenne eivät itse osaa tätä ongelmaanne korjata ja mielestäni olemme jo kärsineet tästä tarpeeksi. Miksi käsittelimme lapsemme asiakassuunnitelmapalaverissa Vartion uusia valheita, kun vanhatkin ovat käsittelemättä?
Toivon opettaneeni uusia ajattelumalleja johtajuuteenne tämän sähköpostin avulla. Toivon teidän oppivan luottamaan omiin kykyihinne ja oikeuksiinne johtajana puutua asioihin ja johtaa kuntaamme myös näissä tapauksissa joita kutsutte yksittäistapauksiksi. Minäkään en kokonaisuutta tiedä, mutta en pysty uskomaan, että olemme vain yksittäistapaus, kun tunnen jo monia, joilla on lastensuojelunne toiminnan takia samalaisia kärsimyksiä muistoissaan ja elämä mennyt ihan sekaisin törkeiden, struktuurittomien, epäloogisten sekä mielivaltaisten toimintatapojen takia. Monet lapset kärsivät viranomaisen takia kunnassamme.
Olette ilmoittaneet, että ette tapaa kuntamme asukkaita.
Olisiko jo aika tehdä tähänkin muutos vakavissa asioissa? Olen ollut hyvin rohkea, kun olen uskaltanut olla teihin yhteydessä. Olen ollut hyvin rohkea, kun uskallan jopa ohjata teitä työssänne nyt. Olen rohkea kun uskallan valittaa siitä, että johtajuudessanne alaisenne eivät osaa toimia lapsemme edun mukaisesti, kun minut on jo mustamaalannut ja identiteettini määritellyt valitusteni takia yhteistyökyvyttömäksi lastensuojelunne johtaja Lounatvuori. Lounatvuori ei ole puuttunut muihin kunniaani loukanneisiin mustamaalauksiin, vaan lisäsi joukkoon sen pahimman eli yhteistyökyvyttömyyden, jonka jälkeen tälle retoriikalle voi lastensuojelunne päättää, että yhteistyökyvyttömälle ei tarvitse antaa tukea ja hänen kohdalla humaani ajattelu voidaan lopettaa, sillä hän on epäkelpo ja toivoton tapaus. Ymmärrättekö kuinka kamala kohtelu haavoitta ihmistä ja kuinka sellaisen korjaaminen on meille ihmisille hankalaa? Käsitättekö miten henkinen väkivalta haavoittaa? Eikö teillä ole tämän ymmärtämiseen jopa koulutus yliopistostamme, jota kehutaan maailman laajuisesti?
Miksi ette uskalla kohdata ihmistä, jolla olisi teille erittäin hyviä neuvoja johtajuuteenne lastensuojelullisissa asioissa kokemusasiantuntijana? Miksi ette kohtaa kokemusasiantuntijaa ja arvosta asiallista palautetta ja suunnittele toimintaanne sen mukaan? Miksi te ette kunnioita kuntamme asukkaita ja arvosta elämäämme? Miksi te ette auta sitä määrää, mitä tilanne vaatii? Miksi te ette tee työtänne ja johda alaisianne?
Mitä on sellainen asiakassuunnitelmapalaveri, jossa ei huomioida ongelmia, vaan ne määritellään joutuneen inflaatioon ja missä ei pohdita vahvuuksia ja mietitä keinoja yhdessä muuttaa tilannetta lapsiemme edun mukaiseksi? Mitä ovat nämä tyhjänpuhumisen tapaamiset, joissa ei käsitellä asiakkaiden asioita? Mitä on tämä tyhjääkin tyhjempi valtiollemme kalliiksi tuleva toiminta ja milloin tällainen lopetetaan ja aikuistutaan ja kannetaan vastuusta siitä, miten tehdään hyvää yhteistyötä? Mitä on tämä ainainen resurssipula-selityksellä ratsastaminen?
Alla saamani sähköposti Turvakodilta, joka on tukenut minua lastensuojelunlain mukaisesti vaikka eivät ole viranomaisia ja koettanut saada vastuusosiaalityöntekijän toteuttamaan työtehtäviään. Turvakodilla ei ole toimivaltaa Jokisen yläpuolella, he voivat vain esittää pyynnön viranomaispalaveriin. Turvakoti on ollut koko yhteistyömme ajan kiinnostunut kokemusasiantuntijuudestani ja kehitysideoistani. He osoittavat yhteistyökykyä, johon lastensuojelunne ei ole nähtävästi saanut kentällä oppia saatuaan yliopistosta valmiudet ja oikeuden ottaa tuota oppia vastaan.
Jokisesta sen verran vielä, että keväällä 2015 hän kertoi minulle, ettei minulla ja lapsella ole oikeutta toivoon ja mielipiteeseen. Olimme tehneet hänen mielestään väärin, kun olimme keskustelleet toiveistamme suhteessa tulevaisuuteemme. Emme saaneet puhua siitä, mitä toivoimme. Minä olin Jokisen mukaan huono äiti, koska olin kuullut lapseni mielipiteitä ja jakanut hänelle omiani. Jokinen totesi, että tuomari määrää elämämme ja sen mukaan tulee meidän kaikkien ajatuksemme rakentaa. Jokisen mielestä siis LAPSEMME ISÄ YHDESSÄ LASTENSUOjELUN KANSSA SAA MÄÄRÄTÄ ELÄMÄMME KERTOEN NÄKEMYKSENSÄ AINOANA OIKEANA JA MEITÄ EI TARVITSE KUULLA ja meillä ei ole oikeutta mielipiteeseen ja toiveisiin. Tajutaanko teillä ollenkaan miten haavoittavaa tällainen toimintanne on? Kuinka älytöntä tämä toimintanne on, kun tähän ei puututa ja miksi te salailette tällaista toimintaa korkeassa asemassanne?
Äitini kertoi 26.10.15 lastensuojelulle, että hän on kertonut lapsellemme, lapsemme kerrottua hänelle sen minkä kerroin lapsellemme, että lastensuojelunne täti on kieltänyt meiltä toivomisen ja minun tehneen väärin kun olin puhunut toivosta (koetin korjata väärää toimintaani), sanoneensa lapselle, ettei kenelläkään ole oikeutta viedä lapseltamme ja minulta oikeutta toiveisiin. Sosiaalityönpäällikkö Vartio ei reagoinut tähänkään. Miksi sukumme joutuu opettamaan perusihmisoikeuksia, kuten mielipiteen vapaus, sananvapaus, oikeus olla se kuka on, oikeus saada tukea yhteiskunnalta jne.. valtiomme, joka hyvänä huoltajana asukkailleen tarjoaa näitä palvelujaan, pääkaupungin lastensuojelun viranomaisille? Äidilläni on lastensuojelunne viranomaisia suurempi ymmärrys ihmisoikeuksiin vaikka hän on käynyt vain kansakoulun ja kirjekurssin somistamisesta ja tekstaamisesta. Miten se on mahdollista?
Nyt toivon, että jo toimitte ja mielipiteeni on, että jos ette toimi lapsemme asiassa, ei teidän tulisi toimia asemassanne kenekään asiassa, vaan palkkanne tulisi siirtää sellaiselle, jota kiinnostaa lapsien ja perheiden hyvinvointi. Korjatkaa nyt ne ongelmat joita kunnassamme on, sillä se on teidän tehtävä johtajana.
Vieläkään en ole saanut asiallista vastausta kysymykseeni, mitä teen äitiydessäni väärin lastensuojelulta ja vieläkään en saa tukea. Lapsen asiakkuus alkoi kesäkuusssa 2013. Milloin ajattelitte johtaa lastensuojelunne tukemaan myös lapsemme äitiä? Lapsihan saa tietää, miten hänen oikeuksiaan rikottiin kunnassamme, kun hän ei saanut äidilleen lakiemme mukaista tukea. Teillä ei ole tervejärkisiä viranomaisia töissä lastensuojelussa. Lapseni joutuu kantamaan teidän virheenne. Valtiomme hyvänä huoltajana lapsellemme jätti lapsemme heitteille, hävetkää.
Ei vedettömään kylään osteta vain ämpäriä, sinne tulee myös hankkia kaivo.
Ystävällisesti,
Äiti,
jonka lapsi pyytää kuulemaan hänen tarpeitaan.
Muita Lokakuun liikkeen uusia julkaisuja
☞ Jyly v. Akseli: Tukitoimia Jylylle
☞ Läpitunkevan viranomaisvastainen
☞ Nevalanmäen Perhekodit Oy AVI:n valvontaan
☞ Tuottoisa myytti "riskiperheistä"
☞ Kansamme parhaaksi – Haudattuja kokemuksia
☞ Jyly v. Akseli: Kiireellinen sijoitus 23.10.2015
☞ Jyly v. Akseli: Lastensuojelun lausuntopeli
☞ Jyly v. Akseli: Kun ei ole mitään rajaa - lastensuojelu teki huostaanottopäätöksen äitiä kuulematta
☞ Jyly v. Akseli: Kadonneen oikeusturvan metsästys
☞ Jyly v. Akseli: ”Asiakassuunnitelma” Akselin lastensuojelussa
☞ Viranomainen ja demokratia
☞ Perhe paossa lastensuojelumielivaltaa- julkisuus kostettiin heti
☞ Huolella Huostaan
☞ Eristettynä "perhekotiin" - asukaskokemus II
☞ Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa
☞ Eristettynä "perhekotiin"
Pyydän tekemään tästä erillisen uuden kirjallisen valituksen eli muistutuksen, koskien kaupunkimme johtajia kaupunginjohtaja Pajusta sekä apulaiskaupunginjohajaja Rätyä. Pyydän saada muistutukseeni vastineen siinä ajassa, kuin laki määrää muistutuksiin vastattavan. Pyydän selvittämään, miksi kaupungissa tärkeät johtajat eivät puutu lastensuojelun toimintaan, kun on selvinnyt monia valheita sosiaali- ja terveysviraston sisällä? Virastopäällikkö Juvonen mm. valehteli kesäkuussa 2015 Helsingin Sanomille Eerikan kuolemantapausoikeudenkäynnin tuomioden ilmoittamisen yhteydessä, että kunnassamme kuullaan lapsia, mutta tämähän on selvinnyt valheeksi, nyt kun olen asian todellisen laidan tuonut kaupunginjohtajille esille lastensuojelun hyvin salatusta maailmasta kunnassamme. Pyydän selkesän vastauksen kysymykseeni: Miksi sosiaali- ja terveyslautakunta ei käsittee ja tutki kunnassamme tiiviisti lastensuojelun asioita, kun kunnassamme on isoja ongelmia selkeästi? Miksi kaupunkimme johtaja ovat kääntäneet selkänsä erityisesti apua tarvisevien perheiden kärsimykselle ja lastensuojelullisen palvelun alhaiselle tasolle? Pyydän saada tällä kertaa vastaukset juuri esittämiin kysymyksiini, enkä asian vierestä.
Pyydän lisäämään muistutukseni lapseni asiakirjoihin sekä apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn tilaamaan selvityspyyntöön tyttäremme lastensuojelullisissa asioissa sekä viemään tämän nyt selkeästi Rädyllekin pohdittavaksi. Diaarinumero: 2015-9113
Hyvä apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty,
- kopiona myös Kaupunginjohtaja Pajuselle, Virastopäällikkö Juvoselle sekä Lastensuojelun johtaja Lounatvuorelle ja myös Perhe- ja sosiaaliasioiden osastopäällikkö Panhelaiselle
Olen valittanut teille lastensuojelun toiminnasta ja olette saaneet lisäykseni niihin.
Tiedän teidän ja monien muiden olevan kiireisiä ja että ette tahdo itse perehtyä asiaamme. Tästä syystä hyvä apulaiskaupunginjohtaja Räty siirrätte asian eteenpäin takaisin sosiaali- ja terveysvirastolle.
Sosiaali- ja terveysvirasto ei kuitenkaan puutu mitenkään saamaani kohteluun lastensuojelussa, joka on jo törkeää ja kestänyt kuukausitolkulla jo toista vuotta. Sukuni on vedonnut teihin kirjallisella vaatimuksella, jonka kirjoitti isäni ja joka kiersi ympäri Suomea allekirjoituksia varten ydinläheisiltämme, mutta sekään ei ole saanut teitä toimimaan tätä selvityspyyntöä enempää.
Minua haukuttiin lastensuojelussanne epänormaaliksi äidiksi, kun tarkistan lapseni hampaat. Käytettiin todella sanaa epänormaali. Montako haukkumasanaa te vielä keksitte minulle? Lapsemme on kahdeksan vuotias. Lapseni on heitteille jätetty monin tavoin ja häneen kohdistetaan ikätasoon sopimattomia tilanteita isällään ja jopa fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa. Tähän ei puutu lastensuojelu mitenkään.
Vaikka aktiivisesti koetan muuttaa tilannetta soittamalla virastopäällikkö Juvosen sekä lastensuojelujohtaja Lounatvuoren sihteereille, eivät nämä johtajat puutu tilanteeseen.
Teillä on iso ongelma ammatillisessa pätevyydessä sosiaalityössä sekä moniammatillisessa yhteistyössä.
Minut on jätetty nyt lapseni asiakkuuden ulkopuolelle jo yli vuodeksi. Edes johtotaho ei puutu tilanteeseemme ja tekään ette ole suostuneet mitään tekemään tämän puuttumattomuuden edessä. Ennen viimevuoden lopussa minuun kohdistettua lopullista syrjäyttämistä työskentely oli monilta osin epäammattimaista. Tiedän, että en ole ainut Helsingin lastensuojelussa vanhempana, jota kohtelee lastensuojelunne näin törkeästi. Minulle luovutetaan vain tätä sosiaalivirkailijoiden mielikuvituksellista subjektiivista "tietoa", joka näyttäytyy determinismin kirjaamisena ja sen synnyttäneiden toimintaideoiden toteuttamisena ilman asiakkaan ja läheisten kuulemista. En saa mitään tukea. Jopa sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio antoi väitteen, että vanhempaa ei tarvitse tukea, elää tapaamisessa 26.10.15, vaikka laki (LSL 2.) selkeästi toteaa, että vanhempaa on viranomaistemme tuettava vanhemmuudessa.
Olen tästä ilmoittanut teillekin jo 26.10.15 heti tapaamisemme jälkeen sihteerinne välityksellä puhelimitse, mutta muutosta, ette te tai kaupunginjohtaja Pajunenkaan saanut aikaan, kun asiaan eivät puuttuneet virastopäällikkö Juvonen tai lastensuojelun johtaja Lounatvuori ja ilmoitin tästä kirjallisesti. Missä on perhe- ja sosiaaliasioiden osastopäällikkö Panhelainen, sillä eikö hänellä olisi tässä asiassamme jo vastuu puuttua tilanteeseemme?
Useisiin lastensuojeluilmoituksiin monista heitteillejätön muodoista, kun lasta ei ruokita, hänen hygieniastaan ei pidetä huolta, kun kotona ei ole perusturvallisuutta varten tarvittavaa struktuuria, kun lapselle puhutaan ikätasoon nähden sopimattomia asioita, kun äitiä haukutaan lapsen isän kotona, kun lapselle väitetään, että äiti ei saisi olla lapsen kanssa ja osallistua koulun tapahtumiin, kun lapsemme ilmoittaa halustaan kuolla ja kertoo yhä kärsivän psykosomaattisista oireita, ei lastensuojelunne puutu mitenkään. Sosiaalityön päällikkönne Vartio kertoi minulle 26.10.15, että lastensuojeluilmoitukset voivat kärsiä inflaation. Hän tosiaan käytti sanaa inflaatio samassa lauseessa sanan lastensuojeluilmoitus kanssa. Hän myös taasen vihjasi minua valehtelijaksi.
Olin THL:n puheista tekoihin seminaarissa. Tarkoitus on katkaista ylisukupolviset ongelmat asiakaslähtöisillä työmenetelmillä. Puhetta oli, että ihan Helsingistä käsin muutos saataisiin kasvamaan. Kuinka te tällaista mukamas toteutatte, kun teillä on Riitta Vartio mm. sosiaalityön päällikkönä, joka on sitä mieltä, että vanhempia ei tarvitse tukea ja joka ei osaa edes perus käyttäytymissääntöjä viranomaisen asemassa asiakkaan vanhempaa kohtaan. Tällä viittaan siihen käytökseen raitovaunu 10, kun Vartio osoitti negatiivisesti arvottavia ajatuksiaan ja epäkunnioitustaan minua kohtaan elekielin 6.10.15, kun olin matkalla tuohon seminaariin aamuisella.
Olen itse kiltti, mukava ihminen ja minusta pidetään. Psykoterapeuttini kertoi näkevänsä minussa kauniin sielun suurella rakkaudella ja oli järkyttynyt kuultuaan terapiani alkupalaverissa, mistä lähtökohdista traumaterapiassani lähdetään. Hän piti myös tilannettamme vakavana (kuten tekin hyvä Räty kesällä totesit tilanteemme vakavaksi) ja totesi saamani kohtelun ihmisarvoani ja ihmisyyttäni loukkaavaksi ja hänen ymmärtävän, miksi joudun käymään traumaterapiassa. Kuntanne maksaa tästä terapiasta Kelan kautta osan, mutta minä joudun palvelunne alhaisen tarjonnan vuoksi maksamaan nyt itse valtavan summan siitä, miten haavoititte mieltäni. Minä siis olen vain epäonnistuneen järjestelmänne väline, sillä teille olen vain yksilö.Teidän palveluntarjoajanne saavat palkkaa siitä, että he tekevät meistä järjestelmämme uhreja. Huomatkaa sana vain, sillä te kohtelette minua vain sanan merkityksessä. Minä olen vain se äiti, jolla ei ole merkitystä lapsen elämässä ja jonka elämällä ei ole merkitystä, kun valhein veitte lapselta äidin ja minulta lapsen ja meiltä normaalin elämän tässä kunnassa, kun johdatte lastensuojeluakin sillä tavalla kun johdatte.
Vaikka THL:n ylisukupolvisessa seminaarissa painotettiin tätä tämänhetkistä vanhemmiltamme perittyä ja malliopittua sekä vaikutusten kautta omaksuttua ajattelumallia, joka sosiaalitoimen sisällä luo tätä problematiikkaa, jonka takia perheitä ei kohdata todella, ei meidän kunnassa ole mitään muutosta tiedossa, niin kauan kuin muutoksesta vastuussa olevat tekijät eli ne joiden tulisi suorittaa tuo muutos, eivät sitoudu sitä toteuttamaan. Ymmärtävätkö työntekijänne, että heidän omat ajattelumallit ovat opittuja ja eivät välttämättä ole soveltuvia sosiaalialalle?
Myös Te hyvä Räty menitte määrittelemään lapseni yksittäistapaukseksi ja ilmoititte, että ette asiaamme selvityspyyntöänne enempää puutu. Teidän kuntanne lastensuojelun johtaja Lounatvuori on ilmoittanut, että hän ei puutu yksittäisiin asiakkuuksiin ja ettei häntä nämä asiat koske. Hän on niin iso johtajatar, että hänen ei tarvitse miettiä ollenkaan mitä kentällä todella tapahtuu ja puuttua asioihin kuullen ja huomioiden asianomaisia eikä varsinkaan lapsia.
Ymmärrättekö, että tämä struktuuri, minkä te olette luoneet, on lähtöisin siitä ylisukupolvisesta perimästä, jonka te olette saaneet. Ymmärrättekö, että tällainen toiminta, jonka minä näen johtamattomuutena johtajan asemassa eli toimimattomuutena, jonka te toteutatte retoriikalla väittäen, että te ette mukamas voi toimia, koska lapsemme on teille vain yksittäistapaus, vaikuttaa siihen olevaisuuteen, että lastensuojelunne toiminta ei kykene kehittymään.
Tekin huomasitte hyvä Räty tilanteemme vakavaksi ja käsititte ainakin osan niistä useista ongelmista toiminnassa lastensuojelussamme toimitettuani tuon 68-sivuisen selvityksen tarjoamastanne ja johtamastanne palvelustamme kunnassamme. Käsitittekö, että teillä on asiassamme vaikutusvaltaa asemassanne, sillä olette johtaja?
Kun teillä ei edes sukulaisuussuhteen sosiaalivirkailijan ja lapsen toisen vanhemman puolison välillä kohdalla vääjätä rehellisesti ja avoimesti toimintaa, miten voitte pitää lastensuojeluanne toimintakykyisenä ja jättää johtamisen vain yhden selvityspyynnön varaan sosiaali- ja terveysvirastolle, jonka toiminnasta teille juuri valitin, kun heillä vääjäämättä jättäminen on hyväksyttävä toiminta? Miksi ette olleet yhteydessä Valviraan ja poliisilaitokselle? Toin esille useita selkeitä lain rikkomisia.
Kunnassamme kuunnellaan kaiutinpuheluina (rajoitustoimenpide) useita vanhemman ja lapsen välisiä puheluja, mutta tämähän on ollut laitonta jo vuodesta 2006. Miksi Helsingin sosiaali- ja terveysviraston lakiasiantuntija Karri Välimäki ei näiden kohta kymmenen vuoden aikana ole mitenkään puuttunut tähän laittomaan toimintaan? Kuinka monta laitonta puhelun kuuntelua kunnassamme on jo toteutettu ja kuinka te hyvä Räty voitte loukata kaikkia näitä lapsia ja perheitä sillä, että ette nosta tästä asiasta rikostutkintaa asemassanne?
Te myöskin olette tietoinen, että kunnassamme ei kuulla lastensuojeluilmoitusten kohdalla lapsia ja lastensuojeluilmoitukset jopa jätetään käsittelemättä sen sijaan, että toimittaisiin lain mukaisesti tuon seitsemän päivän aikana. Teiltä on jopa ilmoitettu AVI:lle lastensuojelunne johtavan sosiaalityöntekijän näkemyksenä, että lapsia ei tarvitse kuulla ja tähän kirjaukseen tutustuttuaan ovat sosiaalityön päällikkö Vartio sekä lastensuojelun johtaja Lounatvuori todenneet aluehallintovirastolle, että virheitä ei ole tehty.
Te olette myös tietoinen, että teidän alaisenne ovat valmiita valehtelemaan valan alla oikeudessa ja olette tietoinen, että olen tästäkin tehnyt muistutuksen toukokuussa 2015. En ole vieläkään nyt marraskuun 7. päivänä saanut muistutukseeni vastinetta, vaikka toimitin Vuosaaren lastensuojeluun jopa tämän vastuusosiaalityöntekijä Laura Laineen todistelun oikeudessa kuultavaksi hänen esimiehelleen Vuosaaren lastensuojeluun. Mitä laki sanoo siitä, missä ajassa muistutukseen tulee vastata?Mitä laki SANOO VALAN ALLA VALEHTELUSTA OIKEUSISTUIMISSA? Miksi tähän ei puututa kunnassamme?
Olette tietoinen, että lastensuojelunne johtaja Sisko Lounatvuori mustamaalasi minut yhteistyökyvyttömäksi, koska valitin siitä, etten saanut henkilörekisterilain mukaisesti kirjauslisäyksiä. Pyysin jo tuolloin ulkopuolista työhön ohjausta lastensuojeluviranomaisille.
Tuolloin Lounatvuoren tapa tutkia lain olevaisuutta oli, että hän vastineessaan kirjaa kysyneensä vastuusosiaalityöntekijä Laineelta, jonka toiminnasta valitin, tuleeko kirjauslisäykset tehdä ja Laine on vastannut, että ei tarvitse, joten Lounatvuorenkaan mielestä ei tarvinnut. Tähän perään lastensuojelun johtaja Lounatvuori lisäsi, että olen yhteistyökyvytön, koska valitin asiasta. Kun Laine aloitti tyttäremme vastuusosiaalivirkailijana sen jälkeen, kun vastuusosiaalityöntekijä Vatjus ilmoitti, että ei edes aio lukea lastensuojeluilmoituksia ja ilmoitti näkemyksekseen, että minun tulee vaihtaa persoonallisuutta, pyysin Lainetta toimimaan lakiemme mukaan. Laine ilmoitti, että hänen ei tarvitse lukea lakia tai lastensuojelukäsikirjaa ja että hän osaa lain ja käsikirjan ulkoa.
Miksi sosiaali- ja terveysvirastonne lakiasiantuntija Karri Välimäki, ei ole näiden työvuosien aikana moniammatillisissa työryhmissä tuonut esille henkilörekisterilain olevaisuuksia edes lastensuojelumme johtajalle? Miksi minä joudun huomauttamaan tällaisesta ja opettelemaan lakejamme, kun lakiemme mukaan minun ei tätä pitäisi joutua tekemään, vaan viranomaisenne tulisi nämä asiat osata ja jopa neuvoa minua hyvään yhteistyöhön kanssaan tiedottamalla minua lainmukaisista toimintamenetelmistä ja mahdollisuuksistani vaikuttaa asiakkuuteen asiallisesti?
Vastuusosiaalityöntekijä Laine määräsi minulle ja lapselle lain vastaiset kaiutinpuhelut, jotka ovat siis lainvastaisuudessaan laittomia. Eletäänkö me Liisa Ihmemaa -sadussa ja kuka teistä on Irvikissa, vai oletteko kaikki yhdessä?
Miten on mahdollista, että kuntamme korkeasti arvostama pitkäaikainen sosiaali- ja terveysviraston lakiasiantuntija Välimäki ei ole tähän laittomaan toimintaan viimeisen kymmenen vuoden aikana tahtonut mitenkään puuttua osallistuttuaan varmasti useisiin moniammatillisiin työryhmiin, hallinto-oikeuden oikeudenkäynteihin sekä antanut konsultaatiota lastensuojelun viranomaisille? Miksi tätä toimintaa yhä jatketaan kunnassamme tälläkin hetkellä, vaikka olen asian laittomuudesta ilmoittanut myös lastensuojelumme johtaja Lounavuorelle, Vuosaaren lastensuojeluun, Lassilan lastensuojeluun sekä Malmin vastaanottokodin johdolle? Kuinka monta kertaa AVI:n ja hallinto-oikeuden tulee kirjata kuntamme käsittelyissä, että toiminta on laitonta, ennen kuin muutatte toimintaa? Tuleeko meidän odottaa toinenkin kymmenen vuotta? Miksi ette vie jo asiaa poliisille ja hae oikeutta kaikille niille lapsille, jotka ovat laittomasta toiminnasta kärsineet ja kärsivät tälläkin hetkellä?
Me yksittäiset kansalaiset äänestämme vaaleissa yksittäisiä ihmisiä. Meillä on vain yksi ääni yhdelle ihmiselle. Me äänestämme tämän äänestyksen auttaaksemme teitä yksittäisiä ihmisiä pääsemään valituiksi tahtomaanne ja toivomaanne asemaan ja olosuhteeseen elämässänne auttaaksenne meitä kaikkia sellaisella toiminnalla, jossa teidän valituiden yksilöiden tulisi tehdä hyvää yhteistyötä ryhmässä meidän kaikkien yksilöiden eteen jotka muodostamme ryhmän ja olemme tuossa ryhmässä ryhmään vaikuttavia yksilöitä. Te yksittäiset ihmiset ilmoitatte yksitellen, kun pyydämme apua, että me olemme yksittäistapauksia ja ette tästä syystä tahdo tukea meitä. Tässä ei ole mitään järkeä.
Te hyvä Räty saatte sellaista valtavaa palkkaa vuotuisasti, että minulla menisi sen haalimiseen yli puolivuosikymmentä tavallisella työlläni. Minun työni on varmasti kiireisempää ja tarkemmin strukturoitua kuin teidän ja fyysisesti raskaampaa. En ole ikinä sanonut ei asiakkaalle ja olen auttanut heitä pienimmissäkin asioissa tarkkaan vaikka he jokainen ovat yksittäisiä asiakkaita. Virheeni työssäni olen aina myöntänyt ja pahoitellut tätä aidosti ja aina olen tehnyt kaikkeni asiakastyytyväisyyden eteen. Ikänä en ole sanonut kenellekään, että hän ei ole tärkeä, koska on vain yksittäistapaus. En edes vaikka hän olisi ollut täysin juopunut mieron tielle ajautunut nk. laitapuolen kulkija, enkä ole voinut häntä lakiemme mukaan vastaanottaa ja tarjoilla alkoholia. Tuolloinkin olen asiani esittänyt erittäin kunnioittavasti ja pyytänyt palaamaan parempana ajankohtana, joka sopii meille kaikille.
Sen sijaan kaupunkimme lastensuojelun ylimpänä johtajana, apulaiskaupunginjohtajana vastuualueenanne sosiaalinen ja terveydellinen hyvinvointimme, teidän alaisuudessanne minut mustamaalattiin lastensuojelunne toimesta jopa murhanhimoiseksi insestiksi ja tämän jälkeen syrjäytettiin vanhemmuudesta kylmästi. Meillä on jopa insesmiin tukimuotoja kunnassamme, mutta niiden mahdollisuutta ei edes esitelty (vaikka tosin en käytä lastani seksuaalisesti hyväksi).
Tämä minut insestiksi mustamaalannut oli tämän virkailijan, joka on sukua (serkku) lapsemme isän puolisolle, työtoveri päivystyspuolella eli tarpeenselvityksen puolella. Kenenkään hälytyskellot eivät tästäkään asiasta soineet, että tehtiinkö äidille vääryyttä, kun vastuusosiaalityöntekijä Laine kertoi minulle päivystyspuolen kirjauksen takia, joka oli tämän sosiaalivirkailijan itsekeksimiä valheita täynnä, että koko avopuolen 12-päinen työryhmä on 100%:sti varma, että minä käytän seksuaalisesti hyväksi lastamme ja minusta on tehty rikosilmoitus (ei siis tutkintapyyntöä) poliisille. Myöhemmin, koska Laine ei pyynnöstäni suostunut itse olemaan lastensuojeluilmoituksen tehneeseen Merikratokseen yhteydessä, Merikratos pyynnöstäni selvensi asian, etteivät he ole tehneet lastensuojeluilmoitusta insesmistä, vaan jaksamisestani kuormittavassa tilanteessa, josta kerroin heille olosuhdeselvityksessä, kun lastensuojelunne ei tehnyt asianmukaista yhteistyötä kanssani edes ennen tätä insesmisyytöstä. Kenenkään kellot eivät soineet, kun selkeästi oli havaittavissa suhdeketju tämän ilmoituksen kirjanneen sosiaalivirkailijan ja lapsemme isän puolison välillä, joka on Mehiläisen johtava lääkäri. Tämä lääkäri myös tahtoi antaa kuvaa, että vääristynein tavoin kosken lapseni seksuaaliseen kehitykseen niin sosiaalipediatriselle kuin myös lastensuojeluun.
Lastensuojeluilmoitus, jonka oli valhein täyttänyt tämä päivystyspuolen työntekijä lätkästiin käteeni ja asiaa ei suostuttu käsittelemään kanssani. Vieläkään jälkeen yli vuoden ei tätä ilmoitusta ole käsitelty kanssani, vaikka laki määrää käsittelemään lastensuojeluilmoitukset seitsemässä päivässä. Äitini oli tuolloin myös paikalla ja hän järkyttyi syvästi toiminnastanne. Ymmärrättekö kuinka haavoitatte kokonaisia sukupolvia. Sukuni pyysi kirjausta, jossa todetaan, etten ole käyttänyt lastani seksuaalisesti hyväksi 28.8.2015 lastamme varten, jotta hän tutustuessaan asiakirjoihinsa, tietäisi totuuden olevaisuuden. Tätä emme saaneet. Tajuatteko mitä elämällemme on tehty? Kun poliisi totesi, etten ole käyttänyt lasta seksuaalisesti hyväksi ja kiikutin tuon poliisin vihdoin minulle lähettämän asiakirjan, jota odotellessani olin ollut kauhusta ahdistunut, ei vastuusosiaalityöntekijänne edes osannut pahoitella aiheuttamaansa mielipahaa. Tämä nainen saa vieläkin toimia lastensuojelussanne ja kuulen kauhutarinoita hänen toimintatavoistaan muilta Vuosaarelaisilta. Miksi kukaan ei puutu?
Tämä Mehiläisen johtava lääkäri, lapsemme isän puoliso ja lastensuojelunne tarpeenselvittäjän serkku sai lastensuojelunne järjestämässä läheisneuvonpidossa 28.8.15 vuosi sen jälkeen, kun näitä insesmiepäilyksiä hän esitteli minusta yhdessä lastensuojelunne työntekijän kanssa, vielä lastensuojelunne hyväksynnällä koettaa mustamaalata minua insestiksi kahdelle kokonaiselle suvulle. Tämä lääkäri väitti kahdelle suvulle minun hakeneen seksuaalista nautinto seitsenvuotiasta lasta imettämällä ja tämän lukevan olosuhdeselvityksessä hokemalla:" Siellä lukee lapsi imee rintaa." Olen pyytänyt lastensuojelua puuttumaan asiaan ja samoin pyysi äitini, mutta vastuusosiaalivirkalija Jokinen ei tee asialle mitään. Lastensuojelunne on saanut pilata maineeni ja elämäni myös teidän johdon alla. Lastani en ole imettänyt sen jälkeen kun hänelle tuli kymmenen kuukautisena hampaat ja hänen kivuliaat leikit eivät sopineetkaan minulle.
Olette haavoittaneet koko sukuamme ja perhettämme ja elinpiiriämme. Olette luoneet meille pelonkulttuurin, koska toimintaanne ei voi luottaa. Vuosaari ei luota lastensuojeluunne ja kenenkään ei tulisi luottaa myöskään Lassilan lastensuojeluun. Teidän tulisi varoittaa kuntamme asukkaita, että lastensuojelusta ei kannata hakea apua, se on sisäisessä kriisissä epäammatillisten toimintatapojensa takia. Teihinkään ei voi luottaa, koska annatte palvelujen elää ja toimia tällä tasolla ja käännätte meille selkänne.
Kun toin 26.10.15 lapsemme "asiakassuunnitelmapalaverissa", joka olikin vain tapaaminen jossa minua haukuttiin ja käskettiin taasen itse keksimään miten korjata ongelmat lapsemme elämässä (miksi maksatte näille virkailijoille palkkaa, kun he käskevät meidän itse tekemään heidän työnsä), esille äitini kanssa, että lapsemme isä puolisoineen mustamaalaa minua valhein ja kohtelee lastamme monin tavoin kaltoin ja totesin toiminnan olevan aivan samanlaista lastensuojelussa, kuin pienen Eerikan tilanteessa, tuomitsi minut sosiaalityön päällikkönne Riitta Vartio itsensä herjaamisesta. Te ette tähänkään puuttuneet mitenkään yhdessä kaupunginjohtaja Pajusen kanssa. Ettekö te näe vai tahdo nähdä, miten lastensuojelunne kohtelee lasten vanhempia? Miksi te ette puutu ja johda kaupunkiamme, kun alaisenne eivät puutu ja johda sosiaali- ja terveysvirastossa alaisiaan?
Yhtäkään esittämääni tukipyyntömuotoa ei suostuttu edes käsittelemään eikä näkemyksistäni oltu kiinnostuneita, vaikka kyseessä oli lapsemme asiakassuunnitelmapalaveri. Kun ottaa huomioon miten kamalassa tilanteessa elämme lastensuojelunne takia, olisi tärkeää selvittää asioita ja tehdä korjaavia suunnitelmia. Miten te voitte tällaisen yhä hyväksyä?
Vastuusosiaalityöntekijä Jokisen toiminnasta on jo opetusviraston lausunto, jossa kerrotaan Jokisen kirjanneen omia tulkintojaan tyttäremme "rehtorin pohdinnoiksi". Jopa opetusviraston on täytynyt selvitellä sosiaalitoimen alhaisen toiminnan takia tilanteita, kun rehtori joutuu pyytämään kirjausmuutoksia jo näiden törkeiden väärennettyjen kirjauslausuntojen takia. Tähänkään te ette puutu.
Kun kävin tutustumassa lapsemme iltapäiväkerhoon, mikä on vanhemmalle normaalia toimintaa, kirjasi lastensuojelunne minut täysin lapsen elämän vastaisesti toimivaksi vanhemmaksi. Teillä käytetään sellaisia voimasanoin voimistettuja kuvauksia kuten: äiti ei mitenkään kykene ymmärtämään lasta ja äiti ei mitenkään toimi lapsen edun mukaisesti ja äiti on täysin lapsen edun vastainen toiminnassaan. Näitä kirjauksia tehdään kuulematta äitiä, lasta tai muitakaan tahoja sieltä toimistosta käsin niin, että vastuusosiaalivirkailija Jokinen katsoo Lassilan lastensuojelussa nähtävästi mielikuvitukselliseen kristallipalloon.
Olen jopa epänormaali äiti Jokisen mukaan, koska tarkistan 8-vuotiaan tyttäremme hampaiden pesun. Hänen ienrajansa ovat vetäytyneet jo todella pahasti ja hampaat voivat huonosti. Tämän Jokisen näkemyksen hyväksyi myös sosiaalityön päällikkönne Riitta Vartio. Hyväksyttekö tekin tällaiset näkemykset, jotka ovat täysin osoitus siitä, että moniammatillinen yhteistyö hammasterveyden kanssa ei ole selkeästi onnistunutta, kun hammasterveydenhoidon puolella jopa ohjeistetaan vanhemmat auttamaan lapsia hampaiden pesussa pesemällä lasten hampaita 10-vuotiaaksi saakka tarkentaen pesujälkeä sen jälkeen, kun lapsi on itse suorittanut oman osaamisensa mukaan pesua? Miksi kukaan ei puutu tähän alhaiseen toimintaan lastensuojelussanne?
Kun lastensuojelunne väitti vastuusosiaalityöntekijä Jokisen mukaan minun manipuloivan lastamme, ei hän suostunut kertomaan miten. Hän vain totesi alleviivanneensa sen valvottujen tapaamisten asiakirjoista. Niin mehän olemme joutuneet lastensuojelunne valheiden ja virheiden takia lapsemme kanssa tilanteeseen, jossa tapaamme valvotusti kaksi tuntia viikossa Turvakodilla. Teidän viranomaisenne valehtelivat lapsemme asiakkuudessa lastensuojelussanne sekä oikeudessa valan alla toukokuussa 2015 ja kukaan ei ole sosiaali- ja terveysvirastossa puuttunut vieläkään asiaan, koska lapsemme on yksittäistapaus teillekin.
Minut on saanut haukkua lääkkeiden väärinkäyttäjäksi ja insestiksi sekä itsetuhoiseksi, väkivaltaiseksi, kaikille vaaralliseksi henkisesti ja fyysisesti ja omassa todellisuudessa eläväksi, harhaiseksi, yhteistyökyvyttömäksi, kuin toipuvaksi nistiksi, jonka kotona ei ole arvattavuutta lapselle ja syylliseksi erityisesti siitä, että minulla ja lapsella on symbioottinen suhde teidänkin johtajuuden alla. Mitään ei ole haluttu tutkia ja läheisteni kirjallisia lausuntoja hyvästä äitiydestäni ei ole otettu toiminnassanne huomioon mitenkään. Miksi te ette tee rikosilmoitusta alaistenne toiminnasta puolestani kaupunkimme apulaiskaupunginjohtajana?
Minua on käsketty muuttamaan persoonallisuuttani. Se on muuten mahdotonta, joten käyttekö läpi näitä älyttömiä käskyjä alaisienne kanssa, joita tarjotaan sosiaalitoimenpuolesta meille vanhemmille, kun niihin ei sosiaali- ja terveysvirasto mitenkään puutu. Persoonallisia reaktiotapojahan ja ajatteluamme me voimme kaikki kehittää. Eli neuvotteko alaisianne näissä reaktiomalleissaan eli toimintamalleissa ja antamaan minulle tarkemmat neuvot siitä, mitä lastensuojelu vaatii minulta suhteessa itseensä eli mitä minun tulee muuttaa toiminnassani suhteessa heihin, jotta he suostuvat minua vanhempana tukemaan? Koen kylläkin, että tärkeämpää olisi pohtia minun ja lapsen suhdetta ja tukea siinä, kuin lastensuojelunne subjektiivisia mieltymyksiä tietynlaisia ihmisiä kohtaan ja laittaa meitä noihin muotteihin mukautumaan. Kuitenkin olen valmis tällaiseen nöyryytykseen, jos se johtaa edes johonkin järkevään toimintaan lastensuojelussanne. Mitä mieltä te olette johtajana siitä, millaisille perustuksille vanhemmuuden tukemisen ajattelurakenteet tulisi rakentaa eli mikä on tärkeää? Kumpi on tärkeämpi asiakas eli lapsi perheineen ja läheisineen vai viranomainen eli palvelun tarjoajan työntekijä?
Kun hyvä kaupunginjohtaja puuttuisi asiaamme sillä vakavuudella, kun asia vaatii (te palautitte huoleni takaisin sosiaali- ja terveysvirastolle, joka ei aiemminkaan ole mitenkään reagoinut pyyntööni asiakaslähtöiseen työhön), saamme aikaan sitten joskus muutosta tilanteeseemme. Kauanko sitä täytyy odottaa?
Lisäksi kuntamme käyttää yksityisiä bisnesajatuksella lastensuojelullista työtä toteuttavia tahoja toiminnassaan. Tyttärelleni ostettu MediVidan perhetyö on ollut aivan kamalaa ero-perheellemme. Mitään lapsen tarpeita ei ole kunnioitettu. MediVida mustamaalasi minut murhan himoiseksi ja itsetuhoiseksi lastensuojeluunne keskustelematta kenenkään kanssa. Mitkään lait eivät ole heille merkityksellisiä. En saa kirjauslisäyksiä tai vastineita muistutuksiin. Lastensuojelunne ei edes valvo heidän toimintaa, vaan Jokinen suoraan väitti mm. isälleni Gordinin olevan erittäin pätevä. MediVidan avopalveluvastaava Ira Gordin valehteli kirjauksessaan tilannetta tulkiten ja isäni on tahtonut tähän korjausta kanssani, mutta se ei ole ollut Gordinin kanssa mahdollista, koska Gordin ei ole yhteistyökykyinen. Gordin ei suostunut myöskään keväällä 2015 kanssani viranomaispalaveriin, kun toivoin tilannetta eheyttävää palaveria, koska en ole murhanhimoinen (Gordin antoi kuvan, että tahdon ex-mieheni puolison kuolemaa) tai itsetuhoinen.
Lastensuojelunne johtaja Lounatvuori vastineessaan valitukseeni, etten ole saanut vastineita MediVidan toimintaa koskeviin muistutuksiin ilmoittaa minulle, että olen ne saanut, koska MediVidan Toimialajohtaja Jarmo Lonkola valehtelee sähköpostissaan minulle, että olen ne saanut. Valitin juuri tuosta sähköpostista ja totesin sen sisällön olevan valhetta. Miksi Lounatvuori ei pyytänyt noita jo mukamas minulle toimitettuja vastineita itselleen MediVidalta ja lähettänyt niitä sitten minulle ja tarkistanut asiaa. MediVidallahan tulisi olla lakiemme mukaan arkistoihin kirjattuna muistutukseni ja niihin nämä väitetyt valmistellut vastineet. Valitukseeni, etten saa kirjauksiin kirjausmuutoksia ja lisäyksiä, ei lastensuojelunne johtaja Lounatvuori ole kiinnostunut edes vastaamaan.
2.6.15 lupasi vastuusosiaalivirkailijanne minulle viranomaispalaveria vihdoin, koska näin sen merkityksellisenä, kun vastuusosiaalivirkailija oli vaihtunut ja kirjauksissa oli paljon valheellista tietoa edellisiltä virkailijoilta ja vastuusosiaalivirkailijanne oli mm. väittänyt päätöksessä 2015 4, jota valmisteli minua kuulematta, että olen käskenyt tytärtämme hyppäämään toisen kerroksen ikkunasta alas. Tätähän en ole tehnyt. Tämän valheen esitti lastensuojelulle tämä teidän lastensuojelunne suuresti arvostava Mehiläisen johtava lääkäri, joka on tyttäremme isän puoliso ja lastensuojeluviranomaisenne serkku. Myös isäni on tästä ikkuna-asiasta kuullut tytärtäni, kun lastensuojelunne ei kuullut ja kirjallisesti ilmoittanut jo useita kuukausia ennen Jokisen kirjausta, että en ole neuvonut lasta hyppäämään ikkunasta ulos, ikkuna ei ole ollut auki ja johtava lääkäri ei ole pidellyt ikkunasta ulos hyppäävää lasta. En saanut sitä ja 26.10.2015 väitti sosiaalityön johtaja Vartio, että viranomaispalaverit ovat lapsia varten ja minun on turha osoittaa, että äitiyttäni tultaisiin käsittelemään viranomaispalaverissa lapseni asioissa. Näin teillä johdetaan siis lastensuojeluanne ja te olette koko sen ajan kun olette toimineet hyvä Räty apulaiskaupunginjohtajana sosiaalisesta ja terveydenhuollollisista asioista vastaavana hyväksyneet tämän.
Tämä johtava lääkäri myös tahtoi saada minut A-klinikan tutkimuksiin ja väitti nähneensä minut sekavassa mielentilassa 21.5.14, johon lapsemme isä lisäsi, että minä olen heidän mielestä varmasti lääkkeiden väärinkäyttäjä. Vaikka sukuni ja ystäväni lähettivät lausuntonsa, totesi tuolloin vastuusosiaalivirkailijanne, että he ovat puolueellisia valehtelijoita. Kun selvisi tutkimuksista, etten ole lääkkeiden väärinkäyttäjä ja että sukuni ja ystävämme eivät ole puoluellisia valehtelijoita, ei minulta ja läheisiltäni pyydetty anteeksi. Minun tehtävä oli vain sietää nämä törkeät tutkimukset, joita tämä lastensuojelunne yhä paapoma Mehiläisen johtava lääkäri minusta esitti tehtäväksi ja minun on yhä siedettävä tätä kuinka hän mustamaalaa minua valhein jopa lastensuojelunne luvalla. Vastuusosiaalityöntekijänne haukkui minut siitä, että olen hänen mielestään päästänyt tämän minusta valheita esittävän ihmisen ihoni alle. Hänen mielestään valheiden esittäminen lapsen äidistä huoltajuusoikeuskäsittelyn aikana ja henkinen väkivalta näin ei ole mitenkään huonoa, mutta se että se satuttaa minua on oositus siitä, että olen kyvytön sietämään henkistä väkivaltaa. Kuinka sairaita törkeyksiä tälläisillä ajatusketjuilla asetetaan lastensuojelussanne ihmisiä sietämään?
Teidän vs. lastensuojelunne johtaja Anita Lindfors väitti minulle, että uuden tiedon saatuaan lastensuojelu reflektoi tätä ja muuta toimintaansa. Miksi teillä tälläisiä valheita esitetään vastineissa? Samoja valheita kirjataan uudelleen ja uudelleen, vaikka kuinka toisimme esille, että nyt mennään pahasti mäkeen tiedoissa ja mihinkään ei puututa ohdon tasolla edes virastopäällikkö Juvosen toimesta tai teidän hyvä apulaiskaupunginjohtaja Räty. Virastopäällikkönne ilmoitti delekoituaan vastaamisen vuosilomasijaiselleen, että hän ei voi toimia lapsemme asiassa mitenkään, koska olen tehnyt asiasta kantelun AVI:lle. Miksi Virastopäälliikkö ei voi johtaa sosiaali- ja terveysvirastoa, kun joku tekee kantelun AVI:lle ja missä kohtaa laissa lukee näin?
26.10.15 väitti sosiaalityön päälliikkö Vartio meidän vanhempien ottaneen lain omaan käteemme. Kyllä se on niin, että teillä viranomaisille on se hallinnollinen vastuu mm. asialliseen vuorovaikutukseen ja asialliseen tutkintaan ja asialliseen tukeen. Silti te peittelette asioiden todellista olevaisuutta. Väittihän Vartio myös Eerikan sosiaalivirkailjoiden toimintaa selvitellessään, että virheitä ei ole tehty, vaikka nyt koko Suomi tietää ja saa lukea myös monia julkaistuja asiakirjoja, että virheitä oli tehty ja Vartio on niin sokea, ettei tällaista osaa havaita. Sen totesi tuomarikin. Kyllä teillä laki on siellä viranomaisella toimitte tai ette. Jos ette toimi tarvittaessa rikotte lakia ja jos toimitte lain vastaisesti rikotte lakia. Miksi Vartio on yhä töissä lastensuojelussamme?
Alan olla nyt sitä, mieltä, että minun on pyydettävä tahoja julkaisemaan nämä avunpyyntöni sosiaalisessa mediassa, koska te ette puutu ja muutosta ei tapahdu. Kunnassamme täällä Helsingissä kärsivät monet vanhemmat ja lapset sekä vanhukset alhaisesta palvelusta. Te tarvitsette ammatillista ulkopuolista työhön ohjausta laajasti lastensuojelunne yksiköihin sekä muihin sosiaalityön yksiköihin ja uusia johtajia, joilla on innovatiivinen ote kohti lasten, vanhempien sekä vanhusten todellista kuulemista, sosiaalipedagogiikan toimintamenetelmiä, ammatillisesti pätevää kriisityötä, ratkaisukeskeisiä toimintamenetelmiä, asiakkaita ymmärtävää kohtaamista, syvempää ymmärrystä sosiaalivirkailijana omiin subjektiivisiin linsseihin (niiden poistamiseksi) ja ihmisten elämää arvostavammaksi sekä päästäksenne tästä kamalasta tavastanne rakentaa sosiaalityössä vanhemmille ja lapsille mielikuvitusrikkaasti identiteetti kuulematta heitä. Teillä patologisoidaan ihmisiä negatiivisesti arvottavin ajatusketjuin ja tämä on täysin epähumaani ote, joka osoittaa todella alhaista ymmärrystä ihmisyyttä kohtaan. Pyydän kuulkaa ja katsokaa netistä se aivan kamala runo THL:n Puheista Tekoihin seminaarissa, jossa kiteytyy lastensuojelunne sosiaalivirkailijoiden asenne.
Koska olette apulaiskaupunginjohtaja ja vastaatte sosiaalisesta ja terveydellisestä hyvinvoinnista kunnassamme, kertokaa minulle ystävällisesti, miksi näkee vastuusosiaalityöntekijä Jokinen, että meidän ei tarvitse tavata Turvakodissa, hänen väitettyään nyt vuorostaan minun manipuloivan lastamme noilla valvotuilla tapaamisilla. Minä ja Turvakoti emme olleet tästä tietoisia, vaikka olemme itse paikalla noissa tilanteissa. Miksi Jokinen näkee esitettyään tällaisen väitteen ja jätettyään täysin kertomatta mikä on manipulaatiota hänen näkemyksensä mukaan, että on tarpeetonta lapseni asiakuudessa tavata ja käsitellä tätä asiaa asianmukaisesti? Eikö minun kuulu saada tietää mikä nyt on toiminnassani väärää, kun en ollutkaan se lääkkeitä väärinkäyttävä hullu insesti? Kun THL selkeästi määrittää, ettei Jokisen toimintatapa ole se miten tulisi toimia jo pitkään ohjenuorana toiminnalle valmistellussa käsikirjassaan, miksi mikään taho ei puutu tähän siinä välissä, mitä teitä on viranomaisia Jokisen ja teidän hyvä apulaiskaupunginjohtaja Räty välillä? Miksi kukaan ei puutu?
Kuinka kauan lapsemme ja minun kuuluu kärsiä? Eikö asiat voisi jo vihdoin selkeyttää?
Lapsi totesi valvotulla tapaamisella 6.11.15, että vain minä kuuntelen häntä. Tällainen on tarjoamanne palvelu. Tyttäreni on syrjäytetty ja hyljätty lastensuojelussanne. Jalustalle on nostettu hyvä palkkainen viranomainen joka julkisesti kehtaa valittaa jo työstään ja sen rankkuudesta, vaikka kärsivä taho on aina asiakas ja koko hänen elinpiirinsä. Nämä sosiaalivirkailijathan pääsevät työpäivän jälkeen eroon muiden ongelmista ja saavat elää ihan mukavaa elämää. Heitteillejättö on väkivaltaa.
26.10.15 lapseni totesi valvotussa tapaamisessa pitävänsä typeränä sitä, että joku on mennyt päättämään hänen elämästään kuulematta häntä. Ymmärrättekö, että kahdeksanvuotias joutuu käsittelemään elämäänsä nyt siitä kontekstista, että hän on mielipiteineen ja näkemyksineen arvoton ja teidän lastensuojelunne ei kuuntele häntä, arvosta hänen mielipidettään ja toiveitaan ja näkemyksiään? Ymmärrättekö millaisia muistoja lapsellemme annoitte?
Olisin odottanut, että olisitte jo asemanne alussa päästyänne apulaiskaupunginjohtajan virkaan ymmärtänyt, kuinka tärkeää on lasten ja perheiden hyvinvointi ja ammatillisesti pätevät palvelut jo ennen valituksiani, niin ettei olisi tarvinnut valittaa ja en olisi joutunut syytetyksi valittamisen takia yhteistyökyvyttömäksi. Olisin odottanut, että korkeassa palkkaluokassanne osaisitte ymmärtää, että vakavassa tilanteessa tulee myös osata johtaa alaisia pois väärästä toiminnasta.
Me vanhemmat kasvatamme lapsiamme neuvoen heitä. Jotkut neuvoistamme ovat viisaita ja jotkut virheellisiä. Palkkamme on saada nähdä sen kasvavan mitä kylvämme paitsi jos lastensuojelunne vie meiltä valhein toisemme. Te johtajat saatte veromarkoista, meidän tuottamista tuloista valtiolle, oman palkkanne ja elätte leveästi elämäänne niillä rahoilla. Rahan vastineeksi odotan johtajilta johtajuutta, joten olkaa ystävällisiä ja puuttukaa vihdoin ainakin minun ja ex-mieheni lapsen asiaan ja alhaiseen palveluun jota asiaamme on tarjottu. Te voitte aloittaa yksittäistapauksesta ja laajentaa sitten muutosta hakevaa johtajuuttanne koko lastensuojelunne toimintaan. Monet olisivat tästä tyytyväisiä. Lapsellamme on psykosomaattista kutinaa ollut jo toista vuotta ja hän ilmoitti halustaan kuolla. Lastensuojelunne ei tee mitään.
Monetko kuntamme ja valtiomme maksamat kahvit, lounaat ja illalliset olette nauttineet työyhteisössämme ilmaiseksi ja moniako etuja saatte, samalla kun useat perheet kärsivät johtamanne palvelun tasosta? Olisiko jo aika poistaa kärsimystä, kun teille siitä juuri maksetaan palkkaa? Olisiko jo pitkän unen jälkeen aika herätä ja kuntouttaa tarjoamienne palvelujenne toimintaa toimintakykyiseksi jälkeen niiden useiden leikkausten mitä ollaan toteutettu ja mitä on yhä edessä?
Näkemykseni mukaan te ette ole täyttäneet paikkaanne asemassanne sillä tavalla, kuin se tulisi täyttää vakavissa lastensuojelullisissa asioissa, kun kyse on lapsen sosiaalisesta elämästä ja terveydestä. Te mielestäni heitteille jätitte lapsemme ja minut vanhempana, teitte hänestä ja minusta vain paperinpalasen sosiaali- ja terveysviraston arkistoon ja käänsitte lapsellemme ja hänen tulevaisuuteen vaikuttaviin seikkoihin selän. Te hyväksyitte vääryyden ja annoitte sen jatkaa elämäänsä.
Hyvä johtaja valvoo toimintaa, kun useita jopa törkeitä virheitä ja lain vastaista toimintaa tuodaan esille, kun haetaan muutosta toiminnalle. Hän ymmärtää, että sokea luottaminen alaisiin virheiden jälkeen ei ole viisasta. Se on heitteillejättö, josta kärsivät niin alaiset, kuin myös asiakkaat. Kun te tiedätte, että alaisenne eivät osaa tointaan, tulee teidän ohjata heitä tässä. Sitä on hyvä valtiollinen hoiva ja huolenpito viranomaisen asemassa.
Te annatte alaistenne rikkoa lakia monin tavoin ja katsotte tätä sormien välistä siirtäen vastuun takaisin alaisillenne edes katsomatta tapahtuuko muutosta. Ravintola-alalla tällainen ei olisi mahdollista. Meillä johtajat ovat johtajia. Se kai johtuu siitä, että me olemme aina reflektoineet toimintamme vaikutusta asiakkaisiimme ja tälle reflektoinnillekin rakentaneet tiukan struktuurin. Meitä myös valvovat useat viranomaiset tarkkaan ja meillä moniammatillisen yhteistyön tulee olla todella toimivaa ja tiivistä, sillä meillä koko toiminnan mahdollistuminen on kiinni asiakastyytyväisyydestä. Teillä ei välitetä siitä, onko asiakas tyytyväinen, satutetaanko asiakasta, luodaanko sukupolviketjuihin lisää traumoja viranomaisen toimesta ja kuormitetaanko näin valtiomme jo hyvin niukkoja resursseja. Toimintanne ei ole järkevää. Hyvä johtaja puuttuu ongelmiin heti, jotta ei tarvitse maksaa suurta hintaa. Teillä on jo resurassipulat edessänne ja pahempaa on tiedossa, joten korjauksiin on lähdettävä. Väärät toimintamallit kuluttavat resurssejamme ja aiheuttaa ylimääräisiä kuluja.
Mitä vastaatte tyttärellemme, kun hän tulee kysymään teiltä aikuisena:
"Hyvä Räty, miksi olin teille vain yksittäistapaus, kun äitini pyysi minulle teiltä apua? Miksi elämälläni ei ollut teille merkitystä? Miksi äitini hyvin voinnilla ei ollut teille merkitystä? Miksi sukuni ja läheisteni hyvin voinnilla ei ollut merkitystä? Miksi niiden, jotka olivat lapsuudessani ystäviäni, lasten maailmankuvalla, ei ollut merkitystä, kun he joutuivat rinnallani näkemään, kuinka lapselta viedään hyvä äiti? Miksi te hylkäsitte meidät ja piditte minua yksittäistapauksena?"
Minä tulen kasvattamaan tyttäreni ymmärtämään mitä on lähimmäisistä välittäminen ja ihmiselämän arvostaminen. Minä tulen opettamaan, että meidän tulee tukea toisiamme ja auttaa toisiamme. Tulen kertomaan, kuinka moinen individualistinen ajattelumalli johon sotketaan vielä todella oudosti determinismiä, kuin olisitte ennustajaeukkoja, on tuhonnut maailmamme hyvinvointia ja kuinka monet johtajat sen taakse omat omaa etua tavoittelevat tarkoitusperänsä piilottavat jopa laiskuuttaan ajatella tarkasti mikä olisi viisasta missäkin tilanteessa. Tulen opettamaan mitä on tietoinen läsnäolo. Tulen opettamaan, että ihmiset näkevät ja kuulevat toisensa ja havainnoivat toistensa toimintaa ja hänkin on näkyvä ja vaikuttava tekijä elämässään monille, paitsi tietysti heille, jotka eivät tajua, että vaikka luulee olevansa nk. pupu ja laittaa pään pensaaseen, niin silti on näkyvä. Tulen opettamaan lapselleni, että täällä on todella monenlaisesti ajattelevia ja uskovia ihmisiä ja toisilla ei ole mitään suhdetta siihen mitä on totuus, vaan he elävät mielikuvituksensa luomien uskomusten varassa.
Onko teillä tietoa edes elämän perusasioista? Teillähän oli joku suhde lääketieteeseen ja ihmisen biologiaan. Se miten aktiopotentiaalissa eli toimintapotentiaalissa lepopotentiaalin jälkeen jännitteen muuttuessa tieto kulkeutuu hermosolusta toiseen on hyvä kuvaus myös siitä, miten tiedon tulisi kulkea ihmisestä toiseen ja kuinka toiminnan tarkoitus on oltava elämästä selviytyminen, kunhan tietoa käsiteltäisiin aivojen etulohkossa. Tiedon siirtyessä toiselle ihmiselle, pitäisi sen luoman energian tuottaa jotain elämästä välittävää. Te istutte nk. meidän kuntamme aivoissa siinä kohtaa, jossa toimintamotiivin määritelmät tehdään. Te olette johtaja.
Miten teidät kasvatettiin hyvä apulaiskaupunginjohtaja Räty? Onko teillä ylisukupolvisia vaikutustekijöitä historiassanne, jotka ovat vaikuttaneet tähän toimimattomuuteenne tilanteessamme? En luo teille identiteettiä; te itse omalla toiminnallanne määritätte sen luettuanne tämän yhteydenottoni tai haudatessanne sen "kiire selityksellä" mappiin Ö, jonne sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio ilmoitti yhteydenottopyyntöni ja avun pyyntöni ja toimintapyyntöni laittavan lukematta edes niitä.
Minä en tule luovuttamaan ikinä lapsemme hyvinvoinnin edessä, vaikka kokonainen KUNNALLINEN VIRANOMAISIA TAHTOI HYLÄTÄ LAPSEMME JA JÄTTÄÄ HÄNEN ÄÄNENSÄ JA TARPEENSA HUOMIOIMATTA. Valtio hyvänä huoltajana onkin kykenevä vanhanaikaisiin väkivallan muotoihin, joista valtiotamme on arvosteltu jo 1960-luvulla. Mitä tämä determinismi oikein on ja miksi sitä yhä toteutetaan lastensuojelussanne ja jopa teidän toiminnassanne, kun oletatte pelkän selvityspyynnön muuttavan vakavia tilanteita. Te voitte harkita muitakin toimintatapoja, kuin vain tätä toimimattomuutta lapsemme asiassa, josta alaisenne mallioppivat.
Jos te ette johda alaisianne, eivät hekään johda itseään. Jos te ette reflektoi toimintaanne, eivät hekään tätä opi toteuttamaan työssään. Miten saan teidät huomaamaan, että selvityspyyntönne ei muuttanut mitään? Koulutuksenne antaa vain valmiuksia työhönne ja teidän tulisin ymmärtää, että palaute, jota teille annetaan on se mistä te opitte ajattelemalla toimintaanne ja reflektoimalla tästä syntyneitä seurauksia ja tätä oppia kerryttämällä kasvatte hiljalleen alanne ammattilaisiksi, kun löydätte keinoja saavuttaa yleistä tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Tämän jälkeen kun te olette kasvaneet tarpeeksi isoksi, te olette kykenevä monistamaan tuon ammatillisen pätevyytenne eteenpäin. Tätä tulisi osata painottaa myös alaisillenne ja malliopettaa omalla toiminnalla. Toivoimme molemmat varmasti muutosta jo pelkän selvityspyyntönne voimalla toteutuvan. Näin ei käynyt ja ilmoitin tästä teille monesti. Näen puutumattomuutenne syventäneen kriisiämme.
Olen kiitollinen, että teitte sosiaali- ja terveysvirastolle tuon selvityspyynnön eli muistutuksen. Nyt on mennyt miltei puolivuotta siitä. Mitään ei ole muuttunut ja vastinetta en ole saanut. Sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio väitti 26.10.15, että ette ole tehnyt selvityspyyntöä ja väitti minua valehtelijaksi äitini edessä. Hän tahtoi sukuni epäilevän minua ja tahtoi tehdä minusta epäluotettavan kuvan kaikkien paikalla olleiden edessä. Olisiko aika tehdä jotain johtajuudessanne asialle, koska minä lapseni asiakkuudessa vanhempana ja asianomaisena nyt ilmoitan teille, että minun mielestä sillä pätevyydellä mitä minulla on aikuisuuteen ja ihmisyyteen totean teille, että nyt olisi jo aika vihdoin puuttua, sillä alaisenne eivät itse osaa tätä ongelmaanne korjata ja mielestäni olemme jo kärsineet tästä tarpeeksi. Miksi käsittelimme lapsemme asiakassuunnitelmapalaverissa Vartion uusia valheita, kun vanhatkin ovat käsittelemättä?
Toivon opettaneeni uusia ajattelumalleja johtajuuteenne tämän sähköpostin avulla. Toivon teidän oppivan luottamaan omiin kykyihinne ja oikeuksiinne johtajana puutua asioihin ja johtaa kuntaamme myös näissä tapauksissa joita kutsutte yksittäistapauksiksi. Minäkään en kokonaisuutta tiedä, mutta en pysty uskomaan, että olemme vain yksittäistapaus, kun tunnen jo monia, joilla on lastensuojelunne toiminnan takia samalaisia kärsimyksiä muistoissaan ja elämä mennyt ihan sekaisin törkeiden, struktuurittomien, epäloogisten sekä mielivaltaisten toimintatapojen takia. Monet lapset kärsivät viranomaisen takia kunnassamme.
Olette ilmoittaneet, että ette tapaa kuntamme asukkaita.
Olisiko jo aika tehdä tähänkin muutos vakavissa asioissa? Olen ollut hyvin rohkea, kun olen uskaltanut olla teihin yhteydessä. Olen ollut hyvin rohkea, kun uskallan jopa ohjata teitä työssänne nyt. Olen rohkea kun uskallan valittaa siitä, että johtajuudessanne alaisenne eivät osaa toimia lapsemme edun mukaisesti, kun minut on jo mustamaalannut ja identiteettini määritellyt valitusteni takia yhteistyökyvyttömäksi lastensuojelunne johtaja Lounatvuori. Lounatvuori ei ole puuttunut muihin kunniaani loukanneisiin mustamaalauksiin, vaan lisäsi joukkoon sen pahimman eli yhteistyökyvyttömyyden, jonka jälkeen tälle retoriikalle voi lastensuojelunne päättää, että yhteistyökyvyttömälle ei tarvitse antaa tukea ja hänen kohdalla humaani ajattelu voidaan lopettaa, sillä hän on epäkelpo ja toivoton tapaus. Ymmärrättekö kuinka kamala kohtelu haavoitta ihmistä ja kuinka sellaisen korjaaminen on meille ihmisille hankalaa? Käsitättekö miten henkinen väkivalta haavoittaa? Eikö teillä ole tämän ymmärtämiseen jopa koulutus yliopistostamme, jota kehutaan maailman laajuisesti?
Miksi ette uskalla kohdata ihmistä, jolla olisi teille erittäin hyviä neuvoja johtajuuteenne lastensuojelullisissa asioissa kokemusasiantuntijana? Miksi ette kohtaa kokemusasiantuntijaa ja arvosta asiallista palautetta ja suunnittele toimintaanne sen mukaan? Miksi te ette kunnioita kuntamme asukkaita ja arvosta elämäämme? Miksi te ette auta sitä määrää, mitä tilanne vaatii? Miksi te ette tee työtänne ja johda alaisianne?
Mitä on sellainen asiakassuunnitelmapalaveri, jossa ei huomioida ongelmia, vaan ne määritellään joutuneen inflaatioon ja missä ei pohdita vahvuuksia ja mietitä keinoja yhdessä muuttaa tilannetta lapsiemme edun mukaiseksi? Mitä ovat nämä tyhjänpuhumisen tapaamiset, joissa ei käsitellä asiakkaiden asioita? Mitä on tämä tyhjääkin tyhjempi valtiollemme kalliiksi tuleva toiminta ja milloin tällainen lopetetaan ja aikuistutaan ja kannetaan vastuusta siitä, miten tehdään hyvää yhteistyötä? Mitä on tämä ainainen resurssipula-selityksellä ratsastaminen?
Alla saamani sähköposti Turvakodilta, joka on tukenut minua lastensuojelunlain mukaisesti vaikka eivät ole viranomaisia ja koettanut saada vastuusosiaalityöntekijän toteuttamaan työtehtäviään. Turvakodilla ei ole toimivaltaa Jokisen yläpuolella, he voivat vain esittää pyynnön viranomaispalaveriin. Turvakoti on ollut koko yhteistyömme ajan kiinnostunut kokemusasiantuntijuudestani ja kehitysideoistani. He osoittavat yhteistyökykyä, johon lastensuojelunne ei ole nähtävästi saanut kentällä oppia saatuaan yliopistosta valmiudet ja oikeuden ottaa tuota oppia vastaan.
Jokisesta sen verran vielä, että keväällä 2015 hän kertoi minulle, ettei minulla ja lapsella ole oikeutta toivoon ja mielipiteeseen. Olimme tehneet hänen mielestään väärin, kun olimme keskustelleet toiveistamme suhteessa tulevaisuuteemme. Emme saaneet puhua siitä, mitä toivoimme. Minä olin Jokisen mukaan huono äiti, koska olin kuullut lapseni mielipiteitä ja jakanut hänelle omiani. Jokinen totesi, että tuomari määrää elämämme ja sen mukaan tulee meidän kaikkien ajatuksemme rakentaa. Jokisen mielestä siis LAPSEMME ISÄ YHDESSÄ LASTENSUOjELUN KANSSA SAA MÄÄRÄTÄ ELÄMÄMME KERTOEN NÄKEMYKSENSÄ AINOANA OIKEANA JA MEITÄ EI TARVITSE KUULLA ja meillä ei ole oikeutta mielipiteeseen ja toiveisiin. Tajutaanko teillä ollenkaan miten haavoittavaa tällainen toimintanne on? Kuinka älytöntä tämä toimintanne on, kun tähän ei puututa ja miksi te salailette tällaista toimintaa korkeassa asemassanne?
Äitini kertoi 26.10.15 lastensuojelulle, että hän on kertonut lapsellemme, lapsemme kerrottua hänelle sen minkä kerroin lapsellemme, että lastensuojelunne täti on kieltänyt meiltä toivomisen ja minun tehneen väärin kun olin puhunut toivosta (koetin korjata väärää toimintaani), sanoneensa lapselle, ettei kenelläkään ole oikeutta viedä lapseltamme ja minulta oikeutta toiveisiin. Sosiaalityönpäällikkö Vartio ei reagoinut tähänkään. Miksi sukumme joutuu opettamaan perusihmisoikeuksia, kuten mielipiteen vapaus, sananvapaus, oikeus olla se kuka on, oikeus saada tukea yhteiskunnalta jne.. valtiomme, joka hyvänä huoltajana asukkailleen tarjoaa näitä palvelujaan, pääkaupungin lastensuojelun viranomaisille? Äidilläni on lastensuojelunne viranomaisia suurempi ymmärrys ihmisoikeuksiin vaikka hän on käynyt vain kansakoulun ja kirjekurssin somistamisesta ja tekstaamisesta. Miten se on mahdollista?
Nyt toivon, että jo toimitte ja mielipiteeni on, että jos ette toimi lapsemme asiassa, ei teidän tulisi toimia asemassanne kenekään asiassa, vaan palkkanne tulisi siirtää sellaiselle, jota kiinnostaa lapsien ja perheiden hyvinvointi. Korjatkaa nyt ne ongelmat joita kunnassamme on, sillä se on teidän tehtävä johtajana.
Vieläkään en ole saanut asiallista vastausta kysymykseeni, mitä teen äitiydessäni väärin lastensuojelulta ja vieläkään en saa tukea. Lapsen asiakkuus alkoi kesäkuusssa 2013. Milloin ajattelitte johtaa lastensuojelunne tukemaan myös lapsemme äitiä? Lapsihan saa tietää, miten hänen oikeuksiaan rikottiin kunnassamme, kun hän ei saanut äidilleen lakiemme mukaista tukea. Teillä ei ole tervejärkisiä viranomaisia töissä lastensuojelussa. Lapseni joutuu kantamaan teidän virheenne. Valtiomme hyvänä huoltajana lapsellemme jätti lapsemme heitteille, hävetkää.
Ei vedettömään kylään osteta vain ämpäriä, sinne tulee myös hankkia kaivo.
Ystävällisesti,
Äiti,
jonka lapsi pyytää kuulemaan hänen tarpeitaan.
Muita Lokakuun liikkeen uusia julkaisuja
☞ Jyly v. Akseli: Tukitoimia Jylylle
☞ Läpitunkevan viranomaisvastainen
☞ Nevalanmäen Perhekodit Oy AVI:n valvontaan
☞ Tuottoisa myytti "riskiperheistä"
☞ Kansamme parhaaksi – Haudattuja kokemuksia
☞ Jyly v. Akseli: Kiireellinen sijoitus 23.10.2015
☞ Jyly v. Akseli: Lastensuojelun lausuntopeli
☞ Jyly v. Akseli: Kun ei ole mitään rajaa - lastensuojelu teki huostaanottopäätöksen äitiä kuulematta
☞ Jyly v. Akseli: Kadonneen oikeusturvan metsästys
☞ Jyly v. Akseli: ”Asiakassuunnitelma” Akselin lastensuojelussa
☞ Viranomainen ja demokratia
☞ Perhe paossa lastensuojelumielivaltaa- julkisuus kostettiin heti
☞ Huolella Huostaan
☞ Eristettynä "perhekotiin" - asukaskokemus II
☞ Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa
☞ Eristettynä "perhekotiin"
RSS Feed
