Kysymys ei ole heti huostaanotosta, kun lastensuojelusta otetaan yhteyttä perheeseen, sosiaalityöntekijä Kristiina Saarenpää (oik.) muistuttaa yhdessä sosiaalityöntekijä Jarmo Polven ja lastensuojelun johtavan sosiaalityöntekijä Kaija Jokelan kanssa. Kuva: Pirjo Kunelius Hyvät Nivalan sosiaalitoimen sosiaalityöntekijä Kristiina Saarenpää ja johtava sosiaalityöntekijä Kaija Jokela sekä Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n Tuula Kivistö-Pyhtilä
Pyydän kirjaamaan tämän yhteydenottoni jokaisen sijaishuollossa asuvan viiden lapsemme asiakasrekisteriin ja huomioimaan toimintasuunnitelmissanne perhe-elämäämme normalisoidessanne ja eheyttävään yhteistyöhön pyrkiessänne. Pyydän teitä toteuttamaan voimallisemmin lapsiemme etua perhe-elämäämme tukemalla.
Olen havainnut lastensuojelullisessa toimenpiteessänne toteutettavan Suomen lain vastaista toimintaa ja pyrkinyt tätä nyt katkaisemaan saatuani asiasta tietoa.
Lapsemme ovat olleet sijaishuollossa lokakuusta 2014 saakka ja meille on yhteydenpitona toteutettu marraskuusta 2014 saakka puhelinyhteydenpitomme kerran viikossa kaiutinpuheluina. Olen saanut tietoa, että tällaiset kaiutinpuhelut ovat Suomen hallituksen avauksen mukaisesti olleet laittomaksi määriteltyjä jo vuodesta 2006 saakka.
Koetin ottaa asian puheeksi lapsemme sijaisperheen isän kanssa, joka totesi minulle toteuttavansa vain Perhekotikumppaneiden antamaa määräystä. En ole missään vaiheessa nähnyt yhtäkään kirjallista määräystä, jossa olisi määrätty sijaisperheen sijaisvanhemmat toimimaan kanssamme näin. Perhekotikumppaneiden kannattaisi tarkistaa Suomen laki lakiasiantuntijoiltaan.
Olen soittanut asiastani jo sosiaalityöntekijä Saarenpäälle ja hän totesi minulle, että teillä sosiaalihuollossanne pidetää näitä kaiutinpuheluja normaalina ja yleisenä toimenpiteenä. Tahdon muistuttaa, että mitään sellaista mikä on Suomen kirjoitetun normiston eli lakiemme vastaista, eivät viranomaiset saa toiminnassaan hallintolakimme mukaan toteuttaa normaalina. Kaikki lain vastainen tulee lopettaa heti, kun laista ilmoitetaan. Olen ilmoittanut Saarenpäälle lain olevaisuudesta, mutta yhä kaiutinpuhelut ovat jatkuneet.
Lapsemme asuessa perhekodissa toukokuussa 2014, saimme tavata lapsiamme päivittäin. Kun lapsemme erotettiin toisistaan kolmeen sijaisperheeseen alkaen lokakuussa 2014, te päätitte ilman virallista valituskelpoista rajoituspäätöstä, että saamme tavata lapsiamme vain kerran kuukaudessa kolme tuntia eli hyvin vähän. Nämä tapaamisemme olette määritelleet tuetuiksi tapaamiksi, koska sosiaaliviranomainen ei ole paikalla koko ajan. Näiden vuosien aikana, emme ole saaneet tehdä perheenä normaalia elämää yhdessä ollenkaan. Näissä tapaamisissa on paikalla myös sijaisvanhemmat ja kerran oli myös sijaisvanhemman lapsi. Me emme ole koskaan saaneet päätöksiinne toimia näin hallintolain mukaisia perusteluja, jotka teidän olisi kuulunut meille antaa toiminnallenne.
Saimme vanhempainasiakassuunnitelmatkin vasta, kun aloimme itse vaatimaan niitä, vaikka hallintolaki määrää viranomaisen antamaan kaikki lain määräämät tuet vanhammuudellemme pyytämättä ja työskentelynne pitäisi olla aina kotiin päin sillä ajatuksella, että lapset voivat kotiutua takaisin normaaleihin olosuhteisiin. Ikinä vanhemman- tai lapsiemme asiakassuunnitelmien tekoyhteydessä ei ole sosiaalitoimi suostunut millään lailla keskustelemaan kanssamme siitä, miten me vanhemmat voisimme myötävaikuttaa omalla toiminnallamme siihen, että pääsisimme näistä hyvin harvoin toteutuvista tuetuista tapaamisista lapsillemme normaalimpiin olosuhteisiin. Olemme kysyneet tätä asiaa, mutta meille ei suostuta vastaamaan ja kysymystämme vältellään. Käsittääkseni lakiemme mukaan teidän tulisi kertoa meille toimintanne syyt ne perustellen ja neuvoa meitä toimimaan toivomallanne tavalla, jotta saamme lapsemme takaisin kotiin yhdeksi kokonaiseksi onnelliseksi perheeksi.
Olette leimanneet lapsemme isän epäilyllä törkeästä lapsiemme seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Asiaa tutkittiin poliisin toimesta vuoden ajan ja kaikki tietokoneemme, puhelimemme ja muut muistiinpanomme ja koko kotimme tutkittiin ja lapsiakin kuultiin asiassa epäilyjenne takia. Poliisi lopetti esitutkinnan vuosi syytöksenne jälkeen vuoden 2015 puolessa välissä. Saimme kuvan, että vielä esitutkinnan jälkeen sosiaalitoimenne epäili miestäni lastemme seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tahdon muistuttaa, että epäilynne alkoi lapsille aivan normaalista seksuaalisuudesta eli unnuttamisesta, jota sosiaalitoimenne ei ymmärrä normaaliksi, koska nähtävästi ei ole tutustunut lapsen seksuaalikehitykseen ja sen eri vaiheisiin. Koen, ettei sosiaalitoimi ole kyennyt asettumaan mieheni ja minun asemaan ja ymmärtänyt millaiseen olosuhteeseen se asetti meidät vanhemmat epäilyillään, jotka on osoitettu turhiksi. Koen että ette ole osanneet asiamukaisesti pahoitella erityisesti mieheltäni toimintaanne ja ette ole ymmärtäneet kuinka vakavasti pitkä poliisitutkimus ja epäilyksen alla eläminen haavoitti mieheni ihmissuhteita, kun koko sukumme pohti tätä asiaa. Toivoisin teidän huomioivan tämän asian paremmin jatkossa ja osoittavanne hänelle myötätuntoa ja ymmärrystä ja pahoittelisitte hänelle toimintaanne ja sen aiheuttamaa syvää tuskaa.
Ennen poliisitutkintaa lupasitte vanhinta tytärtämme takaisin kotiimme syksyllä 2014. Totesitte, ettette nähneet meissä vanhempina mitään sellaista, minkä takia olla niin huolissaan. Kun poliisitutkimus lopulta johti esitutkinnan lopettamispäätökseen, koska ei ollut syytä epäillä, ette koskaan ole palanneet tähän aiheeseen. Nähtävästi siksi, että tyttäremme oli alkanut oireilemaan sijaishuoltoon henkisellä pahoinvoinnila. Eli vaikka lapsemme oireili olosuhteeseen, johon te asetitte hänet ja vaikka teille selvisi, että teidän epäilyksenne lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä oli tilanteessamme ainoastaan teidän turha huoli ja tunnekokemus, te ette ole ottaneet huomioon lapsemme tarvetta ja oikeutta saada asua kotonaan, kun kotona ei ole mitään sellaista seikkaa, jonka vuoksi hän ei siellä voisi asua.
Pyydän kirjaamaan tämän yhteydenottoni jokaisen sijaishuollossa asuvan viiden lapsemme asiakasrekisteriin ja huomioimaan toimintasuunnitelmissanne perhe-elämäämme normalisoidessanne ja eheyttävään yhteistyöhön pyrkiessänne. Pyydän teitä toteuttamaan voimallisemmin lapsiemme etua perhe-elämäämme tukemalla.
Olen havainnut lastensuojelullisessa toimenpiteessänne toteutettavan Suomen lain vastaista toimintaa ja pyrkinyt tätä nyt katkaisemaan saatuani asiasta tietoa.
Lapsemme ovat olleet sijaishuollossa lokakuusta 2014 saakka ja meille on yhteydenpitona toteutettu marraskuusta 2014 saakka puhelinyhteydenpitomme kerran viikossa kaiutinpuheluina. Olen saanut tietoa, että tällaiset kaiutinpuhelut ovat Suomen hallituksen avauksen mukaisesti olleet laittomaksi määriteltyjä jo vuodesta 2006 saakka.
Koetin ottaa asian puheeksi lapsemme sijaisperheen isän kanssa, joka totesi minulle toteuttavansa vain Perhekotikumppaneiden antamaa määräystä. En ole missään vaiheessa nähnyt yhtäkään kirjallista määräystä, jossa olisi määrätty sijaisperheen sijaisvanhemmat toimimaan kanssamme näin. Perhekotikumppaneiden kannattaisi tarkistaa Suomen laki lakiasiantuntijoiltaan.
Olen soittanut asiastani jo sosiaalityöntekijä Saarenpäälle ja hän totesi minulle, että teillä sosiaalihuollossanne pidetää näitä kaiutinpuheluja normaalina ja yleisenä toimenpiteenä. Tahdon muistuttaa, että mitään sellaista mikä on Suomen kirjoitetun normiston eli lakiemme vastaista, eivät viranomaiset saa toiminnassaan hallintolakimme mukaan toteuttaa normaalina. Kaikki lain vastainen tulee lopettaa heti, kun laista ilmoitetaan. Olen ilmoittanut Saarenpäälle lain olevaisuudesta, mutta yhä kaiutinpuhelut ovat jatkuneet.
Lapsemme asuessa perhekodissa toukokuussa 2014, saimme tavata lapsiamme päivittäin. Kun lapsemme erotettiin toisistaan kolmeen sijaisperheeseen alkaen lokakuussa 2014, te päätitte ilman virallista valituskelpoista rajoituspäätöstä, että saamme tavata lapsiamme vain kerran kuukaudessa kolme tuntia eli hyvin vähän. Nämä tapaamisemme olette määritelleet tuetuiksi tapaamiksi, koska sosiaaliviranomainen ei ole paikalla koko ajan. Näiden vuosien aikana, emme ole saaneet tehdä perheenä normaalia elämää yhdessä ollenkaan. Näissä tapaamisissa on paikalla myös sijaisvanhemmat ja kerran oli myös sijaisvanhemman lapsi. Me emme ole koskaan saaneet päätöksiinne toimia näin hallintolain mukaisia perusteluja, jotka teidän olisi kuulunut meille antaa toiminnallenne.
Saimme vanhempainasiakassuunnitelmatkin vasta, kun aloimme itse vaatimaan niitä, vaikka hallintolaki määrää viranomaisen antamaan kaikki lain määräämät tuet vanhammuudellemme pyytämättä ja työskentelynne pitäisi olla aina kotiin päin sillä ajatuksella, että lapset voivat kotiutua takaisin normaaleihin olosuhteisiin. Ikinä vanhemman- tai lapsiemme asiakassuunnitelmien tekoyhteydessä ei ole sosiaalitoimi suostunut millään lailla keskustelemaan kanssamme siitä, miten me vanhemmat voisimme myötävaikuttaa omalla toiminnallamme siihen, että pääsisimme näistä hyvin harvoin toteutuvista tuetuista tapaamisista lapsillemme normaalimpiin olosuhteisiin. Olemme kysyneet tätä asiaa, mutta meille ei suostuta vastaamaan ja kysymystämme vältellään. Käsittääkseni lakiemme mukaan teidän tulisi kertoa meille toimintanne syyt ne perustellen ja neuvoa meitä toimimaan toivomallanne tavalla, jotta saamme lapsemme takaisin kotiin yhdeksi kokonaiseksi onnelliseksi perheeksi.
Olette leimanneet lapsemme isän epäilyllä törkeästä lapsiemme seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Asiaa tutkittiin poliisin toimesta vuoden ajan ja kaikki tietokoneemme, puhelimemme ja muut muistiinpanomme ja koko kotimme tutkittiin ja lapsiakin kuultiin asiassa epäilyjenne takia. Poliisi lopetti esitutkinnan vuosi syytöksenne jälkeen vuoden 2015 puolessa välissä. Saimme kuvan, että vielä esitutkinnan jälkeen sosiaalitoimenne epäili miestäni lastemme seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tahdon muistuttaa, että epäilynne alkoi lapsille aivan normaalista seksuaalisuudesta eli unnuttamisesta, jota sosiaalitoimenne ei ymmärrä normaaliksi, koska nähtävästi ei ole tutustunut lapsen seksuaalikehitykseen ja sen eri vaiheisiin. Koen, ettei sosiaalitoimi ole kyennyt asettumaan mieheni ja minun asemaan ja ymmärtänyt millaiseen olosuhteeseen se asetti meidät vanhemmat epäilyillään, jotka on osoitettu turhiksi. Koen että ette ole osanneet asiamukaisesti pahoitella erityisesti mieheltäni toimintaanne ja ette ole ymmärtäneet kuinka vakavasti pitkä poliisitutkimus ja epäilyksen alla eläminen haavoitti mieheni ihmissuhteita, kun koko sukumme pohti tätä asiaa. Toivoisin teidän huomioivan tämän asian paremmin jatkossa ja osoittavanne hänelle myötätuntoa ja ymmärrystä ja pahoittelisitte hänelle toimintaanne ja sen aiheuttamaa syvää tuskaa.
Ennen poliisitutkintaa lupasitte vanhinta tytärtämme takaisin kotiimme syksyllä 2014. Totesitte, ettette nähneet meissä vanhempina mitään sellaista, minkä takia olla niin huolissaan. Kun poliisitutkimus lopulta johti esitutkinnan lopettamispäätökseen, koska ei ollut syytä epäillä, ette koskaan ole palanneet tähän aiheeseen. Nähtävästi siksi, että tyttäremme oli alkanut oireilemaan sijaishuoltoon henkisellä pahoinvoinnila. Eli vaikka lapsemme oireili olosuhteeseen, johon te asetitte hänet ja vaikka teille selvisi, että teidän epäilyksenne lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä oli tilanteessamme ainoastaan teidän turha huoli ja tunnekokemus, te ette ole ottaneet huomioon lapsemme tarvetta ja oikeutta saada asua kotonaan, kun kotona ei ole mitään sellaista seikkaa, jonka vuoksi hän ei siellä voisi asua.
Perhevalmentajien Tuula Kivistö-Pyhtilän (vas.) ja Raija Meriläisen mukaan vanhemmat kaipaavat tukea arkisiin asioihin Suomen laki määrittää tällä tavalla rajoituspäätöksistä:
1) Yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä; tai
2) yhteydenpidosta on varaa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle; tai
3) rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi; taikka
4) 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
Lastensuojelulain 62 §: 1 momentin mukaan sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin läheisiin henkilöihin saadaan rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu lastensuojelulain 30 §:ssä tarkoitetussa asiakassuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai läheistensä kanssa.
Suomen hallitus on avannut tällä tavalla kaiutinpuheluista:
Lastensuojelulaissa ei ole erikseen säädetty puhelujen kuuntelemisesta, vaan ainoastaan puhelujen rajoittamisesta. Puhelimen rajoittamista koskeva lastensuojelulain sääntely liittyy sekä yksityiselämän suojaan, että luottamuksellisen viestin suojaan. Lastensuojelulain 62§:n 2 momentti vastaa aikaisemman lastensuojelulain 25 §:ää siinä muodossa, jollaiseksi se muutettiin lastensuojelussa sovellettavia rajoituksia ja rajoitustoimenpiteitä koskevien lastensuojelulain muutosten yhteydessä (HE 252/2000 vp). Lastensuojelulain muuttamista koskevan lain (583/2006) hallituksen esityksessä (HE 225/2006vp) on avattu sitä, millaisia toimenpiteitä puhelujen rajoittamiseen sisältyy. Hallituksen esityksessä todetaan nimenomaisesti, ettei säännöksen perusteella voida kuunnella sitä, mitä puhelun toinen osapuoli sanoo.
Seuraavat asiakassuunnitelmapalaverimme on kaikkien lastemme kohdalla 21.9.2016. Toivoisin, että tuota ennen olette jo heti tämän sähköpostini saatuanne tarkistettuanne tiedonantoni laista lopettaneet nuo kaiutinpuhelut mieluiten kaikkien sosiaalitoimenne asiakkaiden kohdalla (toimintaanne kuvaili sosiaalityöntekijä yleiseksi). Toivoisin, että tuota ennen olette myös keskusteleet sijaisvanhempien kanssa siitä, miten sijaisperheissä tulee huomioida biovanhempien yhteydenotot lasten kanssa ja tukea tuon yhteydenpidon toteutumista. Olen tuonut ongelman esille sosiaaliviranomaiselle. Erityisesti erityislapsemme tarvitsee erityistä tukea tässä asiassa ja hänen kohdallaan tulisi sijaisperheen osata kasvatuksellisesti vastata hänen erityisiin tarpeisiin biovanhempiensa yhteydenpidon kohdalla.
Olen kummissani, että sijaisperheen oma ala-asteikäinen poika vastaa puheluuni sijaisäidille sanoin: "Äitiä ei nyt huvita puhua."
Mielestäni sijaisperheen omat alaikäiset lapset eivät saisi toimia lastemme asioissa tämänkaltaisten viestien välittäjänä ollenkaan.
Sosiaalityöntekijänne mielestä tämäkin oli normaalia toimintaa sijaisperheeltä.
Olen kokenut, ettei sijaisperheen äiti tässä perheessä osaa oikein olla hyvässä yhteistyössä meihin lasten vanhempiin ja ei oikein edes välitä itse tästä asiasta. Kun toin hänelle puhelussa kokemukseni esille, hän myönsi itse, että hänellä olisi petrattavaa tässä asiassa. Voisitteko ennen seuraavaa asiakassuunnitelmapalaveria tukea häntä häntä ohjeistamalla, jotta pääsemme tästä tämänkaltaisesta yhteistyönongelmasta ja voimme keskittyä paremmin itse lastemme asiaan sijaisvanhempien sijaan.
Toivon myöskin, että saamme vihdoin ne perustelut näille tapaamistemme valtaville rajoitteille sekä sille, että ette ole suostuneet tekemään virallista valituskelpoista rajoituspäätöstä tapaamisistamme. Toivon perustelujen kirjaamista lastemme asiakasrekisteriin. Toivon teiltä erityisesti suunnitelmaa sille miten puratte pois nämä rajoitteet, jotka lain mukaan tulee heti purkaa, kun rajoitteille ei ole mitään syytä.
Jos aiotte jostain syystä jatkaa yhä näitä tuettuja tapaamisia, toivon teitä pohtimaan, jos ostaisitte palvelun joltakin sellaiselta taholta, jotta voisimme myös tehdä jotain liikkuvammin yhdessä ja saisimme lapsiemme elämäntilanteen edes hieman normalisoidummaksi kanssamme. Erityisesti toivon, että näissä tapaamisissa, jotka on tarkoitettu biologisen perheen yhteistapaamiseksi ei olisi enää paikkalla sijaisvanhempia. Toivoisin tapaamisia meille kotiin ja kotilomia. Meillä on viisi lasta ja toivoisimme tapaamisia olevan useammin ja myös niin, että saamme tavata lapsia ihan erikseen, jotta voimme viettää laatuaikaa juuri hänen kanssaan antaen huomion juuri hänelle.
Toivon lastensuojelun toteuttavan myös läheisneuvonpidon lapsemme koko biosuvun, läheisten ja sijaisvanhempien kanssa. Lapsemme eivät ole sijaishuollon aikana saaneet olla yhteydessä sukuunsa ja läheisiinsä, vaikka lastensuojelulaki olisi velvoittanut teidät tukemaan lapsiemme kiintymyssuhteita. Sijaisperheet ovat yhdistäneet lapsemme omiin sukuihinsa ja unohtaneet, että lapsilla on oikeasti omat sukujuuret ja sijaisvanhemmuus ei ole sama asia kuin adoptio. Edes lastemme isovanhemmat eivät saa kohdata lapsenlapsiaan kuin vain kerran vuodessa. Lapsemme ikävöivät isovanhempiaan ja sanoittavat tätä. Äitini on todennut minulle, että jos hänelle suotaisiin mahdollisuus lapsenlapsiinsa, hän lähtisi heti vaikka siltä istumalta heidän luokseen. Lapsillamme on lähemmäs 50 serkkua ja sukumme pitää yhtä vieraillen toistensa luona, kun joudetaan. Olisi lapsiamme kohtaan oikein, jos hekin saisivat vieraille serkuillaan ja tavata kummejaan ja erityisesti viettää laatuaikaa isovanhempiensa kanssa. Me järjestäisimme mielellämme juhlan kotonamme sukumme kesken lapsillemme, jos te mahdollistaisitte sen heille.
Erityisesti ihmettelen sosiaalitoimenne toimintaa, kun totesitte, että vanhin tyttäremme olisi henkisesti huonossa kunnossa. Tuolloin pyysin lapselle heti tukea tilanteensa käsittelemiseen. Lapsethan reagoivat olosuhteisiin, jotka ovat heille ikätasoonsa nähden liian haastavia yksin käsitellä. Te ette suostuneet tukea antamaan ja ilmoititte, että ajankohta ei ole sopiva. Nähtävästi syksyllä lapsistamme osa nyt sitten pääsee vihdoin ammatillisesti pätevän tuen piiriin ja meidät vanhemmatkin osallistutetaan tähän. Toivoisin sosiaalitoimen ymmärtävän, että juuri vanhempien lastemme kohdalla muutos kotioloista sijaishuollon piiriin on vaikuttanut todennäkösimmin lapsiimme. Jokainen lapsi kaipaa vanhempiaan ja kotiaan ja kokee uudet olosuhteet ja tuntemattomat ihmiset itselleen etäisinä. Nyt lapsiemme kohdalla te olette kahden viimeisen vuoden aikana toimineet niin, että olette jopa toiminnallanne mahdollisesti kiintymyssuhteiden tukemisen sijaan vaikuttaneet kiintymyssuhteisiimme vieraannuttavasti. Toivon teidän ymmärtävän kuinka haavoittavaa lapsille on omista vanhemmistaan ja suvustaan sekä läheisistään vieraanuttaminen.
Toiveenani on ainoastaan lapsiemme paras ja tätä haen mieheni kanssa ja toivon, että sosiaalitoimi vihdoin osoittaa meitä vanhempia kohtaan aitoa yhteistyöhalua lapsiemme elämäntilanteen normalisoimiseksi. Tähtäimenäni on todellakin perheemme elämäntilanteen normalisointi ja kaikkien hyvinvointi.
Ystävällisesti parempaa yhteistyötä odottaen,
Viiden lapsen äiti Nivalasta
Tietoa Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta ja Nivalasta:
http://www.kalliopp.fi/lapset_nuoret_perheet/lastensuojelu
Painetehtävät lastensuojelussa (KP24 23.5.2014):
http://www.kp24.fi/…/Paineteht%C3%A4v%C3%A4t-lastensuojelus…
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!" (LL 7.9.2014):
http://www.lokakuunliike.com/…/sijaisperheessa-pahoinpidelt…
Perhevalmentaja auttaa perheitä – nyt kirjastossa (S 14.4.2015):
http://www.suomenmaa.fi/…
1) Yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä; tai
2) yhteydenpidosta on varaa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle; tai
3) rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi; taikka
4) 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
Lastensuojelulain 62 §: 1 momentin mukaan sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin läheisiin henkilöihin saadaan rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu lastensuojelulain 30 §:ssä tarkoitetussa asiakassuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai läheistensä kanssa.
Suomen hallitus on avannut tällä tavalla kaiutinpuheluista:
Lastensuojelulaissa ei ole erikseen säädetty puhelujen kuuntelemisesta, vaan ainoastaan puhelujen rajoittamisesta. Puhelimen rajoittamista koskeva lastensuojelulain sääntely liittyy sekä yksityiselämän suojaan, että luottamuksellisen viestin suojaan. Lastensuojelulain 62§:n 2 momentti vastaa aikaisemman lastensuojelulain 25 §:ää siinä muodossa, jollaiseksi se muutettiin lastensuojelussa sovellettavia rajoituksia ja rajoitustoimenpiteitä koskevien lastensuojelulain muutosten yhteydessä (HE 252/2000 vp). Lastensuojelulain muuttamista koskevan lain (583/2006) hallituksen esityksessä (HE 225/2006vp) on avattu sitä, millaisia toimenpiteitä puhelujen rajoittamiseen sisältyy. Hallituksen esityksessä todetaan nimenomaisesti, ettei säännöksen perusteella voida kuunnella sitä, mitä puhelun toinen osapuoli sanoo.
Seuraavat asiakassuunnitelmapalaverimme on kaikkien lastemme kohdalla 21.9.2016. Toivoisin, että tuota ennen olette jo heti tämän sähköpostini saatuanne tarkistettuanne tiedonantoni laista lopettaneet nuo kaiutinpuhelut mieluiten kaikkien sosiaalitoimenne asiakkaiden kohdalla (toimintaanne kuvaili sosiaalityöntekijä yleiseksi). Toivoisin, että tuota ennen olette myös keskusteleet sijaisvanhempien kanssa siitä, miten sijaisperheissä tulee huomioida biovanhempien yhteydenotot lasten kanssa ja tukea tuon yhteydenpidon toteutumista. Olen tuonut ongelman esille sosiaaliviranomaiselle. Erityisesti erityislapsemme tarvitsee erityistä tukea tässä asiassa ja hänen kohdallaan tulisi sijaisperheen osata kasvatuksellisesti vastata hänen erityisiin tarpeisiin biovanhempiensa yhteydenpidon kohdalla.
Olen kummissani, että sijaisperheen oma ala-asteikäinen poika vastaa puheluuni sijaisäidille sanoin: "Äitiä ei nyt huvita puhua."
Mielestäni sijaisperheen omat alaikäiset lapset eivät saisi toimia lastemme asioissa tämänkaltaisten viestien välittäjänä ollenkaan.
Sosiaalityöntekijänne mielestä tämäkin oli normaalia toimintaa sijaisperheeltä.
Olen kokenut, ettei sijaisperheen äiti tässä perheessä osaa oikein olla hyvässä yhteistyössä meihin lasten vanhempiin ja ei oikein edes välitä itse tästä asiasta. Kun toin hänelle puhelussa kokemukseni esille, hän myönsi itse, että hänellä olisi petrattavaa tässä asiassa. Voisitteko ennen seuraavaa asiakassuunnitelmapalaveria tukea häntä häntä ohjeistamalla, jotta pääsemme tästä tämänkaltaisesta yhteistyönongelmasta ja voimme keskittyä paremmin itse lastemme asiaan sijaisvanhempien sijaan.
Toivon myöskin, että saamme vihdoin ne perustelut näille tapaamistemme valtaville rajoitteille sekä sille, että ette ole suostuneet tekemään virallista valituskelpoista rajoituspäätöstä tapaamisistamme. Toivon perustelujen kirjaamista lastemme asiakasrekisteriin. Toivon teiltä erityisesti suunnitelmaa sille miten puratte pois nämä rajoitteet, jotka lain mukaan tulee heti purkaa, kun rajoitteille ei ole mitään syytä.
Jos aiotte jostain syystä jatkaa yhä näitä tuettuja tapaamisia, toivon teitä pohtimaan, jos ostaisitte palvelun joltakin sellaiselta taholta, jotta voisimme myös tehdä jotain liikkuvammin yhdessä ja saisimme lapsiemme elämäntilanteen edes hieman normalisoidummaksi kanssamme. Erityisesti toivon, että näissä tapaamisissa, jotka on tarkoitettu biologisen perheen yhteistapaamiseksi ei olisi enää paikkalla sijaisvanhempia. Toivoisin tapaamisia meille kotiin ja kotilomia. Meillä on viisi lasta ja toivoisimme tapaamisia olevan useammin ja myös niin, että saamme tavata lapsia ihan erikseen, jotta voimme viettää laatuaikaa juuri hänen kanssaan antaen huomion juuri hänelle.
Toivon lastensuojelun toteuttavan myös läheisneuvonpidon lapsemme koko biosuvun, läheisten ja sijaisvanhempien kanssa. Lapsemme eivät ole sijaishuollon aikana saaneet olla yhteydessä sukuunsa ja läheisiinsä, vaikka lastensuojelulaki olisi velvoittanut teidät tukemaan lapsiemme kiintymyssuhteita. Sijaisperheet ovat yhdistäneet lapsemme omiin sukuihinsa ja unohtaneet, että lapsilla on oikeasti omat sukujuuret ja sijaisvanhemmuus ei ole sama asia kuin adoptio. Edes lastemme isovanhemmat eivät saa kohdata lapsenlapsiaan kuin vain kerran vuodessa. Lapsemme ikävöivät isovanhempiaan ja sanoittavat tätä. Äitini on todennut minulle, että jos hänelle suotaisiin mahdollisuus lapsenlapsiinsa, hän lähtisi heti vaikka siltä istumalta heidän luokseen. Lapsillamme on lähemmäs 50 serkkua ja sukumme pitää yhtä vieraillen toistensa luona, kun joudetaan. Olisi lapsiamme kohtaan oikein, jos hekin saisivat vieraille serkuillaan ja tavata kummejaan ja erityisesti viettää laatuaikaa isovanhempiensa kanssa. Me järjestäisimme mielellämme juhlan kotonamme sukumme kesken lapsillemme, jos te mahdollistaisitte sen heille.
Erityisesti ihmettelen sosiaalitoimenne toimintaa, kun totesitte, että vanhin tyttäremme olisi henkisesti huonossa kunnossa. Tuolloin pyysin lapselle heti tukea tilanteensa käsittelemiseen. Lapsethan reagoivat olosuhteisiin, jotka ovat heille ikätasoonsa nähden liian haastavia yksin käsitellä. Te ette suostuneet tukea antamaan ja ilmoititte, että ajankohta ei ole sopiva. Nähtävästi syksyllä lapsistamme osa nyt sitten pääsee vihdoin ammatillisesti pätevän tuen piiriin ja meidät vanhemmatkin osallistutetaan tähän. Toivoisin sosiaalitoimen ymmärtävän, että juuri vanhempien lastemme kohdalla muutos kotioloista sijaishuollon piiriin on vaikuttanut todennäkösimmin lapsiimme. Jokainen lapsi kaipaa vanhempiaan ja kotiaan ja kokee uudet olosuhteet ja tuntemattomat ihmiset itselleen etäisinä. Nyt lapsiemme kohdalla te olette kahden viimeisen vuoden aikana toimineet niin, että olette jopa toiminnallanne mahdollisesti kiintymyssuhteiden tukemisen sijaan vaikuttaneet kiintymyssuhteisiimme vieraannuttavasti. Toivon teidän ymmärtävän kuinka haavoittavaa lapsille on omista vanhemmistaan ja suvustaan sekä läheisistään vieraanuttaminen.
Toiveenani on ainoastaan lapsiemme paras ja tätä haen mieheni kanssa ja toivon, että sosiaalitoimi vihdoin osoittaa meitä vanhempia kohtaan aitoa yhteistyöhalua lapsiemme elämäntilanteen normalisoimiseksi. Tähtäimenäni on todellakin perheemme elämäntilanteen normalisointi ja kaikkien hyvinvointi.
Ystävällisesti parempaa yhteistyötä odottaen,
Viiden lapsen äiti Nivalasta
Tietoa Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta ja Nivalasta:
http://www.kalliopp.fi/lapset_nuoret_perheet/lastensuojelu
Painetehtävät lastensuojelussa (KP24 23.5.2014):
http://www.kp24.fi/…/Paineteht%C3%A4v%C3%A4t-lastensuojelus…
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!" (LL 7.9.2014):
http://www.lokakuunliike.com/…/sijaisperheessa-pahoinpidelt…
Perhevalmentaja auttaa perheitä – nyt kirjastossa (S 14.4.2015):
http://www.suomenmaa.fi/…
RSS Feed
