Kansallisen Allergiaohjelman viestintä- ja koulutusmateriaalit vilisevät imeliä iskulauseita:
- "Vähemmän välttöä, enemmän siedätystä"
- "Terveen lapsen allergiaa ei voida ehkäistä allergiadieeteillä"
- "Ruoka-ainerajoitukset voivat vaikuttaa haitallisesti äidin ja lapsen ravitsemukseen"
Voimakkaita mielikuvia herättävät iskulauseet ja julkiset lausunnot ovat keskeinen osa Kansallisen Allergiaohjelman strategista viestintää. Niiden pyrkimyksenä on muokata ihmisten asenteita myönteisemmiksi allergioiden hoitoa koskeville kululeikkauksille.
”Väestöviestintäprojekti tukee Kansallisen allergiaohjelman päämäärien saavuttamista: allergioiden esiintyvyyden, siitä aiheutuvien haittojen ja terveystaloudellisten kustannusten merkittävää vähentymistä vuoteen 2018 mennessä.”
(Kansallisen Allergiaohjelman Väestöviestintä, 2011)
Nykysuomen Käsikirjassa (Ikola, 1977) tällaista mielipiteen muokkaamiseen pyrkivää aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä kutsutaan propagandaksi. Tehokas propaganda koostuu sopivasta yhdistelmästä faktoja, väitteitä, huhuja ja puolitotuuksia – siis juuri sellaisesta yhdistelmästä jota Kansallinen Allergiaohjelma meille tarjoilee.
Henkilöhahmot viestinnän tehostajina
Irtonaiset korulauseet eivät yksinään puhuttele ihmisiä, eivätkä ne jää mieleen. Sen sijaan kun haluttu viesti sidotaan tunteita herättäviin, helposti miellettäviin henkilöhahmoihin, se menee paremmin ”perille” ja se jää myös paremmin mieleen. Putous-henkisistä stereotyyppisistä henkilöhahmoista onkin kehkeytynyt Kansalliselle Allergiaohjelmalle merkittävä propagandaväline.
Esittelemme nyt neljä Kansallisen Allergiaohjelman viestinnässä yleisimmin esiintyvää stereotyyppiä.
Hahmo 1: Yksilapsisen perheen ylihuolehtiva äiti
Allergiaohjelman vetäjä, emeritusprofessori Tari Haahtela puhui YLEn haastattelussa 31.3.2015 ”vältetään varmuuden vuoksi -kulttuurista”, jonka hän yhdistää pienenevään perhekokoon. Haahtela toteaa: ”Niistä vähistä halutaan pitää vielä enemmän huolta ja se voi johtaa ylilyönteihin.”
Haahtela viittaa lausunnollaan stereotyyppiin yhden lapsen perheestä, jossa lapsi on vanhempien elämän keskipiste. Lapsen tietä tasoitetaan kaikin mahdollisin ja mahdottomin tavoin ja häntä pyritään suojelemaan ”pahalta maailmalta”. Ylisuojeleva pyrkimys yltää myös ruokailuun: täysin tervettä lasta pidetään varmuuden vuoksi tiukalla ruokavaliolla, ettei tämä vain tulisi allergiseksi. Hänelle syötetään vain huippukalliita, vaikeasti saatavia erikoiselintarvikkeita.
Hahmo 2: Uusavuton, ylireagoiva äiti
HUS:n Iho- ja Allergiasairaalan ylilääkäri Mika Mäkelä kirjoittaa Helsingin Sanomissa 19.8.2012: ”Todellisuudessa jokainen suupala on riski vain harvoille eikä kaikki vinkuna ole astmaa.”
Mäkelä vetoaa mielikuvaan uusavuttomasta äidistä, joka reagoi kokemattomuuttaan ensimmäisen lapsensa jokaiseen pieneenkin inahdukseen. Äiti ravaa lapsensa kanssa jatkuvasti lääkärin vastaanotolla, huolestuneena milloin mistäkin pikku oireesta.
Hahmo 3: Espoolainen, hyvätuloinen muotidieettiäiti
”Espoolaisäidin” lapset ovat jo päiväkoti- tai kouluikäisiä. Grankullatraktoria ajava, todennäköisesti kaksikielisestä taustasta ponnistava hienostelija haluaa, että hänen lapsensa saa syödä koulussakin aitoa luomuvoita.
”Espoolaisäiti” nousi mediajulkkikseksi eri kaupunkien erityisruokavalioiden prosentuaalisia eroja koskevan uutisoinnin myötä. Ironisesti päiväkotien erikoisruokavaliotilaston kärjessä keikkui Espoon sijaan Rovaniemi. Parempiosaisen espoolaisäidin kenties hieman kateuttakin herättävä karikatyyri sopii kuitenkin viestinnän tavoitteisiin paremmin kuin mielikuva lappalaisesta poronkasvattajasta värikkäine päähineineen.
Hahmo 4: Vuorovaikutusongelmista kärsivä, psykologista tukea kaipaava äiti
Äiti-lapsi vuorovaikutusteorian mukaan äidin huolestuneisuus heijastuu hänen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Lapsi aistii äidin (kenties yksinhuoltaja) huolestuneisuuden ja saa tästä ruoka-aineallergian kaltaisia oireita. Äiti huolestuu näistä havaitsemistaan oireista entisestään, jolloin kierre on valmis. Kierteestä päästään ulos vain antamalla äidille psykologista tukea.
Vuorovaikutusteoria on ”kuuminta hottia” Kansallisen Allergiaohjelman työryhmissä. Tälle sitkeästi elävälle evoluutioversiolle jääkaappiäititeoriasta on omistettu kokonainen tohtorinväitöskirja, jolla teoriaa yritellään todistella oikeaksi. Käsittelimme aiemmassa kirjoituksessamme kyseiseen väitöskirjaan liittyviä menetelmällisiä ja tulkinnallisia epäselvyyksiä.
Yhteenveto henkilöhahmoista
Mitkä asiat yhdistävät esittelemiämme henkilöhahmoja?
Kaikki hahmot ovat mielikuvituksen tuotetta, mutta hyödyntävät tehokkaasti ihmisille entuudestaan tuttuja stereotyyppejä. Koska hahmot ”tunnistetaan”, niihin on helppo liittää ihmisten mielissä uusia ominaisuuksia, kunhan nämä ominaisuudet eivät ole ristiriidassa niihin aiemmin liitettyjen ominaisuuksien kanssa.
Miksi kaikki esitellyt hahmot ovat naisia? Tämä ei ole sattumaa, vaan harkittua ja täysin linjassa viestinnän tavoitteiden kanssa. Viestinnällä halutaan luoda mielikuvaa epärationaalisista, tunnepohjalta toimivista ja kenties jopa aavistuksen psyykkisesti epävakaista ihmisistä, jotka eivät ymmärrä oman lapsensa parasta. Kulttuurimme pinnan alla muhivan piilosovinismin ansiosta mainitut kielteiset ominaisuudet nähdään
herkemmin feminiinisinä kuin maskuliinisina piirteinä. Esimerkiksi Mika Mäkelä ja Tari Haahtela antava lausunnoillaan ymmärtää edustavansa loogis-rationaalista ajattelua sekä piittaamattomuutta ”pikku harmeista”. Nämä on perinteisesti nähty miehekkäinä ominaisuuksina.
Mielikuvituksellisista henkilökuvista vääriin diagnooseihin
Edellä kuvattujen voimakkaiden mielikuvien avulla Kansallinen Allergiaohjelma tyrkyttää käsitystä, että ruoka-aineyliherkkyydet olisivat voimakkaasti ylidiagnosoituja ja tämä olisi syynä ”turhiin ruokavaliodieetteihin”.
Allergisten lasten vanhempien kokemusten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että asia on pikemminkin päinvastoin: ruoka-aineyliherkkyydet ovat niin aikuisten kuin lastenkin keskuudessa pikemminkin alidiagnosoituja.
Tunnistamattomia ruoka-aineyliherkkyyksiä - joita voitaisiin hoitaa sopivalla ruokavaliolla - hoidetaan antihistamiineilla, ummetuslääkkeillä, närästyslääkkeillä, laktaasipillereillä ja niin edelleen. Lääkäri saattaa samalla kertaa todeta, että ”kyse ei ole allergiasta”, mutta määrätä kuitenkin oireiden hoitoon antihistamiinia – siis allergialääkettä.
Hoitamaton allerginen oireilu aiheuttaa lapsille paljon sairasteluja, joita sitten hoidetaan mm särkylääkkeillä ja antibiooteilla. Näin päästään paradoksaaliseen tilanteeseen, missä turhien lääkitysten taustalla onkin ruoka-aineyliherkkyyksien alidiagnosointi eikä ylidiagnosointi.
Oireita siedetään lääkkeiden varassa liian kauan puuttumatta niiden varsinaisiin aiheuttajiin. Tällöin suoliston tila saattaa lopulta mennä niin huonoon kuntoon, että joudutaan turvautumaan huomattavasti suurempiin lääketieteellisiin operaatioihin, kuin jos yliherkkyys olisi diagnosoitu alun pitäen oikein ja lähdetty hakemaan lapselle sopivampaa ruokavaliota.
Kansallisen Allergiaohjelman viestinnässä ja koulutuksissa ylikorostuneen siedätyspromootion myötä lääkärit ovat alkaneet suositella äideille imetysruokavaliosta luopumista silloinkin, kun äiti on itse havainnut lapsensa oireilevan tietyille ruoka-aineille äidinmaidon kautta. Tällöin seurauksena saattaa olla se, että joudutaan lopulta turvautumaan aminohappopohjaiseen korvikkeeseen tai yllä kuvatun kaltaiseen rankkaan lääkitykseen joka olisi voitu välttää.
Kansallisen Allergiaohjelman aikaansaamista karmaisevista yksilötason seurauksista löytyy tarkempaa tietoa tässä blogissa julkaistuista allergiaperheiden selviytymistarinoista.
LÄHTEET
Luonto-Suomi radio-ohjelma 29.4.2015 / YLE Radio Suomi.
Mäkelä, Mika (2012). Lapsen allergiaa ei pidä hoitaa tutkimatta. HS pääkirjoitus 19.8.2012. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1345260359635
Kansallisen Allergiaohjelman Väestöviestintä (2011).
https://www.innokyla.fi/web/hanke41354/
Ikola, Osmo (1977). Nykysuomen Käsikirja. Weilin & Göös 1977.
Saarni, Samuli [toim.](2013). Lääkärin etiikka. Suomen Lääkäriliitto.
Parkkari, Jani (2015) Yle Asia selvitti: Lapsia pidetään erityisruokavaliolla turhaan. YLE Asia 31.3.2015
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/31/yle-asia-selvitti-erityisruokavaliolla-olevien-lasten-maara-vaihtelee-suuresti
Aikaisemmat Allergiaohjelman Uhrit blogin julkaisut:
☞ Kansallinen Allergiaohjelma – pyyteetöntä työtä lääketeollisuuden hyväksi jo vuodesta 2008
☞ Allergiaohjelman uhri (Uhri #5)
☞ Kaikki virheet, jotka voi tehdä, tehtiin (Uhri #4)
☞ Hoitosuositusten päivittelyä pseudotutkimuksen varjolla
☞ Allergiaohjelman uhri (Uhrit #2&3)
☞ Kun kukaan ei usko vauvan maitoallergiaan (Uhri #1)
☞ Kasvava allergiaongelma
Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja:
☞ Ammattiauttajat hallitsevat retoriikalla
☞ Hullun leima huostan oikeuttajana
☞ Bulgarialaiselle kätilölle syyte vauvan murhayrityksestä: Video erityisen julma
☞ Miksi seksuaalista väkivaltaa hoidetaan huostaanotoilla?
☞ VOI KU(R)KKIA - vanhempien kuntoutusta vai valvontaa?
☞ VOIKUKKIA: 2 vastakkaista näkökulmaa ryhmätoimintaan
☞ VETOOMUS ENSI- JA TURVAKOTIEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN JA -MENETELMIEN TUTKIMISEKSI
☞ Avoin kirje Unto Matinlompololle
☞ Miten tehtaillaan laiton hoidollinen huostaanotto?
- "Vähemmän välttöä, enemmän siedätystä"
- "Terveen lapsen allergiaa ei voida ehkäistä allergiadieeteillä"
- "Ruoka-ainerajoitukset voivat vaikuttaa haitallisesti äidin ja lapsen ravitsemukseen"
Voimakkaita mielikuvia herättävät iskulauseet ja julkiset lausunnot ovat keskeinen osa Kansallisen Allergiaohjelman strategista viestintää. Niiden pyrkimyksenä on muokata ihmisten asenteita myönteisemmiksi allergioiden hoitoa koskeville kululeikkauksille.
”Väestöviestintäprojekti tukee Kansallisen allergiaohjelman päämäärien saavuttamista: allergioiden esiintyvyyden, siitä aiheutuvien haittojen ja terveystaloudellisten kustannusten merkittävää vähentymistä vuoteen 2018 mennessä.”
(Kansallisen Allergiaohjelman Väestöviestintä, 2011)
Nykysuomen Käsikirjassa (Ikola, 1977) tällaista mielipiteen muokkaamiseen pyrkivää aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä kutsutaan propagandaksi. Tehokas propaganda koostuu sopivasta yhdistelmästä faktoja, väitteitä, huhuja ja puolitotuuksia – siis juuri sellaisesta yhdistelmästä jota Kansallinen Allergiaohjelma meille tarjoilee.
Henkilöhahmot viestinnän tehostajina
Irtonaiset korulauseet eivät yksinään puhuttele ihmisiä, eivätkä ne jää mieleen. Sen sijaan kun haluttu viesti sidotaan tunteita herättäviin, helposti miellettäviin henkilöhahmoihin, se menee paremmin ”perille” ja se jää myös paremmin mieleen. Putous-henkisistä stereotyyppisistä henkilöhahmoista onkin kehkeytynyt Kansalliselle Allergiaohjelmalle merkittävä propagandaväline.
Esittelemme nyt neljä Kansallisen Allergiaohjelman viestinnässä yleisimmin esiintyvää stereotyyppiä.
Hahmo 1: Yksilapsisen perheen ylihuolehtiva äiti
Allergiaohjelman vetäjä, emeritusprofessori Tari Haahtela puhui YLEn haastattelussa 31.3.2015 ”vältetään varmuuden vuoksi -kulttuurista”, jonka hän yhdistää pienenevään perhekokoon. Haahtela toteaa: ”Niistä vähistä halutaan pitää vielä enemmän huolta ja se voi johtaa ylilyönteihin.”
Haahtela viittaa lausunnollaan stereotyyppiin yhden lapsen perheestä, jossa lapsi on vanhempien elämän keskipiste. Lapsen tietä tasoitetaan kaikin mahdollisin ja mahdottomin tavoin ja häntä pyritään suojelemaan ”pahalta maailmalta”. Ylisuojeleva pyrkimys yltää myös ruokailuun: täysin tervettä lasta pidetään varmuuden vuoksi tiukalla ruokavaliolla, ettei tämä vain tulisi allergiseksi. Hänelle syötetään vain huippukalliita, vaikeasti saatavia erikoiselintarvikkeita.
Hahmo 2: Uusavuton, ylireagoiva äiti
HUS:n Iho- ja Allergiasairaalan ylilääkäri Mika Mäkelä kirjoittaa Helsingin Sanomissa 19.8.2012: ”Todellisuudessa jokainen suupala on riski vain harvoille eikä kaikki vinkuna ole astmaa.”
Mäkelä vetoaa mielikuvaan uusavuttomasta äidistä, joka reagoi kokemattomuuttaan ensimmäisen lapsensa jokaiseen pieneenkin inahdukseen. Äiti ravaa lapsensa kanssa jatkuvasti lääkärin vastaanotolla, huolestuneena milloin mistäkin pikku oireesta.
Hahmo 3: Espoolainen, hyvätuloinen muotidieettiäiti
”Espoolaisäidin” lapset ovat jo päiväkoti- tai kouluikäisiä. Grankullatraktoria ajava, todennäköisesti kaksikielisestä taustasta ponnistava hienostelija haluaa, että hänen lapsensa saa syödä koulussakin aitoa luomuvoita.
”Espoolaisäiti” nousi mediajulkkikseksi eri kaupunkien erityisruokavalioiden prosentuaalisia eroja koskevan uutisoinnin myötä. Ironisesti päiväkotien erikoisruokavaliotilaston kärjessä keikkui Espoon sijaan Rovaniemi. Parempiosaisen espoolaisäidin kenties hieman kateuttakin herättävä karikatyyri sopii kuitenkin viestinnän tavoitteisiin paremmin kuin mielikuva lappalaisesta poronkasvattajasta värikkäine päähineineen.
Hahmo 4: Vuorovaikutusongelmista kärsivä, psykologista tukea kaipaava äiti
Äiti-lapsi vuorovaikutusteorian mukaan äidin huolestuneisuus heijastuu hänen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Lapsi aistii äidin (kenties yksinhuoltaja) huolestuneisuuden ja saa tästä ruoka-aineallergian kaltaisia oireita. Äiti huolestuu näistä havaitsemistaan oireista entisestään, jolloin kierre on valmis. Kierteestä päästään ulos vain antamalla äidille psykologista tukea.
Vuorovaikutusteoria on ”kuuminta hottia” Kansallisen Allergiaohjelman työryhmissä. Tälle sitkeästi elävälle evoluutioversiolle jääkaappiäititeoriasta on omistettu kokonainen tohtorinväitöskirja, jolla teoriaa yritellään todistella oikeaksi. Käsittelimme aiemmassa kirjoituksessamme kyseiseen väitöskirjaan liittyviä menetelmällisiä ja tulkinnallisia epäselvyyksiä.
Yhteenveto henkilöhahmoista
Mitkä asiat yhdistävät esittelemiämme henkilöhahmoja?
Kaikki hahmot ovat mielikuvituksen tuotetta, mutta hyödyntävät tehokkaasti ihmisille entuudestaan tuttuja stereotyyppejä. Koska hahmot ”tunnistetaan”, niihin on helppo liittää ihmisten mielissä uusia ominaisuuksia, kunhan nämä ominaisuudet eivät ole ristiriidassa niihin aiemmin liitettyjen ominaisuuksien kanssa.
Miksi kaikki esitellyt hahmot ovat naisia? Tämä ei ole sattumaa, vaan harkittua ja täysin linjassa viestinnän tavoitteiden kanssa. Viestinnällä halutaan luoda mielikuvaa epärationaalisista, tunnepohjalta toimivista ja kenties jopa aavistuksen psyykkisesti epävakaista ihmisistä, jotka eivät ymmärrä oman lapsensa parasta. Kulttuurimme pinnan alla muhivan piilosovinismin ansiosta mainitut kielteiset ominaisuudet nähdään
herkemmin feminiinisinä kuin maskuliinisina piirteinä. Esimerkiksi Mika Mäkelä ja Tari Haahtela antava lausunnoillaan ymmärtää edustavansa loogis-rationaalista ajattelua sekä piittaamattomuutta ”pikku harmeista”. Nämä on perinteisesti nähty miehekkäinä ominaisuuksina.
Mielikuvituksellisista henkilökuvista vääriin diagnooseihin
Edellä kuvattujen voimakkaiden mielikuvien avulla Kansallinen Allergiaohjelma tyrkyttää käsitystä, että ruoka-aineyliherkkyydet olisivat voimakkaasti ylidiagnosoituja ja tämä olisi syynä ”turhiin ruokavaliodieetteihin”.
Allergisten lasten vanhempien kokemusten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että asia on pikemminkin päinvastoin: ruoka-aineyliherkkyydet ovat niin aikuisten kuin lastenkin keskuudessa pikemminkin alidiagnosoituja.
Tunnistamattomia ruoka-aineyliherkkyyksiä - joita voitaisiin hoitaa sopivalla ruokavaliolla - hoidetaan antihistamiineilla, ummetuslääkkeillä, närästyslääkkeillä, laktaasipillereillä ja niin edelleen. Lääkäri saattaa samalla kertaa todeta, että ”kyse ei ole allergiasta”, mutta määrätä kuitenkin oireiden hoitoon antihistamiinia – siis allergialääkettä.
Hoitamaton allerginen oireilu aiheuttaa lapsille paljon sairasteluja, joita sitten hoidetaan mm särkylääkkeillä ja antibiooteilla. Näin päästään paradoksaaliseen tilanteeseen, missä turhien lääkitysten taustalla onkin ruoka-aineyliherkkyyksien alidiagnosointi eikä ylidiagnosointi.
Oireita siedetään lääkkeiden varassa liian kauan puuttumatta niiden varsinaisiin aiheuttajiin. Tällöin suoliston tila saattaa lopulta mennä niin huonoon kuntoon, että joudutaan turvautumaan huomattavasti suurempiin lääketieteellisiin operaatioihin, kuin jos yliherkkyys olisi diagnosoitu alun pitäen oikein ja lähdetty hakemaan lapselle sopivampaa ruokavaliota.
Kansallisen Allergiaohjelman viestinnässä ja koulutuksissa ylikorostuneen siedätyspromootion myötä lääkärit ovat alkaneet suositella äideille imetysruokavaliosta luopumista silloinkin, kun äiti on itse havainnut lapsensa oireilevan tietyille ruoka-aineille äidinmaidon kautta. Tällöin seurauksena saattaa olla se, että joudutaan lopulta turvautumaan aminohappopohjaiseen korvikkeeseen tai yllä kuvatun kaltaiseen rankkaan lääkitykseen joka olisi voitu välttää.
Kansallisen Allergiaohjelman aikaansaamista karmaisevista yksilötason seurauksista löytyy tarkempaa tietoa tässä blogissa julkaistuista allergiaperheiden selviytymistarinoista.
LÄHTEET
Luonto-Suomi radio-ohjelma 29.4.2015 / YLE Radio Suomi.
Mäkelä, Mika (2012). Lapsen allergiaa ei pidä hoitaa tutkimatta. HS pääkirjoitus 19.8.2012. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1345260359635
Kansallisen Allergiaohjelman Väestöviestintä (2011).
https://www.innokyla.fi/web/hanke41354/
Ikola, Osmo (1977). Nykysuomen Käsikirja. Weilin & Göös 1977.
Saarni, Samuli [toim.](2013). Lääkärin etiikka. Suomen Lääkäriliitto.
Parkkari, Jani (2015) Yle Asia selvitti: Lapsia pidetään erityisruokavaliolla turhaan. YLE Asia 31.3.2015
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/31/yle-asia-selvitti-erityisruokavaliolla-olevien-lasten-maara-vaihtelee-suuresti
Aikaisemmat Allergiaohjelman Uhrit blogin julkaisut:
☞ Kansallinen Allergiaohjelma – pyyteetöntä työtä lääketeollisuuden hyväksi jo vuodesta 2008
☞ Allergiaohjelman uhri (Uhri #5)
☞ Kaikki virheet, jotka voi tehdä, tehtiin (Uhri #4)
☞ Hoitosuositusten päivittelyä pseudotutkimuksen varjolla
☞ Allergiaohjelman uhri (Uhrit #2&3)
☞ Kun kukaan ei usko vauvan maitoallergiaan (Uhri #1)
☞ Kasvava allergiaongelma
Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja:
☞ Ammattiauttajat hallitsevat retoriikalla
☞ Hullun leima huostan oikeuttajana
☞ Bulgarialaiselle kätilölle syyte vauvan murhayrityksestä: Video erityisen julma
☞ Miksi seksuaalista väkivaltaa hoidetaan huostaanotoilla?
☞ VOI KU(R)KKIA - vanhempien kuntoutusta vai valvontaa?
☞ VOIKUKKIA: 2 vastakkaista näkökulmaa ryhmätoimintaan
☞ VETOOMUS ENSI- JA TURVAKOTIEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN JA -MENETELMIEN TUTKIMISEKSI
☞ Avoin kirje Unto Matinlompololle
☞ Miten tehtaillaan laiton hoidollinen huostaanotto?
RSS Feed
